• Ei tuloksia

Oikaisu - eli kuka sanoi mitä Hasselbomista näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Oikaisu - eli kuka sanoi mitä Hasselbomista näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Oikaisu - eli kuka sanoi mitä Hasselbomista

Tieteessä tapahtuu -lehdessä 1/2002 Jyrki Siukonen kirjoitti Nils Hasselbomin menetetystä maineesta. Kirjoitukseen oli pujahtanut yksi lapsus. Artikkelissaan Siukonen lainaa Helsingin Sanomien artikkelia (8.9.2001), johon sisältyvä sitaatti Hasselbomin merkityksen vähättelystä ("olihan tämäkin maineikas - hänen maineensa oli vain vähän kyseenalainen") oli Siukosella lipsahtanut väärän miehen - Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tutkijan Mauri Laineen - sanomaksi. Tosiasiassa Hasselbomin maineen kyseenalaisti samaisessa Helsingin Sanomien jutussa Helsingin nimistötoimikunnan jäsen Maunu Harmo.

Omassa kommentissaan Laine puolusti Hasselbomin ansioita.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

-podcastille ja kymmenien yhteis- työkumppaneiden kanssa julkaisemallemme populaarille kertomuskriittiselle oppaalle Kertomuksen vaarat – kriittisiä ääniä tarinataloudessa

Päivien ja jatkokoulutusseminaarin tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet kerrotaan Hallinnon tutkimuksen seura tiedottaa 2/1996 sekä Hallinnon tutkimus

Harisalon mukaan Ellen Frankel Paul esittää puolueettomasti sen teoreettisen perinteen, johon tasa-... arvon

Suomessa vieraili lontoolainen valokuvaaja ja valoku- vauksen opettaja Andy Golding. Helsingin Sanomien haastattelussa hän sanoi mm. suhtautuvansa "skeptises-

lyrjö Ahmavaaran käsitteitä käyttäen voidaan tul- kita, että Hemanus käsittelee journalismia "do- kumenttisanomien eli D-sanomien" tuottamisena, kun taas

Opettaja lija lahti, joka on kirkkokuo- ron pitkäaikainen jäsen ja sen puheenjoh- taja, sanoi: "Ehkä tämäkin juhla on saa-. nut merkityksensä siita ilosta ja

Musiikin tunneteorian perinteisiä versioita ovat musii- kin itseilmaisuteoria, jonka mukaan musiikki on säveltäjän omien tunteiden ilmaisua, mu- siikin herätysteoria, jonka

Tuomarla on siis vakaasti sitä mieltä, että sitaatti on osa tekstiä ja tekstin osana hän sitä haluaa tutkia.. Tuomarla kyseenalaistaa totunnaisen kolmijaon suoraan, epäsuoraan