UEF//eRepository
DSpace https://erepo.uef.fi
Rinnakkaistallenteet Terveystieteiden tiedekunta
2019
Mitä on perusterveydenhuollon lyhytaikainen sairaalahoito?
Saari, Henna
Tieteelliset aikakauslehtiartikkelit
© Suomen lääkärilehti All rights reserved
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/mita-on-perusterveydenhuollon-lyhytaikainen-sairaalahoito/
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/7910
Downloaded from University of Eastern Finland's eRepository
TIETEESSÄ | alkuperäistutkimus
Mitä on perusterveydenhuollon lyhytaikainen sairaalahoito?
LÄHTÖKOHDAT Perusterveydenhuollon sairaaloiden lyhytaikaisen hoidon potilasvirroista ja sisällöstä on niukasti tietoa. Selvitimme niitä Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella.
MENETELMÄT Tiedot 1–31 vuorokautta kestäneistä hoitojaksoista kerättiin niiden päättyessä. Aineisto ryhmitel- tiin perusterveydenhuollossa alkaneisiin ja erikoissairaanhoidon jatkohoitona toteutuneisiin hoitojaksoihin.
Lisäksi tarkasteltiin hoidon piirteitä alueen sairaanhoitopiireissä.
TULOKSET Perusterveydenhuollon lyhytaikainen sairaalahoito kohdistuu vanhuksiin, jotka tarvitsevat akuuttiin vaivaan sairaalahoitoa. Hoito alkaa useimmiten oman terveyskeskuksen kautta. Keuhkokuume ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisimmät hoitojaksojen syyt. Perusterveydenhuollon sairaaloiden käytössä oli alueellista vaihtelua.
PÄÄTELMÄT Perusterveydenhuollon sairaaloiden rooli on merkittävä etenkin vanhusten akuuttien sairaalahoitoa vaatineiden sairauksien hoidossa. Sairaalajärjestelmän voimakas purkaminen todennäköisesti moninkertaistaisi päivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon päätyvien vanhusten määrän.
Perusterveydenhuollon sairaala on useimmiten yleislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala, mutta vastaavaa hoitoa toteutetaan myös eri- koissairaanhoidon sairaaloissa yleislääketieteen osastoilla tai akuuttiosastoilla. Vuonna 2016 pe- rusterveydenhuollon sairaalat tuottivat viiden- neksen sairaalahoitojaksoista Suomessa ja nii- den enintään 90 vuorokautta kestänyt hoito muodosti kolmanneksen (35 %) kaikista sairaa- lahoitopäivistä (1).
Viime aikoina vuodeosastopaikkojen määrää on vähennetty, ja muutos on kohdistunut voi- makkaasti myös perusterveydenhuoltoon. Pal- veluasumisen lisäys on vähentänyt pitkäai- kaishoitoa terveyskeskuksissa. Lyhytaikaisen hoidon rooli on korostunut huolimatta siitä, et- tä ympärivuorokautinen päivystys on keskitetty pääosin erikoissairaanhoidon yhteyteen ja vir- ka-ajan ulkopuolista vastaanottoa terveyskes- kuksissa on supistettu.
Perusterveydenhuollon sairaalahoidon käy- tössä on alueellisia eroja (2,3). Vanhusten suuri
osuus kunnan väestöstä sekä pitkä matka eri- koissairaanhoidon toimipisteeseen ovat olleet yhteydessä keskimääräistä runsaampaan hoi- toon perusterveydenhuollon sairaaloissa (2).
Mielikuvia perusterveydenhuollon sairaala- hoidosta hallitsevat edelleen pitkä aikaishoito ja erikoissairaanhoidon jatkohoitopaikkana toimi- minen. Hoitoilmoitusjärjestelmästä (Hilmo) saadaan tietoa perusterveydenhuollon sairaala- hoidon alkamis- ja päättymistavasta sekä diag- nooseista, mutta ei hoidon tai kuntoutuksen si- sältöä tai tehtävää. Yksityiskohtaista tietoa tarvi- taan terveydenhuoltojärjestelmän uudistukseen ja ikääntyvän väestön palvelujen kehittämisen tarpeisiin.
Tutkimme, miten potilaat päätyivät hoidetta- viksi perusterveydenhuollon sairaaloihin ja mi- hin tarkoitukseen hoitoa käytettiin Kuopion yli- opistollisen sairaalaan erityisvastuualueella (KYS-erva).
Aineisto ja menetelmät
Tutkimusalueena olivat KYS-ervan eli Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Ete- lä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kaikki kunnat ja terveyskeskukset, yhteensä 55 sairaa- layksikköä. Alueen väestöpohja oli noin 813 000.
HENNA SAARI
LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja
Itä-Suomen yliopisto EIJA LÖNNROOS LT, geriatrian professori Itä-Suomen yliopisto PEKKA MÄNTYSELKÄ LT, yleislääketieteen professori Itä-Suomen yliopisto OLLI-PEKKA RYYNÄNEN LT, yleislääketieteen professori Itä-Suomen yliopisto SIMO KOKKO
LKT, dosentti, terveydenhuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Itä-Suomen yliopisto
Lyhytaikaisen hoidon rooli on korostunut.
KIRJALLISUUTTA
1 THL. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi (viitattu 1.11.2018).
https://www.sotkanet.fi 2 Laamanen R. Terveyskeskussai-
raaloiden käyttö ja sen alueellinen vaihtelu Suomessa. Väitöskirja.
Helsingin yliopisto 1992.
3 Saukkonen S-M, Vuorio S.
Perusterveydenhuollon vuode- osastohoito vuosina 2015-2016.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 13/2017.
LIITEAINEISTO pdf-versiossa www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot SLL 44/2019
33
LÄÄKÄRILEHTI 44/2019 VSK 74
Tiedot kerättiin joulukuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana kaikista perusterveyden- huollon sairaaloiden lyhytaikaisista hoitojak- soista (mukaan lukien uusintakäynnit).
Katkaisu rajaksi asetettiin 31 vuorokautta esitut- kimuksen sekä erimittaisista katkaisukohdista tilastokäytössä saatujen kokemusten perusteel- la. Tutkimukseen otettiin mukaan myös KYS:n ja Savonlinnan keskussairaalan akuuttiosasto- jen yleislääketieteen jaksoiksi luokitellut hoito- jaksot. Suurissa yksiköissä (Joensuun, Jyväsky- län, Kuopion, Mikkelin ja Savonlinnan osasto- jen) tiedonkeruuaika oli 2 kuukautta ja muiden 4 kuukautta.
Tiedot rekisteröitiin yhteensä 13 869 hoito- jaksosta. Niistä muodostettiin laskennallisesti vuositasolle suhteutettu kertymäaineisto, jossa otettiin huomioon tiedonkeruun keston erot.
Sähköinen tiedonkeruulomake sisälsi 25 ky- symystä potilaan perustiedoista, hoitoon ohjau- tumisen syistä ja reiteistä, hoidon sisällöstä, ku- ten erityistutkimuksista ja toimenpiteistä, sekä yksilöllisesti suunnitellusta kuntoutuksesta hoi- tojaksolla (Liite artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot >
44/2019). Lomaketieto täsmensi erityisesti poti- laan reittiä ja hoidon sisältöä Hilmo- ja hoito- kertomustietoihin verrattuna. Tiedot merkittiin ilman henkilötunnisteita tiedonkeruulomak- keelle hoitojaksojen lopussa. Tiedonkeruusta vastasivat hoitavat lääkärit, osastonsihteerit ja kuntoutuksen ammattilaiset.
Aineistoa analysoitaessa hoitojaksot ryhmitel- tiin suoraan perustasolla alkaneisiin ja erikois- sairaanhoidon jatkohoitona toteutuneisiin jak- soihin sekä sairaanhoitopiireittäin. Perustervey- denhuollossa alkaneisiin hoitojaksoihin sisältyi- vät myös jaksot, jotka alkoivat potilaan arvioin- nilla keskitetyssä ympärivuorokautisessa päivys- tyksessä ja toteutuivat alkuarvion jälkeen perus- terveydenhuollon sairaalassa.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimus- eettinen toimikunta on arvioinut tutkimus- suunnitelman ja antanut puoltavan lausunnon.
Tilastomenetelminä on käytetty suoria ja- kaumia ja niiden vertailua. Tilastolliset analyy- sit on tehty SPSS Statistics-ohjelman versiolla 23.
Tulokset
KYS-erva-alueen perusterveydenhuollon sairaa- loiden lyhytaikaisista hoitojaksoista 77 % alkoi Reitti osastolle
Oman tk:n kautta suoraan 40 %
Ympärivuorokautisen päivystysjärjestelmän kautta 37 %
Esh-sairaalajakson jälkeen jatkohoitoon 23 %
Perusterveydenhuollossa alkanut hoito 77 % (n = 41 798 hoitojaksoa)
Jatkohoito esh-hoitojakson jälkeen 23 %
(n = 12 174 hoitojaksoa)
Hoito osastojakson jälkeen Kotiin 73 %
Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen 12 % Laitoshoitoon 2 %
Esh-sairaalaan 6 % Kuolee 3 % Muu 4 %*
Kotiin 65 %
Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen 11 % Laitoshoitoon 1 %
Esh-sairaalaan 12 %
Muu 3 %*
Kuolee 8 %
* Toinen terveyskeskus tai kuntoutuslaitos KUVIO 1.
Hoidon reitit
Potilaiden reitit hoitojaksoille perusterveydenhuollon lyhytaikaiseen (1–31 vrk) sairaalahoitoon ja jatkohoi- toon KYS:n erityisvastuualueella. Hoitojaksojen suhteelliset osuudet vuositasolla.
Verenkiertoelinten sairaudet Hengityselinten sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Vammat Oirediagnoosit Tartunta- ja loistaudit Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Hermoston sairaudet Ruuansulatuselinten sairaudet Kasvaimet
muut0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000
Perusterveydenhuollossa alkanut hoito Jatkohoito erikoissairaanhoidon jälkeen KUVIO 2.
Hoitojaksot diagnoosiluokittain
Lyhytaikaiset hoitojaksot ICD-10-pääluokittain perusterveydenhuollon sairaaloissa KYS:n erityisvastuu- alueella vuositasolla.
suoraan perusterveydenhuollossa ja vain 23 % oli jatkohoitoa erikoissairaanhoidon jälkeen (kuvio 1). Suoraan perusterveydenhuollossa al- kaneiden hoitojaksojen potilaista 78 % tuli sai- raalaan kotoa ja 12 % tehostetun palveluasumi- sen ja muista ympärivuorokautisen hoivan yksi- köistä. Kotoa tulleista potilaista 46 % oli sään- nöllisen kotihoidon piirissä.
Perusterveydenhuollossa alkaneiden hoito- jaksojen potilaat olivat hieman iäkkäämpiä kuin jatkohoitopotilaat ja heidän hoitojaksonsa olivat lyhyempiä. Iän mediaani oli perusterveyden- huollossa alkaneessa hoidossa 81 vuotta (kvar- tiilit 71 v ja 87 v) ja jatkohoidossa 79 vuotta (69 v ja 85 v). Hoitojaksojen keston mediaani perus- terveydenhuollossa alkaneessa hoidossa oli 4 päivää (2 pv ja 7 pv), ja jatkohoidossa 7 päivää (3 pv ja 12 pv). Sekä perusterveydenhuollossa alka- neista että erikoissairaanhoidon jälkeisistä hoi- tojaksoista valtaosa päättyi potilaan kotiuttami- seen. Erikoissairaanhoitoon lähettämiseen tai kuolemaan päättyneitä hoitojaksoja oli enem- män jatkohoitoon tulleilla potilailla (kuvio 1).
Hoitojaksojen piirteissä oli joitakin eroja sai- raanhoitopiireittäin (Liitetaulukko 1 versiossa).
Itä-Savossa hoitojaksot olivat keskimäärin pi-
tempiä ja potilaat iäkkäämpiä kuin muiden nel- jän sairaanhoitopiirin alueella. Itä-Savossa to- teutettiin suunnitelmallista kuntoutusta ja teh- tiin hoitotoimenpiteitä enemmän kuin muilla alueilla.
ICD-10-tautiluokituksen 8 pääluokkaa kattoi 73 % kaikista hoitojaksoista (kuvio 2). Eniten hoidettiin verenkiertoelinten sairauksia, ja niis- tä eniten hoitojaksoja aiheuttivat sydämen va- jaatoiminta (28 %), eteisvärinä (12 %) ja aivoin- farkti (12 %). Hengityselinten sairaudet olivat toiseksi yleisin sairausryhmä, ja 81 % tautiluo- kan hoitojaksoista aiheutui keuhkokuumeesta.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden luokassa alkoholidiagnoosit olivat yleisin hoi- don syy (41 %) ja 37 % hoitojaksoista oli katkai- suhoitoa. Vammoista yleisimpiä olivat reisiluun murtumat (17 % S-diagnooseista). Oirediagnoo- seista (R-diagnoosit) yleisimpiä olivat pyörrytys ja huimaus (14 %) sekä väsymys ja huonovoin- tisuus (14 %), ja seuraavina olivat vatsakipu (11 %) ja rintakipu (6 %).
Kasvaintautien ryhmän hoitojaksoista 32 % oli luonteeltaan elämän loppuvaiheen hoitoa.
Kaikki hoitojaksot huomioiden tätä hoitoa jär- jestettiin vuositasolla yli 1 300 potilaalle. Ylei- simmin se kohdentui kasvainsairauksiin (53 %), verenkiertoelinten sairauksiin (19 %) ja hengityselinten sairauksiin (9 %). Elämän lop- puvaiheen hoitojaksoista 42 % alkoi suoraan perusterveydenhuollossa.
Yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta rapor- toitiin toteutuneen 18 %:ssa hoitojaksoista.
Suunnitelmallista kuntoutusta saaneiden poti- laiden hoitojaksoista 60 % alkoi suoraan perus- terveydenhuollon sairaalassa. Kuntoutus koh- distui eniten aivohalvauksiin, lonkan ja polven nivelrikon leikkaushoidon jälkeiseen kuntou- tukseen, lonkkamurtumiin sekä lanneselkäki- puun.
Väestöön suhteutettu perusterveydenhuollon sairaaloiden käyttö vaihteli sairaanhoitopiireit- täin, mutta kaikissa määrällisesti merkittävin tehtävä oli akuuttihoito (kuviot 3 ja 4). Jokaises- sa sairaanhoitopiirissä akuutti sairaus oli ylei- simmin keuhkokuume (10–15 %) ja hieman harvemmin maha-suolikanavan tulehdus, ruu- su tai virtsateiden infektio. Yleisin hoidettu pit- käaikaissairaus oli sydämen vajaatoiminta.
Pohdinta
Tutkimuksemme tuotti perusterveydenhuollon Itä-Savo
Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Koko KYS erva
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Akuuttihoito Jatkohoito
Pitkäaikaissairauden hoito Pidempiaikaisen oireilun selvittäminen
Muut (tutkimuksiin valmistautuminen ja tehtävien yhdistelmät) Hoitojaksoja / 1 000 asukasta KUVIO 3.
Hoitojaksot tehtävän mukaan alueittain
Lyhytaikaiset hoitojaksot perusterveydenhuollon sairaaloissa 1 000 asukasta kohti hoidon pääasiallisen tehtävän mukaan alueittain vuositasolla.
4 Kinnula P, Malmi T, Vauramo E.
Sisältöä sote-uudistukseen.
Tunnuslukuja terveydenhuollon suunnitteluun. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkai- su-sarja, julkaisu nro 78.
Sastamala 2014:94–7.
5 Gillam S. Rising hospital admissions. Pääkirjoitus. BMJ 2010;340:636.
Tärkein tehtävä oli kotona asuvien vanhusten akuuttihoito.
6 Oliver D, Foot C, Humphries R.
Making our health and care systems fit ageing population.
The Kings Fund Publications 2014:27–31. https://www.
kingsfund.org.uk
7 Lappegard Ö, Hjortdahl P. Acute admissions to a community hospital – health consequences:
a randomized controlled trial in Hallingdal, Norway. BMC Family Practice 2014;15:198.
8 Winpenny E, Corbett J, Miani C ym. Community hospitals in selected high income countries:
a scoping review of approaches and models. Int J Integrated Care 2016;16(4):Art13.
9 Phillips CO, Wright SM, Kern DE, Singa RM, Shepperd S, Rubin HR.
Comprehensive discharge planning with postdischarge support for older patients with congestive heart failure:
a meta-analysis. JAMA 2004;291:1358–67.
35
LÄÄKÄRILEHTI 44/2019 VSK 74
sairaaloiden käytöstä tietoa, josta on hyötyä pal- velujärjestelmän kehittämisessä. Tätä tietoa on ollut niukasti tarjolla.
Perusterveydenhuollon lyhytaikaisen sairaala- hoidon tärkein tehtävä oli kotona asuvien van- husten akuuttihoito. Lisäksi perusterveyden- huollon sairaaloissa toteutettiin erikoissairaan- hoidon jälkeistä jatkohoitoa, kuntoutusta, elä- män loppuvaiheen hoitoa ja muita hoitoja, ku- ten katkaisuhoitoa.
ICD-10-pääluokittainkin tarkastellen hoito- jaksot alkoivat yleisimmin suoraan perustervey- denhuollossa. Etenkin hengityselinten ja mie- lenterveyden sairauksissa jatkohoitoa oli vähän.
Jatkohoitoon tulleita potilaita lähetettiin ylei- semmin takaisin erikoissairaanhoitoon ja heitä myös kuoli suhteessa enemmän. Todennäköi- sesti jatkohoitopotilaiden sairaudet olivat vai- keampia kuin perusterveydenhuollosta tullei- den.
Peräti 78 % potilaista, joiden hoitojaksot al- koivat suoraan perusterveydenhuollossa, tuli osastolle kotoa, ja heistä vajaa puolet oli sään- nöllisen kotihoidon piirissä. Kotihoidon tukena toimiminen voidaan katsoa perusterveyden- huollon sairaalan tärkeäksi tehtäväksi.
Perusterveydenhuollon sairaalahoidon käy-
Paikallistuntemus on toiminnan vahvuus.
tössä tiedetään olevan vaihtelua alueittain (3).
Itä-Savossa lyhytaikaisten perusterveydenhuol- lon sairaalahoitojaksojen väestöön suhteutettu määrä oli noin puolet pienempi kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Tämä johtunee potilasvir- ran ohjautumisesta voimakkaammin alueen keskussairaalaan. Samasta syystä Itä-Savon alueella hoitojaksojen piirteet olivat erilaiset kuin muissa sairaanhoitopiireissä.
Tutkimuksemme tuotti rekistereitä tarkem- paa tietoa perusterveydenhuollon sairaaloiden potilasvirroista ja hoidon sisällöistä. Olisi tar- koituksenmukaista saada nämä tiedot rutiinin- omaisesti käyttöön esimerkiksi tietoaltaiden avulla. Tämä edellyttää potilastietojärjestelmien ja kirjaamisen kehittämistä. Parhaimmillaan se voisi ohjata myös hoidon sisältöä.
THL:n tilastoraportissa kuvataan kaikki ter- veyskeskusosastojen toteuttamat hoitojaksot valtakunnallisesti (3). Raportissa kuvattu poti- lasliikenne osastolle ja jatkohoitoon sekä hoi- toon johtaneet diagnoosit vastasivat oleellisilta osin tutkimuksemme tuloksia. Tilastoraportissa lyhytaikaisen hoidon osuutta ei ole eroteltu.
Tutkimuksemme vahvuus on kaikkien KYS- ervan perusterveydenhuollon sairaaloiden osal- listuminen ja hyvä sitoutuminen aineiston ke- ruuseen. Katkoksia keruussa oli vain kolmessa sairaalassa. Kahdessa tietoja täydennettiin jatka- malla tietojenkeruuaikaa, mutta kolmannessa keruuaika jouduttiin jättämään suunniteltua ly- hyemmäksi; tämä otettiin huomioon vuosita- son kertymää laskettaessa.
Tutkimuksen aikana perusterveydenhuollon sairaaloiden sairaansijojen määrä ja toimintavo- lyymi vastasivat viime vuosien tavanomaista ti- lannetta. Tutkimussairaalat saivat suullisen ja kirjallisen ohjeistuksen strukturoitujen tutki- muslomakkeiden täyttämiseen. On kuitenkin mahdollista, että eri vastaajat ovat tulkinneet ky- symyksiä eri tavalla tai kirjaamisessa on tapah- tunut virheitä. Infektiotautien epidemiatilanne aineiston keruuajankohtana on voinut vaikuttaa hoidon määrään ja syihin.
Perusterveydenhuollon sairaaloiden tuleviksi muutostarpeiksi on esitetty jatkohoitopaikkana käytön vähentäminen ja kuntoutuksen keskittä- minen harvempiin yksiköihin (4). Ikääntyneen väestön runsas akuuttihoidon käyttö ennustaa hoidon tarpeen kasvavan vanhusikäisten mää- rän kasvaessa. Kysymys onkin, millaisella sai- raalahoidolla on viisainta vastata hoidon tar- Itä-Savo
Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Koko KYS erva
0 100 200 300 400 500 600
Akuuttihoito Jatkohoito
Pitkäaikaissairauden hoito Pidempiaikaisen oireilun selvittäminen
Muut (tutkimuksiin valmistautuminen ja tehtävien yhdistelmät) Hoitojaksot / 1 000 ikäryhmässä 75 vuotta täyttäneet KUVIO 4.
75 vuotta täyttäneiden hoitojaksot alueittain
75 vuotta täyttäneiden lyhytaikaiset hoitojaksot perusterveydenhuollon sairaaloissa 1 000 vastaavan ikäistä kohti hoidon pääasiallisen tehtävän mukaan alueittain vuositasolla.
10 Philp I, Mills KA, Long JF, Thanvi B, Ghosh K. Reducing hospital bed use by frail older people: results from a systematic review of the literature. Int J Integrated Care 2013;13(4). http://doi.
org/10.5334/ijic.1148
11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolää- käriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Alahengitys- tieinfektiot (aikuiset). Käypä hoito -suositus 2.1.2015. www.
kaypahoito.fi
12 Jämsen E, Kerminen H, Strandberg T, Valvanne J. Kun tauti paranee, mutta potilas ei – sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentymi- nen. Suom Lääkäril 2015;70:977–
83.
TÄMÄ TIEDETTIIN
• Pitkäaikainen hoito on loppumassa perusterveydenhuollon sairaaloista ja samalla lyhytaikaisen hoidon rooli on korostunut.
• Perusterveydenhuollon sairaalahoidon käytössä on alueellisia eroja, joilla on yhteys väestön ikärakenteeseen ja sairaalajärjestelmän välimatkoihin.
TUTKIMUS OPETTI
• Perusterveydenhuollon sairaaloiden lyhytaikaisen hoidon määrällisesti merkittävin tehtävä on toimia kotona asuvien vanhusten akuuttisairaalana.
• Suurin osa potilaista tulee suoraan kotoa käymättä päivystyspisteessä ja lähtee takaisin kotiin hoitojakson jälkeen.
• Perusterveydenhuollon akuuttihoitopainotteisen sairaalatoiminnan voimakas purkaminen moninkertaistaisi erikoissairaanhoitoon päätyvien vanhusten määrän.
ENGLISH SUMMARY
www.laakarilehti.fi/
english
What are thecharacteristics of short term inpatient care in Finnish primary care hospitals?
SIDONNAISUUDET Henna Saari: Matka-apuraha (Suomalainen Konkordia-liitto), työsuhde (Siilinjärven kunta).
Olli-Pekka Ryynänen:
Konsultointipalkkio (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri).
Eija Lönnroos, Pekka Mäntyselkä, Simo Kokko: Ei sidonnaisuuksia.
peen lisääntymiseen (5,6). Pitkien välimatkojen Norjassa paikallissairaaloiden vähentämistoi- mia on jouduttu tarkistamaan (7). Myös Britan- niassa on alettu pohtia, millainen rooli paikal- lissairaaloilla (community hospital) pitäisi olla tulevaisuuden integroituneissa terveyspalveluis- sa (8).
Päivystysten ja sairaaloiden potilasmäärä li- sääntynee väestön vanhetessa. Sairaalahoidon tarpeen kasvua voitaneen hillitä kehittämällä kotona hoitamisen, sairaalahoidon ja kotiutta- misen käytänteitä (9,10). Esimerkiksi keuhko- kuumeen (11) ja sydämen vajaatoiminnan hoi- tokäytänteillä voitaisiin todennäköisesti jarrut- taa sairaalahoidon tarpeen kasvua ja jopa paran- taa potilaiden elämänlaatua (9). Syystä riippu- matta sairaalahoitoon päätyminen lisää vanhuk- sen toimintakyvyn heikentymisen riskiä (12), ja siksi korvaavan hoidon vaihtoehdot tulee kar- toittaa huolellisesti.
Perusterveydenhuollon lyhytaikaisen sairaala- hoidon vähentäminen todennäköisesti monin- kertaistaisi erikoissairaanhoitoon päätyvien, tyy- pillisimmin sydän-, infektio-, tapaturma- ja hui- mauspotilaiden määrän. Perusterveydenhuol- lon sairaaloiden roolia akuutisti sairastuneiden vanhusten hoidossa tulee kehittää ja tehostaa erityisesti kotihoitoa tukevaksi. Paikallistunte- mus on toiminnan vahvuus, mutta hoidon oi- kea-aikaisuus ja aktiivisuus vaativat lisähuomio- ta. ●
37
LÄÄKÄRILEHTI 44/2019 VSK 74
What are the characteristics of short term inpatient care in Finnish primary care hospitals?
BACKGROUND There is a lack of knowledge about the current processes and contents of short-term care in primary health care (PHC) hospitals. We analysed the current processes, contents, and characteristics of short- term care in PHC hospitals in the catchment area of Kuopio University Hospital (KUH).
METHODS The discharge data of PHC hospital stays lasting 1–31 days were collected with an electronic survey instrument. The data were divided according to whether the stays originated directly in health care centres or after inpatient care in specialized hospitals. The characteristics of care in five hospital districts in the catchment area of KUH were analysed. Direct distributions were compared in the analysis.
RESULTS Short-term care in PHC hospitals was used primarily for older patients with an acute need for inpatient care. Stays for care originated mostly in health care centres. Less than a quarter of all stays originated after inpatient care in a specialized hospital. Quantitatively, the most significant reasons for care were pneumonia and cardiac failure. There was regional variation in the use of PHC hospitals in the catchment area of KUH.
CONCLUSIONS PHC hospitals have a significant role, especially in the care of elderly patients in acute need of hospital care. Profound dismantling of the PHC hospital system would most likely multiply the number of elderly patients ending up in emergency wards and specialized care. Further development of pneumonia and cardiac failure treatment practices, in particular, could lessen the need for hospital care.
ENGLISH SUMMARY
HENNA SAARI, EIJA LÖNNROOS, PEKKA MÄNTYSELKÄ, OLLI- PEKKA RYYNÄNEN, SIMO KOKKO HENNA SAARI
M.D., Specialist in General Practice, Clinical Lecturer University of Eastern Finland
Liitetaulukko 1.
Perusterveydenhuollon sairaaloiden 1–31 vrk kestäneet hoitojaksot (n = 13 869) sairaanhoitopiireittäin Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella
Sairaanhoitopiiri Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Kaikki
Potilaat
Keski-ikä, vuotta (SD)
≥ 75-vuotiaita, % (95 % LV) 76 (14,8)
64 (63–66) 77 (14,1)
67 (66–69) 77 (13,0)
67 (66–69) 78 (11,8)
71 (69–73) 81 (10,8)
75 (70–80) 77 (13,8) 67 (66–68)
Naisia, % (95 % LV) 55 (54–56) 56 (54–58) 51 (49–53) 54 (51–57) 57 (52–62) 54 (53–55)
Tullut terveyskeskuksesta, % (95 % LV) 46 (45–47) 50 (49– 52) 40 (38–42) 46 (43–48) 30 (25–35) 45 (44–46) Tullut keskitetystä päivystyksestä,
% (95 % LV) 30 (29–31) 29 (28–31) 35 (34–37) 31 (29–34) 43 (38–49) 31 (31–32)
Hoitojaksot, n 4 725 3 903 3 396 1 518 327 13 869
Hoitojakson kesto päivinä ka (95 % LV) 5,8 (5,7–6,0) 6,1 (6,0–6,3) 6,2 (6,0–6,4) 6,4 (6,1–6,6) 9,7 (8,9–10,5) 6,2 (6,1–6,3) Tehty erityistutkimuksia tai
-toimenpiteitä, % (95% LV) 6,3 (5,6–7,0) 8,1 (7,2–9,0) 5,8 (5,0–6,6) 6,7 (5,4–8,0) 15 (11–19) 7,1 (6,7–7,5) Toteutettu suunnitelmallista
kuntoutusta, % (95 % LV) 17 (16–18) 13 (12–14) 19 (18–20) 15 (13–17) 59 (54–64) 18 (17–18)
Uloskirjoitus kotiin*, % (95 % LV) 71 (70–72) 71 (70–73) 72 (70–73) 74 (72–76) 58 (52–63) 71 (71–72) Siirto erikoissairaanhoitoon,
% (95 % LV) 7,7 (6,9–8,5) 7,1 (6,3–7,9) 7,2 (6,3–8,1) 6,6 (5,4 –7,9) 7,6 (4,7–10,5) 7,3 (6,9–7,7)
Kuolema, % (95 % LV) 4,4 (3,8–5,0) 3,9 (3,3–4,5) 4,2 (3,5–4,9) 5,9 (4,7–7,1) 9,8 (6,6–13,0) 4,5 (4,2–4,9) LV = luottamusväli, SD = keskihajonta
* sisältää myös kotiutumiset palveluasumisen yksiköihin, joissa ei ole hoivapalveluita tarjolla ympärivuorokauden
LIITE. KYSELYLOMAKE
Terveyskeskussairaaloiden lyhytaikaisen hoidon tutkimus
1. Terveyskeskus tai muu organisaatio, jonka toiminnasta on kyse (teksti)
2. Osaston tunniste organisaation tai sairaalan sisällä (teksti)
3. Potilaan kotikunta (teksti)
4. Potilaan syntymävuosi (teksti)
5. Potilaan sukupuoli
( ) mies ( ) nainen
6. Potilaan saapumispäivä (teksti, jossa pvm muodossa xx.xx.20xx)
7. Mistä tuli / Aikaisempi hoitopaikka [11] Sairaala, muu kuin yleislääketieteen erikoisala
[12] Terveyskeskus; terveyskeskuksen sairaala/vuodeosasto, yleislääketieteen erikoisala.
[13] Vanhainkoti, tai dementoituneiden laitoshoitoyksikkö [14] Kehitysvammalaitos
[15] Päihdehuollon laitos [16] Kuntoutuslaitos [18] Muu laitoshoito
[21] Kotoa; on ollut säännöllisen kotihoidon tai ei-ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä [22] Kotoa; ei säännöllisiä kotiin annettavia palveluja
[23] Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen [24] Kehitysvammaisten autettu asuminen
[27] Muu ympärivuorokautinen palveluasuminen
8. Päädiagnoosi (teksti)
2 9. Sivudiagnoosit (teksti)
10. Lähtöpäivä (päivämäärä ilmoitetaan muodossa xx.xx.20xx)
11. Jatkohoito
[11] Sairaala, muu kuin yleislääketieteen erikoisala
[12] Terveyskeskus; terveyskeskuksen sairaala/vuodeosasto, yleislääketieteen erikoisala.
[13] Vanhainkoti, tai dementoituneiden laitoshoitoyksikkö [14] kehitysvammalaitos
[15] päihdehuollon laitos [16] kuntoutuslaitos [18] Muu laitoshoito
[21] Koti; on ollut säännöllisen kotihoidon tai ei-ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä [22] Koti; ei säännöllisiä kotiin annettavia palveluja
[23] Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen [24] Kehitysvammaisten autettu asuminen
[27] Muu ympärivuorokautinen palveluasuminen (28) Kuollut
12. Tarkentavia kysymyksiä hoitoon saapumisen reitistä: mikä vaihtoehdoista kuvaa parhaiten toteutunutta reittiä
1. Jatkohoitoon erikoissairaanhoidon hoitojakson jälkeen; suoraan joko osastohoidosta tai päiväkirurgisen tms.
toimenpiteen jälkeen
2. Laitoshoidosta (toinen terveyskeskussairaala, vanhainkoti tai vastaava)
3. Kotoa tai palveluasumisen yksiköstä (ml. ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt) tai oman kunnan terveyskeskuksen kautta (ml. kotikunnan terveysasema tai kunnan järjestämä muu vastaanottopalvelu esim. ilta- tai viikonloppuvastaanotto sovitusti oman kunnan tai naapurikunnan terveysasemalla)
4. Reittiin sisältyi käynti jossakin seuraavista ympärivuorokautisesti toimivista keskitetyistä päivystyksistä (KYS,
Iisalmi, Varkaus, Jyväskylä, Joensuu, Nurmes, Savonlinna, Mikkeli); päivystyksessä käymiseksi lasketaan myös
tarkkailupaikalla tai tarkkailuosastolla seurattavana oleminen (esim KYS tarkkailuosasto POS/4991); potilas oli
päivystyksessä perusterveydenhuollon, yleislääketieteen tai päivystyslääketieteen puolella / linjalla
5. Reittiin sisältyi käynti jossakin yllä luetelluista päivystyksistä, mutta potilas oli päivystyksessä (ainakin sieltä
lähtiessään) erikoissairaanhoidon puolella/linjalla
3
6. Reittiin sisältyi käynti jossakin kohdassa 4 luetelluista ympärivuorokautisesti toimivista keskitetyistä päivystyksistä sekä mahdollisen tarkkailupaikalla olemisen lisäksi myös lyhyt hoitojakso tarkkailu- tai päivystysosastolla (KYS tarkkailuosasto POS/4991, MKS POS 1)
7. Reittiin sisältyi hoidossa oleminen jollakin edellä lueteltujen keskitettyjen päivystysten yhteydessä toimivalla akuuttiosastolla tai vastaavalla päivystyksen yhteydessä toimivalla vastaavalla osastolla (esim. KYS:n akuuttiosasto 4992, Mikkelin päivystyksen yhteydessä osastot 25 tai 26)
8. Ensihoidon toimittamana suoraan ns. ”yön yli-periaatteella”; ts. potilas otettiin suoraan osastohoitoon tilanteessa, jossa päivystyspisteessä tai muulla akuuttivastaanotolla käymistä ei pidetty tarpeellisena / tarkoituksenmukaisena 9. Sovitusti suoraan osastolle (ilman vastaanotolla käymistä osastolle ottamista varten)
10. Muu reitti, selosta (TEKSTIRUUTU)
13. Miksi nyt toteutunutta osastohoitoa tarvittiin?
( ) Uuden sairauden, vamman tai akuutin oireilutilanteen vuoksi. Diagnoosi varmistui ja loppuarvion päädiagnoosin ICD-koodi selventää asian
( ) Uuden sairauden, vamman tai akuutin oireilutilanteen vuoksi. Diagnoosi ei varmentunut ainakaan kokonaan/lopullisesti hoitojakson aikana
( ) Pidemmän aikaa kestäneen jo aikaisemmin esiintyneen oireilun selvittelyä varten
( ) Potilaalle tehtävien tutkimusten vuoksi (esim. skopiaan valmistautuminen tai muu sellainen) ( ) Yhden tai useamman pitkäaikaissairauden vuoksi à [Tarkentava kysymys 13.1.]
( ) Jatkohoidoksi suoraan erikoissairaanhoidon vuodeosastolla tai päiväkirurgisessa yksikössä annetun hoidon jälkeen [Tarkistuskysymys 13.2.]
( ) Jatkohoidoksi akuuttiosastolla (KYS/MKS) alkaneelle hoidolle
13.2. Jos vastasit edellä kysymykseen 13, että kyse oli jatkohoidosta joko erikoissairaanhoidon tai akuuttiosaston hoitojakson tai päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeen, mikä syy / mitkä syyt johtivat jatkohoitoon ohjaamiseen?
Laita tarjotut syyt tärkeysjärjestykseen siten, että tärkein syy = 1, muut syys numeroilla 2 ja 3. (webropol- lomakkeessa nämä vaihtoehdot ovat omina sarakkeinaan)
( ) Hoito erikoissairaanhoidon syynä olleeseen sairauteen, vammaan tai komplikaatioon oli kesken ( ) Tarvittiin erityisiä kuntoutustoimia
13.1. Jos vastasit edellä ”pitkäaikaissairauden vuoksi”, mistä osastohoidon tarve siinä tapauksessa syntyi? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto, joka kuvaa tilannetta
( ) Yhden sairauden paheneminen, komplikaatiot, tutkimusten tai hoidon tarve ( ) Usean sairauden paheneminen, komplikaatiot, tutkimusten tai hoidon tarve ( ) Kuntoutuksen tarve
( ) Hoitomuoto oli tälle potilaalle tarpeen antaa osastohoidossa (esim. i.v. hoito) ( ) Katkos tai muutos kotona tapahtuvassa tai muun hoitopaikan antamassa hoidossa ( ) Suunniteltu vuorohoitojakso (intervallihoito)
( )Jokin muu syy, mikä? (teksti)
4
( ) Erikoissairaanhoidosta kotiutettaessa näytti siltä, että potilas ei pärjää kotihoidossa tai muussa vakituisessa hoitopaikassa
( ) Arveltiin, että terveyskeskuksessa osataan parhaiten arvioida kotona tai vakituisessa hoitopaikassa selviytyminen, joten potilas kotiutettiin terveyskeskussairaalan kautta
14. Erityiset diagnostiset tutkimukset: tehtiinkö tavanomaisten perustutkimusten (laboratoriokokeet, natiiviröntgentutkimukset tai muut vastaavat) lisäksi yksi tai useampia seuraavia tutkimuksia tämän hoitojakson aikana?
( ) Gastroskopia ( ) Kolonoskopia
( ) Rekto-/sigmoideskopia ( ) Kliininen rasitusergometria ( ) 24 t ekg-rekisteröinti
( ) Ultraäänitutkimus (muu kuin sinuscan)
( ) Natiivikuvauksia vaativammat radiologiset tutkimukset (esim. ct tai mri) ( ) ENMG
( ) Muu tutkimus, mikä? (teksti)
15. Konsultoitiinko tämän hoitojakson aikana erikoissairaanhoitoa, miten?
Erikoisalan lääkäri kävi tutkimassa potilaan. Minkä erikoisalan? (teksti)
Potilas kävi erikoisalan lääkärin vastaanotolla tai erikoispoliklinikalla. Minkä erikoisalan? (teksti) Erikoisalan lääkäriä konsultoitiin puhelimitse tai henkilökohtaisesti keskustellen. Minkä
erikoisalan?(teksti)
Erikoisalan lääkäriä konsultoitiin sähköisesti. Minkä erikoisalan? (teksti)
16. Mikä seuraavista kuvaa hoidon sisältöä parhaiten? Valitse tärkeimmäksi toiminnoksi vain yksi vaihtoehto numerolla 1. Voit valita tärkeimmän toiminnon rinnalle yhden tai useamman oleellisen toiminnon merkitsemällä numeroksi 2. (webropol-lomakkeella nämä vaihtoehdot ovat omina sarakkeinaan)
( ) Akuutin infektion tai trauman hoitaminen
( ) Yhden tai useamman pitkäaikaissairauden hoidon tehostaminen ( ) Monisairaan potilaan kokonaishoidon arviointi / suunnittelu ( ) Erikoissairaanhoidon hoitojaksolla aloitetun hoidon jatkaminen ( ) Kuntoutus
( ) Esh:n hoitojaksoon tai muuhun laitoshoitoon liittyvän liitännäisongelman/komplikaation hoito ( ) Uuden lääkehoidon tai muun merkittävän hoidon aloittaminen
( ) Diabetespotilaan hoitotasapainon hakeminen ( ) Kivun hoito
( ) Haavan hoito
( ) Sekavuuden selvittely
5
( ) Psykiatrinen hoito
( ) Katkaisu- tai vieroitushoito ( ) Myrkytystilan hoito
( ) Suunnitellussa lääkehoidossa tai muussa hoidossa käyminen ( ) Saattohoito (saattohoitopäätös on tehty)
( ) Elämänkaaren loppuvaiheen hoito (saattohoitopäätöstä ei ole tehty)
( ) Entisen hoidon jatkaminen, ”perushoito” (esim. etsittäessä uutta hoitopaikkaa)
(..) Kyseessä oli intervallihoito tai hoito vakituisen hoidon järjestelyissä tulleen katkon vuoksi ( ) Mikäli edellä olevista ei löytynyt sopivaa vaihtoehtoa, kirjoita kuvaus (teksti)
17. Tehtiinkö hoitojakson aikana potilaalle jokin merkittävä toimenpide?
(..) Ei tehty
(..) Tehtiin; mikä toimenpide /mitkä toimenpiteet (TEKSTIRUUTU)
18. Olisiko potilas voinut saada nyt toteutuneen hoidon kotiin tuotettuna, esim. kotisairaalan tai muun tehostetun kotisairaanhoidon palveluna?
( ) Ei olisi voinut, koska hoito on annettava sairaalaosasto-oloissa
( ) Ei olisi voinut, koska potilaan heikko vointi, puutteellinen toimintakyky tms. tekijät olisivat olleet esteenä ( ) Ei olisi voinut, koska tämän potilaan koti ei olisi soveltunut ympäristönä (kodin varustus, muihin samassa kodissa asuviin liittyvät syyt) tarvittavan hoidon antamiseen
( ) Olisi periaatteessa voinut saada, mutta tätä vaihtoehtoa ei nyt kuitenkaan käytetty – Miksi (tekstiruutu) ->
[Tarkennuskysymys 18.1.]
18.1. Jos vastasit edellä, että hoidon olisi voinut periaatteessa saada kotiin tuotettuna, millaisia olivat palvelun saatavuuden tai organisoinnin esteet (voi valita useita)?
( ) Koti sijaitsee liian kaukana kotihoidon palveluiden toimi- tai lähtöpisteestä ( ) Tarvittavaa palvelua ei olisi saatu käynnistetyksi riittävän nopeasti ( ) Tarvittavaa palvelua ei saisi iltaisin/viikonloppuisin
( ) Tarvittavaa palvelua ei saisi yöaikaan
( ) Palvelua ei voitaisi tuottaa riittävän joustavana (esimerkiksi ei mahdollisuuksia tehdä ylimääräisiä käyntejä ongelmatilanteissa tms.)
( ) Kotihoitoa vaihtoehtona ei ilmeisesti tullut selvitetyksi sairaalaan otettaessa, tarvittaessa lisäselvitys (teksti) ( ) Tiedossa ei ole selvää syystä, miksi ei järjestetty kotihoitona
19. Kysymys vain keskitettyjen päivystysten yhteydessä toimiville akuuttiosastoille niistä potilaista, joiden hoito jatkui sairaalahoitona joko sairaalasiirron tai osastosiirron jälkeen; Mihin potilas siirtyi, miksi?
1) Lähetettiin saman sairaalan tai oman kotikunnan mukaisen esh:n sairaalan jonkin erikoisalan osastolle, koska tarvittiin ko. alan tutkimusta ja hoitoa
2) Lähetettiin omaan terveyskeskussairaalaan, koska hoito oli kesken
3) Lähetettiin omaan terveyskeskussairaalaan, koska tarvittiin kuntoutustoimia
4) Lähetettiin omaan terveyskeskussairaalaan, koska kotona tai muussa vakituisessa hoitopaikassa selviytyminen
näytti epävarmalta ja tarvittiin lisää selvittelyjä tai järjestelyjä
6
20. Kuntoutuksen toteutus hoitojaksolla; sisältyikö potilaan hoitoon toteutuneella jaksolla erityisiä kuntoutuksellisia toimia/palveluja?
(..) Tällä jaksolla ei sisältynyt
(..) Sisältyi [Tarkennuskysymykset 20.1., 20.2., 20.3. ja 20.4.]
Tämän jälkeen seuraavat kysymykset ovat tarkennuskysymyksiä.
20.1.Tarkennuskysymys eri kuntoutusalan ammattihenkilöiden osallistumisesta kuntoutuksellisten toimien/palvelujen tarpeen arviointiin ja suunnitteluun;
Minkä seuraavien ammattiryhmien edustaja osallistui kuntoutuksellisten toimien/palvelujen tarpeen arviointiin ja toteutuksen suunnitteluun (osaston lääkärin ja hoitohenkilöstön lisäksi), voi rastittaa useita
( ) Fysioterapeutti ( ) Kuntohoitaja ( ) Toimintaterapeutti ( ) Puheterapeutti
20.2. Miten tiiviisti edellä lueteltuihin ammattihenkilöiden ryhmiin kuuluvat työntekijät osallistuivat jakson aikana kuntoutuksen erityistoimien toteutukseen (selostus mitä tarkoitetaan ?)
Osallistui
suunniteltujen toimien toteutukseen
päivittäin
Osallistui
suunniteltujen toimien toteuttamiseen 1-3 kertaa viikossa
Osallistui
suunniteltujen toimien toteuttamiseen harvemmin
Ei lainkaan
Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Puheterapeutti Kuntohoitaja Osaston muu henkilöstö
