Uusiutuvan energian potentiaalin aluetaloudelliset vaikutukset Kaustisen seudulla

(1)

■

RAPORTTEJA 212

UUSIUTUVAN ENERGIAN

POTENTIAALIN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KAUSTISEN SEUDULLA

SUSANNA KUJALA JA OUTI HAKALA

(2)

(3)

-

Euroopan maas

keh·tt·· . eudun

1 am1sen m

Eurooppa inves~a~alousrahasto:

o1 maaseutualueisiin HAASEI.ITIJ ,OZO

mauro •

~ U i i ! l # • M i l

■ HELSINGIN YLIOPISTO

RURALIA·INSTITUUTTI

POTENTIAALIN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KAUSTISEN SEUDULLA

SUSANNA KUJALA JA OUTI HAKALA

2021

(4)

Julkaisija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

www.helsinki.f/f/ruralia-instituutti Sarja Raportteja 212

Kannen kuvat Kannen kuvat: Outi Hakala (tuulivoimalat ja energiapuu), Pixabay (aurinkopaneelit), Marko Malvisto (biokaasulaitos).

ISBN

ISSN 978-951-51-7332-4 (pdf) 1796-0630 (pdf)

(5)

Ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteissa uusiutuva energia tulee vahvasti esiin yhtenä kes- keisenä edistettävä asiana. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen vaikuttaa ilmastoon mutta myös esimerkiksi talouteen ja työllisyyteen, niin kansallisella kuin aluetasolla. Esimerkiksi Kaustisen seudulla uusiutuva energia on tunnistettu selvänä mahdollisuutena alueelle sekä keinona uudis- taa maaseudun roolia yhteiskunnassa.

Tämä raportti on osa KASE MAURO – Maaseudun uusi rooli -hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa aktiivisesti ja pilottiluonteisesti maaseudun uutta roolia Kaustisen seutukunnan alueella. Hanke keskittyy uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöönottoon niiden suuren potentiaalin vuoksi. Tämä raportti puolestaan keskittyy hankkeen yhteen osa-alueeseen, jossa tavoitteena oli selvittää uusiutuvan energian potentiaalin aluetaloudelliset vaikutukset Kaustisen seutukunnan alueella hyödyntäen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitettyä yleisen tasapainon Reg- Fin-simulointimallia.

Aluetalousvaikutuksiin liittyvästä aineistotyöstä, laskelmista, analyyseistä ja raportoinnista vastaavat Ruralia-instituutin tutkijat Susanna Kujala ja Outi Hakala. Hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluva kehittämishanke ja sitä toteutetaan EU:n maaseutura- haston tuella. Kiitämme rahoittajia, Pohjanmaan ELY:ä ja Kaustisen seutukunnan kuntia, hankkeen toteuttamisen mahdollistamisesta. Kiitämme myös Kaustisen seutukunnan Timo Pärkkää, Petri Jylhää ja Päivi Skantsia, Vaasan yliopiston VEBIC:in Jouni Kannonlahtea, Pekka Peuraa ja Ari Haapasta sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Olli Rosenqvistia, Paula Kivistä ja Mira Hästbackaa hyvästä yhteistyöstä hankkeessa. Raportin taittotyöstä kiitämme graafinen suunnittelija Jaana Huhtalaa.

Hankkeessa toteutettava selvitys uusiutuvan energian potentiaalin mahdollisista aluetaloudellisista vaikutuksista Kaustisen seudulla tuottaa tuloksia, joiden toivomme auttavan alueen toimijoita hahmottamaan entistä paremmin uusiutuvan energian mahdollisuudet alueella ja sitä kautta hyödyttävän aiheeseen liittyvässä päätöksenteossa. Työtä aiheen parissa kuitenkin vielä riittää. Vaikka Kaustisen seudulla suunnitelmia uusiutuvan energian edistämiseen on runsaasti ja asiaa on viety eteenpäin, maaseudun uudenlaisen roolin toteutuminen vaatii vielä lisää konk- reettisia kehittämistoimia.

Seinäjoella, joulukuussa 2021 Tekijät

(6)

(7)

TIIVISTELMÄ...7

ABSTRACT...9

1 TAUSTA JA TAVOITE...11

1.1 Tavoite...11

1.2 Kohdealueena Kaustisen seutu...12

1.3 Uusiutuva energia Kaustisen seudulla...12

2 MENETELMÄ JA AINEISTOT ...15

2.1 RegFin-malli ...15

2.2 Aluetalouslaskelmissa käytetty aineisto...15

3 SKENAARIOT...17

4 TULOKSET ... 19

4.1 Tuotantovaiheen vaikutukset... 19

4.2 Investointivaiheen vaikutukset ...21

4.3 Tulosten analyysi... 24

5 JOHTOPÄÄTÖKSET...27

LÄHTEET ... 28

(8)

KUVIOT

Kuvio 1. Kaustisen seudun väkiluvun ja työllisyyden kehitys

1990–2020...12

Kuvio 2. Energian kulutus ja tuotanto Kaustisen seudulla...13

Kuvio 3. Uusiutuvan energian tuottopotentiaali tuotantomuodoittain Kaustisen seudulla... 14

Kuvio 4. Tuotantovaiheen aluetalousvaikutukset suhteellisina Kuvio 5. Tuotantovaiheen aluetalousvaikutukset miljoonina euroina Kuvio 6. Tuotantovaiheen vaikutukset alueen työllisyyteen Kuvio 7. Investointivaiheen vaikutukset suhteellisina muutoksina Kuvio 9. Investointivaiheen vaikutukset alueen työllisyyteen muutoksina (%) nykytilaan nähden ... 19

nykytilaan nähden...20

nykytilaan nähden...21

(%) nykytilaan nähden... 22

Kuvio 8. Investointivaiheen vaikutukset alueen BKT:hen miljoonina euroina nykytilaan nähden ... 22

nykytilaan nähden... 22

Kuvio 10. Tulosten vertailu aiempaan selvitykseen... 25

TAULUKOT

Taulukko 1. Tarkasteltavat skenaariot ja niissä huomioidut

osuudet potentiaalista...17

(9)

TIIVISTELMÄ

Uusiutuvan energian tuotanto sisältyy moniin kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastotavoitteisiin. Maaseutualueiden näkökulmasta uusiutuva energia tarjoaa mahdollisuuksia: maaseutujen laajat pinta-alat ja luonnonvarat tarjoavat edellytykset hyödyntää etenkin tuulen, auringon ja biomassojen sisältämää energiaa. Monet maaseutualueet voisivat olla merkittäviä energian tuottajia. Uusiutuvan energian potentiaalin käyttöönotto voisi luoda taloudellisia hyötyjä monille maaseutujen toimialoille.

Kaustisen seutukunnassa muutosprosessi kohti uusiutuvan energian tuotannon selkeää kasvattamista on jo käynnissä. Alueelle ollaan esimerkiksi suunnittelemassa suurta tuulivoi- makeskittymää sekä isoja biokaasun tuotantolaitoksia. Kaiken kaikkiaan alueen uusiutuvan energian suunnitelmien toteutuminen tarkoittaisi merkittäviä investointeja seutukuntaan.

Vaikka muutosprosessi on jo alkanut, uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja vaikutuksista tiedetään melko vähän.

Tämä selvitys on osa KASE MAURO – Maaseudun uusi rooli -hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa aktiivisesti ja pilottiluonteisesti maaseudun uutta roolia Kaustisen seutukunnan alueella keskittyen etenkin uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöönottoon. Tässä raportissa keskitytään hankkeen yhteen osa-alueeseen, jossa tavoitteena on selvittää uusiutuvan energian potentiaalin aluetaloudelliset vaikutukset Kaustisen seutukunnan alueella.

Aluetaloudelliset vaikutukset arvioitiin RegFin-simulointimallilla. Malli lukeutuu yleisen tasapainon malleihin ja se on kehitetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Laskelmis- sa tarkastellut skenaariot perustuvat KASE MAURO -hankkeessa Vaasan yliopiston VEBICin laatimiin uusiutuvan energian potentiaalin laskelmiin. Tarkastellut skenaariot poikkeavat toisistaan potentiaalin hyödyntämisasteen suhteen: tuotanto kattaisi vain oman alueen tarpeen, biokaasu- ja CHP-tuotannon rinnalla hyödynnettäisiin noin puolet tuuli- ja aurinkoenergian tuotantopotentiaalista tai alueella otettaisiin käyttöön koko tuotantopotentiaali.

Tuotantovaihetta koskevien tulosten perusteella koko potentiaalin käyttöönotto voisi nostaa alueen bruttokansantuotetta (ABKT) tuotantovaiheessa yli 40 prosentilla nykytilanteeseen nähden, kun huomioidaan suorien vaikutusten lisäksi myös kerrannaisvaikutukset sekä vuodot ja virrat alueiden välillä. Vaikka vuotuisesta potentiaalista hyödynnettäisiin vain puolet, alueen BKT voisi kasvaa yli 20 prosentilla. Energiaomavaraisuuden saavuttaminen tarkoittaisi noin viiden prosentin kasvua ABKT:ssa. Vaikutukset työllisyyteen, yksityiseen kulutukseen ja työtuloihin ovat kaikissa skenaarioissa 1–3 % nykytilanteeseen nähden.

Investointivaiheen osalta koko potentiaalin käyttöönotto voisi tarkoittaa investointi- kaudelle yli 30 prosentin kasvua ABKT:hen, mikä vastaa yli 100 miljoonaa euroa koko inves- tointikauden aikana. Vastaavasti työllisyysvaikutus olisi laskelmien mukaan yli 25 prosenttia eli lähes 1 400 työllistä nykytilanteeseen nähden. Myös suppeampien tuotantojen skenaarioissa investointivaihe voisi kasvattaa alueen taloutta ja työllisyyttä useamman prosentin verran. Laskelmiin sisältyy erilaisia epävarmuustekijöitä, mutta tulokset antavat suuntaa vaikutusten suuruusluokasta käytettävissä olevien tietojen valossa.

Kaustisen seudulla on monipuoliset mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotantoon.

Arviointitulosten perusteella uusiutuva energia tarjoaa Kaustisen seudulle mahdollisuuden uudenlaiseen rooliin. Energiaomavaisuuden saavuttaminen vaatisi vain pienen osan koko potentiaalin hyödyntämisestä. Näin ollen mahdollisuudet tuottaa uusiutuvaa energiaa yli oman tarpeen ovat hyvinkin mahdollisia.

(10)

(11)

ABSTRACT

THE REGIONAL ECONOMIC IMPACT OF RENEWABLE ENERGY POTENTIAL IN THE KAUSTINEN REGION

Renewable energy production is considered in various international and national climate policy targets. Renewable energy provides opportunities for rural regions: they have wide areas and rich natural resources which enable utilizing solar energy, wind power and the energy contained in biomass. Therefore,numerous rural regions could be significant energy pro- ducers. The realization of this renewable energy production potential could create economic benefits for many industries in rural regions.

The Kaustinen region in Finland has already started the process to increase renewable energy production. Regional plans include a major concentration of wind power and large biogas plants. The implementation of these plans would require considerable investments in the region. Even though the change process has begun, knowledge about the potential and impact of renewable energy is limited.

This report is a part of the project “KASE MAURO – A new role for the countryside”. The project aims to actively develop a new role for rural areas in the Kaustinen region, which can be regarded as a pilot region. The development concentrates on renewable energy production and utilization. This report focuses on one project task, aiming to assess the regional economic impact of the regional energy potential in the Kaustinen region.

The regional economic impact was assessed with the RegFin simulation model. RegFin is a computable general equilibrium model (CGE) developed at the Ruralia Institute, University of Helsinki. The assessed scenarios are based on the production potential calculations made at VEBIC, University of Vaasa during the KASE MAURO project.The scenarios are differenti- ated by the potential utilization rate: the production would cover only the region’s own needs, biogas and CHP production would be supplemented by utilizing half of the wind and solar power production potential, or the total regional potential would be exploited.

The results suggest that during the production phase, the utilization of the total potential would boost the regional GDP by over 40% compared to the current situation, consi- dering direct and multiplier effects as well as interrelations with other regions.According to the results, the GDP increase would be about 20% if half of the yearly potential was tapped.

The implementation of the energy self-sufficiency scenario would increase the regional GDP by about 5%. In all scenarios, the impact on employment, private consumption and earned income would be 1–3% compared to the current state.

During the investment phase, the realization of the total potential would increase regional GDP by 30%, which corresponds to over 100 million euros during the whole investment period. The calculation results suggest that the employment impact would be over 25%, i.e. 1,400 employed compared to the base scenario. The implementation of other scenarios would increase GDP and employment as well by several percentage points. Various factors in the calculations entail insecurities. Nevertheless, the results give an indication of the impact size in the light of the available information.

The Kaustinen region has versatile opportunities to produce renewable energy. According to the assessment results, renewable energy provides the region with an opportunity to adopt a new role as an energy producer. Reaching energy self-sufficiency requires utilizing only a minor share of the region’s production potential. Hence, the region could produce renewable energy even for other regions.

(12)

(13)

1 TAUSTA JA TAVOITE

Uusiutuvan energian edistäminen on useiden eri kansainvälisten ja kansallisten tavoitteiden keskiössä. Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää uusiutuvan energian hyödyntämisen selvää lisäämistä ja vastaavasti uusiutumattomien energialähteiden käytön vähentämistä.

Samalla kun siirrytään enemmän uusiutuviin energialähteisiin, suuntana on ollut myös en- tistä hajautetumpi energiantuotannon rakenne.

Maaseutualueiden näkökulmasta uusiutuva energia tarjoaa ennen kaikkea mahdollisuuksia. Maaseutujen suuret pinta-alat ja luonnonvarat mahdollistavat hyvin etenkin tuulen, auringon ja biomassojen sisältämän energian hyödyntämistä. Monet maaseutualueet voisivat olla merkittäviä energian tuottajia. Energiaa voidaan tuottaa niin omaan tarpeeseen kuin myytäväksikin.

Uusiutuvan energian edistämistä maaseutualueilla tukevat etenkin taloudelliset sekä ympäristölliset perusteet, sillä uusiutuvan energian tuotannon lisääminen tuo maaseutu- alueille tuloja ja työllisyyttä sekä tukee pyrkimystä päästä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Esimerkiksi maa- ja metsätalouden sivuvirtoja voitaisiin käyttää nykyistä paremmin edistä- en kiertotaloutta ja samalla tuottaen uusiutuvaa energiaa. Näin ollen uusiutuvan energian potentiaalin käyttöönotto voisi luoda taloudellisia hyötyjä monille maaseutujen toimialoille.

Kaustisen seutukunnassa tärkeiden alojen, turvetuotannon ja turkistarhauksen, eläessä murrosaikoja korostunee tulevaisuudessa muiden ratkaisujen merkitys alueen kehitykselle.

Tarvitaankin uusia mahdollisuuksia ja uudenlaisen roolin muotoutumista, jotta seutu pysyy elinvoimaisena.

Kaustisen seutukunnassa muutosprosessi kohti uusiutuvan energian tuotannon selkeää kasvattamista onkin jo käynnissä. Alueelle ollaan esimerkiksi suunnittelemassa Suomen suurinta tuulivoimakeskittymää sekä isoja biokaasun tuotantolaitoksia. Kaiken kaikkiaan alueen uusiutuvan energian suunnitelmien toteutuminen tarkoittaisi merkittäviä investointeja seutukuntaan. (Kaustisen seutu, 2021.) Myös muualla Suomessa on jo havaittu siirtymistä keskitetyistä energian tuotannon järjestelmistä hajautettuihin (Alm, 2020).

Vaikka muutosprosessi on jo alkanut, uusiutuvan energian mahdollisuuksista ja vaikutuksista tiedetään melko vähän. Tarvitaankin lisää tietoa uusiutuvan energian potentiaalista sekä sen vaikutuksista muun muassa eri alueiden työllisyyteen ja talouteen, jotta saadaan parempi käsitys uusiutuvan energian tarjoamien mahdollisuuksien vaikutuksista.

1.1 TAVOITE

Tämä selvitys on osa KASE MAURO – Maaseudun uusi rooli -hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa aktiivisesti ja pilottiluonteisesti maaseudun uutta roolia Kaustisen seutukunnan alueella keskittyen etenkin uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöönottoon. Tässä raportissa keskitytään hankkeen yhteen osa-alueeseen, jossa tavoitteena on selvittää uusiutu- van energian potentiaalin aluetaloudelliset vaikutukset Kaustisen seutukun- nan alueella.

Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sekä uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntämisen suorat vaikutukset alueelle että myös välilliset vaikutukset, sillä taloudelliset muutokset yhdellä alalla heijastuvat usein myös monille muille aloille. Lisäk-

(14)

12 UUSIUTUVAN ENERGIAN POTENTIAALIN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KAUSTISEN SEUDULLA SUSANNA KUJALA JA OUTI HAKALA

si huomioidaan alueiden väliset yhteydet, sillä mikään alue ei ole täysin omavarainen. Tar- kastelu kattaa sekä potentiaalin käyttöönoton edellyttämät investoinnit että käyttövaiheessa syntyvät vaikutukset.

1.2 KOHDEALUEENA KAUSTISEN SEUTU

Raportin tarkastelu kohdistuu Kaustisen seutuun. Kaustisen seutukuntaan kuuluu kuusi kuntaa: Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Tämän selvityksen tar- kasteluissa Perho ei kuitenkaan ole mukana, joten tarkastelu keskittyy seutukunnan viiteen muuhun kuntaan, joihin viitataan jatkossa käyttäen termiä Kaustisen seutu.

Kaustisen seudulla väkiluku ja työllisyys ovat monen muun seudun tavoin laskeneet hieman edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana (ks. kuvio 1). Alueen suurimmassa kunnassa eli Kaustisella työllisyys on pysynyt viime vuodet muita tasaisempana ja ollut joinain vuosina myös kasvusuuntainen. (Suomen virallinen tilasto, 2021a ja 2021b.)

18000 16000

henkeä

14000 12000 10000 8000 4000 6000

2000 0

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Väestö Työlliset

Kuvio 1. Kaustisen seudun väkiluvun ja työllisyyden kehitys 1990–2020. Lähteet: Suomen virallinen tilasto, 2021a ja 2021b.

Väkiluku puolestaan on laskenut kaikissa alueen kunnissa viime vuosina, mutta hitaimmin Kaustisella. Vuonna 2020 Kaustisen seudun väkiluku oli yhteensä noin 12 000 (ks. kuvio 1).

Tästä hieman yli 4 200 henkeä asui kansanmusiikistaan tunnetussa Kaustisen kunnassa. Seu- dun toiseksi suurimmassa kunnassa Vetelissä asui hieman yli 3 000 henkeä. Toholammilla väestöä oli puolestaan lähes 3 000 henkeä, Halsualla noin 1 100 henkeä ja Lestijärvellä hieman yli 700 henkeä. (Suomen virallinen tilasto, 2021b.)

1.3 UUSIUTUVA ENERGIA KAUSTISEN SEUDULLA

Kaustisen seudulla energiaa tuotetaan vähemmän kuin sitä kulutetaan. Uusiutuvaa energiaa ei alueella toistaiseksi vielä suurissa määrin tuoteta, mutta suunnitelmia ja potentiaalia uusiutuvan energian tuottamiseen alueella on runsaasti (ks. kuvio 2).

Merkittävimmät uusiutuvaan energiaan liittyvät suunnitelmat Kaustisen seudulla koskevat tuulivoimaa. Alueelle on suunnitteilla useampia tuulivoimapuistoja: Lestijärven, Toho- lammin, Toholammin/Lestijärven, Halsuan, Halsuan Riutanmaan ja Vetelin tuulivoima-alu- eet. Näille alueille on suunnitelmien mukaan nousemassa yli 200 tuulivoimalaa. (Kaustisen

(15)

- - -

Turkistarhojen varjokatokset tarjoavat kilometreittäin alustaa aurinkopaneeleille. Kuva: Malvis- to, Marko.

seutu, 2021.) Näistä tuulivoima-alueista marraskuuhun 2021 mennessä Lestijärven alue on jo luvitettu, minkä lisäksi Vetelin Löytönevan ja Toholammin Lännen alueille kaavoitus on tehty. Lisäksi yhdellä alueella (Toholampi/Lestijärvi) kaavoitus on aloitettu ja Halsuan tuu- livoimapuistolle on tehty kaavaehdotus. (Suomen tuulivoimayhdistys, 2021.) Myös Halsuan Riutanmaalle on suunnitteilla tuulivoimapuisto (wpd Finland, 2021).

Kaustisen seudulla on lisäksi suunnitelmia biokaasun tuotannon lisäämiseen. Alueelle on suunnitteilla suurempia biokaasulaitoksia, minkä lisäksi tilakokoisten biokaasulaitosten määrä kasvaa. (Kaustisen seutu, 2021.) Biomassojen (puujakeiden, olkien ja jätteen) polttoon sisältyy hyödyntämätöntä potentiaalia, ja myös aurinkoenergiahankkeita on suunnitteilla.

Mittavien tuulivoimahankkeiden rinnalla muiden tuotantomuotojen potentiaalit ovat vähäi- sempiä (ks. kuvio 3), mutta toisaalta ne voivat olla paikallisilta vaikutuksiltaan merkittäviä.

4500

GWh 4000

3500 3000 2500 2000 1500 1000 500

0 Metsä-, olki- ja

jätejakeiden poltto + biokaasu, vesivoima ja aurinkoenergia

+ tuulivoima

Energian kulutus Energian tuotantopotentiaali

Kuvio 2. Energian kulutus ja tuotanto Kaustisen seudulla. Lähde: Kannonlahti & Peura (2021).

(16)

■ Tuuli ■ Bio-CHP ■ Biokaasu ■ Vesi ■ Aurinko

Kuvio 3. Uusiutuvan energian tuottopotentiaali tuotantomuodoittain Kaustisen seudulla.

Lähde: Kannonlahti & Peura (2021).

(17)

2 MENETELMÄ JA AINEISTOT

2.1 REGFIN-MALLI

Kaustisen seudulla tarjolla olevan uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntämisestä aiheu- tuvat aluetaloudelliset vaikutukset arvioitiin RegFin-simulointimallilla. Malli lukeutuu yleisen tasapainon malleihin ja se on kehitetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Malli on monialueinen ja -toimialainen, ja siinä huomioidaan alueiden väliset vuodot ja virrat.

Mallilla voidaan tarkastella tarkastelukohteiden suorien vaikutusten lisäksi epäsuoria vaikutuksia. Tulokset osoittavatkin arviointikohteiden kokonaistaloudelliset vaikutukset. RegFin- malli on saanut vaikutteita Australian TERM- ja MMRF-malleista (Wittwer, 2012; Horridge

& Wittwer, 2010; Adams ym., 2010). Laskennassa käytettiin Gempack-ohjelmistoa (ks. Har- rison & Pearson, 1996).

Uusiutuvan energian potentiaalin käyttöönoton sijoittuminen tuleville vuosille ei ole tar- kasti määriteltävissä. Sen vuoksi mallinnus toteutettiin staattisella RegFin-malliversiolla. Tu- lokset osoittavat nykytilanteen ja potentiaalin käyttöönoton välisen eron. Tulokset eivät ota kantaa siihen, kuinka pitkän ajan kuluessa käyttöönotto tapahtuu ja miten talouden sopeu- tuminen toteutuu siirryttäessä nykytilasta uuteen, potentiaalin hyödyntävään tilanteeseen.

RegFin-malleilla voidaan tarkastella hyvin erilaisista ilmiöistä aiheutuvia aluetaloudellisia vaikutuksia (mm. Peura ym., 2018; Ruokolainen, 2016; Rutherford & Törmä, 2009;

Törmä, 2008; Törmä ym., 2015). Tarkasteluja on toteutettu tähän mennessä kymmeniä, joista muutamissa on keskitytty uusiutuvan energian laajempaan hyödyntämiseen (mm. Kujala ym., 2020; Peura ym., 2017; Reini ym., 2014).

RegFin-malleihin ja aiempiin selvityksiin voi tutustua Ruralia-instituutin verkkosivuilla https://www2.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/aluetaloudelliset-arvioinnit. Yleiskuvaus yleisen tasapainon mallinnuksesta on saatavilla esimerkiksi Kinnusen ym. (2019) artikkelista.

2.2 ALUETALOUSLASKELMISSA KÄYTETTY AINEISTO

Alueiden elinkeinorakennetta kuvaava perusaineisto kerättiin Tilastokeskuksen kansantalouden ja aluetilinpidon sekä yritystoimintatilaston aineistoista (Suomen virallinen tilasto (SVT), 2020a; 2020b; 2020c; 2020d). Mallinnuksen aloitushetkellä tuorein kansantalouden tilinpidon aineisto oli saatavilla vuodelta 2016, mikä määrittyi näin muunkin aineiston pe- rusvuodeksi. Aineisto kattaa kaikki Suomen maakunnat. Keski-Pohjanmaa jaettiin kahteen osaan, joista toinen sisältää Kaustisen seudun kunnat (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toho- lampi ja Veteli) ja toinen muut maakunnan kunnat.

Tilinpitojen toimialajaottelua laajennettiin jakamalla energiahuolto useampiin alatoimi- aloihin. Näin mallinnusaineistoon voitiin sisällyttää yksityiskohtaisempi kuvaus energiahuollon toimialasta tarkempien tulosten saavuttamiseksi. Energiahuollon kuvauksessa hyödyn- nettiin tilastoaineistoja (Suomen virallinen tilasto (SVT), 2021c & 2021d; Energiateollisuus, 2017 & 2020) sekä aiempia selvityksiä ja muita aineistolähteitä (Reini ym., 2014; Vakkilainen

& Kivistö, 2017; Energiavirasto, 2020 & 2021; IRENA, 2012 & 2018; Jäger-Waldau, 2019;

Tuulivoimayhdistys, 2021; ÅF-Consult, 2016; Kannonlahti & Peura, 2021). Tuulivoimahank-

(18)

keiden investointikustannusten laskemiseen käytettiin OX2:n Lestijärven hankkeelle ilmoi- tettua (OX2, 2021) noin 1,25 M€/MW¹ (n. 500 M€/n. 400 MW) kustannusta, sillä kaikista hankkeista ei ollut investointitietoja saatavilla.

Skenaariot perustuvat hankkeen toisessa osiossa Vaasan yliopiston VEBIC:in laatimiin uusiutuvan energian potentiaalin laskelmiin (Kannonlahti & Peura, 2021) (ks. luku 1.3).

Investointitieto 1,25M€/MW perustuu 16.11.2021 OX2:n verkkosivuilla ilmoitettuihin tietoihin. Sen jälkeen tiedot ovat muuttuneet, minkä vuoksi investointivaiheen vaikutuksista toteutettiin herkkyystarkastelu eri hinnoilla (ks. luvun 4.2 viimeinen kappale).

1

(19)

3 SKENAARIOT

Uusiutuvan energian tuotannon potentiaali kuvaa suurinta mahdollista uusiutuvan energian tuotantoa alueella². Koska alueen uusiutuvan energian koko potentiaalia ei välttämättä täy- sin tulla hyödyntämään, on kiinnostavaa tarkastella vaikutuksia myös sellaisissa tilanteissa, missä vain osa potentiaalista hyödynnetään. Näin ollen tässä tarkastelussa aluetalousvaiku- tustulokset esitetään kolmelle vaihtoehtoiselle skenaariolle. Ensimmäinen skenaario käsittää uusiutuvan energian tuotannon vain oman alueen tarpeeseen (omavaraisuus), toinen noin puolet potentiaalista ja kolmas skenaario koko potentiaalin (ks. taulukko 1). Tarkasteltavissa skenaarioissa keskitytään biokaasuun, CHP:hen sekä tuuli- ja aurinkoenergiaan. Uusiutuvan energian potentiaalitiedot perustuvat Vaasan yliopiston VEBIC:in toteuttamiin laskelmiin (Kannonlahti & Peura, 2021). Esimerkiksi tuulivoiman osalta potentiaaliin on otettu mukaan kaikki suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet (ks. luku 1.3).

Taulukko 1. Tarkasteltavat skenaariot ja niissä huomioidut osuudet potentiaalista.

Skenaariot Biokaasu CHP Tuuli Aurinko

Energian

omavaraisuus koko potentiaali koko potentiaali noin 9 %

potentiaalista alle 2 % potentiaalista Puolet

potentiaalista koko potentiaali koko potentiaali noin 50 %

potentiaalista noin 50 % potentiaalista Koko

potentiaali koko potentiaali koko potentiaali koko potentiaali koko potentiaali

Energian omavaraisuus -skenaariossa uusiutuvaa energiaa tuotetaan vain alueen omaan tarpeeseen huomioiden sähkön, lämmön ja polttoaineiden tarve alueella. Skenaariossa olete- taan, että liikenteen polttoainetarve katetaan biokaasulla sekä sähköllä eli taustalla on oletus autokannan uudistumisesta. Tämän skenaarion osalta onkin syytä huomioida, että kyse on lähinnä laskennallisesta energian omavaraisuudesta, minkä toteutuminen edellyttää muutoksia myös kysynnässä.

Puolet potentiaalista -skenaario pitää sisällään oletuksen, että biokaasun ja CHP:n osalta koko potentiaali hyödynnettäisiin, mutta tuuli- ja aurinkoenergian osalta toteutuisi vain puolet alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista ja aurinkopaneeleista. Näin ollen energiaa tuotettaisiin omaa tarvetta hieman enemmän, jolloin energiaa myös myytäisiin alueen ulkopuolelle.

Koko potentiaali -skenaario vastaa tilannetta, missä seudun koko uusituvan energian potentiaali otettaisiin käyttöön. Energiaa jäisi oman tarpeen lisäksi reilusti myös myyntiin.

Tuulivoiman ja aurinkoenergian potentiaalin ollessa lähes ääretön, on potentiaaliin laskettu mukaan vain suunnitteilla olevat tuulivoimalat ja aurinkopaneelikokonaisuudet.

2

(20)

Käytöstä poistuneet turvesuot ovat osa biokaasutuotannon ketjua: ne tuottavat energianurmea ja niille levitetään mädät- tämölietteitä kasvukunnon parantamiseksi. Kuva: Malvisto, Marko.

(21)

4 TULOKSET

Tässä luvussa kuvataan uusiutuvan energian laskelmien tulokset eri skenaarioissa sekä tuotantovaiheen (4.1) että investointivaiheen aikana (4.2). Tuotantovaihe pitää sisällään pidem- piaikaiset vuotuiset vaikutukset tuotantotasojen vakiinnuttua. Investointivaihe puolestaan käsittää lyhytaikaiset, lähinnä energialaitosten rakentamisvuosia koskevat vaikutukset. Tu- lokset ilmoitetaan muutoksena nykytilanteeseen nähden.

Koska kyse on mahdollisten tulevien energiahankkeiden vaikutuksista, joiden lähtötiedot eivät suurelta osin ole vielä tarkkaan tiedossa, liittyy laskelmien tuloksiin epävarmuuksia. Ta- voitteena ei näin ollen olekaan antaa tarkkoja vaikutustietoja vaan enemmänkin arvio mahdollisten vaikutusten suuruusluokista tällä hetkellä tiedossa olleiden tietojen valossa.

4.1 TUOTANTOVAIHEEN VAIKUTUKSET

Tulosten perusteella uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen voisi edistää merkit- tävästi Kaustisen seudun taloutta ja työllisyyttä (ks. kuvio 4). Laskelmien mukaan koko potentiaalin käyttöönotto voisi nostaa alueen bruttokansantuotetta (ABKT) yli 40 prosentilla nykytilanteeseen nähden, kun huomioidaan suorien vaikutusten lisäksi myös kerrannaisvaikutukset sekä vuodot ja virrat alueiden välillä. Koko potentiaalin hyödyntäminen lisäisi etenkin vientiä alueen ulkopuolelle. Toisaalta tuotannon kasvu vaatisi myös hieman lisää tuontia alueen ulkopuolelta. Lisäksi työllisyys kasvaisi lisäten samalla alueen työtuloja ja siten myös yksityistä kulutusta.

Vaikka potentiaalista hyödynnettäisiin vain puolet, tarkoittaisi se alueen BKT:hen yli 20 prosentin kasvua, minkä lisäksi työllisyys, työtulot ja kulutus kasvaisivat nykytilanteeseen nähden. Energiaomavaraisuuden saavuttaminen tarkoittaisi koko potentiaaliin nähden sel- västi pienempää muutosta ja siten myös pienempiä aluetaloudellisia vaikutuksia. Omavarai- suuden skenaariossa vaikutukset niin alueelliseen BKT:hen, työllisyyteen, työtuloihin kuin yksityiseen kulutukseenkin tarkoittaisivat kuitenkin 1−5 prosentin kasvua nykytilanteeseen nähden.

Työtulot

Yksityinen kulutus

Työllisyys

ABKT

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

Kuvio

4

^.Tuotantovaiheen aluetalousvaikutukset suhteellisina muutoksina (%) nykytilaan nähden.

(22)

Tulosten perusteella koko uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen lisäisi alueen tuotosta noin 150 miljoonalla eurolla, kun otetaan huomioon myös välilliset vaikutukset (ks.

kuvio 5). Tuotos kasvaisi paitsi energiantuotannon aloilla myös hieman muillakin aloilla, kuten esimerkiksi teollisuuden aloilla, rakentamisessa sekä useilla palvelualoilla. Potentiaalin hyödyntämisen vaikutus alueelliseen BKT:hen olisi lähes 130 miljoonaa euroa. Myös työtulot ja yksityinen kulutus kasvaisivat useamman miljoonan euron verran.

Tuotos kasvaisi noin 80 miljoonalla eurolla nykytilanteeseen nähden, jos uusiutuvan energian potentiaalista hyödynnettäisiin puolet. Alueellinen BKT puolestaan kasvaisi lähes 70 miljoonalla eurolla. Myös työtulot ja yksityinen kulutus lisääntyisivät useilla miljoonilla euroilla.

Energiaomavaraisuuden saavuttaminen tarkoittaisi Kaustisen seudun tuotoksen kasvua noin 25 miljoonan euron verran ja alueellisen BKT:n kasvua noin 15 miljoonan euron verran.

Omavaraisuusskenaariossakin työtulot ja kulutus kasvaisivat, miljoonissa euroissa tarkasteltuna muutos nykytilanteeseen olisi parin miljoonan euron verran.

Eri skenaarioiden vaikutukset tuotokseen ja alueelliseen BKT:hen eroavat selvästi toisistaan, mutta vaikutukset työtuloihin ja kulutukseen eivät eroa niin selvästi eri skenaarioissa.

Tämä johtuu siitä, että omavaraisuusskenaarioon nähden muissa skenaarioissa lähinnä vain tuulivoima lisääntyy, mikä työllistää muihin energiamuotoihin nähden vähemmän.

0 20 40 60 80 100 120 140 160

ABKT Tuotos Yksityinen kulutus Työtulot

miljoonaa euroa

Kuvio 5. Tuotantovaiheen aluetalousvaikutukset miljoonina euroina³ nykytilaan nähden.

Uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen tarkoittaisi rahassa mitattavien muutos- ten lisäksi työllisyyden kasvua (ks. kuvio 6). Koko potentiaalin skenaariossa työllisyyden kasvu voisi laskelmien perusteella vastata noin 75 työllistä, kun huomioidaan myös välilliset vaikutukset. Tästä koko potentiaalin työllisyysvaikutuksesta hieman yli puolet kohdistuisi itse energiasektoriin ja loput muille aloille. Suurimmat energiasektorin ulkopuoliset hyötyjät olisivat esimerkiksi rakentaminen, rahoitus- ja kiinteistöpalvelut, kauppa, muut palvelut (ml.

taiteet, viihde ja virkistys) sekä osa teollisuuden aloista.

Työllisyysvaikutus vastaisi arvion mukaan noin 60 työllisen lisäystä, jos uusiutuvan energian potentiaalista hyödynnettäisiin puolet. Vastaava vaikutus omavaraisuuden tilanteessa tarkoittaisi noin 45 työllistä. Molemmissa tapauksissa positiivisia työllisyysvaikutuksia kohdistuisi koko potentiaali -skenaarion tavoin useille aloille. Toisaalta muutama ala hieman kärsisi muutoksesta toimialojen välisestä kilpailutilanteesta johtuen.

Miljoonat eurot kuvaavat reaalista muutosta.

3

(23)

1 1 1 1 1 1 1 1

1 1 1 1 1

Koko potentiaali

Puolet potentiaalista

Omavaraisuus

0 10 20 30 40 50 60 70 80 työlliset, henkeä

Kuvio 6. Tuotantovaiheen vaikutukset alueen työllisyyteen nykytilaan nähden.

Suhteessa potentiaalien kokoon biokaasun ja CHP:n tuotantojen työllistävä vaikutus on suurempi kuin tuulivoiman, mistä johtuen työllisyysvaikutus ei olisi koko potentiaalin osalta puolet suurempi kuin puolen potentiaalin skenaariossa, vaan vähemmän. Omavaraisuuden skenaariossa työllistävä vaikutus muodostuisi suurimmaksi osaksi biokaasun ja CHP:n tuo- tannosta, kun suunnitelluista tuulivoimaloista vain alle kaksi prosenttia on mukana skenaariossa.

Sen lisäksi, että Kaustisen seudun uusiutuvan energian potentiaali toisi tuloja ja työlli- syyttä Kaustisen seudulle, positiivisia vaikutuksia kohdistuisi jonkin verran myös esimerkiksi muualle Keski-Pohjanmaalle muun muassa lisääntyneen yksityisen kulutuksen kautta. Po- sitiivinen työllisyysvaikutus näkyisikin muualla Keski-Pohjanmaalla etenkin palvelualoilla.

4.2 INVESTOINTIVAIHEEN VAIKUTUKSET

Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää luonnollisesti investointeja. Myös investoinneil- la on vaikutuksensa aluetalouteen, mutta ne ovat vaikutukseltaan selvästi lyhytkestoisem- pia kuin tuotantovaiheen vaikutukset. Investointivaiheen vaikutukset keskittyvät laitosten ja myllyjen rakentamisvuosiin. Tässä tarkastelussa investointivaiheen vaikutuksia arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka investointivaiheen todellinen vaikutus alueelle todennäköi- sesti jakautuu useille eri vuosille, sillä tarkastelussa on useampi eri energiahanke.

Aluetalouslaskelmien perusteella investointivaiheella on selvä positiivinen vaikutus Kaustisen seudun talouteen ja työllisyyteen (ks. kuvio 7). Investointivaihe voisi suurimmil- laan kasvattaa alueen taloutta yli 30 prosentilla ja työllisyyttä yli 25 prosentilla nykytilanteeseen nähden. Myös omavaraisuuden skenaariossa investointivaihe voisi parantaa alueen taloutta ja työllisyyttä useamman prosentin verran.

Investointivaiheen vaikutusten suuruusluokat saattavat olla helpommin hahmotettavia miljoonina euroina ja työllisinä tarkasteltuna kuin suhteellisina muutoksina, joten seuraa- vaksi tulokset esitetään absoluuttisina muutoksina. Investointivaihe voisi koko potentiaalin hyödyntämisen tapauksessa edistää Kaustisen seudun taloutta yli 100 miljoonalla eurolla (ks.

kuvio 8). Työllisyyden kasvu puolestaan vastaisi koko potentiaalin skenaariossa lähes 1400 työllistä (ks. kuvio 9). Omavaraisuuden skenaariossa vaikutukset Kaustisen seudulle olisivat laskelmien perusteella vajaan 20 miljoonan euron ja yli 200 työllisen verran.

(24)

■

1

-

1

1111

1

■ ■

Työllisyys

ABKT

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

Puolet potentiaalista Omavaraisuus Koko potentiaali

Kuvio 7. Investointivaiheen vaikutukset suhteellisina muutoksina (%) nykytilaan nähden.

Koko potentiaali

Omavaraisuus

0 20 40 60 80 100 120

miljoonaa euroa

Kuvio 8. Investointivaiheen vaikutukset alueen BKT:hen miljoonina euroina nykytilaan nähden.

Koko potentiaali

Omavaraisuus

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 työlliset, henkeä

Kuvio 9. Investointivaiheen vaikutukset alueen työllisyyteen nykytilaan nähden.

(25)

Selkeästi eniten hyötyvä toimiala olisi rakentaminen, minkä lisäksi muita selkeitä hyötyjiä olisivat kauppa sekä kiinteistötoiminta yhdessä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimin- nan kanssa. Myös useat muut palvelualat sekä teollisuus hyötyisivät hieman investointivai- heesta.

Investointivaihe edistäisi etenkin Kaustisen seudun taloutta ja työllisyyttä, mutta hyötyjiä löytyisi myös muualta Suomesta. Vaikutukset heijastuvat siis paljon Kaustisen seutua laa- jemmin muun muassa työvoiman liikkuvuuden sekä välillisten vaikutusten kautta. Työtulot kasvaisivat investointivaiheen myötä Kaustisen seudun lisäksi selvästi myös Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja muualla Keski-Pohjanmaalla.

Laskelmissa käytettyihin lähtötietoihin liittyvistä epävarmuuksista johtuen investointivaiheen tuloksille toteutettiin myös herkkyystarkastelu. Tuulivoiman ollessa merkittävin potentiaali Kaustisen seudulla vaikutukset laskettiin alkuperäisten lähtötietojen lisäksi hieman korkeammalla tuulivoiman investointikustannusoletuksella. Edellä esitetyissä tuloksissa tuulivoiman investointikustannukset oletettiin olevan 1,25 miljoonaa euroa MW:a kohden.

Herkkyystarkastelussa investointilaskelmat toteutettiin oletuksilla, missä tuulivoiman investointikustannukset olisivat 1,0 tai 1,4 miljoonaa euroa MW:a kohden. Herkkyystarkastelu osoitti, että tuulivoiman investointikustannusten oletuksilla on jonkin verran vaikutusta tuloksiin. Esimerkiksi koko potentiaalin skenaariossa investointivaiheen vaikutus alueelliseen BKT:hen voisi olla noin 85 miljoonan euron ja 115 miljoonan euron välillä riippuen oletetuis- ta investointikustannuksista.

Seudulle suunnitellut tuulivoimalat voivat luoda alueelle työllisyyttä etenkin rakennusvaihees- sa. Kuva: Petteri Löppönen, OX2.

(26)

4.3 TULOSTEN ANALYYSI

Tulosten perusteella uusiutuvan energian potentiaalin käyttöönotto edistäisi tuotantovaiheessa ennen kaikkea Kaustisen seudun BKT:tä ja tuotosta. Vaikutukset esimerkiksi työtuloi- hin ja työllisyyteen olisivat ABKT-vaikutuksia selvästi pienemmät, mikä johtuu muun muassa tuulivoimatuotannon pääomavaltaisuudesta. Täytyy kuitenkin huomioida, että uusiutuva energia tarjoaa myös työllisyyden näkökulmasta selviä mahdollisuuksia Kaustisen seudulle.

Lisäksi investointivaihe voisi edistää alueen työllisyyttä merkittävästi investointivuosien aikana.

Edellä esitettyjen laskelmien kaltaisia selvityksiä on toteutettu Suomessa aiemmin vähäi- sessä määrin. Kaksi tällaista arviota on laadittu Kaustisen seutukunnan alueelta.

Reini ym. (2014) selvittivät uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon aluetaloudellis- ta vaikuttavuutta Pietarsaaren ja Kaustisen seutukunnissa. Kaustisen osalta tarkastelu keskittyi Perhoon ja sen mahdollisuuksiin tuottaa biokaasua, energiaa CHP-laitoksessa muun muassa pienpuusta ja oljista sekä tuulivoimaa. Potentiaalin arvioitiin olevan yhteensä noin 140 GWh vuodessa. Vertailu käsillä olevan raportin ja Reinin ym. selvityksen välillä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä tarkastelut eroavat toisistaan olennaisesti, erityisesti laajuuden suhteen: tämän raportin tarkastelema tuotantopotentiaali on jopa suppeimmassa skenaariossa yli nelinkertainen suhteessa Reinin ym. laskelmiin.

Rosenqvist (2019) keskittyi arvioinnissaan Kaustisen seutukunnan kaivos- ja tuulivoimahankkeiden vaikutuksiin. Tarkastelun kohteena oli 210 tuulivoimalaa, joiden arvioitiin tuot- tavan sähköä noin 4,2 TWh vuosittain. Rosenqvistin laskelmissa tuulivoimatuotanto on hieman laajempi kuin tässä raportissa, jossa koko potentiaali kattaa 206 voimalaa ja tuotannon arvioitiin olevan noin 3,54 TWh vuodessa. Toisaalta tämän raportin laskelmat huomioivat muutkin potentiaaliset energiantuotannon muodot, jolloin kokonaistuotanto kohoaisi noin 3,9 TWh:iin. Eroa on myös investointikustannuksissa: Rosenqvistin mukaan kustannukset olisivat yhteensä noin 1,1 miljardia euroa, kun taas tämän raportin lähtökohtana olivat tuulivoiman osalta noin 1,8 miljardin euron kustannukset. Eroista huolimatta tämän raportin koko potentiaalin hyödyntämistä käsittelevät tulokset ovat vertailtavissa Rosenqvistin esit- tämiin tuloksiin.

Rosenqvistin (2019) laskelmien tulosten mukaan tuulivoimatuotannon vaikutukset Kaustisen seudun tuotokseen olisivat 119–597 miljoonaa euroa investointivaiheessa ja 110–

133 miljoonaa euroa tuotantovaiheessa. Työllisyysvaikutukset olisivat 580–2 910 henkilö- työvuotta investointivaiheessa ja 43–71 henkilötyövuotta tuotantovaiheessa. Tämän raportin laskelmien perusteella koko potentiaalin käyttöönoton (skenaario 3) tuotosvaikutukset olisivat noin 140 miljoonaa euroa investointivaiheessa ja noin 150 miljoonaa euroa tuotantovaiheessa, ja työllisyysvaikutukset olisivat lähes 1 400 henkeä investointivaiheessa ja noin 75 henkeä tuotantovaiheessa.

Käsillä olevan raportin investointivaiheen tuotosvaikutukset ovat hieman pienemmät kuin Rosenqvistin (2019) arviointi osoittaa (ks. kuvio 10). Nämä arviot heijastavat vahvasti oletuksia siitä, kuinka suuri osa investoinneista kohdistuu tarkastelualueelle. Tuore investointivaiheen työllisyysvaikutusarvio sijoittuu noin puoliväliin Rosenqvistin ilmoittamaa vaihteluväliä. Työllisyysvaikutusten osalta on huomioitava tulosten yksikköero: Rosenqvistin luvut kuvaavat henkilötyövuosia, tämän raportin luvut työllistyneitä henkilöitä.

Tämän raportin laskelmien mukaiset tuotos- ja työllisyysvaikutukset tuotantovaiheessa ovat hieman suuremmat kuin Rosenqvistin (2019) laskelmissa. Tämä ero johtuu osittain sii- tä, että tämän raportin laskelmiin sisältyneet muut tuotantomuodot aiheuttavat paikallisia

(27)

• ^....

■

•

alueen ulkopuolelle. Eroa aiheutuu myös siitä, että tämän raportin laskelmien taustalla oleva energian hinta on hieman korkeampi kuin Rosenqvistin laskelmissa.

3000 3000

2000 2000

1500 1500

1000 1000

500 500

2500 2500

htv / työllistä

M€

0

Investointivaihe Tuotantovaihe Investointivaihe Tuotantovaihe 0

Tuotos Työllisyys

Rosenqvist (2019) Kujala & Hakala (2021) Kuvio 10. Tulosten vertailu aiempaan selvitykseen⁴.

Lähteet: RegFin-laskelmat, Rosenqvist (2019).

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että tämän raportin ja Rosenqvistin (2019) laskelmat eroavat toisistaan tarkastelukohteen, menetelmän ja oletusten suhteen, mutta tuloksia voidaan kuitenkin pitää saman suuntaisina. Toisin sanoen tämä selvitys tukee Rosenqvistin aiemmin esittämiä vaikutusarvioita ja laajentaa tarkastelua kattamaan hieman erilaisen tuo- tantokokonaisuuden.

Tämän raportin tavoitteena oli hankesuunnitelman mukaisesti keskittyä aluetaloudelli- siin vaikutuksiin. Esimerkiksi biomassojen laajemman hyödyntämisen tai tuulivoima-alueiden rakentamisen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin ei raportissa oteta kantaa. Hankkeen muissa osissa on pohdittu muun muassa potentiaalin käyttöönottoon liittyviä sosiaalisia vaikutuksia (Rosenqvist, 2021). Aluetalousvaikutusten osalta tarkastelu keskittyy BKT:n kaltai- siin muuttujiin, eli tarkastelussa ei ole kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi vaikutuksiin, jotka kohdistuvat tarkastelualueen kuntien talouteen.

Raportissa esitettyihin vaikuttavuusarvioihin liittyy erilaisia epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä. Mallinnuksen perusaineisto pohjautuu laskentahetkellä käytössä olleisiin tuo- reimpiin tilastotietoihin eli seudun talous on kuvattu vuoden 2016 rakenteiden mukaisena.

Tulokset puolestaan kuvaavat tilannetta hetkellä, jolloin uusiutuvan energian potentiaali on otettu käyttöön osittain tai kokonaan. Tuloksissa ei ole huomioitu mahdollisia olennaisia ta-

Kuviossa esitetty harmaa palkki kuvaa Rosenqvistin (2019) laskelmien tuulivoimahankkeiden yhteen- laskettujen KASE-minimi- ja maksimivaikutusten vaihteluväliä. Vihreä pallo osoittaa tämän raportin laskelmien vastaavat tulokset.

4

(28)

'\

louden rakenteen muutoksia (esimerkiksi turve- ja turkistuotannossa tai koronapandemiasta johtuen), jotka tapahtuvat näiden kahden ajanhetken välissä. Toinen tärkeä huomio liittyy energiasektorin kehitykseen: muutaman vuoden takaiset tilastot tai arviot esimerkiksi eri tuotantomuotojen kustannusrakenteista ovat voineet muuttua olennaisesti tähän hetkeen tai potentiaalin käyttöönottoon mennessä, mitä ei ole voitu huomioida laskelmissa lähdetietojen rajallisuuden vuoksi. Skenaarioiden määrittelyyn liittyen epävarmuuksia on niin potentiaalin todellisessa käyttöönotossa kuin energian hintakehityksessä. Raportin tuloksia voidaan kuitenkin pitää hyvänä arviona vaikutusten suuruusluokasta tällä hetkellä käytössä olevien tietojen valossa.

Tuloksia tarkastellessa on lisäksi syytä ottaa huomioon se, että tuulivoimaa ja aurinko- energiaa koskevat potentiaalit kattavat ainoastaan suunnitteilla olevat tuulivoimalat ja aurinkopaneelikokonaisuudet. Todellisuudessa tuulivoiman ja aurinkoenergian potentiaali Kaus- tisen seudulla on selvästi suunniteltuja kokonaisuuksia suurempi, jolloin myös uusiutuvan energian mahdolliset aluetaloudelliset vaikutukset olisivat arvioitua suuremmat. Näin ollen tässä raportissa kuvattua uusiutuvan energian potentiaalia ja sen perusteella arvioituja aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan pitää realistisina lähivuosien potentiaalina ja vaikutuksina, ei niinkään suurimpina mahdollisina arvioina.

Metsäenergian tuotantopotentiaalin hyödyntäminen vaikuttaa Kaustisen seudun talouteen ja työllisyyteen. Kuva: Kujala, Susanna

(29)

5 JOHTOPÄÄTÖKSET

Kaustisen seudulla on monipuoliset mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotantoon, kuten VEBICin (Kannonlahti & Peura, 2021) laskelmat osoittavat. Tässä raportissa olemme keskittyneet siihen, millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia potentiaalin hyödyntäminen aiheuttaisi alueella. Tulosten perusteella uusiutuva energia tarjoaa Kaustisen seudulle mahdollisuuden uudenlaiseen rooliin. Energiaomavaisuuden (ainakin laskennallisen sellaisen) saavuttaminen vaatisi vain pienen osan koko potentiaalin hyödyntämisestä. Näin ollen mahdollisuudet tuottaa uusiutuvaa energiaa yli oman tarpeen ovat hyvinkin mahdollisia.

Aluetalouslaskelmien perusteella uusiutuva energia tarjoaa selkeän mahdollisuuden edistää muun muassa alueen elinvoimaa, työllisyyttä, tuloja ja kulutusta. Metsä- ja muiden biomassojen hyödyntäminen luo työllisyyttä etenkin tuotantovaiheessa, kun taas tuulivoiman investointivaiheen aikaiset työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä. Tuulivoiman vaikutukset alueelliseen BKT:hen ja tuotokseen ovat suuret, mikäli koko potentiaali otetaan käyttöön. Monipuolisella tuotantorakenteella voidaan siis saada aikaan erilaisia aluetaloudellisia hyötyjä. Toisaalta uusiutuvan energian aluetaloudelliset vaikutukset Kaustisen seudulla voisivat todellisuudessa olla arvioitujakin suuremmat, sillä tuulivoiman ja aurinkoenergian osalta huomioitiin vain suunnitteilla olevat energiahankkeet.

Laskelmissa hyödynnetyn yleisen tasapainon mallinnuksen tarkoituksena on tuoda esiin vaikutusten suuruusluokkia, ei niinkään antaa täsmällisiä ennusteita tulevaisuudessa ilme- nevistä vaikutuksista. Raportin tulokset ovat siis suuntaa antavia. Kuten vertailu Rosenqvis- tin (2019) laskelmiin osoitti, eri tavoilla tehdyissä arvioissa on päädytty samansuuntaisiin tuloksiin. Tuloksia voidaan siis pitää hyvänä arviona Kaustisen seudun uusiutuvan energian potentiaalin käyttöönoton alueellisista talousvaikutuksista. Toivommekin näiden tulosten tukevan asian ympärillä käytävää keskustelua.

(30)

LÄHTEET

Adams, P., Dixon, J., Giesecke, J. & Horridge, M. (2010). MMRF: Monash Multi-Regional Forecasting Model: A Dynamic Multi-Regional Model of the Australian Economy. Cen- tre of Policy Studies, Monash University. General Paper No. G-223 December 2010.

https://www.copsmodels.com/ftp/workpapr/g-223.pdf

Alm, M. (2020). Uusiutuva energia – kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. TEM toimialarapor- tit 2020:1. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-528-7

Energiateollisuus (2017). Kaukolämmön tuotanto, kulutus, tuotantokapasiteetti sekä poltto- aineet alueittain v. 2016 [verkkojulkaisu]. [viitattu 5.1.2021, julkaistu 27.11.2017]. Saa- tavilla: https://energia.fi/files/2087/KL_Alueellinen_2016.xls

Energiateollisuus (2020). Sähköntuotanto maakunnittain 2007–2019 [verkkojulkaisu]. [viitattu 5.1.2021, julkaistu 16.12.2020]. Saatavilla: https://energia.fi/files/424/Sahkontuotan- to_maakunnittain_2007-2019.xlsx

Energiavirasto (2020). Päästökaupan huutokauppatulot 220 miljoonaa euroa [verkkojulkaisu]. [viitattu 5.1.2021, julkaistu 21.12.2020]. Saatavilla: https://energiavirasto.fi/-/paastokaupan-huutokauppatulot-220-miljoonaa-euroa

Energiavirasto (2021). Päästökaupan julkaisut [verkkojulkaisu] [viitattu 5.1.2021]. Saatavil- la: https://energiavirasto.fi/paastokaupan-julkaisut

Harrison, W.J. & Pearson, K.R. (1996). Computing Solutions for Large General Equilibri-um Models Using GEMPACK. Computational Economics, Vol. 9 (1996), pp. 83-127. https://

doi.org/10.1007/BF00123638

Horridge, M. & Wittwer, G. (2010). Bringing regional detail to a CGE model using census data. Spatial Economic Analysis, Volume 5 Issue 2, pp 229–255, Routledge. https://doi.

org/10.1080/17421771003730695

IRENA (2012). Biomass for Power Generation. Renewable energy technologies: Cost analysis series, Volume I: Power Sector, Issue 1/5. Irena working paper. Saatavilla: https://www.

irena.org/-/media/Files/IRENA/Agency/Publication/2012/RE_Technologies_Cost_Analysis- BIOMASS.pdf

IRENA (2018).Bioenergy from Finnish forests:Sustainable,efficient and modern use of wood, International Renewable Energy Agency, Abu Dhabi. ISBN 978-92-9260-012-9.

Saatavilla: https://tem.fi/documents/1410877/2132212/IRENA_FinnishForest.pdf/8159091a- 8fad-49b4-bfae-2266d2c32b84/IRENA_FinnishForest.pdf?t=1521204974000

Jäger-Waldau, A. (2019). PV Status Report 2019. EUR 29938EN, Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2019, ISBN 978-92-76-12608-9, JRC118058, https://doi.

org/10.2760/326629

Kannonlahti, J. & Peura, P. (2021). Uusiutuvan energian potentiaali Kaustisen seutukunnassa, sekä sen hyödyntämisen vaikutukset ympäristöön. Vaasa Energy Business Innovation Centre – VEBIC.

Vaasan yliopisto.

Kaustisen seutu (2021). Kaustisen seudulla on käynnistymässä noin 1,5 miljardin euron ar- voiset investoinnit [viitattu 5.10.2021]. Saatavilla: https://kaustisenseutu.fi/yrittajille/suur- hankkeet/

Kinnunen, J., Simola, A., Hakala, O., Kujala, S. & Törmä, H. (2019). Uusia näkökulmia alue- tutkimukseen – aluekehityksen analysoiminen laskennallisilla yleisen tasapainon malleilla. Palkansaajien tutkimuslaitos: Talous ja yhteiskunta 4/2019, s. 34–39. Saatavilla:

https://labour.fi/wp-content/uploads/2020/02/ty42019.pdf

Kujala, S., Hakala, O., & Kinnunen, J. (2020). Energian käytön hiilipäästöt ja metsien hiili- nielut Etelä-Savossa – Tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset. Hel- singin yliopisto Ruralia-instituutti, raportteja nro 204. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/

bitstream/handle/10138/318552/Raportteja204.pdf

OX2 (2021). Hankkeet – Lestijärvi [viitattu 16.11.2021]. Saatavilla: https://www.ox2.com/fi/projects/lestijarvi/.

(31)

Pohjola, J., Mäkiranta, A., Välisuo, P., Grönman, K., Kumar, R., Rasi, S., Lehtonen, E.,

& Anttila, P. (2017). Hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuudet ja rajoitteet (HEMU).

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; Nro 35/2017. Valtioneu- voston kanslia. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-382-8

Peura, P., Haapanen, A., Reini, K. & Törmä, H. (2018). Regional impacts of sustainable energy in western Finland. Journal of Cleaner Production 187, 85-97. https://doi.org/10.1016/j.

jclepro.2018.03.194

Reini, K., Törmä, H. K., Männistö, T., Peura, P., Kannonlahti, J., Hyttinen, T., & Haapanen, A. (2014). Uusiutuvat energian lähteet ja hajautetun energian tuotannon aluetaloudelli- nen vaikuttavuus Pietarsaaren ja Kaustisen seutukunnissa. Helsingin yliopisto Ruralia- instituutti, raportteja nro 115. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/228379 Rosenqvist, O. (2019). Kaustisen seutukunnan kaivos- ja tuulivoimahankkeiden taloudellis-

ten kokonaisvaikutusten ennakkoarviointi. Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7751-1

Rosenqvist, O. (2021). Energiatransition sosiaalipsykologinen toteutettavuus Kaustisen seutukunnassa. Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. http://urn.fi/

URN:ISBN:978-951-39-8759-6

Ruokolainen, O., Suutari, T., Kolehmainen, J., Kujala, S. & Törmä, T. (2016). Pitävä ote kult- tuuritoimintojen aluetaloudellisista vaikutuksista ja merkityksistä? Tapauksena Seinä- joen rytmimusiikkiklusteri. Alue ja ympäristö 1/2016, s. 95-110. Saatavilla: https://alue- jaymparisto.journal.fi/article/view/60706

Rutherford, T. & Törmä, H. (2009). Efficiency of Fiscal Measures in Preventing Out- migration from North Finland. Regional Studies Vol. 44.4, pp. 465-475. https://doi.

org/10.1080/00343400802508786

Suomen tuulivoimayhdistys (2021). Tuulivoimakartta [viitattu 16.11.2021]. Saatavilla: https://

tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoima-suomessa/kartta.

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2020a). Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].

ISSN=1795-8881. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2020]. Saatavilla: http://www.

stat.fi/til/vtp/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2020b). Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3393.

Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2020]. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/altp/index.

html

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2020c). Aluetilinpito. Tilastokeskuksesta tilattu aineisto.

Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.10.2020].

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2020d). Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu].

ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.10.2020]. Saatavilla: http://www.

stat.fi/til/alyr/tau.html

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2021a). Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528.

Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.5.2021]. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html Suomen virallinen tilasto (SVT) (2021b). Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379.

Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.5.2021]. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.

html

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2021c). Sähkön ja lämmön tuotanto [verkkojulkaisu].

ISSN=1798-5072. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:5.1.2021]. Saatavilla: http://www.stat.

fi/til/salatuo/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT) (2021d). Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].

ISSN=1799-795X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.1.2021]. Saatavilla: http://www.stat.

fi/til/ehk/index.html

Tuulivoimayhdistys (2021). Tietoa tuulivoimasta: Investoinnit [verkkojulkaisu]. Suomen Tuulivoimayhdistyksen verkkosivut [viitattu 23.2.2021] Saatavilla: https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietoa-tuulivoimasta/taloudellisuus/investoinnit

Törmä, H. (2008). Do Small Towne Development Projects Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Economic analysis Vol. 3, No. 2, June.https://doi.org/10.1080/17421770801996698

(32)

Törmä, H., Kujala, S. & Kinnunen, J. (2015). The employment and population impacts of the boom and bust of Talvivaara mine in the context of severe environmental accidents:

A CGE evaluation. [Verkkolehtiartikkeli]. Resources Policy 46, 127–138. http://dx.doi.

org/10.1016/j.resourpol.2015.09.005

Vakkilainen, E. & Kivistö, A. (2017). Sähkön tuotantokustannusvertailu. Lappeenrannan tek- nillinen yliopisto, LES, Energiatekniikka, Tutkimusraportti 66. Saatavilla: http://urn.fi/

URN:ISBN:978-952-335-124-0

Wittwer, G. (toim.) (2012). Economic Modeling of Water: The Australian CGE Experience.

Springer. ISBN 978-94-007-2875-2. https://doi.org/10.1007/978-94-007-2876-9

wpd Finland (2021). Tuohimaan ja Riutanmaan tuulipuistot. Saatavilla: https://www.wpd.fi/

projects/tuohimaa-riutanmaa-kokkola-halsua/.

ÅF-Consult / Känkänen, J. & Jääskeläinen, J. (2016). Energiamarkkinaskenaariot vuosille 2020–2050. Suomen Tuulivoimayhdistyksen julkaisu. Saatavilla: https://www.tuulivoimayhdistys.fi/media/909-final_energiamarkkinaskenaariot_vuosille_2020-2050_loppuraport- ti_20161014.pdf

Uusiutuvan energian potentiaalin aluetaloudelliset vaikutukset Kaustisen seudulla

■

RAPORTTEJA 212