■
1
-1
1
1
1111
1
■ ■
Työllisyys
ABKT
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%
Puolet potentiaalista Omavaraisuus Koko potentiaali
Kuvio 7. Investointivaiheen vaikutukset suhteellisina muutoksina (%) nykytilaan nähden.
Koko potentiaali
Puolet potentiaalista
Omavaraisuus
0 20 40 60 80 100 120
miljoonaa euroa
Kuvio 8. Investointivaiheen vaikutukset alueen BKT:hen miljoonina euroina nykyti-laan nähden.
Koko potentiaali
Puolet potentiaalista
Omavaraisuus
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 työlliset, henkeä
Kuvio 9. Investointivaiheen vaikutukset alueen työllisyyteen nykytilaan nähden.
Selkeästi eniten hyötyvä toimiala olisi rakentaminen, minkä lisäksi muita selkeitä hyötyjiä olisivat kauppa sekä kiinteistötoiminta yhdessä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimin-nan kanssa. Myös useat muut palvelualat sekä teollisuus hyötyisivät hieman investointivai-heesta.
Investointivaihe edistäisi etenkin Kaustisen seudun taloutta ja työllisyyttä, mutta hyötyjiä löytyisi myös muualta Suomesta. Vaikutukset heijastuvat siis paljon Kaustisen seutua laa-jemmin muun muassa työvoiman liikkuvuuden sekä välillisten vaikutusten kautta. Työtulot kasvaisivat investointivaiheen myötä Kaustisen seudun lisäksi selvästi myös Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja muualla Keski-Pohjanmaalla.
Laskelmissa käytettyihin lähtötietoihin liittyvistä epävarmuuksista johtuen investointi-vaiheen tuloksille toteutettiin myös herkkyystarkastelu. Tuulivoiman ollessa merkittävin po-tentiaali Kaustisen seudulla vaikutukset laskettiin alkuperäisten lähtötietojen lisäksi hieman korkeammalla tuulivoiman investointikustannusoletuksella. Edellä esitetyissä tuloksissa tuulivoiman investointikustannukset oletettiin olevan 1,25 miljoonaa euroa MW:a kohden.
Herkkyystarkastelussa investointilaskelmat toteutettiin oletuksilla, missä tuulivoiman in-vestointikustannukset olisivat 1,0 tai 1,4 miljoonaa euroa MW:a kohden. Herkkyystarkastelu osoitti, että tuulivoiman investointikustannusten oletuksilla on jonkin verran vaikutusta tu-loksiin. Esimerkiksi koko potentiaalin skenaariossa investointivaiheen vaikutus alueelliseen BKT:hen voisi olla noin 85 miljoonan euron ja 115 miljoonan euron välillä riippuen oletetuis-ta investointikusoletetuis-tannuksisoletetuis-ta.
Seudulle suunnitellut tuulivoimalat voivat luoda alueelle työllisyyttä etenkin rakennusvaihees-sa. Kuva: Petteri Löppönen, OX2.
24 UUSIUTUVAN ENERGIAN POTENTIAALIN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KAUSTISEN SEUDULLA SUSANNA KUJALA JA OUTI HAKALA
4.3 TULOSTEN ANALYYSI
Tulosten perusteella uusiutuvan energian potentiaalin käyttöönotto edistäisi tuotantovai-heessa ennen kaikkea Kaustisen seudun BKT:tä ja tuotosta. Vaikutukset esimerkiksi työtuloi-hin ja työllisyyteen olisivat ABKT-vaikutuksia selvästi pienemmät, mikä johtuu muun muas-sa tuulivoimatuotannon pääomavaltaisuudesta. Täytyy kuitenkin huomioida, että uusiutuva energia tarjoaa myös työllisyyden näkökulmasta selviä mahdollisuuksia Kaustisen seudulle.
Lisäksi investointivaihe voisi edistää alueen työllisyyttä merkittävästi investointivuosien ai-kana.
Edellä esitettyjen laskelmien kaltaisia selvityksiä on toteutettu Suomessa aiemmin vähäi-sessä määrin. Kaksi tällaista arviota on laadittu Kaustisen seutukunnan alueelta.
Reini ym. (2014) selvittivät uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon aluetaloudellis-ta vaikutaluetaloudellis-tavuutaluetaloudellis-ta Piealuetaloudellis-tarsaaren ja Kaustisen seutukunnissa. Kaustisen osalaluetaloudellis-ta aluetaloudellis-tarkastelu kes-kittyi Perhoon ja sen mahdollisuuksiin tuottaa biokaasua, energiaa CHP-laitoksessa muun muassa pienpuusta ja oljista sekä tuulivoimaa. Potentiaalin arvioitiin olevan yhteensä noin 140 GWh vuodessa. Vertailu käsillä olevan raportin ja Reinin ym. selvityksen välillä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä tarkastelut eroavat toisistaan olennaisesti, erityisesti laajuuden suhteen: tämän raportin tarkastelema tuotantopotentiaali on jopa suppeimmassa skenaari-ossa yli nelinkertainen suhteessa Reinin ym. laskelmiin.
Rosenqvist (2019) keskittyi arvioinnissaan Kaustisen seutukunnan kaivos- ja tuulivoima-hankkeiden vaikutuksiin. Tarkastelun kohteena oli 210 tuulivoimalaa, joiden arvioitiin tuot-tavan sähköä noin 4,2 TWh vuosittain. Rosenqvistin laskelmissa tuulivoimatuotanto on hie-man laajempi kuin tässä raportissa, jossa koko potentiaali kattaa 206 voimalaa ja tuotannon arvioitiin olevan noin 3,54 TWh vuodessa. Toisaalta tämän raportin laskelmat huomioivat muutkin potentiaaliset energiantuotannon muodot, jolloin kokonaistuotanto kohoaisi noin 3,9 TWh:iin. Eroa on myös investointikustannuksissa: Rosenqvistin mukaan kustannukset olisivat yhteensä noin 1,1 miljardia euroa, kun taas tämän raportin lähtökohtana olivat tuu-livoiman osalta noin 1,8 miljardin euron kustannukset. Eroista huolimatta tämän raportin koko potentiaalin hyödyntämistä käsittelevät tulokset ovat vertailtavissa Rosenqvistin esit-tämiin tuloksiin.
Rosenqvistin (2019) laskelmien tulosten mukaan tuulivoimatuotannon vaikutukset Kaustisen seudun tuotokseen olisivat 119–597 miljoonaa euroa investointivaiheessa ja 110–
133 miljoonaa euroa tuotantovaiheessa. Työllisyysvaikutukset olisivat 580–2 910 henkilö-työvuotta investointivaiheessa ja 43–71 henkilöhenkilö-työvuotta tuotantovaiheessa. Tämän raportin laskelmien perusteella koko potentiaalin käyttöönoton (skenaario 3) tuotosvaikutukset oli-sivat noin 140 miljoonaa euroa investointivaiheessa ja noin 150 miljoonaa euroa tuotanto-vaiheessa, ja työllisyysvaikutukset olisivat lähes 1 400 henkeä investointivaiheessa ja noin 75 henkeä tuotantovaiheessa.
Käsillä olevan raportin investointivaiheen tuotosvaikutukset ovat hieman pienemmät kuin Rosenqvistin (2019) arviointi osoittaa (ks. kuvio 10). Nämä arviot heijastavat vahvasti oletuksia siitä, kuinka suuri osa investoinneista kohdistuu tarkastelualueelle. Tuore inves-tointivaiheen työllisyysvaikutusarvio sijoittuu noin puoliväliin Rosenqvistin ilmoittamaa vaihteluväliä. Työllisyysvaikutusten osalta on huomioitava tulosten yksikköero: Rosenqvistin luvut kuvaavat henkilötyövuosia, tämän raportin luvut työllistyneitä henkilöitä.
Tämän raportin laskelmien mukaiset tuotos- ja työllisyysvaikutukset tuotantovaiheessa ovat hieman suuremmat kuin Rosenqvistin (2019) laskelmissa. Tämä ero johtuu osittain sii-tä, että tämän raportin laskelmiin sisältyneet muut tuotantomuodot aiheuttavat paikallisia
• ....
■
•
alueen ulkopuolelle. Eroa aiheutuu myös siitä, että tämän raportin laskelmien taustalla oleva energian hinta on hieman korkeampi kuin Rosenqvistin laskelmissa.
3000 3000
Investointivaihe Tuotantovaihe Investointivaihe Tuotantovaihe 0
Tuotos Työllisyys
Rosenqvist (2019) Kujala & Hakala (2021) Kuvio 10. Tulosten vertailu aiempaan selvitykseen4.
Lähteet: RegFin-laskelmat, Rosenqvist (2019).
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että tämän raportin ja Rosenqvistin (2019) laskelmat eroavat toisistaan tarkastelukohteen, menetelmän ja oletusten suhteen, mutta tuloksia voi-daan kuitenkin pitää saman suuntaisina. Toisin sanoen tämä selvitys tukee Rosenqvistin aiemmin esittämiä vaikutusarvioita ja laajentaa tarkastelua kattamaan hieman erilaisen tuo-tantokokonaisuuden.
Tämän raportin tavoitteena oli hankesuunnitelman mukaisesti keskittyä aluetaloudelli-siin vaikutukaluetaloudelli-siin. Esimerkiksi biomassojen laajemman hyödyntämisen tai tuulivoima-aluei-den rakentamisen ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin ei raportissa oteta kantaa. Hankkeen muissa osissa on pohdittu muun muassa potentiaalin käyttöönottoon liittyviä sosiaalisia vai-kutuksia (Rosenqvist, 2021). Aluetalousvaikutusten osalta tarkastelu keskittyy BKT:n kaltai-siin muuttujiin, eli tarkastelussa ei ole kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi vaikutukkaltai-siin, jotka kohdistuvat tarkastelualueen kuntien talouteen.
Raportissa esitettyihin vaikuttavuusarvioihin liittyy erilaisia epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä. Mallinnuksen perusaineisto pohjautuu laskentahetkellä käytössä olleisiin tuo-reimpiin tilastotietoihin eli seudun talous on kuvattu vuoden 2016 rakenteiden mukaisena.
Tulokset puolestaan kuvaavat tilannetta hetkellä, jolloin uusiutuvan energian potentiaali on otettu käyttöön osittain tai kokonaan. Tuloksissa ei ole huomioitu mahdollisia olennaisia
ta-Kuviossa esitetty harmaa palkki kuvaa Rosenqvistin (2019) laskelmien tuulivoimahankkeiden yhteen-laskettujen KASE-minimi- ja maksimivaikutusten vaihteluväliä. Vihreä pallo osoittaa tämän raportin las-kelmien vastaavat tulokset.
4
26 UUSIUTUVAN ENERGIAN POTENTIAALIN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KAUSTISEN SEUDULLA SUSANNA KUJALA JA OUTI HAKALA
'\
louden rakenteen muutoksia (esimerkiksi turve- ja turkistuotannossa tai koronapandemiasta johtuen), jotka tapahtuvat näiden kahden ajanhetken välissä. Toinen tärkeä huomio liittyy energiasektorin kehitykseen: muutaman vuoden takaiset tilastot tai arviot esimerkiksi eri tuotantomuotojen kustannusrakenteista ovat voineet muuttua olennaisesti tähän hetkeen tai potentiaalin käyttöönottoon mennessä, mitä ei ole voitu huomioida laskelmissa lähdetietojen rajallisuuden vuoksi. Skenaarioiden määrittelyyn liittyen epävarmuuksia on niin potentiaa-lin todellisessa käyttöönotossa kuin energian hintakehityksessä. Raportin tuloksia voidaan kuitenkin pitää hyvänä arviona vaikutusten suuruusluokasta tällä hetkellä käytössä olevien tietojen valossa.
Tuloksia tarkastellessa on lisäksi syytä ottaa huomioon se, että tuulivoimaa ja aurinko-energiaa koskevat potentiaalit kattavat ainoastaan suunnitteilla olevat tuulivoimalat ja aurin-kopaneelikokonaisuudet. Todellisuudessa tuulivoiman ja aurinkoenergian potentiaali Kaus-tisen seudulla on selvästi suunniteltuja kokonaisuuksia suurempi, jolloin myös uusiutuvan energian mahdolliset aluetaloudelliset vaikutukset olisivat arvioitua suuremmat. Näin ollen tässä raportissa kuvattua uusiutuvan energian potentiaalia ja sen perusteella arvioituja alue-taloudellisia vaikutuksia voidaan pitää realistisina lähivuosien potentiaalina ja vaikutuksina, ei niinkään suurimpina mahdollisina arvioina.
Metsäenergian tuotantopotentiaalin hyödyntäminen vaikuttaa Kaustisen seudun talouteen ja työllisyyteen. Kuva: Kujala, Susanna
5 JOHTOPÄÄTÖKSET
Kaustisen seudulla on monipuoliset mahdollisuudet uusiutuvan energian tuotantoon, ku-ten VEBICin (Kannonlahti & Peura, 2021) laskelmat osoittavat. Tässä raportissa olemme keskittyneet siihen, millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia potentiaalin hyödyntäminen aiheuttaisi alueella. Tulosten perusteella uusiutuva energia tarjoaa Kaustisen seudulle mah-dollisuuden uudenlaiseen rooliin. Energiaomavaisuuden (ainakin laskennallisen sellaisen) saavuttaminen vaatisi vain pienen osan koko potentiaalin hyödyntämisestä. Näin ollen mah-dollisuudet tuottaa uusiutuvaa energiaa yli oman tarpeen ovat hyvinkin mahdollisia.
Aluetalouslaskelmien perusteella uusiutuva energia tarjoaa selkeän mahdollisuuden edistää muun muassa alueen elinvoimaa, työllisyyttä, tuloja ja kulutusta. Metsä- ja muiden biomassojen hyödyntäminen luo työllisyyttä etenkin tuotantovaiheessa, kun taas tuulivoi-man investointivaiheen aikaiset työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä. Tuulivoituulivoi-man vaikutukset alueelliseen BKT:hen ja tuotokseen ovat suuret, mikäli koko potentiaali otetaan käyttöön. Monipuolisella tuotantorakenteella voidaan siis saada aikaan erilaisia aluetaloudel-lisia hyötyjä. Toisaalta uusiutuvan energian aluetaloudelliset vaikutukset Kaustisen seudulla voisivat todellisuudessa olla arvioitujakin suuremmat, sillä tuulivoiman ja aurinkoenergian osalta huomioitiin vain suunnitteilla olevat energiahankkeet.
Laskelmissa hyödynnetyn yleisen tasapainon mallinnuksen tarkoituksena on tuoda esiin vaikutusten suuruusluokkia, ei niinkään antaa täsmällisiä ennusteita tulevaisuudessa ilme-nevistä vaikutuksista. Raportin tulokset ovat siis suuntaa antavia. Kuten vertailu Rosenqvis-tin (2019) laskelmiin osoitti, eri tavoilla tehdyissä arvioissa on päädytty samansuuntaisiin tuloksiin. Tuloksia voidaan siis pitää hyvänä arviona Kaustisen seudun uusiutuvan energian potentiaalin käyttöönoton alueellisista talousvaikutuksista. Toivommekin näiden tulosten tukevan asian ympärillä käytävää keskustelua.
28 UUSIUTUVAN ENERGIAN POTENTIAALIN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KAUSTISEN SEUDULLA SUSANNA KUJALA JA OUTI HAKALA
LÄHTEET
Adams, P., Dixon, J., Giesecke, J. & Horridge, M. (2010). MMRF: Monash Multi-Regional Forecasting Model: A Dynamic Multi-Regional Model of the Australian Economy. Cen-tre of Policy Studies, Monash University. General Paper No. G-223 December 2010.
https://www.copsmodels.com/ftp/workpapr/g-223.pdf
Alm, M. (2020). Uusiutuva energia – kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. TEM toimialarapor-tit 2020:1. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-528-7
Energiateollisuus (2017). Kaukolämmön tuotanto, kulutus, tuotantokapasiteetti sekä poltto-aineet alueittain v. 2016 [verkkojulkaisu]. [viitattu 5.1.2021, julkaistu 27.11.2017]. Saa-tavilla: https://energia.fi/files/2087/KL_Alueellinen_2016.xls
Energiateollisuus (2020). Sähköntuotanto maakunnittain 2007–2019 [verkkojulkaisu]. [vii-tattu 5.1.2021, julkaistu 16.12.2020]. Saatavilla: https://energia.fi/files/424/Sahkontuotan-to_maakunnittain_2007-2019.xlsx
Energiavirasto (2020). Päästökaupan huutokauppatulot 220 miljoonaa euroa [verkkojulkai-su]. [viitattu 5.1.2021, julkaistu 21.12.2020]. Saatavilla: https://energiavirasto.fi/-/paasto-kaupan-huutokauppatulot-220-miljoonaa-euroa
Energiavirasto (2021). Päästökaupan julkaisut [verkkojulkaisu] [viitattu 5.1.2021]. Saatavil-la: https://energiavirasto.fi/paastokaupan-julkaisut
Harrison, W.J. & Pearson, K.R. (1996). Computing Solutions for Large General Equilibri-um Models Using GEMPACK. Computational Economics, Vol. 9 (1996), pp. 83-127. https://
doi.org/10.1007/BF00123638
Horridge, M. & Wittwer, G. (2010). Bringing regional detail to a CGE model using census data. Spatial Economic Analysis, Volume 5 Issue 2, pp 229–255, Routledge. https://doi.
org/10.1080/17421771003730695
IRENA (2012). Biomass for Power Generation. Renewable energy technologies: Cost analysis series, Volume I: Power Sector, Issue 1/5. Irena working paper. Saatavilla: https://www.
irena.org/-/media/Files/IRENA/Agency/Publication/2012/RE_Technologies_Cost_Analysis-BIOMASS.pdf
IRENA (2018).Bioenergy from Finnish forests:Sustainable,efficient and modern use of wood, International Renewable Energy Agency, Abu Dhabi. ISBN 978-92-9260-012-9.
Saatavilla: https://tem.fi/documents/1410877/2132212/IRENA_FinnishForest.pdf/8159091a-8fad-49b4-bfae-2266d2c32b84/IRENA_FinnishForest.pdf?t=1521204974000
Jäger-Waldau, A. (2019). PV Status Report 2019. EUR 29938EN, Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2019, ISBN 978-92-76-12608-9, JRC118058, https://doi.
org/10.2760/326629
Kannonlahti, J. & Peura, P. (2021). Uusiutuvan energian potentiaali Kaustisen seutukunnassa, sekä sen hyödyntämisen vaikutukset ympäristöön. Vaasa Energy Business Innovation Centre – VEBIC.
Vaasan yliopisto.
Kaustisen seutu (2021). Kaustisen seudulla on käynnistymässä noin 1,5 miljardin euron ar-voiset investoinnit [viitattu 5.10.2021]. Saatavilla: https://kaustisenseutu.fi/yrittajille/suur-hankkeet/
Kinnunen, J., Simola, A., Hakala, O., Kujala, S. & Törmä, H. (2019). Uusia näkökulmia alue-tutkimukseen – aluekehityksen analysoiminen laskennallisilla yleisen tasapainon mal-leilla. Palkansaajien tutkimuslaitos: Talous ja yhteiskunta 4/2019, s. 34–39. Saatavilla:
https://labour.fi/wp-content/uploads/2020/02/ty42019.pdf
Kujala, S., Hakala, O., & Kinnunen, J. (2020). Energian käytön hiilipäästöt ja metsien hiili-nielut Etelä-Savossa – Tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset. Hel-singin yliopisto Ruralia-instituutti, raportteja nro 204. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/
bitstream/handle/10138/318552/Raportteja204.pdf
OX2 (2021). Hankkeet – Lestijärvi [viitattu 16.11.2021]. Saatavilla: https://www.ox2.com/fi/pro-jects/lestijarvi/.
Pohjola, J., Mäkiranta, A., Välisuo, P., Grönman, K., Kumar, R., Rasi, S., Lehtonen, E.,
& Anttila, P. (2017). Hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuudet ja rajoitteet (HEMU).
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; Nro 35/2017. Valtioneu-voston kanslia. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-382-8
Peura, P., Haapanen, A., Reini, K. & Törmä, H. (2018). Regional impacts of sustainable ener-gy in western Finland. Journal of Cleaner Production 187, 85-97. https://doi.org/10.1016/j.
jclepro.2018.03.194
Reini, K., Törmä, H. K., Männistö, T., Peura, P., Kannonlahti, J., Hyttinen, T., & Haapanen, A. (2014). Uusiutuvat energian lähteet ja hajautetun energian tuotannon aluetaloudelli-nen vaikuttavuus Pietarsaaren ja Kaustisen seutukunnissa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, raportteja nro 115. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/228379 Rosenqvist, O. (2019). Kaustisen seutukunnan kaivos- ja tuulivoimahankkeiden
taloudellis-ten kokonaisvaikutustaloudellis-ten ennakkoarviointi. Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokes-kus Chydenius. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7751-1
Rosenqvist, O. (2021). Energiatransition sosiaalipsykologinen toteutettavuus Kaustisen seutukunnassa. Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-951-39-8759-6
Ruokolainen, O., Suutari, T., Kolehmainen, J., Kujala, S. & Törmä, T. (2016). Pitävä ote kult-tuuritoimintojen aluetaloudellisista vaikutuksista ja merkityksistä? Tapauksena Seinä-joen rytmimusiikkiklusteri. Alue ja ympäristö 1/2016, s. 95-110. Saatavilla: https://alue-jaymparisto.journal.fi/article/view/60706
Rutherford, T. & Törmä, H. (2009). Efficiency of Fiscal Measures in Preventing Out-migration from North Finland. Regional Studies Vol. 44.4, pp. 465-475. https://doi.
org/10.1080/00343400802508786
Suomen tuulivoimayhdistys (2021). Tuulivoimakartta [viitattu 16.11.2021]. Saatavilla: https://
tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoima-suomessa/kartta.
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2020a). Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2020]. Saatavilla: http://www.
stat.fi/til/vtp/index.html
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2020b). Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3393.
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2020]. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/altp/index.
html
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2020c). Aluetilinpito. Tilastokeskuksesta tilattu aineisto.
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.10.2020].
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2020d). Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.10.2020]. Saatavilla: http://www.
stat.fi/til/alyr/tau.html
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2021a). Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5528.
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.5.2021]. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html Suomen virallinen tilasto (SVT) (2021b). Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379.
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.5.2021]. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.
html
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2021c). Sähkön ja lämmön tuotanto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5072. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:5.1.2021]. Saatavilla: http://www.stat.
fi/til/salatuo/index.html
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2021d). Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.1.2021]. Saatavilla: http://www.stat.
fi/til/ehk/index.html
Tuulivoimayhdistys (2021). Tietoa tuulivoimasta: Investoinnit [verkkojulkaisu]. Suomen Tuulivoimayhdistyksen verkkosivut [viitattu 23.2.2021] Saatavilla: https://tuulivoimayh-distys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietoa-tuulivoimasta/taloudellisuus/investoinnit
Törmä, H. (2008). Do Small Towne Development Projects Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Economic analysis Vol. 3, No. 2, June.https://doi.org/10.1080/17421770801996698
30 UUSIUTUVAN ENERGIAN POTENTIAALIN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KAUSTISEN SEUDULLA SUSANNA KUJALA JA OUTI HAKALA
Törmä, H., Kujala, S. & Kinnunen, J. (2015). The employment and population impacts of the boom and bust of Talvivaara mine in the context of severe environmental accidents:
A CGE evaluation. [Verkkolehtiartikkeli]. Resources Policy 46, 127–138. http://dx.doi.
org/10.1016/j.resourpol.2015.09.005
Vakkilainen, E. & Kivistö, A. (2017). Sähkön tuotantokustannusvertailu. Lappeenrannan tek-nillinen yliopisto, LES, Energiatekniikka, Tutkimusraportti 66. Saatavilla: http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-335-124-0
Wittwer, G. (toim.) (2012). Economic Modeling of Water: The Australian CGE Experience.
Springer. ISBN 978-94-007-2875-2. https://doi.org/10.1007/978-94-007-2876-9
wpd Finland (2021). Tuohimaan ja Riutanmaan tuulipuistot. Saatavilla: https://www.wpd.fi/
projects/tuohimaa-riutanmaa-kokkola-halsua/.
ÅF-Consult / Känkänen, J. & Jääskeläinen, J. (2016). Energiamarkkinaskenaariot vuosille 2020–2050. Suomen Tuulivoimayhdistyksen julkaisu. Saatavilla: https://www.tuulivoi- mayhdistys.fi/media/909-final_energiamarkkinaskenaariot_vuosille_2020-2050_loppuraport-ti_20161014.pdf