UUSIUTUVAN ENERGIAN MAHDOLLISUUKSIA PK -YRITYKSILLE

(1)

UUSIUTUVAN ENERGIAN MAHDOLLISUUKSIA PK -YRITYKSILLE

Pauli Jumppanen PJ consulting

(pauli.jumppanen@welho.com)

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Vakka-Suomessa: Päätösseminaari Ukipolis 21.09.2011

(2)

ENERGIALIIKETOIMINNAN PERUSTEET

LÄHTÖKOHDAT

 Energian tuotantotarpeet

 Määrä, varmuus, laatu, hinta

 Riippuvuuden pienentäminen öljystä (ym. fossiilisista polttoaineista)

 Ympäristönäkökohdat

 Päästöt, ilmaston lämpeneminen

EDELLYTYKSET

 Raaka/polttoaineiden saatavuus

 Poliittiset & taloudelliset

 Infrastruktuuri

 Kuljetus- ja jakelujärjestelmät

 Teknologia

 Koneet & laitteet, engineering

2

Ukipolis 21.09.11 Pauli Jumppanen

YRITYSHANKKEET

(Osaamispotentiaali)

NABC ANALYYSI:Needs - Approach - Benefits - Competition

 Asiakkaiden (markkinoiden) tarpeet

 Uudet ratkaisut ja menettelytavat

 Hyödyt asiakkaalle

 Kilpailukyvyn perusteet ja rakentaminen

(3)

ENERGIAVAROJEN LUOKITUKSIA

POLIITTINEN JAKO (IPCC)

 Uusiutumattomat

 Hiilivedyt

 Öljy

 Maakaasu

 Kivihiili

 Ydinvoima

 Uusiutuvat

 Vesivoima

KAUPALLINEN JAKO

 Kaupallinen energia

 Hiilivedyt

 Öljy

 Maakaasu

 Kivihiili

 Ydinvoima

 Vesivoima

 Etanoli , biodiesel

3

 Vesivoima

 Bioenergia

 Tuulienergia

 Aurinkoenergia

 Aalto- ja vuorovesienergia

 Geoterminen energia

 Muut

 Muu energia

 Biopolttoaineet

 Kiinteät (puu- ja peltobiomassat ym.)

 Nestemäiset ( bioöljyt, DME ym.)

 Biokaasut

 Tuulisähkö

 Aurinkoenergia

 Aalto- ja vuorovesienergia

 Geoterminen energia

 ml. maalämpö

(4)

33,6 %

29,6 % 23,8 %

5,2 %6,5 % 1,3 %

Primaarienergia v. 2010

Öljy Hiili Kaasu Ydinvoima Vesivoima Uusiutuvat

37 %

47 % 5 %

11 %

Uusiutuvat 2010

Biopolttoaineet Tuuli

Aurinko Muut

MAAILMAN PRIMAARIENERGIAN TUOTANTO V. 2010

(BP, EIA ja muita)

(Biomassa, geoterminen, aaltoenergia ym.)

4 29,6 %

 Öljy 4028 mtoe 33,6 %

 Hiili 3556 mtoe 29,6 %

 Maakaasu 2858 mtoe 23,8 %

 Ydinvoima 626 mtoe 5,2 %

 Vesivoima 776 mtoe 6,5 %

 Uusiutuvat: 159 mtoe 1,3 %

 Biopolttoaineet 59 mtoe 0,49 %

 Tuuli 75 mtoe 0.62 %

 Aurinko 8 mtoe 0.07 %

 Muut(bio, geoterm. ym.) 17 mtoe 0,14 %

 Koko maailma 12002 mtoe 100 %

MAAILMAN ENERGIANTUOTANTO 2010

(milj. ekv. öljytonnia)

(5)

Konvention. öljy Ei-konvention. öljy Konvention. kaasu Ei-konvention. kaasu Kivihiili Kaasuhydraatit

Varat Varannot

16 000 mrd. tn. o. e.

3000 mrd. tn. o. e.

HIILIVETYVAROJEN JA -VARANTOJEN RIITTÄVYYS

(eri lähteitä)

5

0 250 500 750 1000 1250 1500 1750 2000 2250 2500 Käytetty öljy

Mrd. evivalenttia öljytonnia

Geologiset

Luonnonvara Todetut varat Varannot Yhteensä

Öljy 46 +30 76

Maakaasu 60 + 80 140

Hiili 118 +100 218

KONVENTIONAALISTEN VAROJEN RIITTYVYYS (vuotta)

(6)

KAASUHYDRAATTIEN ESIINTYMINEN

(eri lähteitä)

6

Ikiroutakerrostumien alla

Merenpohjalla: syvyys > 500 – 600 m

Hydraatti/metaani ekspansiosuhde: 1 : 160 ! ! !

Kokonaisvarat: 16 000 mrd. ekvivalenttia öljytonnia! ! ! KAASUHYDRAATTIESIINTYMÄT

Ugrilainen Klubi 2/2009 Pauli Jumppanen

(7)

ALASKAN KAASUHYDRAATTIHANKE

(Lähde: Geophysical Inst. of the University of Alaska)

7

(8)

RAAKAÖLJYN HINTAVAIHTELUT 1860-2010

(US$ / barreli; lähde BP)

Ukipolis 21.09.11 8

Pauli Jumppanen

(9)

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOKAPASITEETIT 2009 / 2010

(Lähde: Renewables 2010)

RAKENNETTU KAPASITEETTI 2010

(GW)

KAPASITEETIN LISÄYKSET 2004-2009

(%)

Ukipolis 21.09.11 9

Pauli Jumppanen

(10)

Bioenergia 100 000 TWh (→ 2050)

Öljy* 900 000 TWh (2010 →)

Maakaasu** 750 000 TWh (2010 →)

Tuulienergia 3500 TWh (→ 2020)

Tuulienergia 12 600 TWh (→ 2030)

Geoterminen 250 TWh (2010 →)

Maailma n. 52 000 TWh (2010)

* Sisältää öljyhiekat

** Ei sisällä liuskekaasuja

ENERGIAVAROJEN POTENTIAALIARVIOITA

(eri lähteitä)

0 200 400 600 800 10

Organic Wastes Dung Agricultural Residues Forest Residues Energy Crops (marginal lands) Energy Crops (current agri. lands) Total Total (more likely)

[Exajoules] (x 228 TWh) Ukipolis 21.09.11

Pauli Jumppanen

BIOENERGIAN POTENTIAALI V:EN 2050

(Lähde: Jürgens & Müller 2008)

(11)

Potentiaali Tuotanto v 2010

Bioenergia 100 000 TWh (→ 2050) 350 TWh

Öljy* 900 000 TWh (2010 →) 18 000 TWh

Maakaasu** 750 000 TWh (2010 →) 12 500 TWh

Tuulienergia 3500 TWh (→ 2020) 420 TWh

Tuulienergia 12 600 TWh (→ 2030) 420 TWh

Geoterminen 250 TWh (2010 →) 21 TWh

Maailma n. 52 000 TWh (2010)

* Sisältää öljyhiekat

ENERGIAVAROJEN POTENTIAALIARVIOITA

(eri lähteitä)

11

0 200 400 600 800

Organic Wastes Dung Agricultural Residues Forest Residues Energy Crops (marginal lands) Energy Crops (current agri. lands) Total Total (more likely)

[Exajoules] (x 228 TWh)

BIOENERGIAN POTENTIAALI V:EN 2050

(Lähde: Jürgens & Müller 2008)

(12)

KEVYIDEN AJONEUVOJEN POLTTOAINEET 2010 - 2050

(Lähteet: IAE, GM, Rosenberg)

Ukipolis 21.09.11 12

Pauli Jumppanen

(13)

TUULIENERGIAN RAKENNETTU KAPASITEETTTI 2010 / 2011

(Lähteet: WWEA, IEA)

Ukipolis 21.09.11 13

Pauli Jumppanen

(14)

AURINKOENERGIAN KAPASITEETTTI KEHITYS 2000 - 2010

(Lähde: EPIA)

40,000

14

2010

(15)

Sakai-City, Osaka (1000 MW) Pientaloalue, Kalifornia

AURINKOENERGIAN TUOTANTOUKSIKÖITÄ

(Eri lähteitä)

15

Sakai-City, Osaka (1000 MW) Pientaloalue, Kalifornia

Solar farm (Queensland, Australia) Aurinkopaneeleja (Sharp/Japani)

(16)

Hyötysuhde

Yksikiteiset piikennot < 10 %

Monikiteiset: Pii, gallium ym. 10 – 15 %

Ohutfilmi kerroksiset 12 – 20 %

Nanokiteiset kennot → 35 %

AURINKOENERGIAN HYÖDYNTÄMISNÄKYMIÄ

PV TEKNOLOGIAN KEHITYSNÄKYMIÄ

(Eri lähteitä)

Säteilyintensiteetti

Kennojen hyötysuhde Kennorakenne

Ukipolis 21.09.11 16

Pauli Jumppanen

CPS (Concentrating Solar Power) TEKNOLOGIAN KEHITYSNÄKYMIÄ

(Lähteet: Breyer & Knies, 2009, IAE)

(17)

Biokaasu

 Fermentoinnista

 Mädätyksestä

 Kaatopaikoilta

Synteettinen biokaasu

 Happipoltosta

 Pyrolyysista

Biodiesel

 Esteröinnistä

 Hydrokrakkauksesta

 Fischer-tropsch (FT) prosessista

Biometanoli

BIOENERGIAVAIHTOEHTOJA

 Lämpöenergia

 Biosähkö

 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

 Liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineet

Biometanoli

 Synteesikaasusta

Bioetanoli

 Fermentoinnista

 Lignobiomassasta

Ammoniakki

Dimetyylieetteri (DME)

 Synteesikaasusta (FT ym.

Ym. vaihtoehtoja

17

(18)

Metsäteollisuus

Kasvava (vihreä) puumassa

Metsäteollisuuden prosessi- ja sivutuotteet (teolliset biomassat, mustalipeä ym.) Jäännöstuotteet (jäte/energiapuu, sahanjauho, kuori ym.)

Puuperäiset biopolttoaineet (hakkeet, pelletit, briketit, pilkkeet ym.)

Agro-teollinen viljely

Öljy- ja kookospalmut Sokeriruoko

Soijapapu Jatropha

Bambu, pähkinäpuut (macadamia), kumipuut ym.

Maatalous

Viljat ja muut viljelykasvit (ruokohelpi, hamppu ym.)

BIOMASSOJEN LUOKITTELU

Öljykasvit (rypsi, rapsi, pellava, hamppu ym.)

Maatalouden prosessituotteet ja jätteet (oljet, kasviperäiset jätteet, glyserolit ym.) Eläintalouden jätteet (kuivalanta, lietelanta, kuolleet eläimet ym.)

Turvetuotanto

Energiaturve Turvepelletit

Muu teollisuus

Elintarviketeollisuus (prosessi- ym. jätteet) Kaupan biojätteet (pakkaukset, ylijäämät ym.)

Yhdyskuntajätteet ( jätevedet, lietteet, kaatopaikkajätteet ym.) Monet muut

Kotitalous

Keittiöjätteet (ruoka, pakkaukset ym.) Kompostit, puutarha ym.

18

(19)

l

Termokemiallinen Mekaaninen Biokemiallinen

Poltto Kaasutus Pyrolyysi Erotus Esteröinti Fermentointi Hajoaminen

Höyry

Synt. öljy Hiili

Synt. kaasu

Aerobinen Anaerobinen

Etanoli Butanoli Biodiesel

Bioöljyt

Metanoli DME Biodiesel GT, GE

IGCC

Biokaasu Kattilat / uunit

BIOMASSOJEN

PROSESSOINTIVAIHTOEHTOJA

Biodiesel HT Vety

Kattilat GE, MT

l l l

Lämpö & sähkö Liikennepolttoaineet Lämpö & sähkö

Polttomoottorit Polttokennot

HT = höyryturbiini, GT = kaasuturbiini; GE = kaasumoottori; IGCC = yhdistetty kaasu-kombilaitos; MT = mikroturbiini

19

(20)

Hapen erotus

Kaasun puhdistus

FT prosessi CO₂

erotus

Kaasutus-

reaktori H₂S, Hg Tislaus

terva ym.

H₂, CO, CO₂ H₂, CO Synteesi-

kaasu Ilma

H₂O /höyry

Biomassa _CO

2

talteenotto Rikin tuotanto

O₂

Tuhka & jäte

TERMOKEMIALLINEN BIODIESELIN VALMISTUS

Biodiesel

Muita FT tuotteita Rikin tuotanto

Tuhka & jäte

20

(21)

MAAILMAN BIOPOLTTOAINEIDEN TUOTANTO 2000 / 2010

(Ekv. öljytonnia; lähde BP)

Ukipolis 21.09.11 21

Pauli Jumppanen

(22)

UUSIEN BIOPOLTTOAINEIDEN KEHITYSTILANNE

(Lähde: IEA / Biofuels for Transport 2011)

22

(23)

Prosessibiomassa

Hiilihydraatit – rasvat - proteiinit

Rasvahapot – aminohapot sokerit

Alkoholit – orgaaniset hapot CO₂, H₂, NH₃(ammoniakki)

Asetaatti / CH₃COOH

HYDROLYYSI

HAPPOKÄYMINEN

ASETOGENEESI

Bioraaka-aineet

Biomassan valmistelu

BIOKEMIALLINEN HAJOAMISPROSESSI

Asetaatti / CH₃COOH CO₂, H₂, H₂O

Biokaasu

CH₄, CO₂, N, H₂, H₂S

METANOGENEESI

Orgaaninen jäte

N, P₂O₅, K₂O Ligniini etc.

23

Biokaasun puhdistus

CH₄ 95-98 %

Sähkö & lämpö Liikennepolttoaine Putkilinjat

Maanparannus Peltolannoitus Penkereet/täyttö

(24)

H₂O erotus

CO₂ erotus

Puhdistettu biokaasu H₂S & COS poisto

Siloksanien ja halog.

hiilivetyjen poisto Raaka biokaasu 40-60 % CH₄

Biokaasu 95-98 % CH₄

CH₄+ CO₂ CO₂

H₂O CO₂ Rikki NH₃ ym.

BIOKAASUN PUDISTUSKONSEPTI

24

Vesi (H₂O) ja hiilidioksidi (CO₂)

Rikkivety (H₂S) ja muut rikkiyhdisteet

Typpi, ammoniakki (NH₃)

Tervat

Fluoratut (FCH) hiilivedyt

Siloksanit (Si-O yhdisteet)

Pienhiukkaset (VOCs)

POISTETTAVIA AINESOSIA

Uudet fysikaaliset ja kemialliset adsorbentit

Nano-hiilikuitumateriaalit ja polymeerikalvot

Entsymaattiset kalvot

MOFs (Metal Organic Frameworks): 3D mikro- huokoiset materiaalit

CO₂hydraattien muodostaminen ja erottaminen

Ionisoivat nesteet

OTM (Advanced Oxy-fuel) boilerit (CO₂ poltto) UUSIA TEKNOLOGIOITA

(25)

CO₂:N EROTTAMINEN

 Veden adsorptio (water scrubbing), myös H₂S poistuu osittain

 Polyetyleeni - glykoli adsorptio (Selexol)

 Muut adsorptiot (alkali-aminit, Ca(OH)₂)

 Membraanisuodatus: Paineistettu tai paineistamaton

 PSA (Pressure Swing Adsorbtion) : Paineistettu adsorbointi aktiivihiilellä

 Gryogeniteknologia: CO₂:n nesteytys ja erottaminen

PROSESSI- JA PALOKAASUJEN PUHDISTUS

(Eri lähteitä)

RIKIN (H₂S) POISTOTEKNOLOGIOITA

 Selexol ja PSA

 lman/hapen suora syöttö anaerobiseen biokaasuun

 Rautakloriitin suora syöttö prosessoituun biomassaan

 Rautaoksidi (pelletit) puulastujen kera tai ilman (Iron Spong)

 NaOH (natrium-hydroksidi) adsorptio

 Biologinen rikinpoisto: Mikro-organismit ja filtterit

25

(26)

FCH HIILIVEDYT

 Katalyyttinen oksidointi veden adsorption yhteydessä

 Paineistettu aktiivihiilireaktori (PSA)

SILOKSANIT

 Jäähdytys + aktiivihiilellä tehtävä adsorptio

 Lämpöenergia ja hiilivetykomponenteilla tehty neste-adsorptio

 Si-O sidosten katalyyttinen hydrolyysi

 Polymeeripelletit

PROSESSI- JA PALOKAASUJEN PUHDISTUS jatk.

(Eri lähteitä)

 Polymeeripelletit

 Piigeelit ym. molekyylisuodatus (molecular sieves)

PIENHIUKKASET / VOCs = Volatile Organic Compounds

tuhkahiukkaset (alkalisulfaatit/kloridit), nokihiukkaset, metallioksidit, terpeenit/orgaaniset hiiliyhdisteet, aromaattiset hiilivedyt ym.

 Terminen ja/tai katalyyttinen oksidointi

 Biofiltterit, mikrofiltterointi

 Sähkösuodattimet

 Erilaiset pesurit

26

(27)

15 20 25 30 35 40

2000 3000 4000 5000 6000

ENERGIANTUOTANNON KUSTANNUSLUKUJA

TUOTETTU ENERGIA / kWh

(Lähde: EIA/US 2009)

INVESTOINTIKUSTANNUS / kW

(Lähteet: Bloomberg ja muita)

US ¢/kWh €/kW

27 0

5 10

Hiili Maakaasu R-öljy Tuuli Aurinko

0 1000

Hiili Maakaasu R-öljy Tuuli Aurinko

Hiili (suuri kombilaitos) 400-600€/kW

Raskasöljy (kombilaitos) 800-1200€/kW

Maakaasu (CHP) 600-900€/kW

Tuulienergia 1200-1500€/kW

Tuulienergia / Suomi 1400€/kW

 Aurinkoenergia (< 5 kW) 4000-7000€/kW

INVESTOINTIKUSTANNUS / kW

(Teknologiatoimitus)

(28)

GLOBAALI ENERGIAMARKKINASKENAARIO

 Öljyn voimakkaat hintavaihtelut jatkuvat poliittisista syistä ja kysynnän vaihtelusta johtuen

 Pitemmällä tähtäyksellä hintakehityksen pitävät kurissa synteettiset ja muut vaihtoehtoiset polttoaineet

 Pääosa jäljellä olevasta öljystä käytetään liikennepolttoaineeksi. Hyvälaatuisten raskasöljyjen saanti vaikeutuu merkittävästi

 Maakaasun ym. kaasujen käyttö kasvaa voimakkaasti 2020 alkaen, myös liikennepolttoaineena → Gas Age

 Liuskekaasuvarat & kaivos/hiilikaasut ym.

 Biokaasuilla merkittävä kasvupotentiaali

 Hiilen käyttö kasva edelleen lähivuosina. Kasvu 2020 alkaen riippuu uuden ”clean coal -teknologian”

käyttöönotosta (kaasutus, nesteytys, CCS)

28

käyttöönotosta (kaasutus, nesteytys, CCS)

 Uusiutuvien energialähteiden kasvu merkittävää. Poliittisia tavoitteita v:lle 2050 ei läheskään saavuteta

 Tuulienergian kasvua tukee poliittinen tahtotila ja kilpailukyvyn suhteellinen parantuminen (verotus ym.)

 Aurinkoenergian merkittävä kasvu tapahtuu säteilyintensiivisillä alueilla ja CPS -teknologiaan perustuen

 Biopolttoaineiden voimakas kasvu taittunee ruuantuotantoon ja ympäristöön liittyvien konfliktien takia.

Kasvu 2020/30 jälkeen edellyttää uusien raaka-aineiden käyttöönottoa

 Muun bioenergian käytön kasvu riippuu pääosin paikallisista ja alueellisista tekijöistä (markkinat, teknologia, verotus, insentiivit)

 Kunkin energiamuodon tulisi olla 15-20 v:n kehitys- ja pilot-vaiheen jälkeen absoluuttisesti kilpailukykyinen

(29)

ENERGIALIIKETOIMINNAN PERUSTEET

LÄHTÖKOHDAT

 Energian tuotantotarpeet

 Määrä, varmuus, laatu, hinta

 Riippuvuuden pienentäminen öljystä (ym. fossiilisista polttoaineista)

 Ympäristönäkökohdat

 Päästöt, ilmaston lämpeneminen

EDELLYTYKSET

 Raaka/polttoaineiden saatavuus

 Poliittiset & taloudelliset

 Infrastruktuuri

 Kuljetus- ja jakelujärjestelmät

 Teknologia

 Koneet & laitteet, engineering

29

YRITYSHANKKEET

(Osaamispotentiaali)

NABC ANALYYSI:Needs - Approach - Benefits - Competition

 Asiakkaiden (markkinoiden) tarpeet

 Uudet ratkaisut ja menettelytavat

 Hyödyt asiakkaalle

 Kilpailukyvyn perusteet ja rakentaminen

(30)

Kuljetus

Proses- sointi

Puhdistus

& jakelu

BIOKAASUN TUOTANNON ARVOKETJU

CHP tuotanto Maakaasuputkeen Liikennepolttoaineeksi

30 Siemenet

& taimet

Viljely

Lannoit- teet

Kemi- kaalit

Kastelu

Kuljetus Korjuu

Valkuaisrehu Orgaaninen jäte

Peltobiomassa

Biokaasulaitoksen toimintakonsepti

(Metener Oy 2007)

(31)

UUSI LIIKETOIMINTA: LÄHTÖKOHDAT

 DRIVERIT

 Tuotetun energian kilpailukyky; hinta, laatu

 Energiansaannin varmuus ja riippumattomuus

 Uudet yritykset ja työpaikat

 Investoinnit (yksityiset/julkiset) ja insentiivit

 MARKKINAT

 Globaalit (teknologiatuotteiden vienti)

 Kansalliset (asiakkaita mm. suuryritykset Raisio, Gasum, Neste Oil ym.)

 Paikalliset (kunnat, yritykset, maatilat ym.)

31

 Paikalliset (kunnat, yritykset, maatilat ym.)

 TOIMENPITEET

 Innovaatiohankkeet/ohjelmat (yritykset/yliopistot/tutkimuslaitokset)

 Verkottuminen: Sosiaalinen media ???

 Liiketoiminta-analyysit (yritykset/teknologiakeskukset)

 Start-up yritysten perustaminen (potentiaaliset yrittäjät/rahoittajat)

(32)

UUSI LIIKETOIMINTA: HANKEIDEOITA

 AURINKOENERGIA

 Aurinkosähkö/lämpö hybridiratkaisut: pientalot, kesämökit, off-grid

 CPS ratkaisut Suomen olosuhteissa ?

 Erilaiset niche -sovellukset

 TUULIENERGIA

 Pientuulivoimalat: Sarjatuotanto

 Tuulivoimaloiden rakenteet ja komponentit (esim. Ruukki/tuulivoimalatornit)

 Älykkäät ja piensähköverkot

 BIOPOLTTOAINEET

 Pienimittakaavainen biodieseltuotanto bioöljyistä (RME ym.) ja jäterasvoista: Maatilojen yhteishankkeet ?

 Biotraktorit & työkoneet (biodieselin ja bioöljyjen ”clean bio oil” dual-fuel käyttö)

32

 Biotraktorit & työkoneet (biodieselin ja bioöljyjen ”clean bio oil” dual-fuel käyttö)

 Ohra- ja vehnäetanolin kannattava tuotanto (kustannukset/arvoketju, emissiot)

 MUU BIOENERGIA

 Bioöljyjen (rypsi ym.) prosessointi ja poltto dieselmoottoreilla, mikroturbiineilla ym. sähkön- ja lämmöntuotantoon: Moottorikehitys

 Paikalliset pyrolyysilaitokset synteettisen biokaasun, biohiilen ja bioöljyn tuotanto (puupohjaiset ym.)

 Biohiilen ekologinen käyttö (maanparannus, hiilen sitominen ym.)

 Pyrolyysiöljyn prosessointi ja poltto kattiloissa tms.

 Biokaasujen uudet puhdistusteknologiat ja -laitteistot (ks. edellä)

 Biokaasun maatilatuotantoon sopivien laitteistojen kehittäminen (oljen kaasutus ym.)

 Biokaasujen paikallinen keruu (pienputkilinjat) ja poltto kaasumoottoreilla sähkön- ja lämmöntuotantoon

(33)

100 150 200

250 EthanolEthanol K Btu/bu grain

chemicals irrigate

harvesttransport process

delivery DDGS credit

chemicals irrigate

harvesttransport process

delivery DDGS credit Net energy gain

= 26,000 Btu/bu Net energy gain

= 26,000 Btu/bu

VILJABIOETANOLIN TUOTANTOKETJU

(USA)

33

0 50

Component plant

cultivate fertilizerchemicals plant

cultivate fertilizerchemicals

1 Bushel (bu) = 35, 24 l

 25,40 kg maissia (15,5 % kosteus)

 21,77 kg ohraa

26 000 Btu/bu = 0,30 kWh / kg

(34)

YOUR PERSONAL CONTRIBUTION TO GLOBAL WARMING

Ukipolis 21.09.11 34

Pauli Jumppanen