Humanistitutkijoiden työtavoista : Raportti Helsingin yliopistossa tehdystä selvityksestä näkymä

(1)

ARTIKKELI

Katri Tuori

Humanistitutkij öiden työtavoista

Raportti Helsingin yliopistossa tehdystä selvityksestä

Tuori, Katri, Humanistitutkijoiden työtavoista: raportti Helsingin yliopistossa tehdystä selvityksestä (On the working habits of humanities scholars: report on a study conducted at the University of Helsinki). Kirjastotiede ja informatiikka 7 (3): 7 3 - 7 7 , 1988.

The aim of the reported study was to improve the library services for humanists in the University of Helsinki. The material was collected by interviewing 48 humanist researchers. The results correspond in many respects with hy- potheses by which the humanities scholars and their working habits have ge- nerally been described. Their field of study is quite extensive, and they must have access to a great amount of various source material, most often printed literature or archival material. Libraries are therefore very important to them.

The literature used by humanists does not age rapidly; most of it remains cons- tantly usable and valuable. The humanists typically work alone. This is shown most clearly in their ways of looking for research material. The researcher must acquaint himself with the available material to be able to decide its sig- nificance to the work at hand. In searching material for his study, the humanist resorts to traditional media, proven to be reliable, such as references in articles and books, and valued bibliographies. Indexing and abstracting pub- lications or computerized information services are not very popular.

Address: Helsinki University Library, P.O. Box 312, SF-00171 Helsinki, Finland.

H u m a n i s t i e n työtapoja ja työskentelyedellytyk- siä Helsingin yliopistossa käsittelevän selvityksen aineisto koottiin jo v u o d e n 1985 lopussa, v a i k k a työ lopullisesti v a l m i s t u i k i n vasta syk- syllä 1987. Aloitteen s e l v i t y k s e n t e k e m i s e k s i teki Helsingin yliopiston kirjasto ja Tieteellisen i n f o r m o i n n i n n e u v o s t o m y ö n s i t a r k o i t u k s e e n a p u r a h a n k o l m e n k u u k a u d e n työskentelyä varten. T a v o i t t e e n a oli selvittää h u m a n i s t i s e n tut- k i m u s t y ö n luonnetta, tutkijoiden työskentelye- dellytyksiä, erityisesti t u t k i m u s a i n e i s t o n saan- tiin liittyviä seikkoja sekä Helsingin yliopiston

pääkirjaston k o k o e l m i e n ja palvelujen k ä y t t ö ä t u t k i m u s t y ö s s ä .

Selvityksen l ä h t ö k o h t a n a oli paljolti Englan- nissa C e n t r e for R e s e a r c h o n U s e r Studies (CRUS)-laitoksessa t e h t y t u t k i m u s t y ö . Siellä on toistaiseksi e h k ä p e r u s t e e l l i s i m m i n pyritty sel- v i t t ä m ä ä n h u m a n i s t i s t e n alojen tutkijoiden työ- tapoja. N i i n p ä Helsingin yliopistossa t e h d y s s ä selvityksessä sekä h a a s t a t t e l u i s s a k ä y t e t t y lo- m a k e että esitetyt h y p o t e e s i t p e r u s t u i v a t pää- osin CRUS-laitoksen tutkijoiden t u t k i m u k s i s - saan k ä y t t ä m i i n ja t e s t a a m i i n .

(2)

Aineisto ja sen keruu

Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmen kuu- kauden aikana (1. 10—31. 12. 1985) kyselylo- makkeen avulla 48 Helsingin yliopiston piiris- sä työskentelevää humanistitutkijaa. Nämä va- littiin siten, että he edustivat humanistisena keskuskirjastona toimivan Helsingin yliopiston pääkirjaston hankintojen kannalta keskeisiä aloja. Eri aloja edustavien tutkijoiden lukumää- rä pyrittiin jossain määrin suhteuttamaan mukana olleiden ainelaitosten tutkimushenkilös- tön määrään, vaikka se ei aina täysin onnistu- nutkaan.

Alat tutkijamäärineen olivat seuraavat: Aasi- an ja Afrikan kielet ja kulttuurit 2 (18), filoso- fia 5 (23), germaaninen filologia 3 (21), histo- ria 12 (56), klassillinen filologia 6 (28), kotimai- nen kirjallisuus 3 (9), musiikkitiede 3 (13), ro- maaninen filologia 3 (26), taidehistoria 3 (14), yleinen kielitiede 2 (26) ja yleinen kirjallisuus- tiede ja estetiikka 5 (19). Sulkuihin on merkit- ty kunkin ainelaitoksen tutkimushenkilökun- nan määrä mukaan lukien lehtorit, Suomen Akatemian tutkijat ja muut tutkijat, joiden toi- mipaikaksi on osoitettu ao. Helsingin yliopiston laitos.

Haastateltaviksi valituista suurin osa oli ns.

pitkälle ehtineitä tutkijoita. Väitelleitä oli 26 ja 22 teki väitöskirjaa tai lisensiaattityötä. Profes- soreita oli 10, professorin viran hoitajia kahdek- san ja assistentuuria tai vastaavaa hoitavia 22.

Suomen Akatemian tutkijoina toimivia oli kah- deksan. Tutkijoista oli naisia 17 eli 35 % ja mie- hiä 31 eli 65 %, haastateltavien keski-ikä oli 40 vuotta.

Tutkimusta suunnittelemaan asetettu työryh- mä laati haastattelulomakkeen, jossa kysymykset jäsennettiin neljäksi ryhmäksi. Ensimmäi- nen käsitteli tekeillä olevaa tutkimustyötä; sen aihetta, käytettyä lähdeaineistoa, tutkimuskohteen valinnan syitä jne. Toisena ryhmänä olivat kysymykset, jotka koskivat tiedon saamista tutkimuksessa käytettävästä aineistosta, sen hankintatapoja, löytyvyyttä ja saatavuutta. Kol- mannen ryhmän kysymykset kohdistuivat tutkijoiden työtapoihin ja -menetelmiin yleensä.

Neljännen ryhmän kysymykset käsittelivät Helsingin yliopiston humanististen kirjastojen ja yliopiston pääkirjaston palvelujen ja kokoelmien käyttöä tutkimustyössä.

Humanistien tutkimusaiheet ja -aineistot

Tutkimustyön aihetta koskevaan kysymykseen saadut vastaukset osoittivat, että suurella osalla tutkijoista eli 56 %:lla oli samanaikaisesti tut- kittavanaan kaksi tai useampia aiheita. Tosin näennäisesti eri tutkimuskohteet saattoivat olla osia tavoitteena olevasta suuremmasta koko- naisuudesta. Osalla tutkijoista oli kuitenkin useita toisistaan selvästi erillään olevia tutki- muskohteita, mikä viittaa siihen, että humanis- tit voivat tutkijoina olla hyvin laaja-alaisia. Ta- valla tai toisella Suomeen liittyviä aiheita oli suunnilleen puolella haastatelluista.

Melkein kaikilla tutkijoilla, eli 44:llä, oli pri- maarilähteenään painettuja julkaisuja muodos- sa tai toisessa, yksinomaan niitä käytti heistä

19. Ainoastaan arkistoaineistoa primaarilähtei- nään käytti kaksi historian tutkijaa, sekä painettuja julkaisuja että arkistoaineistoa kaikis- ta tutkijoista 20. Muina primaarilähteinä mainittiin kuva-aineisto, ääniteaineisto ja esineel- linen aineisto. Tietokoneohjelmaa käytti ainoa- na primaarilähteenään yksi yleisen kielitieteen tutkija. Sekundaarilähteinä lähes kaikilla oli painettu kirjallisuus sekä monografioina että ai- kakauslehtiartikkeleina.

Humanistien kielitaito

Haastatellut humanistitutkijat osoittautuivat varsin kielitaitoisiksi, mikä osin johtui filologia-aineiden runsaasta edustuksesta. Kaikki tutkijat lukivat tekstiä vähintään kahdella vieraal- la kielellä, nimittäin englanniksi ja saksaksi.

Osattujen kielten lukumäärä jakautui siten, että viidestä kuuteen vierasta kieltä käytti 16, nel- jää 10, kolmea 13 ja kahta yhdeksän tutkijaa.

Kaikesta päätellen tieteenalan tarpeet vaikut- tivat ratkaisevasti tutkijan käyttämien vierai- den kielten määrään. Esim. orientalistit ja klassikot tarvitsivat tutkimuksen kohteena olevien kielten lisäksi vähintään neljää muuta kieltä.

Osatuksi vieraaksi kieleksi englanti mainittiin odotetusti useimmin eli 47 kertaa, seuraa- vaksi tuli saksa 46, kolmanneksi ranska 33, nel- jänneksi italia 21, viidenneksi latina 14 ja kuu- denneksi kreikka 10 kertaa. Venäjä mainittiin seitsemän, espanja viisi, nykykreikka kolme kertaa, portugali, hollanti ja viro kukin kahdes-

(3)

Kirjastotiede ja informatiikka 7(3) — 1988 Tuori: Humanistitutkijoiden työtavoista 75

ti. Lisäksi mainittiin swahili, turkki, romania, katalaani ja mongolia kukin yhden kerran.

Työtavat tutkimustyön alkuvaiheessa

Varsinaisesti humanistien työtapoja koskeviin kysymyksiin annetuista vastauksista voitiin löytää seuraavanlaisia lähinnä tutkimustyön al- kuun liittyviä vaiheita:

1. Kirjallisuuden kartoitus bibliografioiden ym.

avulla. Tämä tapahtuu joko samanaikaisesti pri- määriaineistoon tutustumisen kanssa, vasta sen jälkeen tai ennen sitä.

2. Aineiston hankinta, jota kuvaavat seuraa- vat maininnat: »Aineiston hankinta ja syventy- minen erikoisongelmiin», »tarkistus, että läh- teet ovat Suomessa» ja »artikkeleiden kopioimi- nen varsinaista työtä varten.»

3. Aineistoon tutustuminen. Primääriaineistoon ja varhaisempaan tutkimukseen perehtyminen mainittiin varsin usein. Osa tutkijoista kertoi syventyvänsä tutkimusalaa tai tutkimuksen ai- hepiiriä koskevaan kirjallisuuteen sekä tutus- tuvansa laajemmin tutkimuskohteena olevan ajan kirjallisuuteen tai lehdistöön. Tässä yhtey- dessä mainittiin lisäksi mm. kirjallisuudessa esiintyvien argumenttien keruu sekä faktojen kartoitus.

4. Käsikirjoituksen aloittaminen. Jotkut tutki- joista kuvaavat tätä vaihetta esitutkimuksen suorittamiseksi. Toiset kertoivat aluksi kirjoit- tavansa suppeita tutkimuksia, esseitä tai artik- keleita aiotun laajemman tutkimuksen osa-alu- eista.

Parhaiten tutkimustyön alkuvaihetta kuvaavat seuraavat maininnat: »Tämä on aina moni- mutkainen prosessi, johon kuuluu primaari-ja sekundaarikirjallisuuden lukeminen, keskustelut eri ihmisten kanssa, kysymysten asettelun kypsyttäminen, äkilliset oivallukset ja induk- tion ja deduktion vuorovaikutus.» »Tutustun primääriaineistoon luokitellen sitä, vuoroin sy- ventyen aiheesta kirjoitettuun tutkimukseen ja metodeihin.» Tämä tutkija kuvaa tapahtumaa

»sykliseksi etenemiseksi».

Tutkimusta vaikeuttavia ulkoisia tekijöitä

Tutkijoiden esille tuomat tutkimustyön ongelmat johtuivat useimmiten tavalla tai toisella sii-

hen käytettävissä olevan ajan riittämättömyy- destä. Välitön ajan puute oli tutkimustyön tekemiseen liittyvistä ongelmista suurin 18 tutkijan mielestä. Tähän olivat syynä sekä hallin- nolliset että opetukselliset tehtävät, jotka esti- vät pitkäjänteisen tutkimustyön. Ainoastaan kesällä jäi aikaa varsinaisen perustutkimuksen tekemiseen. Lisäksi monet pienemmät, kult- tuurielämään liittyvät toiminnot veivät juuri humanistitutkijoiden aikaa.

Uusimman ulkomaisen tutkimuskirjallisuuden puutetta ja sen saapumisen hitautta piti tutkimuksen tekemisen esteenä 11 tutkijaa. Sa- moin kirjastopalvelujen erilaisiin puutteelli- suuksiin liittyvä syy haittasi 11 tutkijan työtä.

He pitivät mm. humanististen kirjastopalvelujen monimuotoisuutta Helsingin yliopistossa vaikeasti hallittavana. Tutkijat joutuvat esim.

jatkuvasti kulkemaan kirjastosta toiseen etsi- mässä teoksia.

Itse tutkimusprosessiin ja tutkimuksessa tarvittavan materiaalin laajuuteen ja runsauteen liittyvät ongelmat näki tutkimusta vaikeuttava- na tekijänä 11. Tutkimusprosessin läpiviemi- sen vaikeutta kuvaa yksi tutkijoista seuraavasti:

»Vaikeinta on systemaattinen analyysi ja var- sinkin synteesi. Vaikeinta ajatusten selkeä ja täsmällinen ilmaiseminen (englanniksi).»

Muutamat tutkijat mainitsivat tutkimuksen ja etenkin siihen liittyvien ulkomaanmatkojen rahoituksen ja tutkimustyössä tarvittavien apu- välineiden kuten tekstinkäsittelylaitteiden puutteen haittaavan tutkimustyötä.

Julkaisuja koskevan tiedon hankinta

Varsin mielenkiintoisia olivat vastaukset, jotka saatiin tiedusteltaessa tiedon saamista tut- kimukselle tärkeistä julkaisuista. Tutkijoille tar- jottiin useita eri vaihtoehtoja ja pyydettiin ni- meämään kolme tärkeintä ja kaksi vähiten tär- keää tapaa. Tulos laskettiin siten, että ensimai- nituille annettiin pisteitä yhdestä kolmeen ja jälkimmäisille miinus yksi ja miinus kaksi. Tar- jotut tavat ovat seuraavassa pisteineen suosi- tuimmuusjärjestyksessä (suluissa miinuspis- teet): kirjallisuusviitteet artikkeleissa ja kirjoissa 111, bibliografiat 77 (—3), keskustelut alan toisten tutkijoiden kanssa 39 (—4), kirjaston luettelot 24 (—7), kirjallisuuskatsaukset ja ar- vostelut alan lehdeissä 23, kirjaston avohyllyssä

(4)

olevien kirjojen selailu 14 (—11), indeksi- ja abstraktijulkaisut 4 (—23) ja ATK-pohjaiset tie- donhaut 0 (—57). Kymmenen tutkijaa ei halun- nut nimetä vähiten tärkeitä vaihtoehtoja.

Kirjallisuusviitteiden artikkeleissa ja kirjoissa sekä bibliografioiden saamia pistemääriä aloittain vertailtaessa voitiin paikoin havaita suuriakin eroja. Esim. filosofian, yleisen historian, yleisen kielitieteen ja yleisen kirjallisuus- tieteen tutkijat pitivät kirjallisuusviitteitä artikkeleissa ja kirjoissa selvästi tärkeämpinä kuin bibliografioita. Sen sijaan Suomen historian tutkijat, klassikot, taidehistorioitsijat ja romaani- sen filologian tutkijat arvostivat hieman enem- män bibliografioita. Vaikuttaa siltä, että aloilla, joilla on tutkijoiden yleisesti arvostamia bibliografioita, ne pystyvät kilpailemaan kirjallisuusviitteiden kanssa. Tutkijoiden suhteesta bibliografioihin kertoo myös se, että monet heistä mainitsivat keräävänsä jonkinlaista kor- tistoa kirjallisuudesta tutkittavana olevan ai- heensa ympäriltä.

»Keskustelut alan toisten tutkijoiden kanssa»

saamia pisteitä vertailtiin aloittain kerrointen avulla, jotka saatiin jakamalla pistemäärä ko.

alan tutkijoiden lukumäärällä. Kerrointen mukaan tutkijoiden väliset kontaktit ovat merkit- tävällä sijalla mm. musiikkitieteessä, yleisessä kielitieteessä, germaanisessa filologiassa ja klassillisessa filologiassa. Vähiten toisilta tutkijoil- ta tietoa tutkimuksen kannalta tärkeistä julkaisuista olivat saaneet Suomen historian tutkijat.

Indeksi- ja abstraktijulkaisujen ja bibliografioiden arvostuksen ero näkyi selvästi mm. tiedusteltaessa pääkirjastossa esillä olevien tie- donhaun apuneuvojen käyttöä; bibliografioita olivat käyttäneet lähes kaikki eli 41 ja indeksi- ja absraktijulkaisuja vain 13. Sekä viimeksimai- nittujen että ATK-pohjaisten tiedonhakujen puutteena humanistisen tutkimuksen kannalta on se, että ne sisältävät pääasiassa vain uu- dempaa aineistoa.

Humanistitutkijain

työskentelytapojen pääpiirteet

Humanistien tutkimustyölle tyypillisiä piirtei- tä on usein kuvattu joukolla hypoteeseja, joiden on katsottu olevan tyypillisiä juuri näille tieteille. Niitä mm. CRUS-laitoksen tutkijat tes- tasivat tekemissään haastatteluissa. Myös täs-

sä työssä saadut tulokset vastasivat monin ta- voin humanistitutkijasta ja hänen työtavoistaan esitettyä hypoteesikuvaa.

Humanistitutkijan on sanottu työssään tarvit- sevan paljon kirjastoja. Hänellä on niinikään ol- tava käytössään ja ulottuvillaan laaja aineisto- määrä, vaikkei hän sitä kaikkea välittömästi hyödyntäisikään. Kuvaukset käytetyistä primaari- ja sekundaarilähteistä kertoivat jo sinän- sä sen, että lähes kaikki tutkijat tarvitsivat paljon erilaisia nimikkeitä sekä painettuina julkai- suina että arkistoaineistona. Yliopiston pääkir- jaston kokoelmien käyttö kuvaa osaltaan sitä, kuinka laajalti joillakin aloilla tarvitaan lähde- aineistoa. Samoin kaukopalvelun ja yliopiston ulkopuolisten kirjastojen ja arkistojen tarve tu- kevat väittämän paikkansa pitävyyttä.

Humanistien tutkimustyössään tarvitseman aineiston hankintapaikoista tärkeimmiksi osoittautuivat kirjastot. Niiden merkitys näkyy mm.

niissä odotuksissa ja siinä kritiikissä, jota tutkijat kohdistivat kirjastojen palveluihin ja etenkin uudemman tutkimuskirjallisuuden tarjon- taan. Kirjastojen tarve sinänsä vaihtelee alan ja tutkimuskohteen mukaan. Mukana olleista tutkijoista vain neljä ilmaisi tarvitsevansa nykyi- sessä tutkimustyön vaiheessa vähän kirjastoja.

Olettamusta, että humanistien tutkimustyös- sään tarvitsema kirjallisuus ei vanhene nope- asti tukee mm. se, että tutkijat käyttivät yliopiston pääkirjaston kokoelmista yhtä paljon avokokoelmaa ja pääasiassa vanhempaa ulko- maista kirjallisuutta sisältävää yleiskokoelmaa.

Monet tutkijoista mainitsivat pääkirjaston olevan hyvinvarustettu juuri vanhemman tutkimuskirjallisuuden suhteen, mikä myös kertoo sitä tarvittavan edelleen.

Sen sijaan väittämä, jonka mukaan monogra- fiat olisivat humanisteille yleensä tärkeämpiä kuin aikakauslehdet ei pitänyt tämän selvityksen mukaan paikkaansa. Haastatelluista 21 piti aikakauslehtiä ja monografioita tutkimuksen- sa kannalta yhtä tärkeinä. Useimmat näkivät näiden julkaisumuotojen täydentävän toisiaan.

Aikakauslehdet olivat monografioita tärkeäm- piä 14 tutkijan mielestä, näin oli mm. yleises- sä kirjallisuustieteessä, klassillisessa filologiassa ja germaanisessa filologiassa. Monografioita piti aikakauslehtiä tärkeämpinä 12 tutkijaa. Heidän joukossaan olivat kaikki kotimaisen kirjallisuuden tutkijat ja kuusi historian tutkijaa.

(5)

Kirjastotiede ja informatiikka 7(3) — 1988 Tuori: Humanistitutkijoiden työtavoista 77

Y h d e n o l e n n a i s i m m i s t a piirteistä h u m a n i s t i - sessa t u t k i m u s p r o s e s s i s s a v e r r a t t u n a esim.

luonnontieteisiin s a n o t a a n olevan sen, että tutkijat t y ö s k e n t e l e v ä t y k s i n . T ä m ä h u m a n i s t i e n t a i p u m u s i l m e n e e e h k ä s e l v i m m i n niissä ta- voissa, joilla h e löytävät aineistonsa. Ainoas- t a a n h y v i n k o n k r e e t e i s s a tilanteissa tai k u n lii- k u t a a n o m a n t u t k i m u s a l u e e n ulkopuolella hu- manistitutkija k ä ä n t y y e s i m . kirjastossa virkai- lijan p u o l e e n p y y t ä ä k s e e n a p u a .

H u o l i m a t t a t a i p u m u k s e s t a a n t y ö s k e n n e l l ä y k s i n tutkijat arvostivat k o n t a k t e j a toisiin tut- kijoihin, v a i k k a n i i d e n m e r k i t y s t ä ei aina pys- t y t ä k ä ä n t i e d o s t a m a a n k o k o n a i s u u d e s s a a n . T u t k i j o i d e n välistä tietojen v a i h t o a pidettiin alan a i k a k a u s l e h t i e n j a kirjallisuuden seuraa- m i s e n j ä l k e e n s u o s i t u i m p a n a t a p a n a s e u r a t a omalla alalla t a p a h t u v a a kehitystä. Ilmeistä on, että n s . »invisible college»n m e r k i t y k s e n j a ar- v o s t u k s e n v a i h t e l u t ovat e n e m m ä n alakohtai- sia k u i n tutkijan iästä tai a s e m a s t a j o h t u v i a . K a n s a i n v ä l i s e m p i ä aiheita tutkivat m m . arvostivat näitä k o n t a k t e j a j o n k i n v e r r a n e n e m m ä n k u i n k o t i m a i s i a aiheita t u t k i v a t .

Väitetään m y ö s , että etsiessään t u t k i m u k s e s - sa tarvittavaa aineistoa h u m a n i s t i t u t k i j a tarvit- see m o n e n l a i s i a a p u n e u v o j a , k u t e n bibliografioita, kirja-arvosteluja, k u s t a n t a j i e n luetteloi- ta j n e . H ä n välttää k u i t e n k i n varsin selvästi tar- jolla olevien i n f o r m a a t i o p a l v e l u j e n k ä y t t ä m i s - tä. T ä m ä n h y p o t e e s i n p a i k k a n s a p i t ä v y y t t ä puolsivat e n n e n k a i k k e a v a s t a u k s e t , joita tutkijat a n t o i v a t k y s y m y k s e e n , j o k a koski t i e d o n

saamista t u t k i m u k s e s s a k ä y t e t y s t ä aineistosta.

V a i k k a i n d e k s i - j a abstraktijulkaisuja j o n k i n v e r r a n käytetäänkin, niiden o s u u s tutkimuksel- le t ä r k e ä n aineiston löytymisessä k o e t a a n toistaiseksi vähäiseksi v e r r a t t u n a perinteisiin tapoihin. Tosin ATK-pohjaisten t i e d o n h a k u j e n h u o - n o n a r v o s t u k s e n s y y n ä oli m y ö s osaltaan se, että v a i n h a r v a oli niitä itse kokeillut eikä yleisesti tiedetty niitä voitavan t e h d ä esim. yliopis- t o n pääkirjastossa. Informaatiopalvelujen vält- t ä m i n e n j o h t u u ensisijaisesti siitä, että tutki-

m u s a i n e i s t o n e t s i m i n e n ja v a l i t s e m i n e n on h u - m a n i s t i t u t k i j alle n i i n t ä r k e ä osa itse t u t k i m u s - prosessia, ettei h ä n p y s t y s i i r t ä m ä ä n tätä teh- t ä v ä ä m u i l l e , e s i m . k i r j a s t o h e n k i l ö k u n n a l l e .

H y v ä k s y t t y j u l k a i s t a v a k s i 29. 7. 1988.

Selvitykseen liittyvää kirjallisuutta

Corkill, C & Mann, M., Information needs in the humanities: two postal surveys. Sheffield: CRUS, 1978. (CRUS occasional paper 2; BLR 6 DD report, no. 5455.)

Corkill, C , Mann. M. & Stone, S., Doctoral students in humanities: a small scale panel study of information needs and uses 1976—1979, Sheffield:

CRUS, 1981. (CRUS occasional paper 5; BLR 6 DD report, no. 5637.)

Humanities information research: proceedings of a seminar, Sheffield, 1980. Ed. by Sue Stone. Shef- field: CRUS, 1980. (CRUS occasional paper, 4;

BLR 6 DD report, no. 5588.)

Information problems in the humanities: a report on the British Library seminar. (Ed. by C. Smith.) London: British Library, 1976. (BLR 6 DD report, no. 5259.)

Katzen, M. & Howley, S.M., Recent initiatives in communications in the humanities. London: Bri- tish Library, 1984. (LIR report, no. 11.) Lönnqvist, Harriet, Informationsbehov inom huma-

nistisk forskning. Kirjastotiede ja informatiikka 2(1983): 1, 1 9 - 2 4 .

Stieg, Margaret F., The information needs of histo- rians. College & research libraries 42(1981): 6, 5 4 9 - 5 7 0 .

Stone, Sue, Progress in dokumentation. Humanities scholars: Information needs and uses. Journal of dokumentation, 38(1982): 4, 292—313.

Stone, Sue, A review of user related research in humanities information. Sheffield: CRUS, 1985.

(CRUS working paper, no. 1.)

Tuori, Katri, Humanistien työtavoista ja työskente- lyedellytyksistä Helsingin yliopistossa. Helsinki:

Helsingin yliopiston kirjasto,, 1987. (Helsingin yliopiston kirjaston monistesarja, 15.)