PUHURI OY

(1)

16USP0142 Joulukuu 2012

PUHURI OY

Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto

Pyhäjoen Parhalahden tuulipuiston YVA-ohjelma

(2)

(3)

Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

(4)

(5)

SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO... 1

YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO ... 3

TIIVISTELMÄ ... 5

1 JOHDANTO ... 8

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 9

2.1 ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET ... 9

2.2 ARVIOINTIMENETTELYN OSAPUOLET JA ALUSTAVA AIKATAULU ... 11

2.3 YVA-MENETTELYN YHTEENSOVITTAMINEN KAAVOITUKSEN KANSSA ... 13

2.4 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN ... 13

3 HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 14

3.1 HANKKEESTA VASTAAVA ... 14

3.2 HANKKEEN TAUSTA, TAVOITTEET JA MERKITYS VALTAKUNNALLISESTI ... 14

3.2.1 Tuulivoiman tuotantotuki ... 16

3.3 HANKKEEN MERKITYS PYHÄJOEN SEUDULLA ... 16

3.4 HANKKEEN SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE ... 17

3.5 YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 17

3.5.1 Sähkönsiirto ... 17

3.6 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS ... 20

3.6.1 Tuulivoimaloiden perustukset ... 21

3.6.2 Tuulipuiston rakentaminen ... 22

3.6.3 Tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapito ... 23

3.6.4 Tuulipuiston käytöstä poisto ... 24

3.7 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT, SUUNNITTELUTILANNE JA ALUSTAVA TOTEUTUSAIKATAULU... 24

3.8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN ... 24

3.8.1 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys ... 24

3.8.2 Lähikuntien tuulivoimahankkeet ... 25

3.8.3 Muut hankkeet ... 25

4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA ... 26

4.1 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ ... 26

4.1.1 Nykytila, asutus ja alueen muut toiminnot ... 26

4.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat ... 28

4.2 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ... 37

4.2.1 Yleiskuvaus ... 37

4.2.2 Arvokohteet ... 38

4.3 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET ... 42

4.3.1 Kasvillisuus ... 42

4.3.2 Linnusto ... 43

4.3.3 Muu eläimistö ... 43

4.3.4 Lepakkopotentiaalilausunto ... 44

4.3.5 Suojelualueet ja muut luontoarvoiltaan erityisen merkittävät kohteet... 46

4.3.6 Uhanalaiset eliölajit ... 48

4.4 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT ... 48

4.5 LIIKENNE ... 50

4.6 ILMASTO ... 51

4.6.1 Tuuliolosuhteet ... 51

5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT ... 53

5.1 YLEISTÄ ... 53

5.2 TARKASTELU- JA VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUKSET ... 54

(6)

5.3 HANKKEESSA TEHTÄVÄT SELVITYKSET ... 56

5.4 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOIHIN ... 56

5.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 57

5.5.1 Vaikutukset muinaismuistoihin ... 58

5.6 LIIKENNEVAIKUTUKSET ... 58

5.7 VAIKUTUKSET ILMASTOON ... 59

5.8 MELUVAIKUTUKSET ... 59

5.9 VARJON VILKKUMISEN VAIKUTUKSET... 60

5.10 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN, VIIHTYVYYTEEN JA ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN ... 60

5.11 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN ... 61

5.11.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys ... 61

5.11.2 Linnustoselvitykset... 62

5.11.3 Liito-oravaselvitys ... 64

5.11.4 Lepakkopotentiaalilausunto ... 64

5.11.5 Voimajohtoreitin luontoselvitys ... 65

5.11.6 Natura-arvioinnin tarvearviointi ... 66

5.12 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN ... 66

5.13 TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET ... 67

5.14 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA ... 67

5.15 TUULIPUISTON KÄYTÖSTÄ POISTON VAIKUTUKSET ... 68

5.16 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET ... 68

5.17 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ... 68

5.18 EPÄVARMUUSTEKIJÄT ... 69

6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT ... 69

6.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 69

6.2 KAAVOITUS ... 69

6.3 MAANKÄYTTÖOIKEUDET JA -VUOKRASOPIMUKSET ... 69

6.4 RAKENNUS- JA LENTOESTELUPA ... 69

6.5 PUOLUSTUSVOIMIEN HYVÄKSYNTÄ ... 70

6.6 YMPÄRISTÖLUPA ... 70

6.7 SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LUPA JA SÄHKÖVERKKOON LIITTYMINEN... 70

6.8 TUTKIMUSLUPA ... 71

6.9 LUNASTUSLUPAMENETTELY ... 71

7 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN ... 71

8 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA ... 71

9 LÄHTEET ... 72

Pohjakartta-aineisto © Maanmittauslaitos, Lupanro 48/MML/12

(7)

YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO

Hankkeesta vastaava:

Puhuri Oy Isokatu 8

68600 Pietarsaari Taru Kaarlela puh. 040 183 3637

etunimi.sukunimi@puhuri.fi

Yhteysviranomainen:

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa PL 86 (Veteraanikatu 1)

90101 Oulu puh. 040 724 4385

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

YVA-konsultti:

Pöyry

YVA-projektipäällikkö Terhi Fitch PL 4 (Jaakonkatu 3)

01621 Vantaa puh. 010 33 24325

etunimi.sukunimi@poyry.com

Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa:

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Veteraanikatu 1, Oulu

Pyhäjoen kunnanvirasto Kuntatie 1, Pyhäjoki Pyhäjoen kirjasto Ruukintie 1, Pyhäjoki

Raahen kaupungin tekninen palvelukeskus Ruskatie 1, Pattijoki

Raahen kaupungin kirjasto Rantakatu 45, Raahe Internetissä:

http://www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa/YVA vireillä olevat YVA-hankkeet energian tuotanto

http://www.puhuri.fi hankkeet Pyhäjoki, Parhalahti

(8)

KÄYTETYT LYHENTEET JA TERMIT

YVA-ohjelmassa on käytetty seuraavia lyhenteitä ja termejä:

LYHENNE SELITYS

CO2 Hiilidioksidi

ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

kV Kilovoltti

LAeq A-taajuuspainotettu keskiäänitaso

MW Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kW) MWh (GWh)

(TWh)

Megawattitunti (gigawattitunti), energianyksikkö (1 GWh = 1 000 MWh)

(1 TWh = 1 000 000 MWh)

SCI-alue Luontodirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon valittu alue (Site of Community Importance)

SPA-alue Lintudirektiivin mukainen erityinen suojelualue (Special Protection Area)

Sähköasema Tarvitaan tuulivoimaloiden kytkemiseksi valtakunnan verkkoon. Sähkö- asema voi olla joko pelkkä kytkinlaitos, joka yhdistää vain saman jänni- tetason johtoja tai muunto-asema, jolla voidaan yhdistää kahden eri jän- nitetason johtoja. Muuntoasemalla on yksi tai useampi muuntaja, jolla jännite muunnetaan vaaditulle tasolle.

YVA Ympäristövaikutusten arviointi

(9)

TIIVISTELMÄ

Hankekuvaus

Puhuri Oy (jäljempänä Puhuri) suunnittelee tuulipuiston rakentamista Pyhäjoelle Parha- lahden alueelle, joka sijaitsee maa-alueella noin kahdeksan kilometriä Pyhäjoen keskus- tasta koilliseen. Tuulivoimalat tultaisiin sijoittamaan Puhurin vuokraamille alueille (Kuva 0-1).

Tuulipuisto käsittäisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan enintään 18 tuulivoimalaa, joiden yksikkötehot olisivat noin 2,5–5 MW. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverk- koon liittymistä varten tarvittavasta 110 kV:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdis- tävistä teistä.

Kuva 0-1. Tuulipuistoalueen sijainti Pyhäjoella.

Hankealueella ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja. Tuulipuistoalueen yleis- kaavoitus on käynnistetty ja työ etenee rinnakkain YVA-menettelyn kanssa. YVA- menettelyyn ja kaavoitukseen liittyvät yleisötilaisuudet tullaan mahdollisuuksien mukaan järjestämään samanaikaisesti.

Parhalahden tuulipuistohankkeen kehitys on aloitettu vuonna 2010 maiden vuokrauksel- la ja esiselvityksillä. Tuulipuiston infran (tiet, sähköverkosto ja perustukset) rakennus- töiden on alustavasti arvioitu alkavan syksyllä 2014, jolloin tuulivoimalat voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2015. Toteutusaikataulu tarkentuu teknisen suunnittelun, YVA-menettelyn ja kaavoituksen edetessä.

(10)

Arvioitavat vaihtoehdot

YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulipuiston toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärän osalta.

Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 18 yksikköteholtaan noin 2,5-5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle.

Vaihtoehdossa 2 (VE2) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 9 yksikköteholtaan noin 2,5-5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle.

Nollavaihtoehtona tarkastellaan tuulipuiston toteuttamatta jättämistä.

Sähkönsiirtoa varten tuulipuisto liitetään omalla voimajohdolla sähköverkkoon. Voima- johtolinjaukselle on alustavasti tarkasteltu kolmea sijoitusvaihtoehtoa. Voimajohdon tyyppi on 110 kV ilmajohto ja pituus noin 10 kilometriä. Tuulipuistoon rakennetaan oma 110/20 kV:n sähköasema. Tuulipuiston sisällä tuulivoimalat liitetään 20 kV maakaapeleilla puiston omalle sähköasemalle.

Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä.

YVA-menettelyn vaiheet

Tämä asiakirja on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisen vaiheen arviointiohjelma, joka on selvitys hanke- ja tarkastelualueiden nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia arvioidaan ja millä tavoin arviointi tehdään. YVA-ohjelmassa esi- tetään muun muassa perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista, suunnitelma tiedottamisesta YVA-menettelyn aikana sekä arvio hankkeen ja YVA-menettelyn aikataulusta. Valmistunut arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle eli Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella YVA-selostus eli raportti hankkeen ympäristövaikutuk- sista. Arviointiselostuksessa esitetään muun muassa arvioitavat vaihtoehdot, ympäristön nykytila, vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu. Lisäksi arviointiselostuksessa kuvataan haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot sekä ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa siitä hankkeesta vastaavalle.

Arvioitavat ympäristövaikutukset

Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun tuulipuiston ja siihen liittyvien toimintojen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvi- oinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. Keskeisimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat:

(11)

ääni- ja varjostusvaikutukset ja niistä aiheutuvat vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön,

vaikutukset linnustoon ja luonnon monimuotoisuuteen.

Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Kansalaisten ja eri sidosryhmien tärkeiksi kokemista asioista saadaan tietoa muun muassa seurantaryhmätyöskentelyn ja kuulemismenettelyjen yh- teydessä.

Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään muun muassa annettuja ohjearvoja, kuten melutason ohjearvoja sekä saa- tavilla olevaa tutkimustietoa.

Tiedottaminen ja vuorovaikutus

Kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunniteltuun hankkeeseen YVA-menettelyn eri vaiheissa. Yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävillä olosta kunnan ilmoitustauluilla ja sanomalehdissä sekä Internet-sivuillaan. Kuulutuksessa kerrotaan tarkemmin, miten mielipiteitä voi esittää. Kansalaiset voivat osallistua hankkeeseen myös esittämällä mielipiteensä ja näkemyksensä suoraan hankkeesta vastaavalle tai konsultin edustajille.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman valmistumisen jälkeen yleisölle järjestetään avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa esitellään suunniteltu hanke, YVA- menettely sekä hankkeen arviointiohjelma. Yleisöllä on mahdollisuus saada tietoa ja esittää näkemyksiään hankkeesta, arvioitavista vaihtoehdoista ja YVA-menettelystä.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua järjestetään toinen yleisölle avoin tilaisuus, jossa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä arviointityöstä sekä sen riittä- vyydestä.

(12)

1 JOHDANTO

Puhuri Oy (jäljempänä Puhuri) suunnittelee tuulipuiston rakentamista Pyhäjoelle Parha- lahden alueelle, joka sijaitsee maa-alueella noin kahdeksan kilometriä Pyhäjoen keskus- tasta koilliseen (Kuva 1-1). Tuulivoimalat tultaisiin sijoittamaan Puhurin vuokraamille alueille (Kuva 1-2). Kartassa esitetty alue on noin 21 km² kokoinen. Tuulipuisto käsit- täisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan enintään 18 tuulivoimalaa, joiden yksikkö- tehot olisivat noin 2,5–5 MW. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, nii- tä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 110 kV:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä.

Hankkeissa, joista voi aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia tulee laatia ympäris- tövaikutusten arviointi ennen lupien hakemista ja hankkeen toteutuspäätöstä. YVA- menettelyn tarvetta tässä hankkeessa tiedusteltiin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, joka totesi 16.5.2012 päivätyllä päätöksellään (Dnro:

POPELY/5/07.04/2012), että hankkeeseen sovelletaan YVA-lain mukaista ympäristö- vaikutusten arviointimenettelyä (YVA-laki 4 §).

Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvataan kyseessä oleva hanke toteut- tamisvaihtoehtoineen sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitettävät ym- päristövaikutukset ja käytettävät arviointimenetelmät. Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistynyt osayleiskaavan laadinta tuulipuistoalueelle.

Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiohjelmasta voi osoittaa yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle.

(13)

Kuva 1-2. Tuulipuistoalueen sijainti Pyhäjoella.

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY

2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) tavoitteena on edis- tää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumis- mahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita.

Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa ar- viointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä tuulipuiston toteuttamisesta.

YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 2-1). Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenette- lyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arvioin- tiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet sekä tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövai- kutuksista.

(14)

Arviointiohjelma

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan YVA- ohjelma, jossa esitetään hankealueen nykytila sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia YVA-selostusvaiheessa selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Ohjelmassa esitetään lisäksi muun muassa hankkeen perustiedot ja tutkittavat vaihtoehdot sekä suunnitelma tiedottamisesta hankkeen aikana ja arvio hankkeen aikataulusta.

YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle, joka tässä hankkeessa on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa muun muassa paikallisissa sanomalehdissä arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin vähintään kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää YVA-ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomai- nen myös pyytää lausuntoja ohjelmasta viranomaisilta. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle.

•SEURANTARYHMÄ- TYÖSKENTELY

•KUULUTUS

•YLEISÖTILAISUUS

•LAUSUNNOT

•MIELIPITEET

•SEURANTARYHMÄ- TYÖSKENTELY

Arviointiselostusvaihe

ARVIOINTIOHJELMAN LAATIMINEN

ARVIOINTIOHJELMA YHTEYSVIRANOMAISELLE

ARVIOINTIOHJELMA NÄHTÄVILLÄ JA LAUSUNNOILLA

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

ARVIOINTI, VERTAILU

ARVIOINTISELOSTUKSEN LAATIMINEN ARVIOINTISELOSTUS YHTEYSVIRANOMAISELLE

ARVIOINTISELOSTUS NÄHTÄVILLÄ JA

LAUSUNNOILLA YHTEYSVIRANOMAISEN

LAUSUNTO JATKOSUUNNITTELU,

LUPAHAKEMUKSET

•KUULUTUS

•LAUSUNNOT

•MIELIPITEET

Arviointiohjelmavaihe ^•SEURANTARYHMÄ-

TYÖSKENTELY

•KUULUTUS

•LAUSUNNOT

•MIELIPITEET

•SEURANTARYHMÄ- TYÖSKENTELY

Arviointiselostusvaihe

ARVIOINTIOHJELMAN LAATIMINEN

ARVIOINTIOHJELMA YHTEYSVIRANOMAISELLE

ARVIOINTIOHJELMA NÄHTÄVILLÄ JA LAUSUNNOILLA

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

ARVIOINTI, VERTAILU

ARVIOINTISELOSTUKSEN LAATIMINEN ARVIOINTISELOSTUS YHTEYSVIRANOMAISELLE

ARVIOINTISELOSTUS NÄHTÄVILLÄ JA

LAUSUNNOILLA YHTEYSVIRANOMAISEN

LAUSUNTO JATKOSUUNNITTELU,

LUPAHAKEMUKSET

•KUULUTUS

•LAUSUNNOT

•MIELIPITEET

Arviointiohjelmavaihe

(15)

Arviointiselostus

Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella.

Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVA- selostuksessa esitetään muun muassa:

arvioitavat vaihtoehdot,

hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot, ympäristön nykytilan kuvaus,

vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys, selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin,

arvioitujen vaihtoehtojen vertailu,

haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot, ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi,

kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn aikana,

kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laa- dinnassa.

Yhteysviranomainen kuuluttaa valmistuneesta arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä kahden kuukauden ajan, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuk- sesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa vii- meistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. Yhteysviranomaisen antama lausunto päättää YVA-menettelyn.

Lupaviranomaiset käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lau- suntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu lausunto on päätöksessä otettu huomioon.

2.2 Arviointimenettelyn osapuolet ja alustava aikataulu

Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa hankkeesta vastaava, joka tässä hankkeessa on Puhuri Oy. YVA-ohjelman ja -selostuksen laatii joko hankkeesta vastaava tai hankkeesta vastaavan toimeksiannosta YVA-konsultti, joka tässä hankkeessa on Pöyry. Yh- teysviranomaisella on keskeinen lakisääteinen rooli YVA-menettelyssä. Yhteysviran- omainen muun muassa ohjaa YVA-menettelyä määrittelemällä YVA-selostuksessa tar- kasteltavat asiat. Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös sekä kansalaiset että muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa antamalla lausuntoja ja mielipiteitä. Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja on ha- vainnollistettu seuraavassa kuvassa (Kuva 2-2).

(16)

- Kaupungit - Elinkeinojen (kalastus) edustajat

- Kunnat - Asukkaat ja maanomistajat

- Lapin ympäristökeskus - Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Muut viranomaiset ja asiantuntijat - Lapin liitto

- TE-keskus

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (yhteysviranomainen)

YVA-MENETTELY

Tiedotusvälineet YVAn ja kaavoituksen

seurantaryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

(yhteysviranomainen)

-Pyhäjoen kunta -Raahen kaupunki -Pohjois-Pohjanmaan liitto -Asukkaat ja maanomistajat

-Elinkeinojen edustajat -Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt

-Muut viranomaiset ja asiantuntijat Puhuri Oy

(hankkeesta vastaava)

Pöyry

(YVA- ja kaavoituskonsultti)

Kuva 2-2. YVA-menettelyyn osallistuvat tahot.

Parhalahden tuulipuiston YVA-menettely on tarkoitus saattaa päätökseen kevääseen 2014 mennessä. Oheisessa kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu. Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty myös osayleiskaavan laadinta suunnitellun tuulipuiston alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkoitus asettaa nähtäville yhtä aikaa YVA-ohjelman kanssa ja kaavaluonnos YVA- selostuksen kanssa. YVA-menettelyyn ja kaavoitukseen liittyvät yleisötilaisuudet on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan toteuttaa yhdessä.

Työn vaihe

YVA-menettely 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9

1. vaihe

Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma yhteysviranomaiselle Arviointiohjelma nähtävillä

Yhteysviranomaisen lausunto 2. vaihe

Arviointiselostuksen laatiminen Erillisselvitykset

Arviointiselostus yhteysviranomaiselle Arviointiselostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto Osallistuminen ja vuorovaikutus Seurantaryhmän kokous Yleisötilaisuus

Osayleiskaavan laatiminen

2012 2013 2014

c

(17)

2.3 YVA-menettelyn yhteensovittaminen kaavoituksen kanssa

Parhalahden tuulipuiston toteuttaminen edellyttää yleiskaavan laatimista hankealueelle.

YVA-lain 5 §:n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Tässä hankkeessa menettelyt pyritään toteuttamaan samassa aika- taulussa. Menettelyiden aikana tullaan mahdollisuuksien mukaan järjestämään yhteiset yleisötilaisuudet ja nähtävilläolo- ja lausuntoajat pyritään ajoittamaan samaan ajankoh- taan. YVA-menettelyn yhteydessä laaditaan myös kaavoitusta varten tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit.

2.4 Tiedottaminen ja osallistuminen

YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat osallistua menettelyyn esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle (Puhurille) tai YVA-konsultille (Pöyrylle).

Seurantaryhmä

YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan on koottu eri tahoista koostuva seuranta- ryhmä. Seurantaryhmän kokoonkutsujana on toiminut Pöyry. Seurantaryhmän tarkoituksena on muun muassa saada tietoa ja näkemyksiä eri osapuolilta sekä varmistaa, että työn aikana käytettävät tiedot ovat ajantasaisia ja mahdollisimman kattavia. Seuranta- ryhmään kutsuttiin Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Fingrid Oyj:n, Elenian, Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry:n, Raahen alueen lin- tuharrastajat Surnia ry:n, Parhalahden kyläyhdistys ry:n, Pyhäjoen metsästysseura ry:n, Parhalahden metsästysseura ry:n, MTK-Pyhäjoki ry:n, Pro Hanhikivi ry:n, Pohjois- Pohjanmaan museon ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat.

Seurantaryhmän edustajat seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esit- tävät mielipiteitään ympäristövaikutusten arviointiohjelman, arviointiselostuksen ja sitä tukevien selvitysten laadinnasta. Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 15.11.2012. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa Puhurin käytännöistä maanvuok- rausten suhteen, voimaloiden sijoitukseen vaikuttavista tekijöistä sekä hankealueen eri- tyispiirteistä ja arvoista lähiympäristön asukkaille. Kokouksessa ja sen jälkeen saadut kommentit on otettu huomioon YVA-ohjelmaa laadittaessa mahdollisimman kattavasti sikäli kun ne liittyivät YVA-ohjelmaan. Muutoin kommentit otetaan huomioon YVA- menettelyn toteutuksessa ja YVA-selostuksessa. Toisen kerran seurantaryhmä kokoon- tuu loppuvuodesta 2013 käsittelemään laadittuja selvityksiä ja YVA-selostuksen luon- nosta.

Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomaisen koolle kutsu- massa tilaisuudessa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista ja hankkeesta.

(18)

Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua. Tilaisuudessa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia.

Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arvioin- tityöstä ja sen riittävyydestä.

Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan myös yleisen tiedon- välityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedotteiden, lehtiartikkelien ja hankkeesta vastaavan omien Internet-sivujen välityksellä.

3 HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT

3.1 Hankkeesta vastaava

Puhuri Oy on suomalainen tuulipuistoja kehittävä ja puistojen valmistuessa omistajil- leen sähköä tuottava yhtiö. Puhuri Oy on Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiö, jonka omis- tavat Katternö-ryhmä, Suomen Voima Oy, Kaakon Energia Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag. Puhurin tavoitteena on olla valtakunnallisesti merkittävä tuu- livoimayhtiö, joka tuottaa ympäristöystävällistä sähköä ilmastonmuutoksen hillitsemi- seksi. Puhuri aikoo rakentaa tuulivoimaa tuulisille, mutta ympäristön ja ihmisten kannalta järkeville paikoille.

Yhtiöllä on tällä hetkellä tuulivoimahankkeita kehitteillä useamman sadan MW:n edes- tä. Hankkeista pisimmällä on Raaheen Kopsan kylään rakennettava 21 MW:n tuulipuis- to, ja osayleiskaavan laadinta Kopsan tuulipuiston laajennukselle (max. 42 MW) on käynnistynyt syksyllä 2012. Kopsan tuulipuiston ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä 2013, ja toinen vaihe on tarkoitus toteuttaa heti sen jälkeen. Lisäksi Puhurilla on tuulipuistojen rakentamiseksi käynnissä YVA- ja kaavamenettelyjä Pohjois-Pohjanmaalla (Pyhäjärvi, Raahe) ja useita hankkeita esiselvitysvaiheessa eri puolilla Suomea. Lisätie- toja yhtiöstä saa Internet-osoitteesta http://www.puhuri.fi.

3.2 Hankkeen tausta, tavoitteet ja merkitys valtakunnallisesti

Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa ohjaavat Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. EU:n tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 % vuonna 2020. Ta- voitteet on säädetty direktiivissä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 % energian loppukulutuksesta, mikä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 nähden.

Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (Työ- ja elin- keinoministeriö 2008) tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyi- sestä noin 220 MW (kesäkuu 2012) tasosta noin 2 000 MW vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh (Kuva 3-1). Strategian linjausten mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuvan sähkön hankinnan

(19)

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

MW

Toteutunut kapasiteetti Tavoitekapasiteetti

Kuva 3-1. Suomeen asennettu tuulivoimakapasiteetti sekä tavoite vuodelle 2020.

Oheisessa kuvassa (Kuva 3-2) on esitetty Suomeen asennetun tuulivoimakapasiteetin ja tuotannon kehitys vuosina 1992–2011. Suomen tuulivoimakapasiteetti on 220 MW ja tuulivoimaloiden määrä 137. Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2011 sähköä noin 481 GWh, mikä vastaa noin 0,6 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkön kulutuksesta.

(VTT 2012.)

2 4 7 11 11 17 24 49

77 70 63 92

120 168 153

188

260 277 292 483

0 100 200 300 400 500 600

1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh)

Kuva 3-2. Asennetun tuulivoimakapasiteetin ja tuotannon kehitys Suomessa vuosina 1992–2011 (VTT 2012).

(20)

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat parantaneet päästöt- tömien energiantuotantomuotojen, kuten tuulivoiman, asemaa suhteessa muihin energi- antuotantomuotoihin.

3.2.1 Tuulivoiman tuotantotuki

Uusiutuvan energian lisäämiselle asetetaan haastavat tavoitteet kansallisessa pitkän ai- kavälin ilmasto- ja energiastrategiassa (VNS 6/2008 vp). Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetään syöttötariffijär- jestelmästä, johon voidaan hyväksyä säädetyt edellytykset täyttävät tuulivoimalat.

Lain tarkoituksena on edistää uusiutuvilla energianlähteillä tapahtuvaa sähkön tuotantoa ja edistää tuulivoimala-, biokaasuvoimala- ja puupolttoainevoimalainvestointeja, ja se on mitoitettu siten, että voimalaitokselle syöttötariffijaksoilta maksettavien tukien ko- konaismäärä kompensoi investointikustannuksia. Syöttötariffijärjestelmässä sähkön tuottajalle maksetaan enintään kahdentoista vuoden ajan kolmen kuukauden sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden markkinahinnan mukaan muuttuvaa tukea (syöttöta- riffi).

Laissa säädetään valtion varoista tuulivoimalla tuotetusta sähköstä maksettavasta tuotantotuesta. Laissa on määritelty tuulivoimalla tuotetulle sähkölle tavoitehinta (83,5 €/MWh), josta tuen osuus on tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan välinen erotus. Tuulivoiman tuotantoon sovelletaan nopean alkajan etuna korkeampaa tavoite- hintaa (105,30 €/MWh) vuoden 2015 loppuun asti, jota sovelletaan kuitenkin maksimis- saan kolmen vuoden ajan.

3.3 Hankkeen merkitys Pyhäjoen seudulla

Pyhäjoen alueen sähkönkulutus oli vuonna 2011 noin 29 GWh/a (Energiateollisuus ry 2012). Kotitalouksien ja maatalouden osuus Pyhäjoen sähkönkulutuksesta on noin 71 %, teollisuuden 8 % ja palveluiden ja rakentamisen noin 25 %. Parhalahden tuulipuiston vuotuinen sähköntuotanto olisi karkean arvion mukaan noin 160–200 GWh vuodessa toteutuessaan 18 * 3 MW:n voimalan puistona. Tämä vastaa 11 000-13 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Hankkeen merkitys seudul- lisesti olisi siten varsin merkittävä.

Hankkeen toteuttamisella on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Yksityiset maanomistajat hyötyvät hankkeen toteuttamisesta suoraan vuokraamistaan alueista saamansa maanvuokratulon kautta. Kunnalle hankkeesta muodostuu tuloja kiinteistöverotulojen muodossa.

Pyhäjoen lähikunnissa on suunnitteilla useita tuulipuistohankkeita. Hankkeilla tulee toteutuessaan olemaan positiivisia vaikutuksia alueella toimiviin rakennus- ja suunnittelu- alan yrityksiin. Lisäksi lisääntyneellä taloudellisella aktiivisuudella on positiivisia välil- lisiä vaikutuksia alueen muihin toimialoihin, kuten palvelualaan.

(21)

3.4 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve

Suunniteltu tuulipuisto sijoittuu Pyhäjoen Parhalahden alueelle, joka sijaitsee valtatien 8 itäpuolella (Kuva 1-2). Tuulipuisto sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Pyhäjoen kes- kustasta koilliseen. Tuulipuisto koostuu hankealueesta, joka on kooltaan noin 21 km².

3.5 YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot

YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta tuulipuiston alustavaa toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärän osalta (Kuva 3-3).

Vaihtoehdossa 1 (VE1) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 18 yksikköteholtaan noin 2,5-5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle (kuvassa voimalat 1-18).

Vaihtoehdossa 2 (VE2) tarkastellaan yhteensä korkeintaan 9 yksikköteholtaan noin 2,5-5 MW:n tuulivoimalan sijoittamista hankealueelle (kuvassa voimalat 1-9).

Nollavaihtoehtona tarkastellaan tuulipuiston toteuttamatta jättämistä.

Kuva 3-3. Tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma ja arvioitavat vaihtoehdot.

3.5.1 Sähkönsiirto

Sähkönsiirtoa varten tuulipuisto liitetään omalla voimajohdolla sähköverkkoon. Voima- johdon tyyppi on 110 kV ilmajohto ja pituus noin 10 kilometriä. Yleensä tällainen voimajohto vaatii noin 26–30 metriä leveän johtoaukean ja lisäksi molemmin puolin 10 metrin reunavyöhykkeet, joissa puuston kasvua on rajoitettu (Kuva 3-4) (Fingrid 2011).

(22)

Kuva 3-4. Jännitetasoltaan 110 kV:n voimajohto vaatii noin 26–30 metriä leveän johtoaukean ja lisäksi molemmin puolin 10 metrin reunavyöhykkeet, joissa puuston kasvua on rajoitettu (Fingrid 2011).

Voimajohtolinjaukselle on alustavasti tarkasteltu kolmea sijoitusvaihtoehtoa. Tuulipuis- toon rakennetaan oma 110/20 kV:n sähköasema. Tuulipuiston sisällä tuulivoimalat liite- tään 20 kV maakaapeleilla puiston omalle sähköasemalle. Kuvissa (Kuva 3-5-Kuva 3-7) on esitetty voimajohtolinjauksen ja sähköaseman alustavat sijoitusvaihtoehdot.

(23)

Kuva 3-5. Voimajohtolinjauksen alustava sijoitusvaihtoehto Oulu – Kokkola 110 kV -linjan varteen. Kuvassa on lisäksi esitetty sähköasemalle (S) alustava sijoituspaikka.

Kuva 3-6. Voimajohtolinjauksen alustava sijoitusvaihtoehto Merijärvi – Pyhäjoki 110 kV - linjan varteen. Kuvassa on lisäksi esitetty sähköasemalle (S) alustava sijoituspaikka.

(24)

Kuva 3-7. Voimajohtolinjauksen alustava sijoitusvaihtoehto Soukkahaan sähköasemalle Piehingin kylällä Raahessa. Kuvassa on lisäksi esitetty sähköasemalle (S) alustava sijoituspaikka.

Sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot tulevat tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. YVA-selostuksessa tullaan kuvaamaan tarkemmin sähköverkkoon liittymis- ja reittivaihtoehdot sekä näiden toteutus.

3.6 Tuulipuiston tekninen kuvaus

Suunniteltu tuulipuisto muodostuu tuulivoimaloista, voimaloiden välisestä maanalaises- ta 20 kV keskijännitekaapeliverkostosta, sähköasemasta rakennuksineen sekä 110 kV:n ilmajohtolinjasta valtakunnalliseen sähköverkkoon liittymiseksi. Tuulipuiston alueelle rakennetaan huoltotieverkosto, joka mahdollistaa pääsyn voimalapaikoille koko niiden elinkaaren ajan. Huoltotieverkoston rakentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon alueella jo olevaa tieverkostoa.

Hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat olisivat kukin teholtaan 2,5–5 MW. Voimaloi- den napakorkeus (korkeus maanpinnasta, jossa roottorin keskiö sijaitsee) olisi noin 120–

160 metriä. Kolmen megawatin voimalaitosyksikkö 120 metrin napakorkeudella edus- taa tällä hetkellä tyypillisesti rakennettavien voimalaitosten kokoa markkinoilla.

Tuulivoimalat muodostuvat niiden perustuksesta, tornista, konehuoneesta eli nasellista sekä roottorista (Kuva 3-8). Roottorien tyypilliset halkaisijat vaihtelevat välillä 100–120 metriä, tulevaisuudessa jopa 150m. Hankkeen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeudeksi muodostuisi näin ollen noin 170–235 metriä.

(25)

Kuva 3-8. Periaatekuva tuulivoimalasta.

Tuulivoimaloiden tornit valmistetaan joko kokonaan teräsrakenteisina, betonin ja teräk- sen yhdistelmänä (hybriditornit) tai kokonaan betonista. Lisäksi on mahdollista käyttää teräsristikkorakenteista tornia. Kokonaan teräsrakenteiset tornit, pois lukien ristikkotor- nit, ovat tänä päivänä yleisimmin käytössä olevia torniratkaisuja Suomessa.

Voimalat varustetaan vilkkuvilla lentoestevaloilla, joita koskevat tarkemmat vaatimuk- set määritellään ilmailuhallinnolta haettavassa lentoesteluvassa.

3.6.1 Tuulivoimaloiden perustukset

Perustamistapoja on useita ja niiden valintaan vaikuttavat alueen maaperä ja sen pohja- olosuhteet. Hankkeen tässä vaiheessa tulevaa perustamistapaa ei varmuudella tiedetä.

Perustamistapa tullaan valitsemaan hankkeen myöhemmässä vaiheessa, kun pohjamaan laatu selvitetään pohjatutkimuksin ja muu puiston suunnittelu tarkentuu. Vaihtoehtoisi- na perustamistapoina tarkastellaan maanvaraista sekä massanvaihdon päälle tehtyä te- räsbetoniperustusta (gravitaatioperustus), paaluperustusta ja kallioon ankkuroitua perustusta. Perustus tulee olemaan yksi yhtenäinen perustusrakenne tai 4–6 -osainen perustusrakenne, joka tulee kyseeseen lähinnä teräsristikkotornitapauksessa.

Maanvaraan perustettaessa raudoitettu betonilaatta upotetaan kaivamalla tiettyyn sy- vyyteen pohjaolosuhteista riippuen. Laatan paksuus on reunoilta noin 1–2 metriä ja kes-

(26)

kikohdasta noin 2–3 metriä. Tarvittava perustuslaatan koko ja halkaisija riippuu suuresti voimalasta ja pohjaolosuhteista. Tämän päivän tuulivoimaloilla se on tyypillisesti noin 15–25 metriä. Perustus peitellään valmistumisen jälkeen maamassoilla tai kiviaineksel- la, jolloin siitä jää näkyviin pieni osa. Maanvarainen perustus edellyttää maaperältä riit- tävää kantavuutta.

Massanvaihdon varaan perustetaan, jos voimalapaikalla oleva pohjamaa on löyhää ja huonosti kantavaa, eikä se kestäisi painumatta tuulivoimalan aiheuttamaa kuormitusta.

Toteutus on muuten sama kuin maanvaraan perustettaessa, mutta ennen raudoitetun be- tonilaatan paikalla valamista, kaivetaan sen alta pehmeä kantamaton pohjamaa pois.

Kun pehmeä kantamaton aines on poistettu, sen tilalle tuodaan korvaavaa ainesta, yleensä mursketta, joka tiivistyksen jälkeen kantaa tulevan kuormituksen painumatta.

Massanvaihto on varteenotettava vaihtoehto, jos tiivis kantava pohjamaa tavoitetaan noin 1,5–5 metrin syvyydeltä. Tällöin kaivutyön pystyy suorittamaan normaalilla kalus- tolla, eikä kaivanto laajene kohtuuttoman suureksi.

Paalujen varaan perustetaan samasta syystä kuin massanvaihdonkin varaan, mutta sil- loin huonosti kantava pohjamaa ulottuu tyypillisesti niin syvälle, että massanvaihtoa ei voida suorittaa tai sillä ei muutoin päästäisi haluttuun lopputulokseen. Paalutusta varten kaivetaan ensin pohjamaa pois suunnitelman mukaiselle syvyydelle saakka ja kaivannon pohjalle tehdään murskekerros, jonka päältä paalutustyö suoritetaan. Paalut upotetaan paalutyypistä riippuen esimerkiksi junttaamalla tai poraamalla syvälle maahan tulevan teräsbetonisen perustuslaatan alle, jossa ne ottavat vastaan tuulivoimalan aiheuttaman kuormituksen. Tarvittava paalujen määrä ja pituus riippuvat pohjaolosuhteista, käytettä- västä paalutyypistä ja tuulivoimalan aiheuttamasta kuormituksesta.

Kallioon ankkuroitua perustusta käytetään olosuhteissa, joissa tuulivoimalat sijoittuvat ehjille kallioalueille, ja kallion pinta on joko näkyvissä tai lähellä maanpinnan tasoa.

Tällöin kallioon louhitaan varaus perustukselle ja porataan reiät kallioankkureita varten.

Ankkurit asennetaan kallioon porattuihin reikiin ja injektoidaan kiinni. Yläpäästä ankkurit yhdistetään tuulivoimalan teräsbetoniperustukseen, joka valetaan kallioon louhit- tuun varaukseen. Kallioankkurointia käytettäessä pystytään yleensä säästämään perus- tuksen betonimäärässä verrattuna painovoimaan perustuvaan gravitaatioperustukseen.

Tarvittava kallioankkureiden määrä ja pituus riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan aiheuttamista kuormituksesta.

3.6.2 Tuulipuiston rakentaminen

Rakentaminen aloitetaan raivaamalla aukot voimalapaikoille johtaville tieyhteyksille ja sähkönsiirtolinjoille. Lisäksi jokaista voimalaa varten raivataan noin 0,5 hehtaarin tila, johon sijoittuu voimalan lisäksi niin kutsuttu nostoalue. Nostoalueelta suoritetaan tuulivoimalan pystytys nostureiden avulla.

Raivauksien jälkeen rakennetaan uusi yhdystiestö voimaloiden välille, sekä kunnoste- taan alueen olemassa olevaa tiestöä niiltä osin kuin voimaloiden osien erikoiskuljetukset vaativat. Lisäksi rakennetaan kantavat nostoalueet nostureita varten ja voimaloiden pe-

(27)

mahdollisimman paljon olemassa olevia ja uusia tielinjauksia hyödyntäen. Sähköverk- koon liittymistä varten rakennettavan voimajohtolinjan sijainti tulee tarkentumaan hankesuunnittelun edetessä. YVA-selostuksessa tullaan kuvaamaan tarkemmin sähköverk- koon liittymis- ja reittivaihtoehdot sekä näiden toteutus.

Kun perustukset ja tarvittavat tieyhteydet ovat valmiit, tuodaan voimaloiden eri kom- ponentit paikalle erikoiskuljetuksin ja suoritetaan voimaloiden pystytykset (Kuva 3-9).

Pystytysten jälkeen voimalat otetaan käyttöön, kytketään verkkoon, sekä suoritetaan niiden testiajot.

Tuulipuiston rakentamisvaiheen kesto riippuu toteutettavien voimaloiden lopullisesta määrästä, mutta sen voidaan arvioida kestävän noin 1–2 vuotta.

Kuva 3-9. Kuva hybriditornirakenteisen tuulivoimalan pystytyksestä.

3.6.3 Tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapito

Kun tuulivoimalat saadaan toimintaan, huolletaan niitä voimalavalmistajan huolto- ohjelman mukaisesti 1–2 kertaa vuodessa. Normaalien huolto-ohjelman mukaisten toi- menpiteiden lisäksi voimaloissa voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltokäyntejä, mikäli voimaloissa ilmenee vikoja.

(28)

3.6.4 Tuulipuiston käytöstä poisto

Tuulivoimalan käytöstä poisto tulee ajankohtaiseksi niiden käyttöiän loputtua. Tuuli- voimalan tekninen käyttöikä on noin 20–25 vuotta, mutta koneistoja ja komponentteja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa pidempäänkin, mikäli muiden raken- teiden kuten tornien ja perustuksien kunto sen sallivat. Toinen vaihtoehto jatkaa tuulipuiston toimintaa on uusia voimalat kokonaan tornia ja perustuksia myöten.

Kun tuulivoimala poistetaan käytöstä, on se mahdollista purkaa osiin käyttäen samaa kalustoa kuin pystytysvaiheessakin. Myös voimalan perustukset voidaan halutessa purkaa pois ja alue maisemoida tarkoituksenmukaisesti.

3.7 Hankkeen lähtökohdat, suunnittelutilanne ja alustava toteutusaikataulu

Tässä hankkeessa tarkasteltava alue soveltuu alustavan tarkastelun perusteella hyvin tuulivoiman tuotannolle sekä tuuliolosuhteiden että muiden ympäristöolosuhteiden perusteella. Tuulivoimalat sijoitetaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän hai- tallisia vaikutuksia esimerkiksi läheiseen asutukseen.

Parhalahden tuulipuistohankkeen kehitys on aloitettu vuonna 2010 maiden vuokrauksel- la ja esiselvityksillä. Tuulipuiston infran (tiet, sähköverkko ja perustukset) rakennustöi- den on alustavasti arvioitu alkavan syksyllä 2014, jolloin ensimmäiset tuulivoimalat voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2015 keväällä (Kuva 3-10).

Kuva 3-10. Hankkeen alustava toteutusaikataulu.

3.8 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin

3.8.1 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot ovat toteuttaneet Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011). Esiselvityksen tavoitteena on ollut edistää tuulivoimatuotannon hallittua kehit- tämistä ja tuulivoima-alueiden kaavoitusta Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueilla. Selvityksessä on tutkittu tuulivoima-alueiden sijoitusperiaatteita, - ohjeita sekä tärkeimpiä sijoittamisratkaisuja. Selvitys on laadittu siten, että se palvelee maakuntakaavoitusta ja tuulivoima-alueita koskevia yleiskaavoja. Selvityksen tuloksena saatiin runsaasti tuulivoimatuotantoon hyvin soveltuvia alueita molemmista maakunnis- ta. Pohjois-Pohjanmaan uudessa maakuntakaavaluonnoksessa (28.8.2012) osoitetaan 40

(29)

3.8.2 Lähikuntien tuulivoimahankkeet

TerraWinD Oy:n tuulipuistohanke käsittää kaksi osa-aluetta, joita ovat Siikajoen Var- tinojan tuulipuiston laajennusalue ja Isonevan alue. Vartinojalle tulisi sijoittumaan ko- konaisuudessaan enintään 20 tuulivoimalaa ja Isonevan alueelle 23 voimalaa. Hank- keessa on parhaillaan käynnissä YVA-menettely.

Tuuliwatti Oy suunnittelee tuulipuistoa Kalajoen taajaman koillispuolelle Mustilankan- kaalle. Tuulipuisto koostuisi 33 tuulivoimalasta. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä YVA-menettely.

Hyötytuuli Oy, PVO-Innopower Oy ja Metsähallitus suunnittelevat viiden tuulipuiston rakentamista Raahen pohjois- ja itäosiin. Tuulipuistot sijoittuisivat Pöllänperän, Hum- mastinvaaran, Someronkankaan, Yhteisenkankaan sekä Annalankan- kaan - Nikkarinkaarron alueille. Raahen itäiset tuulipuistot on kolmen tuulivoimatoimi- jan erillisistä tuulipuistoista muodostuva kokonaisuus, jossa hankkeen vaatimat YVA- menettelyt on yhdistetty. Hankkeessa rakennettaisiin 98–156 tuulivoimalaa. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä YVA-menettely.

TuuliWatti Oy:n ja Puhuri Oy:n yhteishanke sijoittuu Raahen kaupungin eteläpuolelle viidelle eri alueelle, jotka ovat Haapajärvi, Rautionmäki, Ketunperä, Piehingin Ylipää ja Piehingin Sarvankangas. Piehingin alueet rajautuvat Pyhäjoen kunnan rajaan. Hank- keessa rakennettaisiin kymmeniä tuulivoimaloita. Voimaloiden määrä tarkentuu hankesuunnittelun edetessä. Hankkeessa on parhaillaan käynnissä YVA-menettely.

Lisäksi Pyhäjoen Silovuorella on alkamassa SG-Powerin tuulipuistohanke, jonka YVA- menettelyn tarpeesta ei ole vielä tehty päätöstä. Pyhäjoella Mäkikankaan tuulipuistohankkeen YVA-menettely on päättynyt ja tuulivoimayleiskaavan laadinta on kaavaeh- dotusvaiheesessa. Raahessa ja Pyhäjoella Maanahkiaisen tuulipuistohankkeen YVA- menettely on päättynyt ja aluetta koskeva osayleiskaavoitus on vireillä.

3.8.3 Muut hankkeet

Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanke

Fennovoima Oy suunnittelee uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista Pyhäjoen Hanhi- kiven niemelle. Hankkeen YVA-menettely päättyi vuonna 2009. Ydinvoimalaitoksen laitostoimittaja valitaan ja rakennusprojektin aikataulua tarkennetaan vuonna 2013.

Ydinvoimalaitoshanke ja tuulipuistohanke liittyvät toisiinsa mahdollisten sähkönsiirto- ratkaisujen osalta, sillä ydinvoimalaitoksen toteuttamisella on ratkaiseva vaikutus kantaverkon ja sähköasemien toteutuksessa tehtäville ratkaisuille.

400 kV:n voimajohto välillä Ventusneva - Pyhäselkä

Fingrid Oyj suunnittelee 400 kilovoltin (kV) voimajohtoa Kokkolan Ventusnevalta Mu- hoksen Pyhänselän sähköasemalle. Fingrid on valinnut jatkosuunnitteluun pohjoisim- man reittivaihtoehdon Siikajoen Ruukin kautta Muhokselle. Voimajohtoreitti sijoittuu tuulipuistojen itäpuolelle. Uusi suunniteltu 400 kV voimajohto Kokkolan Ventusnevalta Muhoksen Pyhänselän sähköasemalle on osa kantaverkon pitkän aikavälin kehittämis- suunnitelmaa. Suunnitelmassa Pohjanmaan alueen ikääntyvä 220 kV verkko korvataan

(30)

uudella, siirtokyvyltään paremmin tulevaisuuden tarpeita vastaavalla 400 kV verkolla seuraavien 10–20 vuoden kuluessa. Suunniteltu 400 kV voimajohto on osa keskeisiä kantaverkon kehittämisen perusratkaisuja, joilla varaudutaan liittämään kantaverkkoon Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti (2 500 MW) tuulivoimakapasiteettia ja uudet ydinvoimalaitokset. Fingrid arvioi hankkeen jatkolupien hakemisen ja käsittelyn kestävän pari vuotta. Varsinainen voimajohdon rakentaminen ajoittuu vuosille 2014–

2016. Tavoitteena on saada voimajohto käyttöön vuoden 2016 aikana. (Fingrid 2012.) Maa-aineksen ottamislupa Pyhäjoen Parhalahden kylässä

Pyhäjoen kunta on myöntänyt 18.9.2012 maa-ainesten ottamisluvan peruskallion lou- hintaan Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylälle tilalle Rautala I RN:o 54 / 1.

Lupa on myönnetty hiekan ottamiseen ja kallioperän louhimiseen 10 vuodeksi. Otettava ainesten määrä on hiekan osalta 180 000 m³ja kalliokiviaineksen osalta 500 000 m³. Maa-ainesten ottoalue on 9 hehtaaria, josta louhinta-aluetta on noin 5 hehtaaria.

4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA

4.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 4.1.1 Nykytila, asutus ja alueen muut toiminnot

Tuulivoimalan teoreettinen näkymäalue ulottuu laajimmillaan noin 20-30 kilometrin etäisyydelle. Yhden voimalan vaikutukset ulottuvat avoimessa maisemassa 10-15 kilometrin etäisyydelle ja yleisesti voidaan todeta, että 5-7 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloiden dominoiva vaikutus vähenee. (Ympäristöministeriö 2006.) Käytännössä vaiku- tusalue on muun muassa peitteisyydestä johtuen teoreettista aluetta suppeampi.

Hankealue sijoittuu Pyhäjoen kunnan pohjoisosaan Raahen kaupungin rajan tuntumaan noin viiden kilometrin päähän Perämeren rantaviivasta. Teoreettisella visuaalisella vai- kutusalueella sijaitsevat asutuskeskukset ovat rannikolla Pyhäjoki, Kalajoki ja Raahe sekä sisämaassa Ruukki, Vihanti, Oulainen ja Alavieska (Kuva 4-1). Alle viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Parhalahden kylä ja Pyhäjoen taajaman poh- joisosat. Seudun loma-asunnot keskittyvät nauhamaisesti ranta-alueille, mutta myös si- sämaassa on jonkin verran loma-asuntoja (Kuva 4-2).

(31)

Kuva 4-1. Hankealueen sijainti rannikolla. Hankealueen likimääräinen sijainti on esitetty sinisellä pistekatkoviivalla. Pohjakartalla on esitetty taajama-alueet, avoimet viljelyaukeat sekä liikenneyhteydet. Lisäksi kartalla on esitetty etäisyysvyöhykkeet 5 km, 12 km, 20 km ja 35 km.

Kuva 4-2. Asutuksen ja loma-asutuksen sijoittuminen Kalajoki – Pyhäjoki – Raahe - seudulla. Rakennusten sijaintia kuvaavien symbolien kokoa on liioiteltu kartan luettavuuden parantamiseksi. Punaiset symbolit kuvaavat asuinrakennuksia, violetit liikerakennuksia ja julkisia rakennuksia, oranssit lomarakennuksia ja harmaat teollisia rakennuksia.

(32)

4.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat 4.1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on hyväk- synyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vuonna 2000. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Tar- kistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen ja ne koskevat muun muassa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueidenkäytön energiaratkaisu- ja. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden to- teuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:

1. toimiva aluerakenne,

2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu,

3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto,

5. Helsingin seudun erityiskysymykset,

6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on (Valtion ympäristöhallinto 2012a):

varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakun- tien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa,

auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytönsuunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys,

toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä,

edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa, sekä

luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamisel- le.

Tätä hanketta koskevat erityisesti elinympäristön laatuun, kulttuuri- ja luonnonperin- töön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin, toimivaan energiahuoltoon sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiin aluekokonaisuuksiin liittyvät valtakunnalliset alueiden- käyttötavoitteet. Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Toimivien yhteysver- kostojen ja energiahuollon osalta VAT:ien yleistavoitteissa todetaan muun muassa, että

”Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uu- siutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.” (Valtion ympäristöhallinto 2012a.)

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tuulivoimarakentamisessa pyrki- mystä keskitettyihin ratkaisuihin sekä tuulivoimarakentamisen yhteensovittamista muihin alueidenkäyttötavoitteisiin. (Valtion ympäristöhallinto 2012a.)

(33)

4.1.2.2 Maakuntakaava

Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja se on saanut lainvoiman 25.8.2006 (Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 25.8.2006). Hanhikiven niemellä hankealueen lounais – länsipuolella on voimassa Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 22.2.2010, vahvistettu ympäristöministeriössä 26.8.2010 ja saanut lainvoiman 21.9.2011. Itse Hanhikiven niemen lisäksi kaava-alueeseen sisältyvät si- sämaahan kohti kaakkoa suuntautuvat vaihtoehtoiset voimajohtoreitit. Kuvassa (Kuva 4-3) esitetään yhdistelmä alueen hyväksytyistä maakuntakaavoista.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaava on ollut nähtävillä kaavaluonnoksena 28.8.-26.9.2012. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2012.)

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava:

Valtaosalla hankealueesta ei ole maakuntakaavamerkintöjä tai aluevarauksia. Hankealu- een sisäpuolelle jää merkintä:

Maisemakallioalue. Merkinnällä osoitetaan luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. (Kettukaaret - Mörönkalliot KA 0110018.)

Lisäksi hankealue sivuaa tai sille osin sijoittuvat seuraavat maakuntakaavan aluevarauk- set tai merkinnät (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2012):

Pyhäjoen ja Raahen rajalle, Pyhäjoen kunnan puolelle on osoitettu pääsähköjoh- don yhteystarve.

Hankealueen länsireunan lähistöllä, mutta kuitenkin Vt 8:n länsipuolella on rannikon suuntainen viheryhteystarve-merkintä.

Rannikon edustan merialueelle on osoitettu laajoja aluevarauksia tuulivoimaloille (en-tv).

Hankealue sivuaa tai osittain sijoittuu maaseudun kehittämisen kohdealueelle mk- 5, Pyhäjokilaakso. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysoh- jelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.

Hankealue sivuaa tai osittain sijoittuu Parhalahden kylään, jolle on osoitettu kylän kohdemerkki (at) Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä ky- läkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristöte- kijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä.

Hankealue sivuaa Parhalahden kylässä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimi- sen kannalta tärkeää aluetta. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun ympäristön alueet. Suunnittelumääräykset: Aluei- den suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luon- nonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavassa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla tulee vaalia.