TuuliWatti Oy
SIMON LEIPIÖN
TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Elokuu 2015
Simon Leipiön tuulivoimapuiston laajennus Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu
FCG / Leila Väyrynen Kannen kuva
Simon Leipiön tuulivoimapuiston I-vaiheen rakentamista (kuva: FCG) Painopaikka
Erweko
ESIPUHE
Esipuhe
Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma Simon Leipiön alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston laajennusosan ympäristövaikutusten arvioinnin to- teuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on laatinut FCG Suunnittelu ja tek- niikka Oy TuuliWatti Oy:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat:
Leila Väyrynen, projektipäällikkö
Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Minna Tuomala, FM (biologi)
Luontoselvitykset ja vaikutusten arvioinnit Natura-alueet ja muut suojelualueet Ville Suorsa, FM (biologi)
Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Natura-alueet ja muut suojelualueet
Kari Kreus, DI (vesi- ja geoympäristötekniikka) Maaperävaikutukset
Poro- ja riistatalous Kartta-aineistot
Erja Eskelinen, ins. (AMK, ympäristöteknologia) Vesistövaikutukset
Suunnitelma-asiakirjat, kartta-aineistot Markku Nissi, YTM
Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Asukaskyselyn toteuttaminen Janne Tolppanen, Arkkitehti
Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Kartta-aineistot
Petri Tuormala, Arkkitehti
Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Riikka Ger, maisema-arkkitehti (MARK)
Maisema ja kulttuuriympäristö
Saara Aavajoki, tekn. kand. liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Liikenteelliset vaikutukset
Heini Passoja, DI (vesihuolto- ja ympäristönsuojelutekniikka) Suunnitelma-asiakirjat
Janne Märsylä, ins. (AMK, sähkövoimatekniikka)
Melu- ja varjostusvaikutukset, näkymäalueanalyysi, havainnekuvat
YHTEYSTIEDOT
Yhteystiedot
Hankkeesta vastaavat: YVA-konsultti:
TuuliWatti Oy c/o St1 Oy
PL 100, 00381 HELSINKI www.tuuliwatti.fi
Suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen p. 010 557 4753
hannu.kemilainen@st1.fi Tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen p. 010 557 2600 antti.kettunen@st1.fi
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu 13–17 D, 7. krs 90100 Oulu
www.fcg.fi Projektipäällikkö Leila Väyrynen p. 040 5412 306 leila.vayrynen@fcg.fi
Yhteysviranomainen:
Lapin elinkeino- ja ympäristökeskus PL 8060
96101 ROVANIEMI Alueidenkäyttöinsinööri Hannu Raasakka p. 0400 698 651
hannu.raasakka@ely-keskus.fi
TIIVISTELMÄ
Tiivistelmä
Hanke
TuuliWatti Oy suunnittelee Simon Leipiön tuuli- voimapuiston laajennusta. Leipiön tuulivoima- puistossa on 4 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa ja Leipiön alueelle laaditussa osayleiskaavassa on osoitettu 13 uutta tuulivoimalapaikkaa. Nyt käsillä oleva Leipiön laajennusalue sijoittuu Lei- piön tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pohjoispuolelle. Alue on yksityisten maanomista- jien, Tornator Oyj:n sekä Metsä-Marttilan yh- teismetsän omistuksessa.
Leipiön laajennusosa sijoittuu luoteeseen kunta- keskuksesta. Laajennusalueelle on alustavasti suunniteltu 25-30 uuden tuulivoimalan rakenta- mista. Koko Leipiön alueen tuulivoimalamäärä tulisi silloin olemaan 42-47 tuulivoimalaa.
Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealuees- ta ja tarkasteltavasta sähkönsiirrosta. Voimalasi- joittelu, voimaloiden määrä, huoltotielinjaukset ja sähkönsiirtoreitti tarkentuvat hankesuunnitte- lun ja ympäristövaikutusten arvioinnin edetessä.
Hankkeesta vastaavana on TuuliWatti Oy. Ta- voitteena on, että Leipiön laajennusalue olisi tuotannossa vuonna 2018-20.
Hankkeen perustelut ja tavoitteet
Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuuli- voiman osalta Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä reilun 600 megawatin tasosta noin 2 500 mega- wattiin vuoteen 2020 mennessä.
Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on 3-8 megawattia. Kokonaisteho tulisi olemaan 75–240 megawattia. Tuulivoimapuistojen arvioi- tu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan 196–626 gigawatin luokkaa, mikä vas- taa 3-10 prosenttia koko Lapin läänin vuotuises- ta sähkönkulutuksesta.
Arvioitavat vaihtoehdot
Tarkasteltavana on yksi vaihtoehto ja niin kut- suttu 0-vaihtoehto. Toteutusvaihtoehtona tar- kastellaan YVA-ohjelmavaiheessa maksimimää- rää tuulivoimaloita, mitä hankealueelle teoreetti- sesti esiselvitystietojen perusteella voidaan si- joittaa. YVA-menettelyn yhteydessä tehtävien luonto- ym. selvitysten perusteella tuulivoima- loiden sijoittelua tarkennetaan ja voimalapaikko- jen lukumäärä voi muuttua jatkosuunnittelussa.
Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja kokonaiskorkeus 240 metriä.
Suunniteltu sähkönsiirtoreitti Taivalkosken säh- köasemalle on selvitetty TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen YVA-menettelyn ja Rajakiiri Oy:n Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyn yhteydessä ja näiden hankkei- den jatkosuunnittelussa.
Hankealueen ja sen ympäristön kuvaus Yleiskuvaus
Hankealue sijaitsee Simon kuntakeskuksesta noin 4-8,5 km etäisyydellä pohjois-luoteeseen.
Matkaa merenrantaan on lähimmillään noin 7 kilometriä ja Simojoelle noin 3 kilometriä. Maas- ton korkeuserot alueella ovat vähäisiä. Laajen- nusalueen koko on noin 1750 hehtaaria.
Maankäyttö
Leipiön tuulivoimapuiston laajennusalue on pää- osin metsätalouskäytössä. Hankealueen pohjois- osan läpi kulkee Perämaantie. Alueella on jonkin verran olemassa olevia metsäautoteitä. Hanke rajautuu eteläosassa Leipiön tuulivoimapuiston alueeseen. Alkuperäisen Leipiön tuulivoimapuis- ton alueelle sijoittuu Fingrid Oyj:n Raasakka- Isohaara 110 kV:n voimajohto sekä sen varteen sijoittuva moottorikelkkareitti. Hankealueen koil- lispuolelle sijoittuu Fingrid Oyj:n Keminmaa- Pikkarala 400 kV:n voimajohto. Hankealueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, mutta han- kealueen eteläosassa ja lounaisnurkassa sijait- see kaksi metsästysmajaa.
Kaavoitus
Simon kunnan alueella on voimassa Länsi-Lapin maakuntakaava, joka on hyväksytty Lapin maa-
VE 0 Tuulivoimalat
Uusia tuulivoimalaitoksia ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla.
VE 1 Tuulivoimalat
Leipiön laajennusalueelle rakennetaan enintään 25-30 uutta tuulivoimalaa.
VE A Sähkönsiirto
Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiir- to toteutetaan maakaapeleilla.
Hankealueelle rakennetaan sähköase- ma. Tuulivoimapuistossa tuotettu säh- kö siirretään Simon tuulivoimahankkei- den käyttöön rakennettavalla 110 kV voimajohdolla Taivalkosken sähköase- malle.
TIIVISTELMÄ
kuntavaltuustossa 26.11.2012 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 19.2.2014.
Leipiön tuulivoimapuiston laajennusalue sijoittuu maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Hankealue sijoittuu osittain maa- kuntakaavassa osoitetun Perämeren kaaren ke- hittämisvyöhykkeen alueelle.
Leipiön tuulivoimapuiston laajennusalue sijoittuu lounaisosaltaan maakuntakaavaan merkitylle Ympäristöministeriö vahvistamatta jättämälle tuulivoimaloiden alueelle, tv 2386 Uusikangas- Mustaniemi sekä on pohjoisreunaltaan kiinni tv1 2395 -alueessa.
Leipiön tuulivoimapuiston laajennusalueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja.
Laajennusalue rajautuu eteläosastaan Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaavaan.
Maisema ja kulttuurihistoriallinen ympäristö Hankealue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maise- mamaakunnassa, tarkemman seutujaon mukaan Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu- ja rannikkoalu- eella. Hankealueen maisema on seudulle tyypil- listä soiden pirstomaa talousmetsämaisemaa.
Alueen topografia on suhteellisen tasaista, alu- een eteläosa on noin 20 metriä mpy ja maasto nousee hieman pohjoista kohti noin 40 metriin mpy.
Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti, maa- kunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita maise- ma-alueita tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä. Lähin valtakunnalli- sesti merkittäväksi maisema-alueeksi luokiteltu Simojoen suun kulttuurimaisemat sijoittuu lä- himmillään 4,5 kilometrin etäisyydelle suunnitel- luista voimaloista.
Muinaisjäännökset
Leipiön laajennuksen hankealueelle ei sijoitu en- nestään tunnettuja muinaisjäännöskohteita.
Hankealueelle suoritetaan arkeologinen inven- tointi maastokaudella 2015.
Kallio- ja maaperä
Simon alue sijoittuu kallioperältään vanhalle graniitti–gneissialueelle, jolle tyypillisesti alue on hyvin alavaa ja loivapiirteistä. Alueella on pai- koin runsaasti kalliopaljastumia. Alueen maaperä koostuu pääasiassa erilaisista moreeneista, mut- ta alueella on pienialaisesti myös hienompia hiekka- ja sora-alueita. Lisäksi alueella on pai- koin runsaasti turvemaita. Alueen topografia vaihtelee korkeammista kallioalueista ja mo- reenikumpareista alaviin suoaltaisiin, mutta kor- keuserot ovat kokonaisuutena pieniä (20–60 m mpy).
Pinta- ja pohjavedet
Hankealue sijaitsee Kemijoen vesienhoitoalueel- la, missä se sijoittuu pääosin Ruonanojan
(84.136) ja Koivuojan (64.014) 3. jakovaiheen valuma-alueille. Hankealueella tai sen välittö- mässä läheisyydessä sijaitsevia vesistöjä ovat Sarvioja sekä hankealueen itäreunaa sivuava Koivuoja. Alueella ei sijaitse muita pintavesiä runsaita metsäojituksia lukuun ottamatta.
Leipiön hankealueelle ei sijoitu pohjavesialueita.
Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu muutamia vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita (luokka I).
Luontotyypit ja kasvillisuus
Hankealue sijoittuu Lapin kolmion rehevien kas- vupaikkatyyppien alueen eteläpuolelle mikä nä- kyy todennäköisesti alueen soiden ravinteisuus- tasossa ja vaateliaammassa lajistossa. Hanke- alueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksissä inventoidaan koko alueen luontoarvot, jotka voi- daan huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa.
Linnusto
Hankealueen pesimälinnustosta valtaosan muo- dostavat alueellisesti tavanomaiset, käsitellyillä talousmetsäalueilla runsaina esiintyvät lajit.
Hankealueella esiintyy paikoin myös iäkkäämpiä ja luonnontilaisempia metsiköitä sekä mahdolli- sesti runsaslahopuustoisia korpia, joissa voi esiintyä myös vaateliaampaa metsälintulajistoa.
Suurin osa hankealueen soista ja turvemaista on ojitettu, mutta alueella esiintyy vielä pienialai- sempia avosoita, joiden alueella saattaa esiintyä myös arvokkaampaa suolintulajistoa. Hankealu- eella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien lintulajien tai suur- ten petolintujen pesäpaikkoja. Leipiön laajen- nusosan hankealueelle ulottuvien lintuatlasruu- tujen alueella on havaittu atlaksen aikana yh- teensä 43 suojelullisesti arvokasta lintulajia (9 valtakunnallisesti uhanalaista lajia, 2 alueellisesti uhanalaista lajia ja 15 silmälläpidettävää lajia).
Kaikkia lintuatlasruuduissa tavattuja lajeja ei esiinny Leipiön laajennusosan hankealueella.
Lounaisen Lapin alueelle sijoittuu kolme lintujen muuttoa ohjaavaa pääjohtolinjaa: Kemijoki, Tornionjoki ja Perämeren rannikko. Leipiön laa- jennusosan hankealueelle suunnitellut tuulivoi- malat sijoittuvat noin 6–7 km etäisyydelle ran- nikkolinjan pohjoispuolella, ja Leipiön rakennet- tava tuulivoimapuisto sijoittuu laajennusalueen eteläpuolella lähemmäs rannikkolinjaa. Simon rannikkoalueen muuttoreittiä seuraileva lajisto käsittää tuulivoiman törmäysvaikutuksille herkis- tä lajiryhmistä mm. joutsenia, hanhia, kurkia ja petolintuja, mutta rannikkolinjaa seurailee myös lukuisa joukko muita lajeja. Perämeren pohjois- osan rannikolle ja mantereen ylle suuntautuva kuikkalintujen sekä arktisten vesilintujen muutto sijoittuu mantereen yllä lähes kokonaisuudes- saan törmäyskorkeuden yläpuolelle. Syksyllä etelään ja kaakkoon kulkeva lintujen muuttovir-
TIIVISTELMÄ
ta tiivistyy kevään tavoin rannikon tuntumaan.
Syksyllä hankealueen kautta muuttaa etenkin petolintuja sekä kurkia. Simon rannikkoalueen kautta kulkee muutollaan lukuisa joukko suoje- lullisesti arvokkaita lintulajeja.
Hankealueella on toteutettu vuoden 2015 aikana tarkempia linnustoselvityksiä, minkä lisäksi han- kealueelta sekä sen ympäristöstä on olemassa olevaa selvitysaineistoa myös aiemmilta vuosil- ta. Keväällä ja kesällä 2015 hankealueella on suoritettu pesimälinnustoselvityksiä, joiden ohessa on toteutettu pöllöselvitys sekä metsä- kanalintujen soidinpaikkaselvitys. Hankealueen kautta kulkevaa muuttolinnustoa tarkkaillaan kevät- ja syysmuuttokaudella osana Perämeren koillisrannikon laajemman alueen muuttolinnus- toselvitystä. Muuttolinnustoselvitysten ohessa kiinnitetään erityistä huomiota lintujen käyttäy- tymiseen jo rakennettujen tuulivoimaloiden alu- eella.
Muu eläimistö
Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on alueel- lisesti tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa, käsittäen pääsääntöisesti alueellisesti yleisiä ja runsaslukuisena esiintyviä eläinlajeja.
EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellut lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heiken- täminen ja hävittäminen on Suomen luonnon- suojelulain 49 §:n nojalla kielletty. Luontodirek- tiivin liitteen IV (a) eläinlajeista hankealueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä mm.
lepakoita, saukkoa, viitasammakkoa sekä suur- petoja.
Hankealueella esiintyvää eläimistöä on havain- noitu alueella toteutettujen luonto- ja linnus- toselvitysten yhteydessä. Lisäksi lepakoiden osalta on toteutettu tarkempia lajistoselvityksiä detektorin avulla.
Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet
Hankealueelle ei sijoitu Natura-alueita tai suoje- luohjelmien kohteita. Hankealueen kaakkois- osaan sijoittuu vasta perustettu Rakkamaan luonnonsuojelualue, joka on perustettu METSO- suojeluohjelman kohteena Pikkuojan varrelle sijoittuvien korpien suojelemiseksi.
Hankealuetta lähin Natura-alue on Simojoen Na- tura-alue (SCI), joka sijoittuu noin 2,3 km etäi- syydelle hankealueen itäpuolella. Seuraavaksi lähin Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat Natura- alue (SCI & SPA) sijoittuu noin 4,3 km etäisyy- delle hankealueen pohjoispuolella. Hankealueen ympäristössä noin 10 kilometrin säteelle sijoit- tuu yhteensä seitsemän Natura-aluetta.
Hankealueen ympäristöön sijoittuu useita luon- nonsuojelualueita sekä suojeluohjelmien kohtei- ta, joista osa sijaitsee Natura-alueilla. Hankealu-
een ympäristöön sijoittuu myös sekä kansainvä- lisesti tärkeitä lintualueita (IBA-alue) että kan- sallisesti tärkeitä lintualueita (FINIBA-alue).
Asutus, väestö ja elinkeinot
Hankealueen lähiympäristössä on hyvin vähän asutusta. Lähialueen asutus on keskittynyt han- kealueen itäpuolella Simojokivarteen Pohjois- puolentien varrelle ja hankealueen länsipuolella Viantienjoentien varrelle. Hankealuetta lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat Simojokivarteen Malininperälle, lähimmillään noin 2 kilometriä tuulivoimaloista kaakkoon. Lomarakennuksia sijoittuu Simojoen ja Viantienjoen varrelle. Etäi- syyttä tuulivoimaloista lähimpiin lomarakennuk- siin on yli 2,5 kilometriä.
Tiheämpää asutusta on Simon keskustan alueel- la noin 3-5 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. 5 kilometrin säteellä voimaloista asuu 1288 asukasta.
Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä. Si- mon kunta kuuluu poronhoitoalueeseen ja han- kealue sijoittuu Isosydänmaan paliskunnan alu- eelle.
Virkistys
Hankealueen virkistyskäyttö painottuu tavan- omaiseen metsätalousalueiden virkistyskäyttöön kuten ulkoiluun, marjastukseen ja metsästyk- seen. Hankealueelle sijoittuu neljän metsästys- seuran metsästysvuokramaita. Hankealueen ete- läosaan sijoittuu kaksi metsästysmajaa; Simo- niemen metsästysseuran maja sijoittuu hanke- alueen eteläreunaan Näätämaan lounaispuolelle Sarviojan läheisyyteen ja Viantienjoen metsäs- tysseuran maja Näätämaan pohjoispuolelle.
Liikenne
Kulku Leipiön laajennusalueelle suunnitellaan tapahtuvan Leipiön nyt rakenteilla olevan tuuli- voimapuistoalueen kautta etelästä. Leipiön alu- eelle kuljetaan valtatieltä 4 Pohjoispuolentien (yhdystie 9241) kautta. Rakennusvaiheessa hyödynnetään alueen metsätieverkostoa, jota parannetaan ja täydennetään.
Hankealue sijaitsee noin 20 kilometriä Kemi- Tornion lentoasemalta itä-kaakkoon. Hankealue sijoittuu lentoaseman korkeusrajoitusalueelle, jossa suurin sallittu estekorkeus merenpinnasta on 309 metriä.
Arvioitavat ympäristövaikutukset
Suunnitellun tuulivoimapuiston keskeisimpiä sel- vitettäviä ympäristövaikutuksia ovat:
vaikutukset maankäyttöön
vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin
vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan
TIIVISTELMÄ
vaikutukset rakennuspaikkojen luon- nonympäristöön
vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon
vaikutukset lähialueiden Natura- ja mui- hin luonnonsuojelualueisiin
melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset
vaikutukset ihmisten terveyteen, elin- oloihin ja viihtyvyyteen
yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Hankkeen vaikutukset arvioidaan koko sen elin- kaaren ajalta eli noin 50 vuoden mittaiselta ajanjaksolta. Vaikutustenarviointi jaetaan raken- tamisen aikaisiin ja toiminnan aikaisiin vaikutuk- siin. Lisäksi huomioidaan tuulivoimapuiston käy- töstä poiston vaikutukset.
Ympäristövaikutukset arvioidaan asiantuntija- työnä laadittaviin selvityksiin sekä olemassa ole- vaan tietoon perustuen. Hankkeen yhteydessä käytetään erilaisia ja asianmukaisesti kohden- nettuja selvitys- ja arviointimenetelmiä, kuten maastoinventointeja, kirjekyselyjä, eri mallin- nusmenetelmiä ja havainnekuvia.
Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voi- vat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, va- paa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelman ollessa vi- reillä kansalaiset voivat esittää kantansa hank- keen aiheuttamien vaikutusten selvitystarpeista ja siitä, ovatko YVA-ohjelmassa esitetyt suunni- telmat riittäviä. Kansalaiset voivat myös myö- hemmin YVA-selostusvaiheessa esittää mielipi- teensä selvitysten riittävyydestä ja vaikutusarvi- ointien kattavuudesta.
YVA-menettelyä varten on perustettu seuranta- ryhmä, jossa on edustettuna hankkeen vaiku- tusalueen kunnat ja viranomaistahot sekä alu- eella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Seuran- taryhmään on kutsuttu seuraavat tahot:
Lapin elinkeino- ja ympäristökeskus
Simon kunta
Lapin liitto
Puolustusvoimat, 3. Logistiikkarykmentti
Museovirasto
Simon riistanhoitoyhdistys ry
Simoniemen metsästäjät
Viantienjoen Metsästysseura ry
Veitsiluodon Metsämiehet ry
Simonkylän kyläyhdistys ry
Simoniemi-Viantie kyläyhdistys ry
Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistys
Maataloustuottajain Lapin liitto MTK-Lappi ry
Paliskuntain yhdistys
Isosydänmaan paliskunta
Fingrid Oyj
Lapin pelastuslaitos
Rajakiiri Oy
Tornator Oyj
Xenus ry
Leipiön tiekunta
Hirvimaan metsäautotien tiekunta
Perämaan metsäautotien tiekunta
Sarvisuon metsäautotien tiekunta
Lisäksi hankkeesta informoidaan eri tahoja, joi- den toimintaan hankkeella saattaa olla vaikutuk- sia; Finavia, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, Ukkoverkot Oy, Liikennevirasto (Alueen VTS-keskus).
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana järjestetään yleisötilaisuudet YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksissa on kaikilla mahdollisuus esittää mielipiteitään hank- keesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVA- konsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. Lapin ELY-keskuksen kuulutuk- sissa sanomalehdessä sekä internet-sivuilla.
Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia myös pai- kallislehtiin ja muihin medioihin.
YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtävilläolopai- koista kuulutetaan YVA-ohjelman kuulutuksen yhteydessä. Laadittavien raporttien sähköiset versiot ovat nähtävillä Lapin ELY-keskuksen sekä Tuuliwatti Oy:n internet-sivuilla. Yhteysviran- omaisen lausunnot ovat nähtävillä Lapin ELY- keskuksen internet-sivuilla
http://ymparisto.fi > asiointi, luvat ja ympäris- tövaikutusten arviointi > ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet > YVA-hankehaku Aikataulu
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käyn- nistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yh- teysviranomaisena toimivalle Lapin ELY- keskukselle elokuussa 2015.
YVA-ohjelman laatiminen on aloitettu talvella 2015. Ympäristönvaikutusten arviointia varten laadittavat selvitykset tehdään maastokaudella 2015. Myös aikaisempien lähiseudulle sijoittuvi- en tuulivoimahankkeiden tausta-aineistot ovat käytettävissä vaikutusten arviointiin.
YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviran- omaisena toimivalle Lapin ELY-keskukselle jou- lukuussa 2015. Hankkeen YVA-menettely päät- tyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Suunnitellun aikataulun mu- kaan lausuntoa voidaan odottaa keväällä 2016.
TIIVISTELMÄ
Hankealueen sijainti.
SISÄLTÖ
Sisältö
HANKE JA YVÄ-MENETTELY
KÄYTETYT LYHENTEET ... X
1 JOHDANTO ... 2
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 3
2.1 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen ... 3
2.2 Arviointimenettelyn sisältö ... 3
2.3 Arviointimenettelyn osapuolet ... 5
2.4 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen YVA-menettelyssä ... 5
2.5 YVA -menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen yhteensovittaminen ... 7
2.6 YVA -menettelyn aikataulu ... 8
3 LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS ... 9
3.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet ... 9
3.2 Tuulivoimapuiston suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu ... 12
4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 13
4.1 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen ... 13
4.2 Hankkeen vaihtoehdot ... 13
5 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS ... 16
5.1 Hankkeen maankäyttötarve ... 16
5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet ... 16
5.3 Sähkönsiirtoreitin rakenteet ... 19
5.4 Tuulivoimapuiston ja voimajohtojen rakentaminen ... 22
5.5 Huolto ja ylläpito ... 22
5.6 Käytöstä poisto ... 23
6 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN ... 24
7 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT ... 26
8 HANKEALUEEN NYKYTILA ... 28
8.1 Alueen yleiskuvaus ... 28
8.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ... 30
8.3 Maisema ja kulttuuriympäristöt ... 36
8.4 Muinaisjäännökset ... 40
8.5 Ympäristöolosuhteet ja luontoarvot ... 41
8.6 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja niitä vastaavat kohteet ... 48
SISÄLTÖ
Kartta-aineistot:
© Karttakeskus Oy
© Maanmittauslaitos Valokuvat:
© TuuliWatti Oy
© FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
8.7 Asutus, väestö ja elinkeinot ... 52
8.8 Liikenne ... 53
8.9 Meluolosuhteet ... 56
8.10 Valo-olosuhteet ... 56
8.11 Luonnonvarojen hyödyntäminen ... 56
ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT
9 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ... 589.1 Arvioitavat vaikutukset ... 58
9.2 Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron tyypilliset vaikutukset ... 58
9.3 Tarkasteltava vaikutusalue... 59
9.4 Vaikutusten luonnehdinta ja merkittävyyden määrittely ... 60
9.5 Vaihtoehtojen vertailumenetelmät ... 63
9.6 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen ... 63
9.7 Arvioinnin todennäköiset epävarmuustekijät ... 63
9.8 Vaikutusten seuranta ... 63
10 ARVIOINTIMENETELMÄT ... 64
10.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön ... 64
10.2 Vaikutukset luonnonoloihin ... 67
10.3 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ... 74
10.4 Muut vaikutukset ... 81
10.5 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa ... 82
LÄHTEET
LÄHTEET ... 83SISÄLTÖ
Käytetyt lyhenteet
CR äärimmäisen uhanalainen laji
dB desibeli
EMV energiamarkkinavirasto
EN erittäin uhanalainen laji
EVA Suomen kansainvälinen vastuujaji
EU Euroopan unioni
FINIBA Suomen tärkeä lintualue
GTK geologinen tutkimuskeskus
GWh gigawattitunti
Hz hertsi
IBA kansainvälisesti tärkeä lintualue
km kilometri
kV kilovoltti
kvl keskimääräinen vuorokausiliikenne
kvl ras raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne
LSL luonnonsuojelulaki
LUKE Luonnonvarakeskus (perustettu tammikuussa 2015)
m metri
mpy merenpinnan yläpuolella
m3/d kuutiota päivässä
MetsäL metsälaki
MRL maankäyttö- ja rakennuslaki
MW megawatti
MWh megawattitunti
NT silmälläpidettävä laji
RKY valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
RT alueellisesti uhanalainen
SCI EU:n luontodirektiivin velvoitteiden perusteella Natura 2000 – verkostoon valittu alue (Sites of Community Importance)
t tonni
VAT valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
VesiL vesilaki
VNp valtioneuvoston päätös
VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus
VU vaarantunut laji
TWh terawattitunti
YVA ympäristövaikutusten arviointi
YVA-ohjelma ympäristövaikutusten arviointiohjelma YVA-selostus ympäristövaikutusten arviointiselostus
JOHDANTO
Hanke ja
YVA-menettely
JOHDANTO
1 JOHDANTO
TuuliWatti Oy suunnittelee Simon Leipiön tuulivoimapuiston laajennusta. Leipiön tuulivoima- puistossa on 4 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen YVA-menettelyssä (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013) on tutkittu neljää tuulivoimapuis- toa Simon alueelle. Leipiö oli yksi näistä alueista. YVA-menettelyssä ja Leipiön alueelle laadi- tussa osayleiskaavassa on Leipiöön osoitettu 13 uutta tuulivoimalan rakennuspaikkaa. Leipi- ön osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 6.10.2014. Nyt käsillä oleva Leipiön laa- jennusalue sijoittuu Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pohjoispuolelle.
Leipiön laajennusosa sijoittuu noin 4-10 km etäisyydelle kuntakeskuksesta. Leipiön laajen- nusalueen koko on noin 1750 hehtaaria. Hankealue on yksityisten maanomistajien, Tornator Oyj:n sekä Metsä-Marttilan yhteismetsän omistuksessa. Laajennusalueelle on alustavasti suunniteltu 25-30 uuden tuulivoimalan rakentamista. Koko Leipiön alueen tuulivoimalamäärä tulisi silloin olemaan 42-47 tuulivoimalaa.
Taulukko 1-1. Leipiön tuulivoimapuisto ja sen laajennus.
Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta ja tarkasteltavasta sähkönsiirrosta. Voima- lasijoittelu ja huoltotielinjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja ympäristövaikutusten ar- vioinnin edetessä. Sähkönsiirtoreitin linjaus on suunniteltu aikaisempien tuulivoimahankkei- den yhteydessä.
Kuva 1.1. Sijaintikartta.
Leipiö lkm Napa-
korkeus (m) Kokonais- korkeus (m)
Teho (MW)
Leipiö, toiminnassa 4 140 204 4,5
Leipiö, rakenteilla 13 >160 >210 3-5
Leipiö, laajennus 25-30 >160 >240 3-8
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätök- senteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.
YVA ei ole lupamenettely eikä sen pohjalta anneta päätöksiä. YVA-prosessin tarkoituksena on tuottaa kansalaisille lisätietoa suunnitellusta hankkeesta, hankkeesta vastaavalle tietoa ym- päristön kannalta sopivimman vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomaiselle sen arvioimisek- si, täyttääkö hanke luvan myöntämisen edellytykset ja millaisin ehdoin lupa voidaan myön- tää.
Lisätietoja YVA-laista on luettavissa mm. internetistä ympäristöministeriön sivuilta:
http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Ymparistovaikutusten_arviointia _koskeva_lainsaadanto.
2.1 YVA-menettelyn soveltaminen hankkeeseen
YVA-menettelyä sovelletaan hankkeisiin, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristövai- kutuksia. Valtioneuvoston asetuksessa (6 §) on luettelo hankkeista, joihin on aina sovelletta- va YVA-menettelyä. Tuulivoimalahankkeet on lisätty luetteloon (voimaan 1.6.2011) ja YVA- menettelyä sovelletaan luettelon mukaan hankkeissa, joissa laitosten määrä on vähintään 10 kpl tai joissa kokonaisteho on vähintään 30 megawattia. Hankekohtaiset päätökset YVA-lain soveltamisesta tekee alueellinen ELY-keskus. TuuliWatti Oy on käynyt neuvotteluja Lapin ELY-keskuksen kanssa hankkeen laajuudesta ja neuvottelujen perusteella TuuliWatti Oy on päättänyt käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn.
2.2 Arviointimenettelyn sisältö
2.2.1 Arviointiohjelma
Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi, joka muodostuu arvioin- tiohjelma- ja arviointiselostusvaiheesta. Molemmissa vaiheissa osalliset voivat esittää mieli- piteitään hankkeesta ja yhteysviranomainen pyytää lausuntoja tarpeelliseksi katsomiltaan tahoilta. Arviointiohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta ja suunnitelma (työohjelma) siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa ympäris- tövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaiselle.
2.2.2 Arviointiselostus
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään tulokset laadituista ympäristövaikutus- ten arvioinneista. Arviointi laaditaan YVA-ohjelman mukaisen suunnitelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. YVA-selostuksessa esitetään hankkeen tiedot tarkistettuna sekä yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista.
Kuva 2.1. YVA-menettely on kaksivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan työohjelma laadittavista selvityksistä (YVA-ohjelma). Toisessa vaiheessa laadi- taan varsinainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA-selostus).
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
YVA-Ohjelma
1. Tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötar- peesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin sekä hankkeesta vastaavasta
2. Hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättämi- nen
3. Tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastet- tavista päätöksistä
4. Kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnasta ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja nii- hin liittyvistä oletuksista
5. Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta
6. Suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä 7. Arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arvioin-
tiselostuksen valmistumisajankohdasta
Kuva 2.2. YVA-menettelyssä julkaistaan kaksi raporttia. Ensimmäisenä julkaistava YVA- ohjelma on suunnitelma miten hankkeen vaikutusten arviointi laaditaan.
YVA-selostus
1. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetyt tiedot tarkistettuina.
2. Selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hank- keen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suun- nitelmiin ja ohjelmiin
3. Hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuot- teista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lukien
4. Arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto
5. Selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista
6. Selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta
7. Ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia 8. Hankkeen vaihtoehtojen vertailu
9. Ehdotus seurantaohjelmaksi
10. Selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen
11. Selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomi- oon
12. Yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto kohdissa 1–11 esitetyistä tiedoista
Kuva 2.3. YVA-selostuksessa esitetään hankkeen arvioidut ympäristövaikutukset ja pohdi- taan eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
2.2.3 Arviointimenettelyn päättyminen
Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausun- tonsa YVA-selostuksesta viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläoloajan päättymi- sen jälkeen hankkeesta vastaaville. Ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä yhteysviran- omaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunni- telmiin. Lupaviranomaisen tulee esittää lupapäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon lupapäätöstä annettaessa.
2.3 Arviointimenettelyn osapuolet
Hankkeesta vastaavana tässä hankkeessa on TuuliWatti Oy. TuuliWatti Oy on energiayhtiö St1 Oy:n ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:n omistama täysin kotimainen teol- lisen tuulivoiman yhteisyritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2009. TuuliWatti Oy kehittää ja rakentaa tuulivoimapuistoja maa-alueille ja tähtää lähivuosina merkittävään tuulivoimakapa- siteetin rakentamiseen ja sähköntuotantoon eri puolilla Suomea. Simossa TuuliWatilla on 10 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa ja rakentamisvaiheessa 27 voimalaa.
Kaikkiaan TuuliWatti Oy:n omistamia voimaloita on Suomessa toiminnassa tällä hetkellä yh- teensä 84 kappaletta. Voimaloiden nimellisteho on yhteensä 302 MW, mikä on 16 % Suomen 2020 tuulivoimatavoitteesta. Näillä voimaloilla tuotetaan vuositasolla lähes 1 TWh sähkö- energiaa.
TuuliWatti Oy on lisäksi käynnistänyt yhteensä 47 voimalan rakennustyöt Kalajoella, Raahes- sa ja Simossa. Näiden valmistuttua 2017 mennessä TuuliWatti Oy:n voimaloiden nimellisteho on yhteensä 473 MW ja niillä tullaan tuottamaan vuositasolla noin 1,4 TWh sähköenergiaa.
Taulukko 2-1. TuuliWatti Oy:n Simossa toiminnassa olevien tuulivoimaloiden määrät ja koot sekä teho.
Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Yhteysviranomaisen tehtävänä on huolehtia siitä että hankkeen ympäristövaikutusten arvi- ointimenettely järjestetään YVA-lain ja -asetuksen mukaisesti. Yhteysviranomainen hoitaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 8 a ja 11 §:n mukaiset tiedotukset ja kuulutukset sekä järjestää tarvittavat julkiset kuulemistilaisuudet, kerää lausunnot ja mie- lipiteet, tarkistaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen sekä antaa niistä lausuntonsa. Li- säksi yhteysviranomainen huolehtii tarvittaessa muiden viranomaisten ja hankkeesta vastaa- van kanssa, että hankkeen ympäristövaikutusten seuranta järjestetään.
YVA-konsulttina hankkeessa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. YVA-konsultti on hankkeen ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka hankkeesta vastaavan toimeksiannosta arvioi hankkeen ympäristövaikutuksia.
2.4 Vuorovaikutus, osallistuminen ja tiedottaminen YVA- menettelyssä
Hankkeen paikallisten tahojen kuulemisen varmistamiseksi on koottu seurantaryhmä tu- kemaan ympäristövaikutusten arviointityötä ja kaavoitusta. Seurantaryhmän tarkoitus on edistää osallistumista sekä tehostaa tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavan, viran- omaisten ja eri sidosryhmien välillä. YVA-konsultti ottaa seurantaryhmän mielipiteet huomi- oon arviointiohjelmaa ja -selostusta laadittaessa.
Seurantaryhmään kutsuttiin seuraavat tahot:
Lapin elinkeino- ja ympäristökeskus
Simon kunta
Lapin liitto
Hankealue lkm Napa- korke- us (m)
Lapa/
roottori (m)
Kokonais- korkeus (m)
Teho (MW)
Putaankangas 3 119 56/112 175 3
Onkalo 3 119 56/112 175 3
Leipiö 4 140 64/128 204 4,5
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Puolustusvoimat, 3. Logistiikkarykmentti
Museovirasto
Simon riistanhoitoyhdistys ry
Simoniemen metsästäjät
Viantienjoen Metsästysseura ry
Veitsiluodon Metsämiehet ry
Simonkylän kyläyhdistys ry
Simoniemi-Viantie kyläyhdistys ry
Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistys
Maataloustuottajain Lapin liitto MTK-Lappi ry
Paliskuntain yhdistys
Isosydänmaan paliskunta
Fingrid Oyj
Lapin pelastuslaitos
Rajakiiri Oy
Tornator Oyj
Xenus ry
Leipiön tiekunta
Hirvimaan metsäautotien tiekunta
Perämaan metsäautotien tiekunta
Sarvisuon metsäautotien tiekunta
Seurantaryhmä kokoontui arviointiohjelman käsittelyä varten 18.8.2015. Seurantaryhmässä keskusteltiin esimerkiksi tuulivoimahankkeiden vaikutuksista porotalouteen, tuulivoimapuis- ton rakentamiseen tarvittavien maa-ainesten ottopaikoista, tuulivoiman linnustovaikutuksista ja kiinteistöjen rajapyykkien pysymisestä tallessa rakentamisen aikana.
YVA-menettelyn yksi tärkeä tavoite on edesauttaa kansalaisten tiedonsaantia ja osallistu- mismahdollisuuksia vireillä olevaan hankkeeseen. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat YVA-ohjelma ja -selostus ovat julkisia tietolähteitä, joista käy ilmi hankkeen tiedot sekä suunnitellut ja laaditut ympäristöselvitykset. YVA-selostukseen kootaan hankkeen arvioidut ympäristövaikutukset. Sähköiset versiot raporteista ovat nähtävillä ja ladattavissa www.ymparisto.fi -sivustolla. www. (http://ymparisto.fi > asiointi, luvat ja ympäristövaiku- tusten arviointi > ympäristövaikutusten arviointi > YVA-hankkeet > YVA-hankehaku (hank- keen nimi).
Yhteysviranomainen asettaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen julkisesti nähtäville.
Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuntien ilmoitustauluilla ja vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Kummassakin YVA-menettelyn vaiheessa voivat ottaa kantaa yksityiset kuntalaiset, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Mielipiteet tulee esittää kirjallisina ja toi- mittaa yhteysviranomaisen ilmoittamaan osoitteeseen sähköisesti tai postitse. Lisäksi hank- keen vaikutusalueen kunnille ja muille keskeisille viranomaisille varataan mahdollisuus antaa lausunto arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Annettujen lausuntojen ja mielipiteiden pe- rusteella yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiohjelmasta ja -selostuksesta.
YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan ohjelmakuulutuksen yhtey- dessä.
Vuorovaikutuksen ja osallistumisen takaamiseksi järjestetään YVA-menettelyn aikana kaikille avoimet tiedotus- ja yleisötilaisuudet YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheissa. Tilaisuuksissa on läsnä hankkeesta vastaavan edustajat, yhteysviranomaisen edustaja sekä YVA-konsultin edustaja.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Taulukko 2-2. Leipiön laajennusalueen tuulivoimahankkeen osallistumisen ja vuorovaikutuk- sen järjestäminen.
Mitä Missä Milloin
YVA-ohjelman raportti ympäristö.fi – sivusto, Simon kunnan viralliset ilmoitustaulut, hankealueen kirjastot
Syyskuu 2015
Tiedotus- ja yleisötilaisuus Simo Syyskuu 2015 (YVA-ohjelmavaihe) Tammikuu 2016 (YVA-selostusvaihe) YVA-selostusraportti Ympäristö.fi –sivusto, Simon kunnan
viralliset ilmoitustaulut, hankealueen kirjastot
Joulukuu 2015-Tammikuu 2016
Mielipiteiden ja lausuntojen antaminen
sähköisesti/postilla YVA-ohjelman nähtävillä oloaika YVA-selostuksen nähtävillä oloaika
Seurantaryhmän kokous Simo Elokuu 2015
Joulukuu 2015 Tiedottaminen hankkeesta Internet (Ympäristö.fi - sivusto, paikailli-
set sanomalehdet
Koko YVA-menettelyn ajan
2.5 YVA -menettelyn ja osayleiskaavan laatimisen yhteensovittami- nen
Leipiön tuulivoimahankkeen rakennusluvan myöntäminen edellyttää YVA-menettelyn lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavan laatimista. Hankealueella ei ole tuulivoima- puiston rakentamisen mahdollistavaa kaavaa, joten se tulee laatia ennen rakennuslupien ha- kemista. TuuliWattiOy on tehnyt kaavoitusaloitteen Simon kunnalle hankealueen kaavoitta- misesta elokuussa 2015.
YVA-lain 5 §:n mukaan "yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi". Koska hankkeen YVA- ja kaavaprosessit toteutetaan samanaikaisesti, voidaan ne sovittaa yhteen. Käytännössä YVA-menettely ja kaavoitus sovi- tetaan yhteen siten, että niihin liittyvät selvitystyöt yhdistetään. Ympäristövaikutusten arvi- ointia varten tehtävissä selvityksissä huomioidaan osayleiskaavoituksessa tarvittavat selvi- tystarpeet, jolloin osayleiskaava voidaan laatia YVA–menettelyn selvitysaineiston pohjalta.
YVA- ja kaavoitusprosessit toteutetaan porrastetusti siten, että kaavoituksen keskeiset vai- heet ajoitetaan päättymään hieman YVA-menettelyn kunkin raportointivaiheen jälkeen. Tä- mä mahdollistaa sen, että kaavoituksessa voidaan tehokkaasti ottaa huomioon YVA- menettelyssä esiin nousseet keskeiset asiat.
YVA- ja kaavaprosesseihin liittyvät tiedotustilaisuudet tullaan lisäksi yhdistämään siten, että hankkeesta kiinnostuneet voivat tiedotustilaisuuksissa saada tietoa hankkeen, YVA- menettelyn ja kaavoituksen etenemisestä sekä siitä, miten YVA-menettelyn yhteydessä teh- dyt selvitykset otetaan huomioon hankesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Kaavoituksen ai- kana järjestetään lisäksi neuvotteluja kunnan viranomaisten kanssa.
Vaikka YVA- ja kaavoitusprosessit on mahdollista toteuttaa osittain samanaikaisesti ja niissä voidaan hyödyntää samaa tietopohjaa, ovat ne kuitenkin itsenäisiä prosesseja, joita ohjaavat eri lait.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Kuva 2.4. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhdistäminen.
2.6 YVA -menettelyn aikataulu
YVA-menettely käynnistyy, kun ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätetään Lapin elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle keväällä 2015. Yhteysviranomainen asettaa YVA- ohjelman nähtäville 1–2 kuukauden ajaksi. Hankkeen vaatimat luonto- ja ympäristöselvityk- set toteutetaan maastokaudella 2015. Varsinainen arviointityö aloitetaan samanaikaisesti ja sitä täydennetään YVA-ohjelmasta saadun yhteisviranomaisen lausunnon pohjalta. Arviointi- työn tulokset sisältävä YVA-selostus on tavoitteena jättää yhteysviranomaiselle vuoden 2015 lopussa. YVA-selostus asetetaan nähtäville kahdeksi kuukaudeksi. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon keväällä 2016.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikataulu on esitetty taulukossa 2-3. Aikatauluun vaikuttavat mm. ohjelma- ja selostusvaiheen nähtävilläolo- ja lausuntoajat.
Taulukko 2-3. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavoituksen tavoitteellinen ai- kataulu.
Leipiö 6.8.2015 2015 2016
TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
YVA-MENETTELY Arviointiohjelma YVA-ohjelman laatiminen Ohjelma ELY:lle Nähtävillä olo
Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostus
Erillisselvitykset Selostuksen laatiminen Selostus ELY:lle Nähtävillä olo
Yhteysviranomaisen lausunto VUOROVAIKUTUS JA OSALLISTUMINEN Seurantaryhmä
Yleisötilaisuus OSAYLEISKAAVA (OYK) Tavoitteet + OAS Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Nähtävillä olo
Kuntakäsittelyt OAS LUONNOS EHDOTUS
LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS
3 LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS
3.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet
3.1.1 Tuulivoimaa koskevat sopimukset ja päätökset
Hankkeen taustalla on hankkeesta vastaavan tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Hankkeeseen liittyvät kansalliset ja kansainväliset ilmasto- ja energiastrategiat sekä tavoitteet on esitetty seuraa- vassa taulukossa (taulukko 3-1).
Taulukko 3-1. Hankkeeseen liittyvät kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiapoliittiset strategiat.
Strategia Tavoite
YK:n ilmastosopimus (1992) Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminta vaikuta haitallisesti ilmastojärjestelmään.
Kioton pöytäkirja (1997) Teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen.
EU:n ilmasto- ja energiapa- ketti (2008)
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattu- na. Uusiutuvien energianmuotojen osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin EU:n energiankulutuksesta.
Suomen kansallinen suun- nitelma (2001)
Energian hankinnan monipuolistaminen, kasvihuonekaasu- päästöjen vähentäminen mm. edistämällä uusiutuvan ener- gian käyttöä.
Kansallisen suunnitelman
tarkistus (2005) Kasvihuonepäästöjen vähentäminen käyttämällä tuuli- ja vesivoimaa sekä biopolttoaineita.
Suomen ilmasto- ja ener-
giastrategia (2008) Käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuo- teen 2020 ja yleisemmällä tasolla vuoteen 2050.
Suomen ilmasto- ja energia-
strategian päivitys (2013) Vuodelle 2020 asetettujen kansallisten tavoitteiden saavut- tamisen varmistaminen sekä tien valmistaminen kohti EU:n pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.
3.1.2 Suomen tavoitteet tuulivoimatuotannolle
Kansainvälisten sopimusten ja säädösten lisäksi maamme energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi hanke omalta osaltaan edesauttaa Suomen hallituksen 2008 julkistaman il- masto- ja energiastrategian (päivitetty 2013) toteutumista, jossa tavoitteena on mm. uusiu- tuvan energian tuotannon lisääminen. Päivitetyssä strategiassa on asetettu tuulivoimalla tuo- tetun energian tuotantotavoitteeksi 9 terawattituntia vuodelle 2025.
Työ- ja elinkeinoministeriön ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa tuulivoimalla tuotetun sähkön kapasiteetti nykyisestä reilusta 600 megawatista 2500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä.
Vuoden 2014 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 627 megawattia (vuoden 2013 lo- pussa 447 megawattituntia), 260 tuulivoimalaa. Tuulivoimalla tuotettiin noin 1,3 % Suomen sähkönkulutuksesta (noin 1,1 terawattituntia) vuonna 2014. (VTT, 08/2015).
LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS
Kuva 3.1. Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasi- teetti vuoden 2015 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta). VTT 08/2015.
3.1.3 Hankkeen tavoitteet ja alueellinen merkitys
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnalliseen sähkö- verkkoon. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan enimmillään 240 me- gawattia ja arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan 626 gigawattitun- nin luokkaa.
Hankealue sijoittuu lounaisosaltaan Länsi-Lapin maakuntakaavaan merkitylle, mutta ympä- ristöministeriössä vahvistamatta jätetylle tuulivoimaloiden alueelle (tv 2386). Hankealue si- vuaa pohjoisosastaan Länsi-Lapin maakuntakaavaan merkittyä tuulivoimaloiden aluetta (tv- 2395).
Lapin energiastrategia on laadittu vuonna 2009 ja Lapin ilmastostrategia vuonna 2011. Stra- tegioissa korostetaan uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä ja kasvihuonekaasupäästö- jen vähentämistä.
Tuulivoimapuisto vaikuttaa toteutuessaan monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yri- tystoimintaan. Tuulivoimapuisto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja.
Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakennusvaiheessa. Ra- kennusvaiheessa tuulivoimahanke työllistää paikallisia suoraan esimerkiksi metsänraivauk- sessa, maanrakennus- ja perustamistöissä, sekä välillisesti työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa.
Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. majoitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluissa ja vä- hittäiskaupassa. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentaminenkin.
LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS
3.1.4 Tuulisuus
Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoimantuotantoon soveltuvat alueet sijaitsevat rannikko-, meri- tai tunturialueilla. Tuulivoiman kannalta voidaan edelleen todeta, että Suo- messa tuulee eniten talvikuukausina. (Suomen tuuliatlas 2013).
Koko Suomea käsittelevää tuulisuustietoa on saatavilla Suomen tuuliolosuhteita kuvaavasta tuuliatlaksesta (www.tuuliatlas.fi). Tuuliatlas toimii apuvälineenä arvioitaessa mahdollisuuksia tuottaa energiaa tuulen avulla. Tuuliatlaksen tiedot perustuvat mittaustulosten ja seurannan avulla luotaviin tuulisuusmallinnuksiin. Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa, minkä vuoksi on perusteltua rakentaa mahdollisimman korkeita tuulivoimaloita. Tuulen nopeuden kasvu riippuu useista tekijöistä, joista merkittävimmät ovat maaston korkeuserot, maaston rosoisuus sekä ilman lämpötilan muutokset ylöspäin mentäessä (Suomen tuuliatlas 2013).
Tuuliatlaksen tietojen pohjalta voidaan todeta, että suunniteltu tuulivoimapuistoalue on sopi- va tuulivoimatuotantoon. Oheisissa tuuliruusuissa on esitetty Leipiön tuulivoimapuiston han- kealueen tuuliruusut 100 ja 200 metrin korkeudelta. Vallitsevat tuulet puhaltavat tuuli- ruusujen mukaan molemmilla hankealueilla lounaasta kohti koillista. Tuuliatlaksen tietojen mukaan keskimääräinen tuulennopeus on hankealueella 100 metrin korkeudella 6,2 m/s ja 200 metrin korkeudella 7,6 m/s.
Kuva 3.2. Tuuliruusut Simon Leipiön laajennusalueen tuulivoimapuiston keskivaiheelta 100 m:n ja 200 m:n korkeudelta (Tuuliatlas 2015).
Kuva 3.3. Simon Leipiön laajennusalueen tuulen nopeusprofiili 50–400 m:n korkeudella (Tuuliatlas 2015).
LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS
3.2 Tuulivoimapuiston suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu
3.2.1 Leipiön tuulivoimapuiston suunnitteluvaiheet
TuuliWatti Oy on aloittanut Simon tuulivoimapuistojen esisuunnittelun vuonna 2011. Leipiön tuulivoimapuiston alueelta laadittiin kesällä ja syksyllä 2011 ympäristöselvityksiä, jotka kat- toivat silloin suunnitellun pienemmän hankealueen osalta vaadittavat luonto- ja maisemasel- vitykset, arkeologisen inventoinnin sekä melu- ja varjostusselvitykset. Pienemmälle hanke- alueelle on toteutettu 4 tuulivoimalaa.
Lapin ELY-keskuksen YVA-tarveharkintapäätösten (joulukuu 2011) jälkeen hankkeesta vas- taava päätti käynnistää Simon tuulivoimapuistojen YVA-menettelyn. YVA-menettelyssä tut- kittiin neljän erillisen tuulivoimapuistoalueen soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. Leipiön alue oli yksi mukana olevista alueista. Simon tuulivoimapuistojen YVA-menettely päättyi helmikuussa 2014. Leipiön tuulivoimapuiston suunnittelua jatkettiin osayleiskaavan laatimi- sella. Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaavan on hyväksytty Simon kunnanvaltuustossa 6.10.2015 § 43. Leipiön alueelle on rakenteilla 13 uutta tuulivoimalaa.
Simon tuulivoimapuistojen sähkönsiirtoa varten toteutetaan uusi 110 kV ilmajohto Simosta Keminmaan Taivalkosken sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon sähkönsiirtokapasiteetti on suurempi kuin aikaisemmin Simoon suunniteltujen tuulivoimaloiden sähköntuotanto tulisi olemaan. Sähkönsiirtokapasiteetin lisääntyminen oli merkittävä syy Leipiön laajennushank- keen käynnistymiselle.
Hankevastaava on käynyt neuvotteluja Lapin ELY-keskuksen kanssa Leipiön tuulivoimapuis- ton laajentamisesta. Neuvottelujen tuloksena hankevastaava on päättänyt käynnistää laa- jennushankkeesta ympäristövaikutusten arviointimenettely helmikuussa 2015.
Laajennusalueen luonto- ja ympäristöselvityksiä tullaan tekemään maastokaudella 2015.
Hankkeen suunnittelua jatketaan samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat ja huoltotielinjaukset ovat alustavia ja suunnitelmia tarkennetaan YVA- menettelyä varten laadittavien selvitysten tulosten perusteella sekä hankkeesta saadun pa- lautteen perusteella. Selvitysten tulokset esitetään YVA-selostusraportissa ja YVAsta saadun palautteen perusteella hankkeen suunnitelmia tarkennetaan edelleen hankkeen kaavoitus- vaiheessa.
3.2.2 Hankkeen toteutusaikataulu
Hankevastaavan tavoitteena on aloittaa tuotanto Leipiön laajennusosan tuulivoima-alueella vuonna 2018-20. Hankkeen tavoitteellinen suunnittelu- ja toteutusaikataulu on esitetty tau- lukossa 3-1.
Taulukko 3-2. Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu.
YVA-menettely 2015–16
Osayleiskaava 2015–16
Rakentamiseen tarvittavat luvat 2016
Tekninen suunnittelu 2016–17
Rakentaminen 2017–19
Tuulivoimapuiston kaupallinen käyttö 2018–20
LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS
4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT
4.1 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen
YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa tulee esitellä hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, jollei tällai- nen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton.
Leipiön laajennuksen tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty si- joittamaan alustavat voimalapaikat niin että ne lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta hanke olisi kuitenkin tuotannolli- sesti ja taloudellisesti kannattava.
Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnittelussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevat luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten, että lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin on vähintään kahden kilometrin suojaetäi- syys.
Toteutusvaihtoehtona tarkastellaan YVA-ohjelmavaiheessa maksimimäärää tuulivoimaloita, mitä hankealueelle teoreettisesti esiselvitystietojen perusteella voidaan sijoittaa. YVA- menettelyn yhteydessä tehtävien luonto- ym. selvitysten ja YVA-menettelyssä saatavan pa- lautteen perusteella tuulivoimaloiden sijoittelua tarvittaessa tarkennetaan ja voimaloiden lo- pullinen lukumäärä voi muuttua hankkeen jatkosuunnittelussa.
Suunniteltu sähkönsiirtoreitti Taivalkosken sähköasemalle on selvitetty TuuliWatti Oy:n Si- mon tuulivoimapuistojen YVA-menettelyn ja Rajakiiri Oy:n Seipimäen ja Tikkalan tuulivoima- puistojen YVA-menettelyn yhteydessä ja näiden hankkeiden jatkosuunnittelussa.
4.2 Hankkeen vaihtoehdot
Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan yhtä varsinaista toteutusvaihtoehtoa sekä niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. YVA-menettelyssä arvioidaan siis seuraavat vaihtoehdot sekä sen toteuttamiseen olennaisesti liittyvä sähkön- siirtoreitti:
Sähkönsiirto
Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Hanke- alueelle rakennetaan uusi 110 kV sähköasema. Hankealueella tuotettu sähkö siirretään Simon tuulivoimahankkeiden tarpeisiin rakennettavan uuden 110 kV voimajohdon kautta Keminmaan Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiir- toreitin ympäristövaikutukset on arvioitu aikaisempien tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyjen yhteydessä.
VE 0 Tuulivoimalat
Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla.
Sähkönsiirto
Ei tarvetta sähkönsiirron voimajohdoille.
VE1 Tuulivoimalat
Hankealueelle rakennetaan 25-30 uutta tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden ko- konaiskorkeus on enintään 240 metriä.
LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS
Kuva 4.1. Leipiön laajennusalueen tuulivoimaloiden alustavat sijainnit, 28 voimalapaikkaa.
LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS
Kuva 4.2. 110 kV voimajohdon reitti Leipiöstä Taivalkosken sähköasemalle.
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
5 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
5.1 Hankkeen maankäyttötarve
Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa, Tornator Oyj:n omistuksessa sekä Metsä-Marttilan yhteismetsän omistuksessa. Hankkeesta vastaava on tehnyt vuokraso- pimuksia alueen maanomistajien kanssa. Leipiön laajennusalueen koko on noin 1750 hehtaa- ria. Rakentamistoimenpiteet kohdistuvat vain pienelle osalle hankealuetta, muualla nykyinen maankäyttö säilyy ennallaan.
Liikenne tuulivoimapuistoon tullaan suunnittelemaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyö- dyntäen ja niitä tarvittaessa parantaen. Uutta tiestöä tarvitaan tuulivoimapuiston sisällä ja sielläkin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia tiepohjia. Tien tulee olla vähintään 5 metriä leveä. Keskimäärin puustosta vapaaksi raivattava huoltotieaukko on noin 10 metriä leveä.
Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan perustusten viereen. Voimalaitoksen kokoamisalueen tarvitsema maa-ala on noin 60 x 70 metriä ja nos- turin kokoamista varten tarvittava maa-ala noin 6 x 200 metriä. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin 21–23 metriä.
Tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tullaan sijoittaman pää- sääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin.
Tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sisäisten maakaapelireittien sijainnit ovat alustavia ja tar- kentuvat tuulivoimapuiston suunnittelun edetessä. Uuden sähköaseman sijoituspaikka tar- kentuu jatkosuunnittelussa.
5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet
Leipiön laajennusosan tuulivoimapuisto muodostuu 25-30 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista, puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista, sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kV ilmajohdoista ja sähköasemista.
Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamistakin. Sähköaseman alue ai- dataan turvallisuussyistä.
5.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne
Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneilla on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustek- niikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä nk. hybridirakenteena.
Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia tuulivoimaloita, joiden yksikköteho on 3-8 MW. Teräslieriö- tai teräs/betoni -hybriditornin napakorkeus on enintään 160 metriä ja rootto- riympyrän halkaisija enintään 160 metriä (siipi 80 m). Voimaloiden siiven kärki nousee enim- millään 240 metrin korkeuteen (Kuva 5-2.).
Lentoestemääräysten vuoksi tuulivoimapuistoon suunniteltuihin voimaloihin on asennettava lentoestevalaistus. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lopulliseen toteutussuunnitelmaan kaavan valmistumisen jälkeen. Lentoestevalot sijoitetaan konehuoneen päälle. Lentoestevaloina tu- lee käyttää päivällä suuritehoisia vilkkuvia valoja. Yöllä osa valoista voi olla keskitehoisia kiinteitä punaisia valoja.
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
Kuva 5.1. Vasemmalla on esimerkki teräslieriötornista ja oikealla hybriditornista. (Kuvat:
Leila Väyrynen, FCG)
Kuva 5.2. Tuulivoimasanastoa.
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
Kuva 5.3. Lentoestevalot toiminnassa (Kuva: Ville Suorsa, FCG) 5.2.2 Vaihtoehtoiset perustamistekniikat
Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalaitoksen rakentamispaikan pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteel- la jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain pe- rustamistapavaihtoehto.
Tuulivoimalat voidaan perustaa maavaraisella teräsbetoniperustuksella tai teräsbetoniperus- tuksella massanvaihdon kanssa, paalujen varaan tehtävällä teräsbetoniperustuksella tai kal- lioankkuroidulla teräsbetoniperustuksella.
Kuva 5.4. Tuulivoimalat voidaan perustaa useilla eri tavoilla. Periaatekuvat maavaraisesta teräsbetoniperustuksesta, teräsbetoniperustuksesta massanvaihdolla sekä kal- lioankkuroidusta teräsbetoniperustuksesta.
5.2.3 Tieverkosto
Tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvitaan tieverkosto ympärivuotiseen käyttöön. Tiet ovat vähintään 5 metriä leveitä ja sorapintaisia. Rakennettavien teiden ja liittymien mitoituk- sessa on lisäksi otettava huomioon, että tuulivoimaloiden roottorien lavat tuodaan paikalle yli 50 metriä pitkinä erikoiskuljetuksina. Tämän takia liittymät ja kaarteet vaativat normaalia enemmän tilaa. Paikoittain tien leveys voi olla jopa 12 metriä. Joissakin voimalatyypeissä lavat voidaan kuljettaa myös kahdessa osassa ja ne kootaan vasta tuulivoimalatyömaalla, tällöin vaadittava kuljetuskalusto voi olla lyhyempääkin.
Tieverkoston suunnittelussa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tiestöä. Olemassa ole- va tieverkko kunnostetaan raskaalle kalustolle sopivaksi. Uutta tieverkkoa rakennetaan tuuli- voimapuiston alueelle tarpeen mukaan. Tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen tieverkostoa käytetään voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin. Tiet palvelevat myös paikallisia maanomistajia ja muita alueella liikkuvia.
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
Kuva 5.5. Esimerkki tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiestä. Teitä käytetään muun muassa betonin, soran ja voimaloiden komponenttien kuljetuksiin sekä tuulivoi- mapuiston käyttövaiheessa huoltoajoihin. Maakaapeli sijoitetaan ojakaivantoon tien reuna-alueelle (Kuva: Ville Suorsa / FCG).
5.3 Sähkönsiirtoreitin rakenteet
5.3.1 Tuulivoimapuiston muuntoasema, sisäiset johdot ja kaapelit
Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan huoltoteiden yhteyteen tuulivoimapuistoalueella kaapeliojaan suojaputkessa.
Tuulivoimapuiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä puistomuuntajia. Tuuli- voimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan tuottaman jännitteen keskijänniteta- solle. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimalatyypistä riippuen voimalan konehuonees- sa, tornin alaosan erillisessä muuntamotilassa tai tornin ulkopuolella erillisessä muuntamoko- pissa.
5.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto
Tuulivoimapuistossa tuotettu sähköenergia siirretään valtakunnanverkkoon uuden Simon tuulivoimahankkeita palvelemaan rakennettavan 110 kV voimajohdon kautta. Voimajohto rakennetaan Leipiön sähköaseman ja Keminmaan Taivalkosken sähköaseman välille.
Voimajohto rakennetaan suurimmaksi osaksi Fingrid Oyj:n Keminmaa-Pikkarala 400 kV voi- majohdon rinnalle, uutta johtoaluetta rakennetaan Leipiön sähköaseman ja 400 kV voima- johtolinjauksen välille noin 6,3 kilometriä. Uusi voimajohto sijoittuu olemassa olevan 400 kV voimajohdon rinnalle noin 25,8 kilometrin matkalla. Uusi voimajohto erkanee 400 kV reitistä Maihkilanvaarassa suuntautuen pohjoiseen kohti Taivalkosken sähköasemaa. Uutta voima- johtoaluetta rakennetaan täällä noin 3 km ja viimeiset 600 metriä voimajohto sijoittuu jäl- leen olevien voimajohtojen rinnalle.
Fingrid Oyj on suunnitellut Keminmaa-Pikkarala välille toista 400 kV voimajohtoa nykyisen 400 kV voimajohdon rinnalle lisäämään Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtokapasiteettia.
Hankkeen YVA-menettely on päättynyt 2001. Hankkeen investointipäätöstä ei ole tehty eikä
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
toteutumisaikataulu ole tiedossa. Voimajohdon yhteystarve on merkitty voimassa oleviin maakuntakaavoihin.
Kuva 5.6. Uuden 110 kV voimajohtoalueen poikkileikkaus.
Kuva 5.7. Uuden 110 kV ja nykyisen 400 kV voimajohtoalueen poikkileikkaus.
HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
Kuva 5.8. Leipiön tiet ja sähkönsiirto.
