Edistystä luomutuotantoon – hanke 2012 - 2014
-tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen
Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Maiju Pesonen, Kauko Koikkalainen, Maarit Kärki Maiju Pesonen, Kauko Koikkalainen, Maarit Kärki MTT Ruukki
timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki
Hankkeessa on seuraavia osa-alueita:
1. Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn kannalta
2. Nurmien sadontuottokyvyn ylläpitäminen täydennyskylvöllä 3. Vilja-palkokasvisäilörehujen rehuarvon tarkentaminen ruokinnan
optimoimiseksi
4. Lihanautojen ruokinta palkokasvisäilörehuilla 5. Luomunaudanlihantuotannon talouslaskelmat
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 2
6. Opintomatkat (Baltia, Saksa?)
8.2.2013
1. Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn kannalta - pikakesannointi ennen viljan kylvöä (koe 1)
- puolikesannointi ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen (koe 2) - kokeet turvemailla => haasteellisia
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3
Pikakesannointi ennen viljan kylvöä (koe 1) Koejäsenet:
1) syyskyntö (1. vuonna kevätkyntö) 2) kevätkyntö ilman kuorimia
3) kevätkyntö esiauroin, kevätmuokkaukset 4) ajo lautasmuokkaimella kahdesti ennen kylvöä 5) ajo Kvick FINNillä kahdesti ennen kylvöä 5) ajo Kvick-FINNillä kahdesti ennen kylvöä 6) ajo Kvick-FINNillä kolmesti ennen kylvöä
Puolikesannointi ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen (koe 2) Koejäsenet:
1) ei muokkauksia 2012, kevätkyntö, kevätmuokkaukset
2) aloitus pyöriväteräisellä, ajo Kvick-FINNillä 2-3 krt ensimmäisen sr korjuun jälkeen, kevätkyntö
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 4
jä ee , e ät y tö
3) ajo Kvick-FINNillä 3-4 krt ensimmäisen sr korjuun jälkeen, kevätkyntö 4) ajo kultivaattorilla 3-4 krt ensimmäisen sr korjuun jälkeen, kevätkyntö 5) ajo lapiorullaäkeellä 3-4 krt ensimmäisen sr korjuun jälkeen, kevätkyntö Koeviljana on ohra ja lannoitus naudan lietelannalla.
Kvick-Finn- juolan nostokultivaattori
Kvick-Finnin jälkeä kahden ajokerran jälkeen
8.2.2013
Kyntöaura esiauroin
Oikealla ja vasemmalla kyntö ilman kuorimia, keskellä kyntö esiauroin.
2000 2500 3000 3500
4 %)
500 1000 1500 2000
Sato, kg/ha (1
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9
Ohran sato juolavehnäkokeessa, kun käsittelyt tehtiin ennen kylvöä 2012.
Huom! Tulokset ovat vielä hyvin alustavia, kun takana on vasta yksi märkä koevuosi.
0
Kevätkyntö kuorimin
Kevätkyntö ilman kuorimia
Kevätkyntö esiauroin
Lautasmuokkaus 4 krt.
Kvick-FINN 2 krt.
Kvick-FINN 3 krt.
Koe 2. Nurmen lopettaminen puolikesannolla
Kultivaattori silmukkajousin ja putkipakkerilla
8.2.2013
Vanhanmallinen lapiorullaäes
Kvick-Finnin jälki 3 ajokerran jälkeen 23.8.2012.
2) Nurmien sadontuottokyvyn ylläpitäminen täydennyskylvöllä 2013 - 2014
Vertailtaviksi menetelmiksi on suunniteltu seuraavia:
1) ei apilan täydennyskylvöä (kontrolli)
2) apilan täydennyskylvö aikaisin keväällä keskipakolevittäjällä 3) apilan täydennyskylvö aikaisin keväällä viljan suorakylvökoneella
4) apilan täydennyskylvö aikaisin keväällä pintakylvönä rikkaäkeellä (kuloheinän poisto ensin) 5) apilan täydennyskylvö aikaisin keväällä jyrsivällä kylvökoneella
Sama toistetaan ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen.
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13
Satoa mitataan 2014.
Rikkaäes nurmisiemenvarustuksella
8.2.2013
Viljan suorakylvökone nurmen kylvössä
Nurmen suorakylvökone (saadaanko mukaan?)
3. Vilja-palkokasvisäilörehujen rehuarvon tarkentaminen ruokinnan optimoimiseksi
4. Lihanautojen ruokinta palkokasvisäilörehuilla
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16
Tavoitteet:
löytää edullisia rehuseoksia nautojen valkuaistarpeeseen - löytää edullisia rehuseoksia nautojen valkuaistarpeeseen - löytää parhaat lajikkeet ja optimikorjuuajankohdat - säätää Valion NIR-analyysit antamaan oikeita tuloksia
herne- ja härkäpapu-säilörehuille - löytää oikeat säilöntätavat/säilöntäaineet
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17
Menetelmät:
- koeruutukokeet v. 2012, joissa 4 vihantahernelajiketta vehnän tai kauran kanssakoeruutukokeet v. 2012, joissa 4 vihantahernelajiketta vehnän tai kauran kanssa ja 3 härkäpapulajiketta vehnän tai kauran kanssa (Wappu tai Wilhelmiina)
- hietamaa, naudanliete 20 ton/ha - palkokasvi + vilja, siemensuhde 60/40 - laatuanalyysit ja NIRin kalibrointi (talvi 2013)
- peltomittakaavan viljely (10 + 10 ha) ja säilöntäkoe (kasvukausi 2013)
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 18
- lisäksi viljellään alsikeapila+timoteitä ruokintakokeeseen - ruokintakokeet lihahiehoilla ja -sonneilla (talvi 2013-2014)
8.2.2013
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 19
Herne + vehnä 27.8.2012 Härkäpapu + kaura 14.9.2012
8000 10000 12000
a.)
2000 4000 6000
Sato, kg/ha (ka
15.8.2012 27.8.2012 3.9.2012
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20
0
Arvika Dolores Florida Jermu Herne-viljaseosten kuiva-ainesadot. Ei ollut suurta eroa, oliko viljana kaura vai vehnä, joten tässä on esitetty niiden keskiarvot.
120 140 160 180
kg (ka.)
40 60 80 100
Raakavalkuainen, g/
15.8.2012 27.8.2012 3.9.2012
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 21
0 20
Arvika Dolores Florida Jermu
Herne-viljaseosten raakavalkuaispitoisuudet. Ei ollut suurta eroa, oliko viljana kaura vai vehnä, joten tässä on esitetty niiden keskiarvot.
8000 10000 12000
a.)
2000 4000 6000
Sato, kg/ha (ka
16.8.2012 30.8.2012 13.9.2012
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22
0
Fuego Kontu Tangenta
Härkäpapu-viljaseosten kuiva-ainesadot. Ei ollut suurta eroa, oliko viljana kaura vai vehnä, joten tässä on esitetty niiden keskiarvot.
8.2.2013
120 140 160 180
kg (ka.)
40 60 80 100
Raakavalkuainen, g/
16.8.2012 30.8.2012 13.9.2012
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 23
0 20
Fuego Kontu Tangenta
Härkäpapu-viljaseosten raakavalkuaispitoisuudet. Tässä on esitetty kaura- ja vehnäseosten keskiarvot.
Alustavia johtopäätöksiä kokoviljaosiosta:
- härkäpapu ja herne tuottivat tehokkaasti valkuaista kokovilja- säilörehuun, mutta rehujen sulavuudet ovat vielä selvittämättä - lajikkeiden väliset erot eivät olleet kovin suuria
- myöhäisin korjuuaika tuotti suurimman valkuaissadon => aikainen kylvö
Avoimia kysymyksiä:
- onko palkoviljasäilörehu selvästi parempaa kuin apila-heinäsäilörehu?
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 24
p j p p p
- kustannustehokkuus?: korkeampi siemenkustannus ja erikoiskorjuukalusto (tarvitaanko suoraniittopää ja crakkeri?)
5. Luomunaudanlihantuotannon talouslaskelmat - miten saadaan enemmän luomulihaa markkinoille?
- emolehmätuotanto
it t i ii ik ihi t t t t
- maitorotuisiin vasikoihin perustuva tuotanto - mitä vaikuttaa kustannuksiin,
jos siirrytään kokoviljasäilörehuun?
- mistä kannattavuus tulee?
8.2.2013
© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25
Kiitokset mielenkiinnosta !
