Maiseman- ja riistanhoitoa Ohkolassa · DIGI

liirjaiiiajai:

Åi|a Tarvainen, Jari-iita Harmi, Ba Partanen, Juha Tiainen Taimiins:

niin Tarvainen, Iittlriina nrrakaski liannen ltuvai:

Benjam Pıiniinenfllavaiiiieri, niin Tarvainen, Uudenmaan lviaaeeuiniteekas

Taiiia:

Saa|i Heikkilä/Pieni Haane Kustantaja:

Julkaisija an Uudenmaan Maaseniultesltus/

lıiaa- ja ltaiiialansnnisien piirikeskus

Paina:

Fainaraunıa Eüüii

'Ei Iiirjaiilajai ja kustantaja

Sisältö

llnanviljelijtiyıııpäristün

lllıltnlaıı kylän nıaineıııa-jalnııntearvut

Täfkfiät

Viljely kevätviljavuitteista

Peítejen rikkakasviste hyvin tyypillinen...- Kiuruja eniten, tüyhtühyyppiä vähän

Hjfünteisraıfintea tarvitaan... ..1 Riistalaskenta kanakeıirien

Lamsnennsitrsinie.

Hankkeen taveitteetja toimenpiteet_...15

Suejaistııtuksista mnnilajisia

Vesipinta lisääntyi punlella...m...21

Peltnpyyt takaisin...21

Suejelureunuksista talvinen ruekapüytä...-...22 Talkeilla ja urakeiden ... "25 Yhdessä pelien laidalla...

Tiedettanıinen

Tärppejä lıııitajille

Miten heitaa metsänı-euneja ja metsäsaarekkeita ...26 Miten lisätä pellnlla mnnimunteisuutta

Kuinka viljatilan viljelykierteen saa menipuelisuutta ...27 Kuinka lirıtupeilcueet ntetaan hueminnn niitessa...2?

'liıleksiajejeiılepäãtiiksiä..._...2s

Palaavatke pelteıpyyt Ohknlaan ...28 Suejelureunuksien vaikutus pesiviin lintuihin ... ..28 Suejelureunuksien vaikutus rilckakasveilıin ... ..29

Kesteikeilla lisää vesipintaa

Istutuksia maiseman ja riistan iloksi

Suejelureunuicsia suunnittelevalle..._...30 Tuetanteiähtäinen näkökulma metivei viljelijää ... “SU

Kairi Matilainen

Lähteet ... ..31

vksyllä 1996 alkoi Mäntsälässä Ohkolan kylällä maiseman- ja riistanhoidon hanke, jonka joh- tavana ajatuksena oli maatalouden nıerkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Tarkoituksena oli kartoit- taa tärkeät maatalousympäristün koh- teet, suunnitella niiden hoito sekä ko- keilla yksinkertaisten viljelvteknisten toimenpiteiden mahdollisuuksia luon- non monimuotoisuuden edistämiseksi.

Luontoa on joka tilalla. Sen rajat eivät noudata tilojen rajoja. Viljelijoitä roh- kaistiin katsomaan yli tilarajojen ja pohtimaan, kuinka monimuotoisuutta voidaan lisätä.

Julkaisu korostaa maanviljelijän _

` ` ` ' ' j ` ` a ' linnan aktiivisia vfiljelıjsiııa ei tällaisia

hankkeita voi toteuttaa. Kvlältä yhteis- tyokumppaneina olivat Ohkolan maa- miesseurasta ja Ohkolan inetsästvs- seurasta Pentti Latostenmaa, Seppo Ilepola, Markku Rautasuo, Markku Saalo, Pekka Sikiö, Keijo Säijälä ja Hemmi Vilja. Hankkeen vastuullisena

_ _ _ _ __ vetäjänä toimi maisemanhoidon neu-

_' - -

_ _ _ _ "_ ___ _ _" _ _ Maaseutukeskuksesta. Riista-asiantun-

M l l t h t KHUH fvübliülfiliil kyffflffllljfllilfifflföffifffl .tijana toimi riistanhoidon neuvoja

ja leirien rear-atnl, st-rojkríertıjsrnr, pellon , __ _ _, __ _.

ja _,_,._,_,j_.5â?.1jüffegf_pejz.üjgrı”Igrsâuffl hoıtopurısta. Tuotantoptıolen asian-

_--ı-ı.-ı _.-.

l- .

` d - *ı_

aamu luııanasnnaaı

-ı-.--.

aatilan elinympäristöjen nonvaraisten eläinten ja kasvien äivfsaafekÅf-'Eef rajaaerir lqjflräepelroj*rı_ tuntijana oli agrologi Esa Partanen

monimuotoisuus on pitkä- elinmahdollistıuksia marıtalousym- Uudenmaan Maaseutukesktıksesta ja

aikaisen ihmistyon tulosta. päristossä. Tuotrintotekniikan, viljelyn monimuotoisuusasiantuntijana erikois-

Arviolta neljännes Suomen eliü- ja karjanhoidon nienetelınien valin- tutkija Juha Tiainen Riista- ja kalata-

lajeista on riippuvaisia maaseudun nalla voidaan ratkaisevasti sfaikuttarı louden tutkimuslaitoksesta.Juha Tiai-

kulttuuriympäristoistä ja niiden hoi- luonnon mlonirntıotoistıtıden siiilyt- nen ja Jukka Rintala tekivät lintulas-

dosta. Tuotantosuunnan ja viljely- tämiseen. Viljelijäväesto on avain- kennat ja Terho Hyvönen rikkakasvi-

menetelmien muutokset ovat viime asemassa ınııiısetıdtın kulttuurimai- laskennat.

vuosikymmeninä kaventaneet luıon- seman säilvltämisessii ja hoitarnisessa.

hkolan kylämaisema on tjry- pillistä eteläsuomalaista vilje- lvmaisemaa, jota hallitsevat pellot ja niitä rajaavat metsät ja metsä- saarekkeet. Kvläkeskus jakaa hanke- alueen. Sen yläpuolella aukea on kilo- metrin levviııen ja alapuolella se levit- täytyy kaksin verroin leveämmäksi.

Pääosa asutuksesta on kyläkeskusta lukuun ottamatta levittävtj-'nvt nauha- maisesti aukean reunoille.

Ohkolanjoki virtaa alkuperäises- sä uomassaan peltojen keskellä kohti Keravanjokea. Se on Vantaanjoen itäi- sin haara ja saa vetensä stıhteellisen pieneltä alueelta. Peltoa valuma-alu- eella on 2 400 hehtaaria. Joen virtaama- vaihtelut ovat suuria, koska metsien ja vähäisten soiclen ojitus on nopeuttanut veden virtausta. Nykyisin lumien sulaminen ja rankat sateet saavat aikaan tulvia jopa neljä kertaa vruo- clessa, kun aiemmin joessa virtasi vettä kaikkina vuodenaikoina tasaisemmin.

Ainoa vesirrıääriä tasaava allas on

llldtolan ltylän maisema- ja luontoarvot

vläjuoksulla sijaitseva pieni, vain 80 hehtaarin suuruinen Keravanjäıvi.

Hankealueen jokimaisema vaihte- lee melkoisesti. Kyläkeskuksen välitön pohjoispuolinen osa on alavaa herkästi tulvivaa aluetta, missä kasvaa vain yksittäisiä pajuja. Pohjoisemmaksi mentäessä joen mutkittelu ja pensas- ja puusaarekkeiclen määrä lisääntyvät.

Kylän eteläpuolella joki kulkee sy- veınmässä tıomassa ja rantapenkereet ovat huomattavat. Täällä on hyvin vähän suojakasvillisuutta ja ympäri- vuotista vihreää kasvipeitettä. Talvi- sessa maisemassa vähäpuustoinıen ja - pensaikkoinen jokivarsi

autiolta, ja lumipeitteisenä maasto tarjoaa eläimille vain vähän ruokaa ja

suojaa.

Viljely kevätviliavoittuista

jokivarresta on jokseenkin kaikki viljelvkelpoinen maa raivatttı pelloiksi.

Pertıslolikot ovat viljelyn kannalta

Knee 2. Kyiä- eesäniasen poisjoisp-noiisin

0511161. Aila

Taivairıen

_ _l. - - _ _l_f . " _ -_,_.t..

| ı .. . .

J'

..ı'f'ı a '_ .-._.--."-- .- ıı' 1'

_.ı

.‹ ' l' - - . -

tq_" _ . _ l J. -' _ ı _. .r__ _. _ _

ı ."' -ıı. ' .- . ` - -- _

ı- ..ı" ,ı_.|- ~"'- . _ 4'__'..-_ '-

"-ı.'- I'

Kuva 3. rlíaaräloııdelliiıfeız ritäiserita nittoäosittn pääosin ieeeäinitljiäsist. Rjps-i näritiää ntäisernää

-ı-I

alkırieesäsrä Iııeblatıtfnırt Ieelräilseiasi. Kcnjäiilojn keskeisellä ieyiäntiieeniiä on enää yksi. joiai-inäisernfrin pitkät -ftäiagfrnäi peltoälıteerz yfli ovat! tärkeitä teiltä ja ioi-treiirn íenisoiinnn.

riittävän kokoisia; pieniä, hankalasti viljeltäviii peltoja ei juuri ole. Lohkojen kokoa rajoittavat lähinnä tilusrajat. Vil- jelyssä olevat pellot ovat sutırimmalta osin salaojitettuja ja ojittıkset toirnivat hyvin, joten varsinaisia kuivatus- ongelmia ei ole. Tiitfistyneillä pelloilla on viljelyteknisiä ongelmia. Alueen tuotantosutıntana on kevätviljan viljely.

Se rasittaa pellon pintakerrosta vuo- sittaisilla muokkaus- ja muilla käsit- telvkerroilla huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin harjoitettu kierto-

viljely, johon kuuluneet rrıonimıotiset

nurmet palauttivatt ınuokktttıskeıroksen murtırakenteen vettä läpäiseväksi.

Mattlajit ovat pääosin hiesu- ja hie- tastıvizı. Ravinnetasolttıttn alueen pellot vastaavat Uudenmaan peltojen keski- aıvoja. Happaınoitumisen estämiseksi maita kalkitaan siiännollisesti. Peltojen

hurnuspitoisuutta pyritään ylläpitä- mään kasvinvuorottelulla. Viime vuo- sikynnneninä harjoitettu viljelvkierto, jossa oljvkasvit kiertävät lohkoilla ker- ran, pari tai viherkesantonunrıi parina, kolmena vuotena kymmenestä, ei kui- tenkaan riitä humuksen lisäämiseen.

Nvkyisellä viljelvtavalla pellot ovat suuren ajttn lumettomasta ajasta kvn- nettvirıä tai ainakin kevrytmuokatttıiiıa, jolloin peltoeläimiston ja riistan ruoan saanti on heikkoa. Tilanne on ollut viime vuosina hieman parempi, koska kansallinen tukijäıjestelııiä on suosinut rukiin (svvsvilja) vlljelvä ja morıivuo~

tisille viherkesannoille on maksettu ympäristottıkea.

Uudella ohjelmakaudella 2000 - 2006 kesannoille ei vmpäristütukea makseta, joten avokesannointi saattaa yleistyä.

Ailã Tflflıfãlflflfl

-.

Ssttireleíeeeit sisiitisistst pitäisi fojflva seaii pieitiii aitliaoii, eitiii i-iiatafieart pei-tsaiiliıiiost. Stiareelieei-i sisıiiosassti voi

i-ititiiiai-iia lataisi tiei-iiioiiiiiii

piieiiii-i-ialisiieiii. Fasaaiitii ieajfiiıiiuai iifiilsiisia piiiia fvopjfiiitispaıieaoiiietait.

Aila Tarvainen

Kiina 7. Gsitiiai peiioiisra on sıfj-aiiiitioielaaits teaiv as. leeaeiiiieijjfia nieaeieintii-i, joiioiii Åiassfiateaii jaa ittastii [Jiiiitiallti ialaeltsi. Piiıiiatitrtltti-iiojeit. aiis-ettiiainsiit iiiaaiiieiteea Jfoieeen tiaiiiiaisea takia iitäiiai ittei-ieieiiiieit ovat iisiir-iiisiisia aesi`eitsi.iojeiittaaoitieideit laaitssa tiabiinlliiit yjiriliiiia yolziaarsiiia. Maa- iaioaaiea Jiı-itlotfiristoiiieit aaaiiiii-ittsieii. iiiiileeiisei sitojsiliaisiat on peia-tsteiiia ieaiılaliiiii taiıpeeiiisiiin psiialaoibiiiti Kiioati-t. jjfraaiie peiloit osiatirielle sttosiieitiin aibretiia kastfitıeitieisjfytisi aiiiiiaoiiiiiiiii siiaaa.

aita Tawalnan

alla Tarvainen

Aila Tarvainen

Kiina 5. liil;i:-nf_j-=siitiii jet itt-'ti-ojaii jfiit-f-i-ii-'itfii', sfsti-*siı-iliiii jos se on _fiiietiji

laieiitait íet-'t-'iii-i-iiitıiiılısi. tstlisia rttseikoile ja jatg-iiiojfgtfi-'iftfl ıi-ieiissiollisrtiiciei-i

sttojaissteii-t siilıi-iı-'iitifieei--i,

Kit-tia 6. Reiiitatgı-'tíifçijiiee tai-i

:tii-'tstrtsfeijıiiseiiipi liitin, jJt-'Ito ts-ti iiieisii.

Fatsaai-iiijfitiiiitte tai terassilla/eo iariii'iset..ffit iiitistitiiiiis-eiisiii tsttojisict, iiiiia? stiifttt.--'ai ii-isiiaiisit fit-'i-issttit. Peiitiititiititsttiii i-'tiieiitsiii ytiiiniiei 30-26? iiitatiiii ietfeai tifjftliiıíijfuiie, josstsi sittisiicistiíf. tfiıiolsktiilsia jitiitsstsfectsi *iiiiftitt tiirat . fit-vi itufitjt*tlilfij-*Åieifıfi pisietaait ılialitiifi-ifstiseiisi izijtiiiiciiiir

ie:isieiiaft istlia :tiili-left tiesi-riisi _

Tärkeät reunavyiihykkeet

Reunavyoltykkeet ovat tiiı-keitä, sillä niissä kohtiiavat pelto, pihiıpiiri, met- sä ja vesi - siksi niiclen lajisto on run- sasta. Reunatnien kasvit, sieınenet ja hyönteiset ovat lintujen ja nisäkkäi- den ratfintott. jokeen laskevien ojien ja purojeiı reunantat ntuodostaıvat kul- ku- ja leviämispaikkoja. Reunaınilla elää ntyüs tnonia viljelykasvien tuho- laisia ravintonaan syoviä pikkupetoja, kuten litttuja, ltäinältiikkejä, kova- kuoriaisia ja :nuita liyonteisiii.

Peltopyyt viihtyvät parhaiten pel- toaltıeilla, joilta loytyy vaihtoehtoisia suojapaikkoja, ltttojil tai tiheitä pensaik-

kosaarekkeita, aina enintään 150 rnetrin

piiästä. Peltopyjft viihtyvät tiilviaílcaiın la- tojen ytnpäristoissii. Iatojen aita loytyy sinne karisstitta viljaa ja rikkakasvien siemeniä laivan täytteeksi. Lato antaa ınyos suojaa ja avonaisen lattian alta pääsee pakoon ınahclollistst ifihollisttı.

Ohkolan kylällä on vain vähän pelto- latoja jäljellä.

Peltuien rikkakasvistu hyvin tyypillinen

Kokeiluhankkeen aikana selvitettiin Ohkolan peltojen rikkakasvistoa.

Rikkakasveja laskettiin 0,1 ınlzn suu- ruisilla koealoilla, joita oli yhteensä 200; lisäksi osalta koealoista nıiiäritet- tiin vetsojen kuivapaino.

__

'líí

ll]

Peltojen rikkakasvisto oli hyvin tyy- pillistä. Lajeja oli kaikkiaan nelisen- kymmentä, mutta kullakin koeajalla kes- kimäärin vain 10-15. Vähimrnillään rik- kakasveja oli vain alle sata yksilöä ja enimmillään yli 500 yksiloä neliümetril- lä. Kasvitnassaa oli vähimmillään vain muutama kymmenen kiloa ja enimmil- lään jopa tuhatkunta kiloa hehtaarilla.

Pahiinman ongelman muodosti juola- vehnä, jonka tiheys saattoi olla keski- määrinkjn lähes sata versoaimi ja sato Yli 500 kg kuivamassaa hehtaarilla t'vä- hiınmjllään alle 50 kg). Puıiapeipiıi kui- vamaasasato vaihteli alle 20 kilosta jopa 500 kiloon hehtaarilla. Muita kuivamas- saltaan merkittäviä rikkakasveja olivat linnunkaali, jonka sato vaihteli 20-130

Jouko veil-tkolainerıtlttn

Kitee 8. fiiıfej-'siei jri Åitiiunpriiiioi tieiiiieiitiei sit.r.ti'e:«.rii itiiaiioiiri ioıiseiieje eitosieii iftiiiiiitfi. Peiio-oirtioiiiir striio oli iitiistiiii, ieitiiei-ieii-i eiiiiiiiiiiiIItfitiiiIai-ii iieiir rr. 16 lag/Äiti.

kgflia, sekä pihatälitiıno (8-260 kg/ha), peltovalvatti (_18-220 kgfliiı), peltosaunio (0-200 kgiliit), peltomatara (0-140 kg/hit) ja peltolerruniklti (8-100 kg/ha).

Pahirnpia juolaveliniilolikojit lukuun ot- tarnatta rikkakasvit eivät muoclostaneer kjlpailuongelınaa satokasveille. Sen si- jaan niidenkin rrıassitlla on kasvukauden jälkeen nierkitystä tnaaperiin hiırnuspi- toisuuclen kannalta.

Kiuruja eniten,

tiiyhtiihyyppiä vähän

Pesimälinnusto latsltettiin reviiriltartoi- tusmenetelrnällä 450 helitrrarin suurui- selta alueelta keväällä ja alkukesällii vuosina 1997-2000. Mukaan luettiin kaikki pelloilla ja niiden ojien tai pu- rojen sekä joen varrella pesivät ja mg- kailevat lajit. Metsien puolella pesivig- tä lajeista laskettiin ne, jotka pääasial- lisesti ruokailevat riiaatalottsyrnpäı-iä- tössä. Pihapiiriti linnuista luettiin nm- kaan kottarainen, varislinmıt, pääsky;

ja varpunen.

Laskennan piiriin tuli vuonna 1999 yhteerisä 336 lajia, ja niiden pariınäarä oli toclettujen reviirien perusteella 421.

Mttina vuosina tulokset olivat hyvin samanlaisia. Kokonirisrıitdessrırın lin- tirtiheys ei ollut erityisen korkea. Run- sain la_ji oli kitırtı ja seuraavina pen- saskerttu, räkättirastas ja keltatsirkku, Nämä ovat muuallakin Etelä-Stıoniessa peltoalueiden rurisaitntnat linnut.

Peltopyitä laskennassa ei loytynyt, niut- ta fasaani on (Jhktılitssa sangen runsas, vaikka niitä ei siellä istuteta.

Isokuovi ja toyhtöhyyppä ovat ny- kyään Uudellamaalla vähälukiıisia, mut- ta Dhkolassa tiheyclet olivat erityisen alhaisia. Vielä muutama vuosikymmen sitten pesiviä kuovipareja lienee ollut viisin-, kuusikertaisesti. Toyhtüliyypän pariniäärä oli sttorastaitn liärnniästyitä- vän alhainen, koska Ohkolan alueen pitäisi olla lajille hyvii.

Räkättirastas ja keltasirkku ruo- kailevat pelloilla, mutta pesivät metsän reunassa tai metsäsaarekkeissa, sa- rnoin kuin sepelkyyliky, varislinnut, kottarainen, viherpeippo ja nuoli- haukkakin. Osa niistä pesii kylässä ja pihapiireissii, joiden tyyppilajeja ovat tervapääsky, pääskyt, varpunen ja hemppo, samoin kuin kivitasku, jo- ka pesi Ohkolassa 1997-98. Pikkuvar- punen ilmaantui Ohkolan pesimälin- nustoon vuonna 1999.

Rıunsaimnnista lajeista perısiıskertttı asuu pensaikkoisissa reunoissa ja hei- nitryneillä pientareilla ja niityillä sekä

Kitee 9. Ritiistiiiiriiiisiti itijeiäitti iliiitrii.

ori tiiiopeiiolifiiitt, siiitä se seksi pesii eiitzi iitoietiiieepeiioiie. Sttitiiii osti keeiiiiieitjiti-Jie rjjjtısioeiioilie iieiiriiie stjfoiiiittiieisie iiiiiit-ieiiiiieisitii oetzii kiitritjtijri iiiifigtleiiiiilsiti. Niirierieiii pestipaiieai oiitii btiittiiriiojeii irirtiaariii

eiiiiei-iiniinıliiri pieriiriieiiieyite srtojeiitreit-riitkistiiitrt rei Iiiheisiiiiijo eetititäiltši i-ıtistirpeiiieisiiitfi ioiaiiotiiie iettiii keseeiiti peiioe. Kitarat je niiiijieiiriiireri bytäiyiitiiii sitojeiitieitiiitslaoieeiii.tsiti.

Ter-tieteen I. übfeoiesse pesiieieri iiiiitgeii peiiiiiiiiiiaii tiitoi-iirtri 199.9 ielaijfieii ieseeiiiojeii. iiiitilitfitiii. Laser-rii- nen piiriin itieiiiiii eittieeeii eeieei peiiotiiiteeiiri ntoeeiietitii itijii pesiteíit- pii iie peiioeıtutieeiie, riieistäii pitoieiie

itii risttiriieseii piirissä. Ltfisiieiire iebiiiii seiiiiftiie tiirteelie eiytiis tiiroriirie 2000 je sirppeeiiiiiirriiti iiiiiteeiie iiijitiis riitti-

siiiti 199?je 1993, joiloiri iitios oii ptitipiirieissttitiiii sriiiiriiiieirieii.

- Viitakerttunen

,i

l

Sinistırsa Pensassirkkalintu Telkkä

Hunknkerttttnen Nunlihaukka

m. \ _ .

I

n:

m' -" _* CJ*

H -I- m -tı- -ı- -ı- .

l .-

Fasaani Luhtakerttunen Ftuisrääl-tkä Pensaskerttu Täyhtähyvppä Pikkulepinkäinen Taivaanvunhi Hatakka Isnkunvi Naakka Ftantasipi Varis Kalalokki

Kettarainen t Ei Sepelkjtyhky 23 Varpunen 1 i' Tervapääsky B Pikkuvarpunen 1

Kiuru 62

Viherpeippo 15 Haarapääsky 1 2

Antti LeinoneniLiífl. vi.

-1 J'

_

3

-ılı

_ı..

"JPCAI-'IDJFJDJCD-Lflfihü

Hamppu 3

Fiäystäspääsky 2 Punavarpunen 4 Niittykirvinen 25 Keltasirkku 32 Västäräkki 21 Peltnsirkku 1 4

Pensastasku 1 5

Räkättirastas 36

Yhteensä 421

ll

12

EI

Vetelänsuojanoja

Ohkola 1999

Pesimiılinnuston rexıiirit

ıFasaani (EU)

vãepelkygmky (24)

aKiuru (Ero)

GMuu laji (SIDE) Etinympä ristötyypit

l Kevätmuokatut I Kasvipeiltetsat

Ohkolanjoki

Julika Fiíntala, Juha Tiainen

Kia-riita I. liiirtiresziriei-i saeiiiii' Oiıfizoisisse peitiiriırilistıirieiie 19,99. Piste (ii-i sıfjtiirstta izanleiii. reeıfiitiit eriııfoiiriiiii laesiazpilsreeseei-i.. Osa iiotıoii-i.i-ioi.siri eosšiee íeoireeii. ristiriita japesä sıjfitirsee tisein jossain iiiifiririii siriifssri. Sitert esiineiıliiíifısi eiıiiatii pesäpeiiiet sijaitsi-testi eiiiiert kstsiiillistriirdei-t iaeiiiriıiı-iii'sfıii ei-'ii-ieiiıirii-iriiiii jıierttereiiie äitin iqjfiineıtyiiiıši tai ifesnriiqı-'iseijfiifıii peiioiiiiri. Keiiiiiriı3.fli.›‹iiisi?t loialttif on

esitetty li-freiteiseiist, iiiiiiiiier Ieititiriet, izesei--ziiotjfst i-tiit-ı-fr riiiatfei`iifäijlfft piita-ftíttet-*fjci metsät tieiäoiseiirt. lfiiiriiviisoitirıt risriirien iiteriiirtätiaiitiifi fiiiii.i.ti`i'iei'zr_ıviiciolrieffti.

myös pensastoisten puutarlıojen pii- rissä. Pensaskertun naapureina pesi- vät pensastasku, fasaani, luhtakerttrı- nen ja viitakerttunen. Muutamien pui- den luonneiitirnilla paikoilla *viihtyvät myos peltosirkku, pikkulepinltiiinen ja punavarpunen. Jokivarret lisäävät linnustorin sinisorsan, telkän, fantasi- pin, kalalokin, ruokokeıtttısen ja pa-

jusirkttn. jokivitrsiniityllii ovat lisäksi olleet ruisrääkiin ja pensassírkkiılirı- nun reviirit.

Lintureviirit jakautuvat alueelle epätasaisesti (kartta). Tihentviniit si- joittuvat asutuksen piiriin ja [íıiıikoiıı jo- kivarteen. Asutukserı piirissä pesii las- kettujen lisäksi vielä useita rnuitit la- jeja, runsaimpiniı peippt), talitiiıinen,

iät " ' "- `

i".,::'..~›-` f» i .'a-__1-;if.-ı l-ı

"' ı

Qišffftıfiffli

Katso 10. Riirsolzleoeiiio sıfi-'i-ii-ıtifıiiıfi isoksi tai koiniepoıíilatietrsi laesifisssi. Poiizesio iiiietefäiiiii. iirıiiiifeiiiio kertoja, joiilenjiriílaeeii i-te otin! ori-tori oiiiiei-ise soirrtsse.

Perojei-'i snnliiksij-ilcfiii iviroiiiriiriiittısii rttteiriirtsreit irtinlinoit jopa jiii-f-ítjl' *Pii poiíensisto.

Teppioiia niiieirrteiirttjosäiis ii-iyäs itfiiioiaoiieer. Reiıtnttreiaoeiäsinii srirtfree jopa 20 fiä rvisolaoilsrtfi iviiıjoiiriıe :iinriteioiisšaoi-ieisiiii.

sinitiainen ja kirjosieppo. jokivitrressa ırıerkitti-iivin lintutiherıtvrıtii sijoittuu pohjoisosaan, missä joen ntutkissa on niittyjä ja kunnostettu kosteikko. Li- säksi kosteikon yläpuolella pelto oli vuonna 1999 kesantona. Runsitsliıı- tuinen 'tfyolıyke jatkuu vielä jokeen koillisesta liıskeviın Veteläiıstıoiıojan varrella, ntissií tin ketjuna kosteikkoja leveine reunuksineen ja tílteitıe pa- jukkoineen. 'Färnä vvültylte jokirntıt- kien niityiltii 'alki-“ien on koko Ohkolan paras lintualue, jota tiivclentiiii *sielä tien itäpuolella sijaitseva nteLsiisiıareke.

Noin viiclesosiı kaikista Cihkolitıt lin- nuista pesi tällä pienellä alueella.

Pelloilla tiheydet ovat alhaisem- pia, ıntıttia sielläkin jakauırıat ovat epä- tasaisia. Tiltevs oli selvästi alhaisempi ltetfiitkylvoisillä alueilla kuin ııunııilla, laitunıilla tai kesannoilla. Linnusto on selvästi ltvotynytt toteutetuista vnıpä- nston- ja ltıonnorılıoitotoistä. Kesannot ja karjatilan laituanet sekä kiısvillistıtı- cleltaan vaihtelevat piha-alueet ovat yhtä lailla lintujen kannalta tärkeitä.

Hyänteisravintua tarvitaan

Fasaani ja Olikolitıt kvliistä hiivinııvt peltopvv tekevät pesiinsii jokitfairen ınonivtıotiseen kasvillisuuteen. Niiden

åslto Harnälãinanilíuvalittaıi

l3

14

d _.

.

Trıulııkko 2. Rirlstrrtlaskevztojeı-t rttiolaser tfrttıtsílrst I996ja 1999. rldtirirti! ottein' Jflasilöiräi.

poikaset elävät hyönteisten varassa ensimmäiset kaksi viikkoa. Pienten poikasten höyhenpuku ja etenkin siipi- ja pyrstösulat kehittyvät huonosti, jos hyönteisravintoa on niukasti. Parhaiten hyönteisiä löytyy avo-ojien ja vesi- alueiden piennarkasvillisuudesta. Tor- junta-airıeiden käyttö vähentää kasvi- lajeja ja vaikuttaa näin ravintohyön- teisten määrään. Maatalouden ympä- ristötuen perustoimenpiteiden ehtojen mukaan pientareiden torjunta-ttinekä- sittelyt on kielletty.

Hiistalaskenta kanakııirien avulla

Ohkolan riistaeläinkantoja kartoitet- tiin vuosina l99Ö ja 1999 täysin sa- moin ntenetelmin. Tavoitteena oli sel- vittää Ohkolan lajistoa ja niiden run- saussuhteita ennen kuin elinynıpäris- töjen hoito ja peltopyyisttıtukset aloi- tetaan sekä niiden jälkeen.

Laskenta-alueeksi valittiin eläimis- tön kannalta suotuisin elinalue, joki- varsi. laskentaı-altıe oli 200 metriä joen

Iflülfimmifl pllülifl, kaikki tällä alueella OlEVElI fiifiiålfiläilflfii pyfiljtjifl 5331113311

tietoon. Alue kuljettiin kanakoirien at-'tılla neljä kertaa. Koiran ohjaaja kai-_

kotti seisovalla koiralla eläimet liik- keelle ja kirjasi laji- ja lukurnäiiriitieciot lomakkeelle. Laskenta-ajankolıta oli lokakuu, koska tavoitteena oli laskea reitit heti syyskyntöjen jälkeen ennen kuin esimerkiksi fasaanit siirtyvät. asu- tuksen läl-ıeisyyteen. Yhteensä lasken- talinjaa kertyi neljä kilometriä.

Laskentatuloksen perusteella voi- daan päätellä, että peltopyyt pysytte- livät ltylällåi kahdenkin kuukauden kttltıtttıtt istutuksesta. Vtıikka suurin osa istutettıista linnuista yleensä kuo- lee parin ensimmäisen tfapaudessa vietetyn viikon aikana, näillä linnuilla näytti olevan ınahdollistıtıs selvitä.

Httvaintojen mukaan taltfeıı yli sel- viytyneistä peltopyistä ja suuri osa ke- sän 1999 istukkııisttı oli hengissä vielä loppusyksyllii. Tulokset otfat huomat- tavasti parempia kuin monilla ınuilla Etelä-Stıoınen alueilla tehdyillä pelto- pyyisttıttıksilltt. Oltkolasstt niiyttiiisi ole- van nıalıdollistıtıksitı lttorinossa synty- vän peltopyykttnnatt ylläpitäıniseen.

Viherkesttntojtı oli 1990-luvun al- kupuolella Suomessa paljon. Myös peltoıriistakannıat runsastuitfttt silloin.

Sittenunin riistaktınmıt ltuperıitfat jäl- leen, koska kesannointiala supistui ja talvikautinen tfiherpeitteisjfys väheni.

Haııldteen tavoitteet ja toimenpiteet

hdessii ınaanomistttjien kanssa toiırıinttı-ıtlueeksi valittiin ky- län keskeinen viljelyalue. Sa- ınaıllzı muotoiltiin tavoitteet:

f joen ltull-:tıa ınaisenıatsstt haluttiin korostaa istutuksilla, kuitenkin niin, ettei pitkiä ja tärkeitä näkymiä um- peuteta. Varsinkin kylän tfälitön pohjoispuolinen viljelyalue hztluttiin säilyttää znfoimena. Kylän etelä- puolella joki kulkee syvässä uo- massa, ja sopivia elinympäristöjä päätetiin lisätä istuttamalla ranta- luiskiin pensaita ja nrıyös puita intti- sernaa unıpetıttanıatttı.

fi Riistaelâiiınien elinympäristövaati- ınukset ovat pääpiirteissään yksin- kertaisia: suojaa, ratfintoa, vettä ja lämpöä ympärivııotisesti. Peltopyi- den luonnonkannıtn hiitfiiiıııineıı harmitti tfiljelijöitä, ja elinympäristön ltoidon ohella haluttiin kantaa pala- uttaa istutusten :ıxftılltı kylälle.

I Koska viljelyatıltettlltı vesipintaa on tfälıiin, haltıltiin sitä lisätä kehittä- ıtıällii kosteikkoja sopiviin paik- koihin.

f Kasvipeitteisyyttä haltıttiin ırıyös

lisätä. Pysyvät niaatalotıclen erityis- ympäristötueıı mukaiset suojavyö- ltykl-teet eivät soveltuneet ehtojensa takia jokivarrelle. Viherkesantojen sijoittelua jokivarrelle oli mietittiivä.

Yhdessä pohtiessa syntyi rnalli suo- jeluretıntıksesta.

Toimenpiteiksi sovittiin

1. Istutetaan pensas- ja puuryltmiä jo- kivarreile, stıojzıpensaita latojen yrn- pitrille, kivisaarekkeisiíit, ojanvarsille.

Jíosteikkoja tehdään paikkoihin, missä ne eivät haittaa viljelyä.

. istutetaan peltopyitä vuosittain.

. Lisätään vihreää kasvipeitteisyyttä jokivarrella suojeluretıntıksien ayftılla.

IH.)

ı-bsl-Jå

Yhdessä ltyviiksyttiin ınyfös kaikki toimenpiteet ja niiden toteuttıstftıstutı.

Sutıjaistutuksista monilajisia

Jokivarrelle ja kosteikkojen ympärille ltıadittiin istutussuunnitelriıa, jossa otettiin huomioon ympäröivä :naise- ma, peltoviljely, kasvuolostıltteet sekä kasvien sopivuus riistaın ruoka- ja suo-

Aila Tarvainen

Aıla Tarvainen

Kııılfl I I b. Rririt-frfrtrttstflfr jälkeen! Åtovfrifs Jfol-riifiiriiıteii-rn :liittoja itgıfltirislitfi iarrlteijkıtile.

Katrin 11' n. Ifiıfitfii-tıiridı-i tafrıvrelln paitti-eilen peitti y'r.ıl.tfıi'irtistfrtrniı.

lñ

ı- r

ıı ' ' '

_ “ii-v ı

f ıı.

_-ıı,_'_'ı-1_.-ı ı. ___._u'i"i_ıü..':.'fl,lf - _;

.lı--_ııı|ı_-`|.4ı'flı-f-ı-ı- i ...ıı- -_ı'___ı-ji-'ıııf-ríljıxhıähıııhr Iıı: Pii-T*- ki-rhflr-L' l'

H. '

'I ı '_ ,_

ka. :l-f -'FJl-ııir?, - ıı-Iı» . . '

its* t~~--i-=ı-=-if=~-:-

ı. -. __ -Hıır--f-ltlıIf._{I' Iııııi'}ıáfiı;_{_}I'

- - , . . Lå- _ _

`i? _.' I

r. r

" "ı' 'ni.l-ıı

Kuva 13. ja 14. Keviiiaiia oieiiiiit pisioititaiia paiizaiia iiioiiitosiaari

iliasvaviisia iriiisiahertiitvisia, ieiiiioiebii-ja kapealeiaiijiiajiiisia.

20-25 seiiiiiiiiteiiıiii piiieai

pistoiiiasoiisai iıiiiiviieiiiiiii isi-astiaan iiiiri syiaiait, ettii 1/3 tai

Äiorkeiitiaait ptioieijiai iraiqvviiit.

Pisioieieaideit oiivoit saaiiia itifpıa inaaitoivistajaiia.

Aila Tarvainen

_ r ._-';‹ti._“..if- f~f~›".-"-'.T~š..i.:"

-':-. *i ..-

j isiutusryhmiä `

'_i› suejelureunultset j__

j; -a avaimaı-ıa saiıyiansva naiarr flâ

ru ı uusi kosteiliito

marssi. ij' '-__ - -- 'ii -'*›

Uudenmaan Maaseutukesiius

Kava 1.2. Yisdessii ja

Jibiviliåittissii israriisialieoilssa japaikaksi. Sopivia istutuspaikkoja loy- kukeväällä tarkastettiin kasituunlälitü gåwrj-jjaesjejjksejjıj tyi 2D. "Paikat valittiin yhdessä nıaanf

sekiintuennaı;ja

rnngonsuojat. korkeat ereiiipiioieiia. omistajien kanssa niin, ettet kasvien heınat ja ruohot poljettıın tai nııtettıın

Kartta 2. Haititttsiiiieeiesi rsifaiiiii-i Iqjfisiis ieesiiittiitttit 000 isebiastitii-i peiiosiiiiv.

Aletiitiistti ioiinei-tpiittei Åettskiiısiiiiii _joıeitt 'ja iviiiiristirisri-z sivii-iitiinsiii vsritirviitt. Matti-tiin iiisitisisiiios, iiijsirt iiiti sigšåáflfi ififüií)

juuristo tuki stilaojia ja etteivät kasvit vai-josta haittaavasti peltoa. Jokipenke- reillä lajien tulee kestää savitnaata ja ennestään kasvavien ttiihvojen hei- nien ja ruohojen kanssa kilpailua va- losta, vedestä ja ravinteista. Kasvien valinnassa otettiin liuoinioon niyos

tulvankestäwys ja suosittiin alueella luontaisesti kasvavia lajeja.

Pensaat olivat kenno- tai astiatai- inia, paljasjtıtırisiit ei istutettu. Puut tuettiin seipäisiin ja laitettiin rtingorı- suojus jyrsijöitä varten. Vttosittaitı al-

taimien ympäriltä. kerran kesässä.

Paikkatısisttıtuksia tehtiin jonkin verran punaherukalla ja pajuilla. Monilajiset pensasrjfluiıät näkyvät parhaiınıtiillaiin ınaisemassa vasta viiden ja puut lcvm- nteriien vuosien ktıltıttua. Maisenitv katselrnus ja tarpeelliset hoitotoimen- piteet tulee tehdä jatkossakin

Eri lehtipensaita istutettiin yhteen- sä 500, katajia 50, lelitipuittt 50 ja ktıu- sia 520. Kuuset saavat viirttua iiıtıtıta-

rnan ınetriiı rnittaisiltsi ennen kuin

niiclen latvat katkaistaan tai ne otetaan

kokonaan jotıltıktıusiksi. Katkaisemalla hoiclettavat ktıtıset eivät sijaitse rnai- semassa näkyvillä paikoilla. “jatkuvan kasvatukseni* menetelmiissii kuusen- taimia istutetaan muutama vuosi en- nen isompien poistamista, jotta koko ajan on maanläheista suojaa. Pensas- ryhmistä tehtiin ntonilajisia. Taimirylı- mien 'väliin jätettiin heiniii ja ruohoja kasvavia kaistoja. Pajut istutettiin lii- hitnınäksi tfesirajaa.

Istutetut kasvilajit:

Kapealelıtipajtı Saiia: itosinarittyrotia Lehtokuusama Lottisaita ajviostaitin Musta herukka Rttts-'s iitgi-titti Ptınaherukka Ribesfltbrttttt -ıylııtıii Taikinanmarja Riiaas aåoii-titın Terttuselja Saiitbtieits racaittostt

Suusi Iuuntaisasti paikalla kasvavia lajeja - vältä viherrakentamisen lajeja

I|fıı I-ıII -ı

'f

*IHtii-'qIıf-fäıálıııíıi-:Lgvr -Pitt' r

.-- + ' “Hfiff

l I

if li,

Kataja jittttpeitts eoiitiitttttilt Ktıusi Picea aiııtas

líotipilıltıjtıSoıtblits tftittlitpstiist Tervaleppii Altttzs gltititiosst Tuonti Priitttirs paistaa

Suojaisttıtuksien ltıjitnalintatı ohjata I' Kiivttütarkoitus

I' Merkitvs riistalle maanliilıeisenii suojapailtkana ja raitintoktısvina nlvüs talvella

'I' Kestavjys, maan sittiıniskjtky - ilmastollineıı kestatfjfjfs,

tulvan/paahteen/ktıivutıtien/

ınaalajin ltestiivyvs, eroosiostıojiı I' Sopivutıs viljelvn1aiseıt1at1n

f kasvutapa ja ttiiri, suositaan luontaisia lajeja

I' Kilpailukyky

- heiniktzıssa ıttuiclen lajieıı kanssa nopealtasvtıistıtıs etu, tıusitıttıntiskyky I' I-Ioitlon tarve

- leikkaus, paikkausisttıttıstanfe

Kuna 15. iírastıaiifetitt iaat`t,atittt`ss'stst sıttitvtfıii tttatt-ttiites ajettiitt pois. sifiıii t-itaisfantttti t"ttti'tai'.'tat..-'tfı ittttiia- ttttiitjtst tai Åitısztatiataooit itstitttttt jattaa. ittntttsit tittiototttiitıt itar-tıtiaaa t'si-iitat.'t'it.'att it-ittltisiitttiit ıi-iaiiititiifisiıit- riisin' iritrtieıti' iitttttjta'i.iititt't'tit"ı~t itttiılitniztıtttt tfattt-'tt ja jotta tatistaiiatista tttittt itttii-tt-ttıtiistti-i titiiiaoit-tttii.

Ill

.-.- aftj'

Aila Tarvainen

' *fı ' 'l 1 -ııI. QF. ' 'ı'. 'ıı 'I ' lIı1' '

-I _ h. . ,._ il . _ q - -,-.ı_-, _ __Iı. _ . .I_ .- _ _ '_

r I lı 'JL I.

l' .ıı' "-

' ,,,'_- - .. ri' _...'.._.;-_ . =_;jl-ı_l-_.',-rj _ '-"- u-'Ií- i,^ıı' --'

.',ıf,fl"t

..ı_ ah II*."_=. : ' ' _ iı-ı

_ * 'l ' ' -ı

E: .- _ I_*1l'r1'-.'“"{*Iff:ıf f* I' f: __- _

i' 'p I

ıIıi l-ı.

'Hi-r äıfwirı-_ı ' -ı- 'Iı ı f l ' f ' - 'ı - ' '

.. a' " ' att-ai: Jim'_.ııl' 'i' fiS' r ' l;

ı-'lrnl '- 'ıå-...Lıg* 'ı-fl.ı l: 'ı-ı-II-I 'i '|_ 'ı' ' l 'E'

"" ı .:1_"I _, *ı-ı " 'ıufı 'flfi -'-""ıaı-'r. ' ..'

f1.-l_ı-

Kaiva 16. joiaittaiaaıt iitnpeittziiiaaiz

istittpaitaaia ilittitiiostiits aloitettiin

ttaittcftttstalšaotiitft.

Pstiitstliejatatttit-z tttiitttti ni ia pitti tjviai-tt ta' satsireklaeiksıi. Ifesstılektıı iJaraeıtitettii-ii.

Kuna I 7. Katt.«'t.is_j»'ifjgj.ta ivatiitait itiatitti-tjtst jıttotati iitatriit ttaitila. Yiiio-ojat-aattoiaitttaiı' ptiatı' attaasttt asi-tzaattiiii itiitatittiit svttettttttaılist katti-i totttett paaty. Netin taittaa: itttitzaitct ttiit"t.'a ititntotftites :ıacttttnrtti ittsataıittititatttt. Kıatıitttj-'tftt ntastattsiıaiiltstttts attvttttti tinaiı: iaavtitiattajft fit-t ittftiiaaa tiasitttti-iitıiiitfl.

H' .

Il]

Jarkko IHlurmi

Katriina Arraltoaki

“Iqııq-Iiıııiııııl- '

. -:...- Ms.

L L

` t:'ll

_ E.TU

._ _ I 'lp l h

- ı -ı-

1 E

i- 'IA -

*J s -ı '

*._ı ' f.- "1"'"`- ' 'f-ıs". *tl-i ...1'Jf - '. '*lähti-va flicıfıf' .-'-..-'-.-. - -fi. '- *u 1:. “ikä å

Kuva Iäyfaaraiseen ilessiaišiaiıízaait rnieeiiaeitiiii ansiziirtaiiieii iijfirisjispaia iaarrirniraiaisisi. Paiajei-i jflii psisisee myös iraifeiariiiira.

Kuva 19. Ksiitaiinsissaiiisr aarıaiiI-'iiiiit iviereistaifi peitriinhilznyeii ifititktiprfiiielstıjsr. Tjfrisiiri rilffiintiiiiifitieei stinjaaaisiai iiavfaattiiii auiraiirisita- ja: iiiiiijiiitiririitifaizasaaiaseiisifliittilsfiri_fäiit-=iiiiii srrffiriti tirasiiiitiiijıstii siiiegjiri- _ja pt-'sıfiprffiariiliasi.

Aila Tarvainen

20

_ ._._ f

_ı -_. .

'r ___ _ *___

llesipiııta lisääntyi puolella

Knsteikkeijen suunnittelu alnitettiin hei~

näkuussa 1996 ifiljelijüiden haastatte- luilla ja maastnkäynıteillä. Vanltat vesi- alueet kartnitettiin knkn kylän alueelta.

jnen varrella lüytyfi yksi tiınpeen»

kasvanut lampare ja kunnnstustyüt alnitettiin. Kt-'ıksi erillistä knsteikknit tehtiin Tamminpäännjaan ja lamparei- den ketju veteliinstınrınjaan. Ohkeılan vesipinta~ala lisifiiintyfi keıkeiltıvunsien aikana yhteensä puniella.

Hnsteiknt eılivat heti vesilintujen suesinssa. Rantakasvillistıtis kehittyi ja ensimmäisenä kesänä nopeasti niaa»

perän aiernenpitnkin ja jutırrikniclen arısinsta.

Peltupyyt takaisin

Peltnpyyllii, niaaıliıisıtiiiisentari tun»

ıiuslinntıllri ei rnene nykyään ltyvin.

Stınjapsiikküjen ja ravinnnıt vähene- minen eıvat syynä tähän. Pelteıpyfyf veıi kuitenkin palata takaisin, niin ültkn-

laan kuin muillekin peltnvaltaisille alueille.

Oitkelaiın tuntiin 56 siirteıiaispel- tnpyjftii Litmntilta ensimmäisen ker- ran einkutıssa *vueınna 1997. Ne jafšflliíll knlmeen eri tnttıtııstarltaan, jnissa ne saivat ihmetellä uutta kntisetıttıaan.

Istutuksia jatkettiin vunsina 1993 ifl 1999 56 ja 6D linnulla.

Peltnpyyt eılivat istutettaessa nein kahden ktıukauden ikäisiä. Tntutus- tarhnistit linnut viipautettiin reilun vii- ken kuluessa muutaman yksilön ryh- missä. Seurallisina lintuina vapaaksi päässeet yksilüt jäivät tarhnille irijite»

veriensa liiheisyyteen. Tällä tavnin parvet pysyivät kanssa ja vasta kaik- kien -allessa viipaiiiii pyyt laajensivat liikkunıisaluettiiiin.

Istutettavia peltnpyitä ifalittaessiı en etetttivii ltueıminen setıntatfazı:

1 valitaan ltınnnnnraviıtnnlla riip- kittuja iintujai

I nstnväkirelttıllsi runkitttijen lintujen elintistii ei pysty knvin hyvin kiiyt-

Pıila Ta Nainen l

Kuva 21.

lsrrrrlerlrrrr-vrl pelloot-fırr

bsriiltlrtfrrri-r rrrrliorsra, joissa a llllai on tilaa*

laitroliarjtıirttrlasiiir.

'I

i

-ılErJıı._f*"__ ___

.`›`

ıf-.'

tämään luonnonravintoa, ırıinkä vuoksi ınenelıtvtııisprosentti on suuri

I' hankitaan linnut tarhoista, joissa niillä on tilaa lentohaıjoitultsiin f valitaan alkuperältään kotimaista

tarhakantaa

Ohkolan linnuista kertyi runsaatsti havaintoja. Aluksi ne pysytteliviit tiiviisti totutustarhojen lähistöllä, jos- sa niitä ruokittiin lajitteluerotteella.

Alkusyksjfstä suosittuja ttlueita niivt- tivät olevan inyos latojen ja itietsii- saarekkeiden lähivınpäristüt ja apila- valtaiset pellot. Keskitalvelltt lurni- ltinokset kasvoivat ja linnut siirtyivät asutuksen tuntumaan. Linnut kui- tenkin kävivät edelleen syötnässä peltoalueella olevilla ruokintaka- toksilla.

Linnut oleilivat 5-20 linnun par- vissa, havaintojen mukaan pjfistii selvfisi talven vli 20-40 lla, parhaat tu- lokset saatiin ensimmäisestä istutus- vuodesta; silloin kevään korvalla vrvi-

tiin eri puolilta Ohkolaa löytää useita pieniä peltopyyfptırvi-a. Noin puolet istukkaista oli hengissä keviiällii 1998.

Luonnonptıiktıeista ei sıtattı täysin varmoja havaintoja, sillä poikaset oli- vat pieniltokoisia ja erittäin taitavia piiloutujia. Noin vuoden kuluttua en- sinuniiisestä istutuksesta tztvattiin Oh- koltısta kuitenkin 15 linnun parsfi.

iiosteikon rannasta lentoon pyriihtii- rıyt parvi cıli todennäköisesti hyvin nıenestynyt, ltıtjınııossa syntynyt poi- kue. Peltopyitií niihcliiiiıı kylällä eclel- leenkin, joskin ne ovat laajentaneet esiintyınisııluettaan.

Suoielureunuksista talvinen ruokapöytä

Vesiensuojelun ja riistan talviaikaisen ruuan saannin turvaaıniseksi kehitet- tiin viljelvttıerıetelnıii, jeıssıt suojakttis- taan rajoittuxrzı 6 rnetriii leveä alue on ainakin 4 - 5 vtırıfttıt kerrallaan aina talviajrırıkiıı tfihreiinii. Tätä altıetttı nimitetään stıtiıjeltıretıntıkseksi.

Jarkko Nurmi

Il'

_*ı--ıiı--qi

-'-"'-'“*''gçiıfıı^{ı-ı- -ı--ı}.ı..ıı-»1ı.ıI-l il; 'q-gqıtçg.. v: n-ıfifar-f

Aila Tarvainen

Kuva 22. Vilaireäi srifojelrtrırers*:iris tilaat-fi' :tri-viisırrrtlseı-riaıtsa ttarslrilrlır

vâbáilaririıiiseirza trtrorlıfai-rttlletrıirr. Olkeaflle rjgtısl+ rvrls, arrsttrrtrırrrllrr olfırahıfvrls. Stiina viljelgfä lqıflıtfljloleliırfrrrvrteır lattiaa-er' sırojelrrrıerrrrrrlarar, joila' fall 2.20 lJalirrrrrr-ift.

, t 'fil. 'I_ - ' ., - ' .~- ı '_ .

Karva 23. Oliivi-ditt: irrtrilsvladlztrelriirii oıtitlslrtl lirrrıirorirri-rlrr kiri-ii rjıpsl+r'rrr`s._loer-t rııileea prroli tu: try! rrirrvrirlrı-fallteessa. l-faserirıiirrlltr prrrılellrr ollrrl olinrrfltrrls joirrlzrrriirr zrrrsi-riirrrrtir ja' rıertrrrrs tiiliırrirr-ır-rlrrrroroorr tvrrortrrrr 2000.

Sutıjeltıretıııtısttı sriljeltiirı vınpiiris- tötueıı perustuen ja muiden peltoktls- vien tukien ehttıjeıi puitteissa. Sen vil- jelykiertıo järjestettiin siten, että reunus siiilyyf ynıpärivtıotisesti kasvipeitteelli- senä rrttıhtlollisirrıııtıtn rnriırıeriıt vuo-

tena; peräkkiiiıi. Ensimmäisenä vuonna annettiin starttilttıitıoittıs.

viljely sutınniteltiin ja toteutettiin neljän-viicleıı vfuotlen jakseıiksi seu- raatfttnlttiselltt tfiljelvkierrolltı:

I vuosi: Iíeväi-illii ltvltfettiiıı joki-

Aila Tanıainan

23

Kuun 24. Kabteiaft ieestiittti on Kerntfniıtjoetfthiert. vntıreiin tiistaista-viina' iiniıtffttrtnitfıttt

r.__

ritottiinjittett ınaiseinnlfartsuipeito. Eitsititti-ttiiiseiıtái viinit-rin itttstıtr nii' ttpttetrtjfn rttttrittgonättäıízieia ioisro snt' tnttriiifittt iaeiiittáiii-ttfitfit-t kttttsttfstiitan. ilfifj-'eis poii-tttjfoitn iiınestjti siiioirt táiiEEii-tt peiioife, joHoii-'t nii' sj1.›'_f_1.=t.:ii it-tttisrtttfttrt joIarti-t-tiefaeit otlizettfzırisrtt.

Toista-ite asioita-art iaetfffiáii-t ja äestiin lizststfttoioilste yofattrett pt-'iitii-t itettrttttts ei ofittt iatiiiztzfiisetftii. Salaatti-i on iirttestvıfitıjtt ”iiseitrtfitfii-t jrattieıftife.Kttsttıítyifiäitıáit rnititvtfötzrıiit- täiıfiiaä itttoašesi ittottrtoit eitiinrifiie.

varteen syysruis ja rypsi tai ohra kaksoiskylvonä 6 metrin kaistaan.

Syksyllä puitiin rypsi tai oltnt. Syysruis jäi talttehtimaan.

H vuosi: Syksyllä ruis puitiin ns.

säätiiptıintina siten, ettii jyviä ohjatıttıi takaisin peltoon 1,5- kertainen nrıäiirä normaaliin kylvümäärään nähden.

Siemenet ohjattiin rtıtırrıettsetıloilta silppurin kautta peltoon, jolloin saatiin aikaiseksi tasainen "kylvosf Reunus talvehti vihreänä.

III vuosi: Keväällä kyivettiin syys- viljan laihoon heinänsierıtensetis.

Seoksessa oli timotein nitıkana api- laa lataamassa maahan typpeä uutta stıojeluretınuskiertoa varten. lvluina heinälajeina seokseen sopivat leveä- lelttiset naclat ja koiranheirtä. Ne estä- vät tehokkaasti juıolaveltniin leviärni- sen pientareelta peltoon. Syksyllä pui- tiin syysvilja. Iíevättalvella kylvetty apiia-lteinä -kttstftısto jäi talvehtiinaan.

IV vuosi: Suojeluretıntıs oli hei- niillä. Ttıkilıakerrıtıkseen se ıtnerkittiin monivtıotiseksi ntırrneksi, jolloin siitä korjattiin sato.

V vuosi: Stttı-jeltıretıntıs on edel- leen ntonitrtıotisentt ıtumtena. Syksyllä se kynnetäiin uutta kierrosta vıtrten ja perustetaan syysviljalle. 'Fttlven yli reunus on siis edelleen ttiltreiiriä ja toimii peltoeläirrıiston talvirattintona.

'Fiimiin jälkeen ltierron on ajateltu alkavan alusta.

Eiuojeluretıntısttt viljellään jtıiiii- sääntoisesti ilman viikilttıırtoitteita ja keıniallista torjuntaa.

Torjtırttaruisktıttıksista jtıiclättiiyty- misellä edes-a tıtetaan siemenravintton monip-uolistuıttista sekä ltyonteisten ja muiden pienelioitlen runsastuınisttt.

Iíylvtosten enäonnistumiseen ja tal- tfelitinıisttatırioihin ltannatttttt varatt- ttırt alun alkaen. Tiiydetınykset teh- tliiän alkuperäistä ltieıtoa ntukttilleıt.

Jouko Veil-tltolainen

Talkuilla ia uraktıideıı

Hankevuosien 'aikani-t tnitii tehtiin tal- koilla ja urakoijan kanssa yhteistyössä viljelijitiitlen kanssa. 'litlltoilltt istutettiin kasveja sekä raittattiirı putıstoa kone- tyün etlellä. Paikkattsistttttıksia tehtiin ntutıtantttn ltettkilürt *voirniıt keväisin ja heinien polkeminen tai rıiittiiıttinen istuttıksien yıttpitriltii sovittiin ıttaarı- omistajien itsensä tehtät-fältsi. Massojen siirrossa tarvittiin tfiljelijoitii trakto- reineen.

Yhdessä pellon laidalla

líeskustelutilaistıtıksisstt jokivtınteıı pel- loilla tarkastettiin suojttktıistojen riittä- vyys ja nttthtlolliset tfttotokoltclttt mer- kittiin kttrttttttn. Pahintpiin eroosiopttik-

Ka: on 25. Wfjieigtiiirittit Iettitssn pirit-*ttfitt itettfiisfit peiioit fnitfttiirt ettiä:tstttirtttlfttisttttlttsirt ptntifttrit-tttiitut-'it niättnit taisi-tiesi. ttitiiztittiittii. nfifiirtttfi tfirristfttåtstltittt tiiit-'ttt t-'iıjit-*ífitiittett fistiıitti nsitfıttttttttfioittrt titnis'tttitn-.

tittttitttiottıt-jıfn rtistttttettuofirtjttt rtttefioittt.

koihin suositeltiin kasvipeitteisjfjftlen lisääntistii. salaojien lasktıatıkot tarkistet- tiin ja suositeltiin niiden kunnostamista.

itfíj-fos titlvikatıclella pitlettiin kursseja.

Retkiä tehtiin eri paikkakunnille maise- man- ja riistanhoitokohteisiin.

Tieduttamineıı tärkeää

Tietlottaminen toimenpiteistä oman lcyliiıı nitıille viljelijöille ja asukkaille on tiirkeiiii. Houluttısilloisstt voitiin kertoa, niissä nienniiiin. Hanketta esiteltiin tnaastossa lukuisiile rjthntille. Vieraina olivat niin viljelijät, viritnoitıaiset kuin rıetntojittltin liiheltii ja katıltaa. Oltkolan kyläkottltılaiset tekivät joka vuosi retken ntaastoon ttiljelijiin opttstantttna.

Tieclotustfiilineet olivat ttktiitfisesti rrıultantt ltankkeen edetessä.

*a rf 1, ..

“` - -_1*_ l: f*--_~'_ "

f

ı1- ' 'l'

._ .- f

':~ . ._--ı

ı- 'l Il' -

Aila Tarvainen

..th"1

isät;._.

I -ı

“l'ı.ı

'iät

jllliten hoitaa metsänraunoja ja metsäsaarekkoita

Vaihtelevat reuna-alueet ovat tärkeitä avoiınen maiseman rajaajina että luoti- ntr-n monimuotoisuuden kannalta.

Reunavvohvke voi olla sulkeutuntıt ınonikerroksinen, avoin niittvmäiıien tai ptıoliasfoin haktımainen. Mahtltil- liset raisfatıkset ajoitetaan ıusoalle vfuo- delle. Tälloin siiästetäiirı pailtalltı kasvavia kukkivia ja nnarjovia pensaita

sutııja- ja ruokaıpttikoiksi ja maiseman

fra

ppejä oitajill l

lı§ll t' . " -ı|, _. ' '_

I ,F_ ' '

.- .;_-ı

_`F IJ._`-IFI_rılı ...f-

ıı- ı*".-'.,

L 'I ti.l l

ı J

kaunistukseksi. Yksittäisiä nıaiserııa- puita, katajia ja kauniita rrraakit-fiii tai kalliota otetaan esiin. Lahoptıillıı ja keloilla on sijanstı luonnon kierto- kultısstı. äflyiis linnuııpoıittojii voi ripus- taa. Kohteen vanha unipetıttınttt ktırjtın- jtıottopaikka sftııitltıtııı palaıutttıtt vesipíll- tıaiseksi.

Miten lisätä pellolla monimuotoisuutta

Oltkolanjoen eteläisemrniin t--filjelyıttı-

kean monimLıotoistıtıttti voisi lisätä perttstamttlla jonkun yhtenäisen, joen rnolemırıin puolin metsänrajasta met- sänrtijaan ulottuva-tri ki-iytätfäıi. Luontai- simpana kiiytäviinii toimii valtaojan levennetty piennar tai pysytfiiisltıoıt- teisen kasvulolıkorı raja. Kasvuloltkon rajalle kynnetäiirt 1-2 auran leveyttä.

"fiirnä kynnos iiestetiiän, tnutttt ei kylvetíi, vaan annetaatıi ltatstftıstorı muotlosttıa luontttisesta siernenptın- kista. jatkeısstı ltiivtiiviiä olisi hoitlet- tava niittämällii ja kotjaaıntılltı niittojäte ıtıtıuttlle. Nykyinen *jfttipiiristottıltijär- jestelmä ei tunne tiilltıista "perusta- tnistt-tpatı", *vaan tuet etlellvttäviit ltvltfii- mistä tai istuttamisttt.

aita Tawainsn

Kuinka viljatilan viljeljj- kiertoon saa monipuolısuutta

Viljanviljelyii voi monipuolistaa vuo- rottelemtfılla säännöllisesti eri viljoja.

Ohra, vehnä ja kaura sekä syjfsviljat ovat kasvuominaisuuksiltaan erilaisia, joten jo niiden keskinäinen säännöl- linen kierrätys monipuolistaa viljakíer- toa. Maaperän kunnon kannalta kier- toon pitäisi kuitenkin saada jutıris- toltttan erilaisia kasveja, jolloin vaihto- ehcloiksi tulevat oljvktısvit, nionivtıo- tiset nurnıet ja viherkestınnot. Moni- vuotisten nurmien kierrätys viijatiloilla onnistutı parhaiten siementuotanto- sopimusten puitteissa. Urakointia ja tilojen välistä vhteistvotä kehittäıniillii ııivos lieinzän viljely rehuksi on varteen otettava vaihtoehto saada monivuo- tinen nurtnikierto tfiljan aoltaafl.

Kuinka poikuaet otetaan huomioon niitossa

*xiiherkesantojen niittoajankohta ja -tapa on harkittava käsiteltiivän lohkon sijain- nin perusteellrı. Jos lohkolla oletetaan asustavtııi pesiviii lintuja tai rusakon poikasia, on aikaisin niittotıiktı elokuun alkupuolella. jos taas lohko rajoittuu tfäliiıitäiiıı ktılıdeltıt sitfulta metsään tai jıokivttıteen on niittojiirjestjtfs rrıietittiitfä siten, ettii rtiitto etenee reunoja kohti.

Usein ainoa tunfallirien ratkaisu on, ettii lohko niitetään keskeltä reunoille päin.

Tällä tfiihentıetiiärı lintujen ja nisäk- käitlen poikasten jotıttıtttisttı niittoko- neon teriiäıı viimeisillii kienoltsilla.

hiikäli tiiittojärjestvstii ei voida so- vittaa, pitäisi kiivttiiä ketjupuoıitia niitto- laitteen edessä. Niittottaktorin etuosaan kiinnitetäiirı niittokoneen tvületfevttii sfıtstaava puttınıi, josta riippuu ntaahaıi ulottuvia ketjuja patinltjftıııtıettert sen- tin viilein. líasvustott lttttltttavtıt ketjut pelottavat poikaset pois niittoaltıeelta.

Hi

l-tatriina ärraitosiri

Riiiifrtreirrsriierr ilšesüiitfti-'tfltii-'tffi ifrrerr ftfrjiirrrätfirri _,i`.f.fr t-fersrirriit-jvs tlisresiiaij- irrrrtirriror pieni- jrfri rrir'i-rtit) trrrsririiirıor

irrleirrtrifr tli, i' iir-iífrr Åirierriorfiiti st-*firris- teit iitttrrrfitrftıffrit- friårilzofir-irr irerifrrrr- itfıfiiiirjiiilriitt-iiiitii, Jiritiio tili sriojt-iiri-

ierrirrråtttrr. Koiirreri tirrodt-irr sernrrrrrrrt- jirriatriiiri iirrrrirris er'

riífrrt rrfiririireirrrrr srr i r rtvirjıir' colitsi se iir-'rjfrrirriififrrifr Årtitifaieirriirrtfiti jirfiirisr.

23

Euojslureun us

liitoksia ja joiimgpääiiıiiiitiä

Palaaıratku peltupyyt Ohkulaan

Istutetttıjen peltopviden selviytyminen näytti olevan pareınpriiı kuirı monissa ınuissa istutuskolteiltıissri. Istutettavat peltopjfgrt valittiin tarhoista, joissa linnuílla on tilaa lentoharjoittiksiin.

Lintuja oli tarhoissa nıoltittu litomuviljan lajitteluerotteella, mikä sisälsi pienikokoista víljtinsiententii ja rikkakasvien sieniertiä.

Peltopvitii ruokittiin luornuviljan lajitteluerotteeila ınvos Olikolassrr. Ruokintapail-titt sijaitsivat peltoaukealla jokivaıtella.

Ruokintaa olisi voinut kokeilla lähempänä suojaisia piha- piirejä. Tiilloin lintujen uhkina olisivat olleet toisenlaiset saa- listajat, kuten kissa.

Peltopvvpaıvia havaittiin pitkin talvea ja alueella tavattiin yksi todennäköinen luonnossa svntvnvt poikue. Suoja- istuttıkset tarjoavat kasvaessaan suojaa.

Suujalureuııuksiaıı vaikutus pasitiiin lintuihin

Pesivien lintujen kannalta suojeluretınusten kokonaisala oli niin pieni, että sillä ei juuri ollut merkitystä. Iítıitenltirt kitırtıparien havaittiin keskittyvän peltololiltojen reunoille.

vaikka koiraiden laulureviirit leirittäytvivätkin koko alueelle.

Suojelureunukset ja suojakaistat tarjosivat suojaisia pesii- paikkoja ltetfättoiden aikana, jolloin pellolle tehdvt pesär enimmäkseen tuhotıttıvrıt.

- Keskus - itasicus

_ Reuna R

199? I, _ 199? _ suna

as- tai

*ısà __

1tı- " ' 5.'

H_-

- rata t” ' saa

E20- l

N15- "_

; :šfllfl-

- rti

u

_ JE-

U-

-1999

Ei suojaluraunusla Euojslure unus

Ei suojelura uutista _Juha

Tiainen

.._.-_,_,.

PÅ?

L?

Sunjelureuııuksisn vaikutus rikkakasveihin

Suojeluretıntısteri perustiuiiisen yh- teydessä kiinnostava kjrsvııijfs on, rni-

ten ne vaikutttitfiit riklttiltttst-'ien mitä- rään. Siksi ktıikkirtıi kolnien-a kesänä 199?-99 tutkittiin kevätviljapeltojen ja niiden suojeitıretıntisterı rikkakasvis-

toa, jota verrattiin lohkeiiltirı, joilla ei

ollut suojeitıretintıksiti. Kesällä 199?

rikkaltasvejti tutkittiin kvırurreııeliii loh- kolla, joista viitieilii oli suojelureu- nukset. Koealat sijaitsivat 2,5 ınetrin ja noin Ei) inetriıı etiiisvvdellii pellon reunasta. Ktıltakirı koealttlttı laskettiin lajeittain versojen luituritiiiiriit.

Rikkakastfieıı lajiniiiärissii ei ollut suuria eroja suojeluretınuksellisterı ja suojeluretıntıksettoirrien iolikojen vä- lillä. Sıuojeltıretıntiksellisillri iohkoilla lajirnäärä kasvoi ltieiniiit i-talideri en- sirninäisen vuotlen viilíllii, rntıttii pvstfi sitten ınutıtttiırırittoruaınti_ Yleensä laji- rnäärä oli stıureııtjtıi reunassa kuin pel- lon keskellä. Tulosten perusteella suo- lfiil-iläflifltlskokeiltı johti riltlttikiıstfilli- suuden lisääntvrrtiseen reuntıksillit, mutta ei svveııiıniillit pellon keski- osissa.

Kusteikuilla lisää vesipintaa

Kosteikot siiiiritt heti lintujen hjrtfiik- älfflflüil- JH ilınestvipii rıısakkopoiktıe- kin juomaan ensirnrniiisten joukossa.

Luontaisia irraastornntıotojaı ıirvo- täilevät kosteikot sopivat nriiiserriaan.

Ympärüiviiii kasvillisuutta kannattaa säilyttää ıinaisernan vuoksi ja alenta- rriaan periıstainislttıltıja.

Ktınnoistettiitfia vesitılueita lovrvv joka ltvliistii. Niitä tfttitltiiiri ltunnostiıii ja ennallistaa stıhteelliseit pienillä kus- tannultsilla.

Istutuksia maiseman

ja riistan iltıksi

Viljelvrriitiseriiassa tärkeintä on siiilvt- tää kauniit riälq-friiät

itvoiritinit. Toisaalta kasveillti voidaan korostaa ritaaston- muotoja ja vetlen kulkua. vanhoista pitäjä- ja tiluskartois- ta saatlaarı tfttlrvis- tusta ınaiserria-rıilıei- tien palauttarniseksi.

ivlaiseniiirı- ja riistanhoidon ei tar- vitse olla ristiriidassa. Cilıkolrtssit eniten keslttısteltıa herätti leikattavien kuusien kiivtto. Tällaiset istutukset teittiinkin vähän sivunmiiille tai lehtipensaikon suojaan. Ohkolassiı kokeillaan jat- kuvan kasvattiksen periaatetta, jolloin kaksimetrisinä poistettavien kutısien tilalle on pari vuotta iiienırrıin istutettu uudet. Katajat oirat livviii, joskin pikkutairitet tukeltttıviit heinikkoon ilrnan hoitoa tai voivat rusketttia ketfätitiitttfttn aikaan. Luonnosta siir- retyt katajat eivät lähteneet kasvuun savisessti jokiliıiskassii.

Istutettujit kasveja tulee varauttıii myos hoitanıaan. Keväisin on livifä trırkaıstaa kttstftıunlälıto ja ınalidoliiset talvivatıriot.

ivlaiserirrı- ja luontokohteiden hoi- toon saa jatkuirtıtıtta 5 ja 10 vuotisilla ınaatiılotıtlen eritjvisjfırıpiiristotukiso- pirnuksillri. Ohkolassa *voisi hoitaa pel- lon ja metsiin reuna-alueita ja metsä- saarekkeita rivkvistä enemmän. Tehty- jen ltosteikkojen jatkohoitoon voi ha- kea eritvisvırtpiiristottıkea_

liflvos tfalitserititllit lisätoiınenpi- teeksi rnonirrıtıotoisiıuskohteen hoi- don voi harikkeessii altritetttıit hoitoa jittkaa. jvrkiile rantapelloille ja tulvan

Katriina Arraitositi

30

vaivaamille pelloille voisi perustaa nurmipeitteisiä suojavyöhykkeitä.

Vılıenakentaırıisen lajeja tulee viljelymaisemassa, vaikka niitä loppuun- myynneíssä olisikin edullisesti tarjolla.

Sutıielureuııuksia suunnittelevalle

Suojelureunus näytti suunnitelmissa hy- vin toimivalta. Käytännössä kuitenkin havaittiin, että viljelykierron toteutumi- sessa on monenlaisia vaikeuksia. Varsin- kin kaksoiskylvön onnistuminen kevät- ja syysviljalla on epävamıaa. Syysvilja ei saa riittävästi valoa taimettuakseen täys- tiheän mallasohrakylvöksen seassa.

Yhdessäkylvetyt ıypsi ja mis sen sijaan menestyivät huomattavasti paremmin.

Nurmen kylvö oli tarkoitus tehdä ke- väällä hyvin aikaisin, jotta roudan pumppaava vaikutus olisi "sijoittanufi siemenet sopivaan syvyyteen. Korkean tulvan vuoksi näin ei voitu tehdä.

Rukiin talvehtimisessa oli ongel- mia. Harventunut rukiin laiho ei il- meisestikään estänyt kovin hyvin maa- lietteen valumista vesistöön eikä myöskään voinut olla kovin suurena 31311113 luonnon eläinten talviravintona.

Hesseninsääsken vaurioitusta ei kak- soiskylvömenetelmällä perustetuilla Slffllävillüilla sen sijaan havaittu.

Suojelureunusideaa ei kannata Všlãtüinkäyıtıisistä huolimatta unohtaa, vaan sitä tulisi kokeilla vertailun vuok- Sí Sflvimaita keveämmillä maalajeilla.

öiflakin apila-heinäseos on osoittau- tunut hyväksi talviravinnoksi moni- vuotisina riistalaitumina. Suojelureu- nuksen kokeilu edellyttää viljelijältä pitkäjännitteisyyttä. Tämä edellyttää myös varmuutta tukiehtojen pysyvyy- destä koko kierron ajaksi.

Märkänä keväänä suojelureunuk- sen kylvö voi viivästyä niin, että rypsiä ei voida käyttää kaksoiskylvön parina

syysviljan kanssa. Tästä seuraa edellä kuvattuja ongelmia kaksoiskylvön on- nistumisessa kevätviljan kanssa. Kuiva vuosi taas saattaa haitata nurmisie- menseoksen taimettumista. Tällöin nurmi joudutaan perustamaan uudel- leen. Näin ollen yhden talven aikana ei suojelureunuksella ole kasvipeitettä talven aikana. Täydennyskylvöissä kannattaa pyrkiä alkuperäisen suun- nitelman mukaiseen viljelykiertoon.

Tuotantıılähtiiiııen

näkökulma motivoi viljelijöitä

Ilman motivoituneita ja ennakkoluu- lottomia viljelijöitä ei tällaisia hankkei- ta saada toteutumaan. Ensimmäinen kerta sovittaa tuotanto-, maisema- ja riista-asiat eri toimijoiden kanssa an- toi uskoa, että yhteistyöhön pystytään.

Asioita voi viedä eteenpäin laa- jempina kylän ltehittämishankkeina, matkailuhankkeína, vesistön kunnos- tushankkeina, maiseman- ja riistanhoi- tohankkeina - tarpeen mukaan. Maa- seudun hankerahoitus perustuu eri- laisiin ohjelmiin. Kehittämisrahoitusta voi hakea alueellisesta TE-keskuksesta ja maakuntaliitosta. Vesistön kunnos- tushankkeisiin voi hakea rahaa altıeel- ljsesta ympäristökeskuksesta. Kannattaa myös olla yhteydessä oman kunnan maaseutu-, ympäristö- ja elinkeinovi- ranomaisiin rahoitusasioissa.

Oma kylä on asukkailleen lähivir- kistyspaikka, missä voi liikkua ja har- rastaa. Hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on otettava tasapuoli- sesti kaikki intressiryhmät.

Tarvitaan toimiva hankeryhnıä, mi- kä myös tiedottaa. Hankesuunnittelutın on varattava reilusti aikaa.

Toteutusta tehdään aina myös tal- koilla, joita varten tarvitaan laaja taus- tajoukko Näin saadaan osittain koot- tua myös tarvittavaa o-rnarahoitusta.

.ı.,__,, ..__;-

_ Göransson, G. 8: Frylestam, B. 1983: Fältviltet 1, Biologi . " "

och miljö- hot oelı skydd. - Svenska jägareförbundet.

_ l

_

Helsinki. 'ı

Maa- ja ıı-ıeısaıaıöusmiıınıeı-is 1997; viıjeıyaıueidetn

luonto. Eläimet maisemanhoitajina. Perinnemaisemat ovat

rikkaus. - Erityisyrrıpäristötukien syventävät oppaat.

__ _. __ Maa- ja ınetsätalousıninisteriö 1999: Horisontaalinen

~ '

Nunmıi, P. 8: Väänänen, XII-M. (toirn) 2000: Riistanhoitü- - Metsälelıti-Kustannus, Hämeenlinna.

Nurmi, J. 2000: Maatalouden ympäristötuki 2000-200151,

- Metsästäjä 1/2000.

Pitkäflfifl. M. S: Tiainjenjj. 2000: Maatalous ja luonnon _ monimuotoisuus. - __BirdLife Suomen julkaisuja No.1.

Tarvainen, A. (toimJ 1996: Ohkolan kylän maatalou- dellinen maiseman- ja ympäristönhoitostıunnitelnıa.

- Uudenmaan Maaseutukeskus.

_. -i-' linnuston muutokset ja seuranta Suomessa. - Linnut- _ .-

' 'ıq-fif' Turtola, A. 1997: Käytännön maanviljely ja riisllärlhüifü yhteensovitettavissa. - Metsästäjä 2/1997.

. Virtanen, J. 1994: Peltopyy pohdittavana. - Metsästäjä