Kortesuon tuotantoalue ei ole sen suuruinen (yhtenäinen tuotantopinta-ala yli 150 ha), et- tä siihen olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA)

PÄÄTÖS

Nro 37/05/2

Dnro ISY-2003-Y-239 Annettu julkipanon jälkeen

13.4.2005

LUVAN HAKIJA

Vapo Oy

PL 22

40101 JYVÄSKYLÄ

ASIA Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vieremä.

TOIMINTA

Hakemus koskee Kortesuon 28,8 ha:n tuotantokunnossa olevan alueen turvetuotantoa.

Samalla hakija pyytää vesilain 10 luvun 6 §:n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvedet toi- sen maalla olevaan ojaan.

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Hakija on 19.12.2003 saapuneessa ja 26.7.2004 täydentämässään hakemuksessa toimitta- nut ympäristölupavirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen.

Lisäksi hakija on 25.1.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon vesiensuojelurakenteiden käyttöä koskevan sopimuksen.

Pohjois-Savon ympäristökeskus on 2.7.2001 tehnyt Kortesuon osalta ympäristönsuojelu- lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 §:n mukaisen merkitsemisen ympäristön-

suojelun tietojärjestelmään ja velvoittanut samalla Vapo Oy:ä jättämään alueiden turve- tuotantoa koskevat hakemukset ympäristölupavirastoon vuoden 2003 loppuun mennessä.

Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahake- muksena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuo- tanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.

Kortesuon tuotantoalue ei ole sen suuruinen (yhtenäinen tuotantopinta-ala yli 150 ha), et- tä siihen olisi sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Hakija kat- soo olevansa selvillä hankkeiden ympäristövaikutuksista YVA-lain 25 §:n edellyttämällä tavalla.

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) no- jalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Hakijalla on hallussaan Kortesuolla maata yhteensä 57,42 ha, joka on kokonaan vuokrat- tu alueen maanomistajilta.

Kortesuon tuotantoalueen toiminnalle ei ole aikaisempia viranomaishyväksyntöjä tai lu- pia.

Kortesuolla turvetuotantoa omilla alueillaan harjoittava Mari Tikkanen ja Vapo Oy ovat 20. ja 21.1.2005 tehneet sopimuksen siitä, että Mari Tikkasen tuotantolohkoilta saa joh- taa kuivatusvesiä Vapo Oy:n hallitsemien vesiensuojelurakenteiden kautta.

Ylä-Savon maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 9.4.2003, Kor- tesuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole voimassa maakuntakaavaa yksi- tyiskohtaisempaa asema- tai yleiskaavaa.

YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Tuotantoalueen sijainti ja sen ympäristö

Kortesuon turvetuotantoalue sijaitsee Vieremän kunnan Salahmin kylässä noin 12 km Vieremän keskustasta koilliseen välittömästi Iisalmi-Pyhäntä valtatien 88 länsipuolella.

Kortesuon tuotantoalue on ollut alkuperäiseltä tuotantoalaltaan 56,6 ha, mutta tuotantoa jatketaan enää 28,8 ha:n alalla. Mari Tikkasen hallitsemat Kortesuon yhteispinta-alaltaan 8,5 ha:n turvetuotantolohkot rajautuvat Vapo Oy:n tuotantoalueeseen.

Kortesuon länsipuoli on enimmäkseen ojitettua metsämaata. Suon pohjois-, itä- ja etelä- puolella on runsaasti peltoalueita. Salahminjärvi on noin kilometrin etäisyydellä Kor- tesuon itäpuolella. Valtatie 88 kulkee järven ja Kortesuon välissä.

Lähin asutus on noin 250-300 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Alle 500 metrin etäi- syydellä on yhteensä viisi asuntoa ja 500-1 000 metrin etäisyydellä lisäksi 11 vakituista tai loma-asuntoa. Salahminjärven rannalla on runsaasti asutusta ja loma-asuntoja.

Kortesuota lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on Karjunmäen luokkaan I kuuluva alue noin 1,6 km suon kaakkoispuolella.

Kortesuon ympäristön taloudet saavat talous- ja käyttövetensä Salahminrannan vesi- osuuskunnan vesijohtoverkosta.

Karttatarkastelun perusteella hakijalla ei ole tiedossa alueelta lähteitä, lampia tai muita pienvesiä. Kortesuon läheisyydessä ei ole Natura 2000 -ohjelman alueita tai muita valta- kunnallisten suojeluohjelmien alueita.

Vesien purkureitti ja vesistön tila

Kortesuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen latvoilla Iisalmen reitin Salahminjärven lähiva- luma-alueella (4.541).

Kortesuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan noin 500 metriä pitkän laskuojan kautta Murennusjokeen, joka saa alkunsa Salahminjärvestä noin kilometri laskuojan yhtymä- kohdan yläpuolella. Murennusjoki laskee noin 15 km Kortesuon alapuolella Vieremän- järveen.

Salahminjärven lähivaluma-alueen pinta-ala on 53,8 km² ja järvisyys noin 10 %. Valu- ma-alueen alarajalla tien nro 5950 sillalla yläpuolinen pinta-ala on 488 km² ja järvisyys noin 5 %. Murennusjoessa on säännöstelypadot sekä valtatien 88 että tien nro 5950 sil- loilla.

Salahminjärven pinta-ala on 523 ha ja sen säännöstelyväli on 1,6 metriä. Järven suurin syvyys on 35,5 metriä.

Murennusjoen laskennallinen keskivirtaama on 4,8 m³/s ja kesä-syyskuun laskennallinen ylivirtaama 10,8 m³/s ja alivirtaama 1,3 m³/s.

Kortesuon turvetuotannon vaikutuksia alapuolisen vesistön tilaan ei ole tarkkailtu. Ym- päristöhallinnon vedenlaatutietojen mukaan Salahminjärvi on humuspitoinen ja suhteelli- sen tummavetinen järvi. Veden fosforipitoisuus, joka on ollut kesällä keskimäärin 33 µg/l, ilmentää rehevyyttä. Typpipitoisuudet ovat olleet suhteessa alhaisempia. Myös kesäajan a-klorofyllipitoisuudet, jotka kuvaavat kasviplanktonin biomassaa, ovat olleet korkeita.

Salahminjärven pintaveden happipitoisuus on ollut kesäisin keskimäärin hyvä ja talvisin tyydyttävä. Järvi on syvä ja talvikerrostuneisuuden aikaan happi on kulunut pohjan lähei- syydestä lähes loppuun. Myös loppukesällä happitilanne on ollut selvästi heikentynyt.

Heikon happitilanteen vallitessa sekä rautaa että fosforia on liuennut pohjasedimentistä veteen.

Murennusjoen veden laadusta on tietoja noin neljä kilometriä Kortesuon laskuojan ala- puolelta. Joen vesi on humuspitoisuudeltaan ja väriarvoiltaa Salaminjärven veden kaltais- ta. Joen kokonaisravinnepitoisuudet ovat havaintojaksolla 1992-2002 olleet jonkin verran järven keskimääräisiä tasoja korkeampia. Murennusjoen happitilanne on ollut hyvä ja kiintoainepitoisuudet alhaisia.

Ennen Murennusjoen havaintopaikkaan jokeen laskee Kulvepuro, jonka vesi on ollut keskimäärin selvästi tummempaa sekä humus-, ravinne- ja kiintoainepitoisempaa kuin Murennusjoessa. Kulvepuron valuma-alueella on turvetuotantoa.

Kalasto ja kalastus

Hakijan esittämät tiedot kalataloudesta perustuvat Vieremän osakaskunnan esimiehen haastatteluun.

Murennusjoki on paikallisesti merkittävä virkistyskalastuskohde, jossa kalastaa arviolta 50-100 henkilöä. Kalastus on pääasiassa vapa- ja katiskakalastusta, verkkokalastus on melko vähäistä. Murennusjoella pidetään vuosittain useita onkikilpailuja. Tärkeimpiä saalislajeja ovat hauki ja kuha, lisäksi saadaan ahventa, madetta, lahnaa, säynettä ja sär- keä. Taimenta, harjusta, siikaa ja ankeriasta on myös esiintynyt jonkin verran saaliissa.

Murennusjoen haukikanta on hyvä ja nykyisin myös joen kuhakanta on hyvä. Se on pe- räisin Salahmin- ja Vieremäjärviin tehdyistä istutuksista. Murennusjoki on aikaisemmin ollut hyvä rapujoki, mutta rapukanta taantui 1980-luvulla. Viime vuosina rapukanta on ollut elpymässä ja joella on muutamia ravustajia.

Joen kalatalouskäytölle aiheutuu Salahminjärven säännöstelystä ongelmia, koska joessa on ajoittain vähän vettä. Pyydysten likaantuminen ei ole ollut merkittävää, kaloissa ei ole esiintynyt makuhaittoja. Kortesuon turvetuotannon aiheuttamaa pölyä on ajoittain laskeu- tunut Salahminjärvelle asti.

SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA

Kortesuon turvetuotanto

Kortesuolla hakijalla on turvetuotantoa kahdessa lohkossa niin, että lohkolla 1 tuotannos- sa on 5,4 ha ja lohkolla 2 tuotannossa on 23,4 ha. Tuotannosta poistuneita alueita on 10 ha lohkolla 1 ja 14,3 ha lohkolla 2.

Kortesuon tuotantoalueet on vuokrattu turvetuotantoon 1980-luvun alussa, jonka jälkeen alueet on kunnostettu ja turvetuotantoa aloitettu vuonna 1986. Tähän mennessä turvetta on tuotettu 368 000 m³ ja jäljellä olevat turvevarat ovat noin 80 000 m³. Tuotanto tulee loppumaan viimeistään vuonna 2015. Optimaalisissa olosuhteissa alueen turvevarat riit- täisivät täydellä tuotantoteholla vain 4-6 vuodeksi. Turvevarojen hyödyntäminen Kor- tesuon matalilla ja heikosti kuivatettavilla alueilla on kuitenkin suuresti riippuvainen sää- olosuhteista. Huonoina vuosina turvetta ei juurikaan saada nostettua.

Kortesuolla tuotetaan turvetta pääasiassa mekaanisella kokoojavaunulla ja 10-20 % imu- vaunulla mallia JIK-40. Polttoturve toimitetaan Kuopion Energialle ja Savon Sellu Oy:lle Kuopioon sekä Fortum Oy:lle Lapinlahdelle.

Vapo Oy Energialle on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484).

Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Kortesuon vesiensuojelurakenteina ovat laskeutusallas ja sarkaoja-altaat lietteenpidätti- mineen. Lohkon 2 vedet johdetaan lisäksi laskeutusaltaan tavoin toimivaan kokoojaojaan kaivettuun levennykseen, josta vedet johdetaan lohkolla 1 olevaan pumppausaltaaseen.

Siitä ne pumpataan tuotantoalueen alapäässä olevalle laskeutusaltaalle. Pumppausajan ulkopuolella lohkolta 2 tulevat tulvavedet johdetaan ojassa laskeutusaltaaseen. Kortesuon tuotantoalueella ei ole eristysojia, vaan reunaojiin tulee myös ulkopuolisia vesiä. Tuotan- nosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan myös edelleen alueen laskeutusaltaan kautta.

Samaan Kortesuon laskeutusaltaaseen johdetaan myös Mari Tikkasen tuotantolohkojen vesiä noin 5,4 ha:n tuotantoalalta. Lisäksi Tikkasen suunnitellun tuotantoalueen laajen- nuksen (5 ha) vedet on esitetty johdettavaksi tämän laskeutusaltaan kautta. Vesien johta- misesta on Vapo Oy:n ja Mari Tikkasen välinen sopimus.

Kortesuo on vanha tuotantoalue, jolle edellä kuvatut vesiensuojelurakenteet on jo raken- nettu. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole sellaisia alueita, joille voisi rakentaa toimivan pintavalutuskentän. Näin pintavalutus ei ole teknisesti toteuttamiskelpoinen vesiensuoje-

luvaihtoehto. Kemiallinen käsittely ei ole alueen pienuuden ja tuotannon loppuvaiheen vuoksi taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto

Hakijan mukaan alueen vesienpuhdistusrakenteet täyttävät parhaan käyttökelpoisen tek- niikan periaatteen (BAT) vaatimukset.

Liikennejärjestelyt

Turpeen kuljetus Kortesuolta tapahtuu maantiekuljetuksena pääosin talvikuukausien ai- kana Kuopioon ja Lapinlahdelle. Keskimääräinen vuotuinen ajosuorite on noin 50 rekka- kuormaa. Koska tuotantoalue on valtatien 88 välittömässä läheisyydessä, turvetta ei tar- vitse kuljettaa paikallisteitä pitkin.

Tuotantoaikana työmaaliikenne on urakoitsijoiden ja heidän työntekijöittensä henkilöau- toliikennettä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden eikä niiden kulje- tustarpeita juurikaan ole. Tuotannossa käytettävät vetotraktorit tuodaan työmaalle kevääl- lä ja viedään syksyllä pois.

Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet ja niiden varastointi

Turpeen tuotannossa Kortesuolla käytetään kolmea traktoria, joiden yhteen laskettu ke- vyen polttoöljyn kulutus on tuotantokauden aikana noin 15 000 litraa. Työmaalla säilytet- tävä polttoainemäärä on tuotantoaikana kesällä noin 4 200 litraa.

Poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukikohdassa niille varatuissa paikoissa. Polttoaineen varastointi ei edellytä vallitilan rakentamista, koska säiliötilavuus on alle 15 m³ (KTM:n päätös 15.4.1985/313). Säiliöiden sijainti esitetään vuosittain päivitettävässä työmaan pa- loturvallisuussuunnitelmassa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vesistöt

Kortesuon turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta on hakemuksessa arvioitu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden (4 kpl) vuosien 2000-2002 tulosten perusteella.

Kortesuon 28,8 ha:n tuotantoalueen keskimääräinen tuotantovaiheen bruttokuormitus on 2,8 kg kiintoainetta, 20 g fosforia ja 600 g typpeä päivässä.

Alivalumakausina kuormitus on selvästi keskimääräistä pienempää. Esimerkiksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuosien 1999-2001 tarkkailuaineiston perusteella aliva- lumatilanteen kuormituksen arvioidaan olevan laskeutusaltaisilla tuotantoalueilla noin 25 % tuotantokauden keskimääräisestä kuormituksesta. Voimakkaiden sateiden aiheut- tamien valuntahuippujen aikana kuormitus voi olla huomattavasti keskimääräistä suu- rempaa. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua alapuoliseen vesistöön varsin lyhyinä ylivalumajaksoina.

Kortesuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutukset on arvioitu laimennus- suhteen perusteella Murennusjoessa Kortesuolta tulevan laskuojan alapuolella.

Kortesuon turvetuotantoalueen (28,8 ha) kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoi- suuslisäykset jäävä Murennusjoessa pieniksi ja ne ovat myös hyvin pieniä suhteessa joes- sa havaittuihin pitoisuuksiin. Kortesuolla on tällä hetkellä poistunut tuotannosta 24,3 ha ja koko alue tulee poistumaan tuotannosta viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Tuotan- nosta poistuneiden alueiden kuormitus ja sen myötä vesistövaikutukset saattavat alkuvai- heessa olla lähes samaa tasoa kuin tuotannossa olevilla alueilla.

Kortesuon valumavedet lisäävät kuitenkin omalta osaltaan Murennusjoen rehevyyttä ja pohjan liettymistä, joskin vaikutukset ovat vähäiset.

Kortesuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisessa vesistössä eivät ole niin merkittäviä, että niillä hakijan mukaan olisi vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyt-

töön. Siten perusteita kiinteistökohtaisten korvausvelvoitteiden asettamiselle ei ole ole- massa.

Kortesuon turvetuotannon aiheuttama vähäinen ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Murennusjoen veden laatuun. Kuormitus lisää alapuolisessa vesistössä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja, jotka ilmenevät veden tummuutena, pyydysten likaantumi- sena ja pohjan liettymisenä. Kalojen käyttökelpoisuuteen kuormituksella ei arvioida ole- van vaikutusta. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmäl- lisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten metsäojitus, muut turvesuot, maatalous ja asutus. Kortesuon tuotantoalueen vähäinen kuormitus huomioon ottaen sen kalataloudellisten haittavaikutuksien ei arvioida ylittävän kompensaatiotoimia edellyttävää vaikutustasoa.

Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet

Kortesuon turvetuotantoalueen lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa soveltuvia pohja- vesialueita, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutuksia.

Kortesuon lähiympäristössä ei ole myöskään lampia tai vastaavia pienvesiä tai tiedossa olevia lähteitä. Alueen taloudet saavat talousvetensä vesijohtoverkosta.

Pölyvaikutukset

Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotantoaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämis- tä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen.

Tuotettavan turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja haitan leviämi- seen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maas- ton muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.

Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Vanha imuvainumenetelmä aiheuttaa selvästi enem- män pölyhaittoja kuin mekaaninen kokoojavaunu. Nykyisin imuvaunuihin on saatavana pölyerottimia.

Selvästi likaavana pölyn viihtyvyyshaittarajana on pidetty laskeumaa 10 g/m²/kk. Tämän rajan ylittäviä laskeumia on Vapo Oy:n tuotantoalueiden pölytarkkailuissa vuosina 1988- 1995 havaittu noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Noin 300 metrin etäisyydelle asti turvepöly voi muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä.

Turvepöly ei juurikaan lisää laskeumaa yli 1 000 metrin päässä työmaa-alueesta. Pölyi- simpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (kova tuuli tai lämpötilainversio) vaikutusalue saat- taa olla suurempi.

Kortesuon ympäristössä on mitattu pölylaskeumaa, hengitettävien hiukkasten (PM10) pi- toisuuksia ja kokonaisleijumaa vuosina 1996 ja 1997. Vuonna 1998 alueella on tehty tur- vepölyn leviämismittauksia eri työvaiheiden aikana.

Tehtyjen selvitysten mukaan vuonna 1997 Kortesuon ympärillä, 50-4 000 m:n etäisyy- dellä kiintoaineen laskeuma vaihteli keräysjaksoittain välillä 0,19-3,5 g/m²/kk. Suurim- mat laskeumat havaittiin tuotantoalueen läheisyydessä ja laskeuman määrä väheni etäi- syyden kasvaessa. Keskimääräinen kiintoainelaskeuma oli 100-150 m:n etäisyydellä suosta välillä 1,0-1,2 g/m²/kk ja 200 m:n etäisyydellä keskilaskeuma jäi alle taustatasona pidettyä 1 g/m²/kk.

Hengitettävien hiukkasten ulkoilman ohjearvoon (PM₁₀ 70 µg/m³; valtioneuvoston pää- tökset 480/96 ja 481/96) verrattavat mitatut pitoisuudet jäivät Kortesuolla kesällä 1996 mataliksi (11-26 µg/m³). Kesällä 1997 mitattiin kesää 1996 korkeampia pitoisuuksia (25- 49 µg/m³). Keskiarvoilla tarkasteltuna Kortesuon kokonaisleijuman (TSP) ja hengitettä- vien hiukkasten (PM10) pitoisuudet vastasivat taajamien asuntoalueilla kesäisin esiintyviä pitoisuuksia, mutta suurimmat tunti- ja vuorokausipitoisuudet olivat suurempia kuin taa- jamien asuntoalueilla ja osittain korkeampia kuin vilkasliikenteisten katujen läheisyydes- sä. Mittausten aikaan Kortesuolla oli vielä käytössä vanha imuvaunumenetelmä. Uuden pölyerottimilla varustetun imuvaunun päästöt arvioitiin jäävän keskimäärin matalammal-

le ja niiden arvioitiin leviävän suppeammalle alueelle. Laskennalliset pitoisuusarvot arvi- oitiin olevan maksimissaan noin 50 % vanhaan imuvaunuun verrattuna Vuoden 1998 pö- lyhiukkasmittauksissa tuotantoalueen ympärillä vallitsevat kokonaisleijuman lisäys (TSP) oli Ilmatieteen laitoksen tekemien mallilaskelmien mukaan noin 2 km:n säteellä korkeimmillaan luokkaa 10 µg/m³. Lisäys edustaa lähes kokonaisuudessaan hengitettäviä hiukkasia (PM10). Vuonna 1998 Kortesuolla oli jo käytössä pölyerottimella varustettu imuvaunu.

Kortesuon turvetuotannon lähitiloille aiheuttamista pölyhaitoista on tehty kaksi valitusta 1990-luvun puolivälissä ennen kuin tuotannossa siirryttiin käyttämään pölynerottimilla varustettua imuvaunua ja yksi valitus vuonna 2000. Nykyisin Kortesuolla tuotetaan jyr- sinturvetta pääasiassa mekaanisella kokoojavaunulla (80-90 %) ja vähäisessä määrin pö- lynerottimella varustetulla imuvaunulla. Pölyhaittojen vähentämiseksi tuotantotoiminta lopetetaan nykyisin illalla klo 21.00 mennessä. Tuotantoaikana toiminta keskeytetään, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin.

Kortesuon ympärillä lähin asutus sijaitsee noin 250-300 m suosta itään, minkä lisäksi asutusta on jonkin verran 500-1 000 m:n etäisyydellä suon pohjois-, itä- ja eteläpuolella.

Tällä suunnilla on runsaasti peltoja sekä myös jonkin verran pölyn leviämistä estävää metsää.

Meluvaikutukset

Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuo- dessa noin 30-50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijait- sevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana loka-huhtikuussa melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua.

Nykyisin turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain (763/94) no- jalla annettuja 55 dB (päiväaikainen klo 7.00-22.00 keskiäänitaso) ja 50 dB (yöaikainen klo 22.00-7.00) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut

ohjearvot eivät ole mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Useissa työvaiheissa melu on suurimmaksi osaksi traktorien aiheuttamaa melua, joka esim. jyrsinturpeen kääntämisessä ja karheamisessa on verrattavissa pellon muokkausta tekevän traktorin aiheuttamaan meluun. Meluisimpien työvaiheiden (kun- nostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 dB voi ylittyä 200-300 m:n etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 dB 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.

Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutki- muksissa noin 100-150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 dB.

Kortesuolla meluhaitta keskittyy tuotantoalueen läheisyyteen. Tuotantotoiminnasta ai- heutuvan melun ei arvioida ylittävän ohjearvoja lähimmissä kiinteistöissä normaaliolo- suhteissa. Epäedullisissa olosuhteissa (esimerkiksi kova myötätuuli) ja mikäli käytetään keskimääräistä enemmän melua aiheuttavaa kalustoa voi toiminnan aiheuttama melu ylit- tää terveydensuojelulain nojalla annettujen äänitasojen (55 dB päivällä ja 50 dB yöllä) ohjearvot lähimmissä kiinteistöissä. Tuotantoalueesta 500-1 000 m:n etäisyydellä sijait- sevissa kiinteistöissä ohjearvot eivät tuotantovaiheessa todennäköisesti ylity.

Melun häiritsevyys ei ole riippuvainen ainoastaan melun voimakkuudesta, vaan myös sen laadusta, kestosta ja toistuvuudesta. Impulssimainen melu on korkeiden meluhuippu- jen takia haitallisempaa kuin tasaisesti jatkuva melu. Melun häiritsevyys lisääntyy melun voimakkuuden vaihdellessa, sillä voimakas epäjatkuva melu vetää huomion puoleensa ja muiden ärsykkeiden havainnointi heikkenee. Yöaikaan kuuluva melu häiritsee yleensä enemmän kuin päiväsaikainen melu. Ympäristömelun haitat koetaan yleisenä häiritse- vyytenä.

Kortesuolla ei ole tehty meluselvityksiä. Tuotantotoiminnan aiheuttamista meluhaitoista ei ole tullut valituksia Vapo Oy:lle tai Iisalmen seudun kuntayhtymän ympäristöosastol- le. Kortesuo sijaitsee valtatie 88:n vieressä. Valtatiellä on oma vaikutuksensa alueen me- lutasoon. Kortesuolta tapahtuvien turvekuljetusten aiheuttama melun lisäys jää valtatiellä kokonaisuuteen nähden vähäiseksi.

Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

Turvetuotannossa syntyy talous-, muovi- ja öljyjätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä se- kajäte kerätään keräilypisteeseen, josta ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jätetyypeille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu nimikylteillä.

Aumamuovi varastoidaan työmaalla olevissa varastopaikoissa muut jätteet tuotantoalu- een tukikohdassa. Työmaan jätehuoltosuunnitelmissa ilmoitetaan vuosittain jätteen laatu ja määrä, jätteen poiskuljettaja sekä tyhjennysjaksot.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäris- tölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaille on ni- metty palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt suokohtaiset paloturvallisuussuunnitelmat.

Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä.

Kortesuon turvetuotannolla on ympäristöluvan saatuaan oltava laissa ympäristövahinko- vakuutuksesta tarkoitettu vakuutus.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Kortesuon tuotantoalue on kuulunut vuodesta 2003 alkaen Pohjois-Savon turvetuotanto- alueiden yhteistarkkailuun. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

Kortesuon alapuolisessa vesistössä ei ole ollut kalataloudellista tarkkailua. Hakija ei esitä pöly- ja meluvaikutusten tarkkailemista.

TUOTANTOALUEEN JÄLKIHOITO JA -KÄYTTÖ

Hakijan mukaan tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoa koskevilla ympäristölupaan liitettävillä määräyksillä tarkoitetaan näiden alueiden haitallisten ympäristövaikutusten lähinnä vesistövaikutusten estämistä ja vähentämistä toimenpitein sekä tarkkailua. Kor- tesuolla tuotannosta poistuneiden alueiden valumavedet johdetaan tuotannossa olevien alueiden vesien kanssa samaa reittiä.

Kortesuolla kaikki tuotantoalueet ovat vuokrattuja. Ne palautetaan sopimuksen mukaan maanomistajille, jotka päättävät alueidensa jälkikäytöstä. Tähän mennessä tuotannosta poistunut alue (24,8 ha) on maatalouskäytössä. Todennäköisin jälkikäyttö myös myö- hemmin turvetuotannosta poistuvilla alueilla on maatalous. Vuokrasopimusten mukaan vuokra-alueet tulee palauttaa vuokranantajalle kuivatukseltaan metsätalouden käyttöön soveltuvina.

Turvetuottajalle kuuluu vastuu alueen jälkihoidosta, johon kuuluvat tarpeettomien raken- nelmien ja rakennusten pois siirtäminen ja alueen siivoaminen.

TOISEN MAALLA OLEVAN OJAN KÄYTTÄMINEN VESIEN JOHTAMISEEN

Hakija esittää, että sille myönnettäisiin vesilain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettu oikeus johtaa kuivatusvedet toisen maalla olevaan ojaan. Pyyntö koskee tiloja Huttula RN:o 31:3 (244 m), Lamperi RN:o 6:35 (165 m), Kortepuro RN:o 6:9 (9 m), Lahdenpohja RN:o 6:108 (55 m) ja Murennoskoski RN:o 69:0 (40 m).

Ojaa ei ole tarpeen syventää miltään osaltaan. Vesien johtamisesta ei aiheudu kiinteistöil- le ja niiden toiminnoille korvattavaa vahinkoa tai haittaa.

Hakijalle on asetettava vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen velvoite ojan kunnossa- pidosta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Vieremän kun- nassa 8.9-8.10.2004 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille yhtäaikaisesti Mari Tikka- sen Kortesuon turvetuotantoalueen (Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvat lohkot) ym- päristölupahakemuksen (dnro ISY-2004-Y-89) kanssa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iisalmen Sanomissa 8.9.2004.

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Vieremän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveyden- suojeluviranomaisena toimivalta Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Viere- män kunnalta.

Lausunnot

1. Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakemuksen mukainen turvetuotanto Kortesuolla täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset eikä tuotannosta aiheudu merkittä- vää haittaa, rasitusta tai ympäristön pilaantumista, kun toiminnassa otetaan huomioon ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät toimenpiteet.

Ympäristökeskus on lausunnossaan vaatinut seuraavaa:

- Koska tuotantoalueen eteläosa on pääosin poistunut tuotannosta, johdetaan suurin osa tuotantotoiminnan kuivatusvesistä kahden altaan kautta. Kun tuotanto alueella muutoin- kin on loppuvaiheessa, katsoo ympäristökeskus, että hakijan esittämät vesienkäsittelyme- netelmät ovat Kortesuolla riittävät.

- Tarkastuksella syksyllä 2003 on todettu, että varsinainen laskeutusallas on matala. Myös hakemuksessa esitetyn altaan mitoituksen mukaan altaan lietetila (3 m³/ha) on pienempi kuin mitoitusohjeet edellyttävät (vähintään 4 m³/ha). Laskeutusallas tulee kunnostaa niin, että se täyttää mitoitusohjeen vaatimukset kaikilta osin.

- Hakemuksen mukaan tuotantoaluetta ei ole eristysojitettu, vaan alueelle tulee myös ul- kopuolisia vesiä. Ulkopuoliset vedet tulee mahdollisuuksien mukaan ohjata tuotantoalu- een ohi. Mikäli se ei ole mahdollista, tulee ulkopuolisten vesien määrä ottaa huomioon laskeutusaltaan mitoituksessa.

- Laskeutusaltaaseen johdetaan myös suurin osa viereisen Mari Tikkasen turvetuotanto- alueen kuivatusvesistä. Ne tulee ottaa huomioon altaan mitoituksessa.

- Kortesuolla käytetään jyrsinturpeen tuotannossa mekaanista kokoojavaunumenetelmää ja vähäisessä määrin pölynerottimella varustettua imuvaunua, joten tuotantomenetelmät ovat mahdollisimman vähän pölyäviä. Kortesuon turvetuotantotoiminnasta on kuitenkin tullut valituksia pölystä, viimeisin vuonna 2000, jolloin on jo ollut käytössä vähän pölyä- vät tuotantomenetelmät.

- Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa 250-300 metriä, joten pölyhaitta asutukselle on mahdollinen. Hakemuksen mukaan toiminta keskeytetään, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tulee olla tuulipussi tai muu vastaava menetelmä.

- Turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asunto- alueilla ulkona klo 07-22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22-07 välisenä aikana arvoa 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ul- kona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 dB ja yöllä tasoa 40 dB (Vnp melutason oh- jearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheutta- via työkoneita ja -menetelmiä.

- Kortesuon jätekatokseen kerätään myös ongelmajätteitä (jäteöljy, suodattimet). Syksyn 2003 tarkastuksessa havaittiin, että jäteöljyä oli valunut maaperään. Keräys tulee olla si- ten järjestetty, ettei ongelmajätteitä pääse maaperään.

- Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi.

- Syksyn 2003 tarkastuksessa havaittiin, että polttoöljysäiliön lähellä oli valunut polttoöl- jyä maaperään. Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden ke- mikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön este- tään. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellai- selle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin.

- Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään.

- Tuotannon aikainen vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla yhteis- tarkkailuna Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistark- kailuohjelman mukaan virtavesitarkkailu Kortesuolla suoritetaan valitsemalla kolme tarkkailupistettä (tuotantoalueelta lähtevä oja, yläpuolinen ja alapuolinen vesistö). Erillis- tä kuormitustarkkailua Kortesuolle ei ole tarpeen järjestää, vaan kuormitus lasketaan yh- teistarkkailuohjelman mukaisesti erillisten tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen kes- kiarvon avulla.

- Kortesuolla ei ole ollut pölytarkkailua, mutta pölyn aiheuttamista haitoista on valitettu.

Tästä syystä Kortesuon pölyvaikutusten seuraamiseksi on syytä aloitetaan niin sanottu silmämääräinen seuranta. Tällöin hakijan sopii lähitalouksien (noin 500 m) kanssa tark- kailusta niin, että tarkkailevat taloudet ilmoittavat mahdollisesta haitasta nimetylle haki- jan yhteyshenkilölle. Mikäli haittaa esiintyy, tulee hakijan tarkastaa kohde, jossa haitta on todettu. Lisäksi hakijan tulee sopia haitan kärsijän kanssa tarvittavista toimenpiteistä ja korvauksista sekä ilmoittaa asiasta ympäristökeskukseen.

- Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

- Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 §:n mukaisesti.

- Kortesuon alueet ovat kokonaan vuokrattuja, joten maanomistaja päättää tuotantoaluei- den jälkikäytöstä. Hakijan tulee pitää alueen vesienkäsittelyrakenteet kunnossa siihen saakka, kunnes turvetuotannosta aiheutuva vesistökuormitus on kokonaan päättynyt. Tuo- tannon päätyttyä hakijan tulee siivota alue ja poistaa tarpeettomat rakennelmat ja laitteet.

2. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö on esittänyt, että lupa Kortesuon turvetuotantoon voidaan myöntää määräajaksi. Edellytyksenä on, että Vapo Oy ja Mari Tikkanen velvoitetaan istuttamaan kompensaationa turvetuotannon kalataloudellisesta haitasta Murennusjokeen joka toinen vuosi 500 kpl 1-vuotiaita vähintään 10 cm:n pituisia järvitaimenen poikasia tai arvoltaan vastaava määrä muita kaloja TE-keskuksen hyväk- symällä tavalla.

Perusteluinaan TE-keskus on todennut, että turvetuotannon jätevedet laskevat osaltaan Murennusjoen kalataloudellista arvoa. Haitta muodostuu lähinnä laskeutuvan kiinto- aineen elinympäristöä heikentävästä vaikutuksesta sekä rehevöitymisen kalastukselle ai- heuttamasta haitasta.

3. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä ja 4. Vieremän kunta ovat samansisäl- töisissä lausunnoissaan vaatineet, että Kortesuon vesistötarkkailu tulee toteuttaa hyväksy- tyn tarkkailuohjelman mukaan ja tarkkailu tulee sisällyttää edelleen Pohjois-Savon turve- tuotantoalueiden yhteistarkkailuun.

Vaikka kysymyksessä on vanha tuotantoalue, tulisi toiminnassa pyrkiä käyttämään paras- ta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

Tuotantoalueen toiminta on myös tuotantokauden ulkopuolella järjestettävä niin, ettei synny ympäristöhaittoja. Turpeen aumausalueiden kuntoon tulee kiinnittää huomiota niin, ettei turvetta pääse alueen kuivatusojiin aumauksen aikana.

Tuotantoalueen toiminnassa käytettävien aineiden (polttoaineet, voiteluaineet, öljyt ja jäähdytinnesteet) varastointi ja käsittely tulisi järjestää niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Huolto- ja tankkauspaikkojen tulee olla tiivispohjaisia ja mahdolliset ylivuodot tulisi estää.

Alueella toimivien urakoitsijoiden on oltava selvillä toiminnalle asetetuista lupaehdoista.

Muistutukset

1. AA ja BB (tila Honkala RN:o 31:1) ovat lausuneet, että he eivät puolla ympäristölu- pahakemusta. Muistuttajien tila sijaitsee Kortesuohon nähden valtatien 88 toisella puolel- la.

Kortesuon turpeennostosta on ollut kesäisin pöly- ja meluhaittaa. Turvetta on nostettu, vaikka ihan selvästi on ollut havaittavissa tuulen kuljettavan turvepölyä asumukselle. Pö- lyhaitat ovat olleet huomattavia; muun muassa pyykin kuivaaminen ulkona kesäisin on ollut lähes mahdotonta. Ikkunanpuitteet ja yläpohjaeristeet ovat täysin turvepölyn peitos- sa ja lisäksi turvepölyä tulee tuuletusikkunoista sisätiloihinkin aiheuttaen ylimääräistä sii- voamista.

Turpeennostosta on ollut myös meluhaittaa, sillä turvetta on nostettu pitkälle puoleen yö- hön.

2. CC ja DD (tila Pitkäkangas RN:o 31:2) ovat tehneet 1. muistutuksen kanssa samansi- sältöisen muistutuksen. Muistuttajien tila sijaitsee Kortesuohon nähden valtatien 88 toi- sella puolella Honkalan tilan vieressä.

HAKIJAN SELITYS

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu, että Kortesuon tuotannossa oleva ala on vuonna 2005 noin 15 ha ja tuotanto kestää noin 2-3 vuotta. Pois- luovutetuilla alueilla ojat ovat heinittyneet ja ottavat kiinni kuormitusta, myös kiinto- ainetta. Levennetty kokoojaoja ennen pumppausta pidättää hyvin lohkon 2 vedet ja vä- hentää altaalta 1 lähtevää kuormitusta. Tähän nähden ja ottaen huomioon alkuperäisen al-

lasmitoituksen alueella, jonka maaperä vielä on hyvin eroosioherkkää, ei ole kuormituk- sen vähentämistarkoituksessa järkevää suorittaa mitään allas- tai ojankaivutöitä.

Turvetuotannon aiheuttama kuormitus ja rakenteiden kunnossapitovelvollisuus päättyy, kun maanomistaja ottaa tuotannosta luovutetun alueen esimerkiksi peltomaana viljely- käyttöön. Alueen palauttaminen maanomistajalle tapahtuu vuokrasopimuksen ehtojen, jotka mukailevat ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyjä seikkoja, mukaisesti.

Pohjois-Savon TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija lausuu, että hakemussuunni- telman kalatalousvaikutusarvion perusteella hakija ei näe perusteita vaaditulle hoitovel- voitteelle.

Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja Vieremän kunnan lausuntojen johdos- ta hakija viittaa vesiensuojelun tehostamisen osalta hakemuksessa ja ympäristökeskuksen lausunnossa sekä siitä annetussa selityksessä esitettyyn.

Muistutusten 1. ja 2. johdosta hakija lausuu, että hakemuksessa on esitetty pölyhaitan estämistoimenpiteenä toiminnan keskeyttäminen, kun pölyä kulkeutuu asutukseen päin.

Tämän myös Pohjois-Savon ympäristökeskus on katsonut riittäväksi. Hakija on myös hyväksynyt ympäristökeskuksen esittämän niin sanotun silmämääräisen pölyseurannan järjestämisen. Hakijan käsityksen mukaan ohjearvot ylittävää meluhaittaa ei aiheudu.

Luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti käsiteltävänä Mari Tikkasen Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvan Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahake- mus (dnro ISY-2004-Y-89).

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ

Ympäristölupavirasto antaa samanaikaisesti päätöksen numero 38/05/2 Mari Tikkasen Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvan Kortesuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- asiassa.

Perustelu: Asioiden ratkaiseminen ympäristönsuojelulain 40 §:n nojalla samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteiset pöly- melu- ja vesistövaikutukset on lupaharkin- nassa otettava huomioon.

LUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Vieremän kunnan Salahmin kylässä sijaitsevan Kortesuon 28,8 ha:n tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon.

Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 §:n mukaisen oikeuden johtaa Kortesuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet ja myös tehdyn sopimuksen nojalla yhtiön käsittelemät Mari Tikkasen Vapo Oy:n tuotantoalueeseen rajautuvan Kortesuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet tiloille Huttula RN:o 31:3 (244 m), Lamperi RN:o 6:35 (165 m), Kortepuro RN:o 6:9 (9 m), Lahdenpohja RN:o 6:108 (55 m) ja Murennoskoski RN:o 69:0 (40 m) tehdyssä laskuojassa alapuoliseen vesistöön. Luvan saajan on huoleh- dittava laskuojan kunnossapidosta.

Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahin- kojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tuotantoalueen alapuolisessa vesistössä määrä- tään istutusvelvoite. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeista ei ennalta arvioiden aiheudu.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä.

Lupa on voimassa määräaikaisena vuoden 2009 loppuun.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesien johtaminen

1. Kortesuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojassa Murennusjokeen, joka las- kee Vieremänjärveen.

Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito

2. Tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojien lietesyvennykset ja päiste- putkipidättimet. Lohkolta 2 (tuotantopinta-ala 23,4 ha) vedet johdetaan ensin kokoojaojan syvennykseen ja siitä pumppaamalla tuotantoalueen laskeutusaltaaseen. Pumppausajan ulkopuolella tulvavedet lohkolta 1 johdetaan ojassa laskeutusaltaaseen. Lohkolta 1 (tuo- tantopinta-ala 5,4 ha) vedet johdetaan edellä mainittuun laskeusaltaaseen.

Vesiensuojelurakenteiden sijainti on esitetty hakemussuunnitelman täydennyksen liittees- sä 1.

3. Kortesuon turvetuotantoalueen laskeutusaltaaseen johdetaan myös tuotannosta poistu- neiden ja siitä poistuvien lohkojen vesiä, Mari Tikkasen Kortesuon turvetuotantolohkojen vesiä sekä tuotantoalueen ympäristöstä tulevia vesiä.

Tuotannosta poistuvilta alueilta vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä.

4. Kortesuon laskeutusallas on kunnostettava viimeistään tuotantokauden 2006 alkuun mennessä niin, että sen mitoitusvaluma on 300 l/s/km² ja lietetila vähintään 4 m³/ha. Mi- toituksessa on otettava huomioon laskeutusaltaan koko valuma-alue. Tarvittaessa laskeu- tusaltaan seinämät on tuettava eroosion ehkäisemiseksi. Laskeutusallas on varustettava pintapuomilla ja veden korkeutta säätävällä poistoveden patorakenteella (esimerkiksi pa- tolaatikko). Kaikkien edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä en- nen tuotannon aloittamista kesällä 2006. Laskeutusaltaan kunnostamisen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.

5. Laskeutusallas, kokoojaojan levennys ja sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kun- nossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaan kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolli- set puutteet on korjattava välittömästi. Muut vesistökuormitusta vähentävät rakenteet (mm. päisteputket, pintapuomit) on pidettävä kunnossa.

Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä tur- vetta ei joudu ojiin.

6. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Poh- jois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuk- sia yksityiseen tai yleiseen etuun.

Päästöt ilmaan ja melu

7. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä aiheuttavia ko- neita, laitteita ja työmenetelmiä. Imuvaunut on varustettava pölynerottimilla. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueilta leviää mahdollisimman vähän pölyä lähimpien asuntojen suun- taan. Pölyämistä aiheuttavat tuotantotyöt on keskeytettävä, mikäli tuuli kuljettaa pölyä asutukseen päin.

Tuulen suuntaa ja nopeutta on tuotantoalueella seurattava tuulipussilla tai muiden vastaa- vien laitteiden avulla.

8. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häi- ritsevästi.

9. Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo 7.00 - 21.00 A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB. Loma-asumiseen käytet- tävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 dB.

Pölyä tai melua aiheuttavaa toimintaa (turpeen nosto ja tuotantoalueen kunnostustyöt) ei saa tehdä klo 21.00 - 07.00 välisenä aikana.

Polttoaineet ja öljyt

10. Toiminnassa käytettävien aineiden (mm. polttoaineet, voiteluaineet ja öljyt) varastoin- ti ja käsittely on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään. Polttoainesäili- öiden purkuletkuissa tulee olla ylitäytönestimet. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjaisella alustalla.

Jätteet

11. Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti sekä toimite- taan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittely- paikoissa. Jätteet on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle.

12. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimi- tusaika ja -paikka.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

13. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.

Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle.

Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu

14. Vapo Oy:n ja Mari Tikkasen on yhdessä tarkkailtava Kortesuon toimintojensa ympä- ristövaikutuksia.

15. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotan- tokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja niistä seikoista, joil- la on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä.

16. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu toteutetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden (19.5.2003) tarkkailuohjelman mukaisesti. Kortesuo sisältyy ohjelman virtavesitarkkai- luun, jossa vuodesta 2004 alkaen otetaan kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa purkuojasta ja Murennusjoesta ojan ylä- ja alapuolelta.

17. Turvetuotannon aiheuttamaa pölyn määrää tuotantoalueista alle 500 metrin etäisyy- dellä sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla on tarkkailtava Pohjois-Savon ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla. Yhtiön ja Mari Tikkasen yhteinen esitys tarkkailun toteut- tamisesta on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kulu- essa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

18. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmia tarpeelliseksi katso- mallaan tavalla.

19. Kuormitus- ja vesistötarkkailun vuosiraporttien tulokset on toimitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Li- säksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

Pölytarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

Kalatalousvelvoite

20. Luvan saajan on vuodesta 2005 alkaen joka toinen vuosi istutettava Murennusjokeen hankkeen vaikutusalueelle 500 kpl 1-vuotiaita vähintään 10 cm:n pituista järvitaimenen poikasta tai rahalliselta arvoltaan vastaava määrä muita kaloja Pohjois-Savon TE- keskuksen hyväksymällä tavalla. Istutussuunnitelma on toimitettava TE-keskuksen hy- väksyttäväksi viimeistään kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaisuudesta.

Ennakoimattoman vahingon korvaaminen

21. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole enna- koitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

LUVAN VOIMASSAOLO JA TOIMINNAN LOPETTAMINEN

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 31.12.2009 saakka.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä ja 59 §:ssä säädetty- jen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Toiminnan lopettaminen

Tuotannosta poistettujen ja siitä lupakaudella poistuvien alueiden jälkihoito on tehtävä si- ten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvi- peitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syys- tä ole enää tarpeen.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.

Tuotannon loputtua hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Lu- van saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet (laskeutusallas) kunnossa niin kauan, kunnes ympäristökeskus on todennut, että niiden kunnossapito ei enää ole tarpeen tai sii- hen saakka, kunnes vesiensuojelurakenteiden käyttövastuu on sopimuksella siirretty alu- eella turvetuotantoa erillisellä luvalla harjoittavalle turvetuottajalle.

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntäminen

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimukset.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pi- laantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Oikeus tuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen toisen maalle tehdyssä ojassa voi- daan vesilain 10 luvun 6 §:n nojalla myöntää. Luvan haltija vastaa turvetuotannosta ai- heutuvasta ojan kunnossapidosta.

Kortesuo on Ylä-Savon maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalueiksi. Lupaharkin- nassaan ympäristölupavirasto ottaa huomioon valtioneuvoston 19.3.1998 tekemään peri- aatepäätökseen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 sisältyvän kannanoton, jonka

mukaan turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soil- le.

Kortesuon turvetuotantoalue on ollut käytössä jo lähes 20 vuotta. Hakija on ilmoittanut lausunnoista ja muistutuksista antamassaan selityksessä, että tuotanto kestää alueella noin 2-3 vuotta. Tämän vuoksi ja ympäristökuormituksen ajallisen keston rajaamiseksi lupa myönnetään määräaikaisena vuoden 2009 loppuun asti. Tämä mahdollistaa alueen turvevarojen hyödyntämisen loppuun myös siinä tapauksessa, että lupakauteen sisältyy turvetuotannon kannalta sääolosuhteiltaan epäedullisia vuosia.

Lupamääräysten perustelut

Vesienkäsittelyä määrätään tehostettavaksi muun muassa mitoittamalla laskeutusallas turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön moniste 117) annettujen mitoitusarvojen mukaisesti. Vesienkäsittelyn tehostaminen määrättyä laa- jemmin ei ole alueen olosuhteet ja tuotannon lyhyt kesto huomioon ottaen tarkoituksen- mukaista.

Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi vanhan tuotantoalueen olo- suhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintavalutuksen käyttöönotto ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Mitoitukseltaan riittävä laskeutusallas on van- halla tuotantoalueella riittävä vesiensuojeluvarustus, kun otetaan huomioon myös alapuo- lisen vesistön tila ja sen muu käyttö sekä tuotannon loppuminen viimeistään vuonna 2009.

Kortesuon lähistöllä sijaitsee asutusta, jolle turvetuotannon pölystä ja melusta voi aiheu- tua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melu- ja pölypäästöjen vähentämiseksi on siksi tarpeen antaa erilliset määräyk- set. Hakijan esityksen mukaisesti tuotantotoiminta määrätään lopetettavaksi klo 21.00 - 07.00 väliseksi ajaksi. Pölypäästöjen vaikutuksen selvittäminen erillisen suunnitelman mukaan on tarpeen.

Asumiseen ja loma-asumiseen käytettyjen alueiden päiväaikaiselle melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjear- voja.

Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jäte- huollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassa olevan jätteen määrästä, lajista, laadus- ta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.

Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.

Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta kuormituksesta ja sen vaiku- tuksesta ympäristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta.

Aiheutuvan kalaveden tuoton alentumisen kompensoimiseksi määrätään istutusvelvoite.

Velvoitteen määrää harkittaessa on otettu huomioon tuotantoalueen vesiensuojelun pe- rustaso ja kuormituksen aiheuttama hoidon tarve. Kuormituksessa on mukana myös lu- van saajan ja Mari Tikkasen välisen sopimuksen perusteella hakijan laskeutusaltaaseen tuleva ulkopuolinen kuormitus. Tässä tapauksessa velvoite määrätään TE-keskuksen vaa- timuksen mukaisesti istutuksena. Tarvittaessa istutuslajia voidaan kalatalousviranomai- sen hyväksymällä tavalla vaihtaa rahalliselta arvoltaan vastaavaan muuhun kalataloudel- lisia haittoja vähentävään toimenpiteeseen.

Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelu- lain 72 §:ään.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, Pohjois-Savon TE-keskuksen, Ylä-Savon ter- veydenhuollon kuntayhtymän ja Vieremän kunnan esittämät vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla.

Muistutuksissa 1) ja 2) esitetty vaatimus luvan epäämisestä hylätään ratkaisuun ja sen perusteluihin viitaten. Ympäristörasituksen ajallinen kesto on rajattu antamalla toimille määräaikainen lupa vuoden 2009 loppuun. Pöly- ja melurasituksen vähentämisestä muun muassa öisin sekä pölyvaikutusten tarkkailemisesta on annettu erilliset määräykset.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 40 §, 41 §, 42 § 1 mom., 43 § 1 ja 3 mom., 44 §, 45 § 1 mom., 46 §, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 § ja 90 §.

Ympäristönsuojeluasetus 5 §, 19 §, 30 § ja 37 §

Vesilaki 2 luvun 22 § ja 10 luvun 6 §

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksestä peritään käsittelymaksu 840 euroa (turvetuotantoalue alle 30 hehtaaria).

Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-kes- kukselle, Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymälle ja Suomen ympäristökeskukselle.

Päätöksen antamisesta kuulutetaan Vieremän kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Iisalmen Sanomissa.

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.

Valitusaika päättyy perjantaina 13.5.2005.

Muutosta tähän päätökseen saa hakea

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja

5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valitusosoitus liitteenä.

Määräaika ja valitusmenettely

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen an- tamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 13.5..2005 ennen virka-ajan päättymistä.

Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio

Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665

Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi

Virka-aika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päätty- mistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toi- mitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä

- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.

Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräis- sä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa.