• Ei tuloksia

Kriittistä maantiedettä ja lännen tuulia Chicagossa näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kriittistä maantiedettä ja lännen tuulia Chicagossa näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelanden

Kriittistä maantiedettä ja lännen tuulia Chicagossa

Association of American Geographers -järjestö (AAG) kutsui vuosittaisen konferenssinsa koolle Chicagoon 21.–25. huhtikuuta. Virallisella osallis- tujalistalla oli lähes 7 500 osallistujaa, mutta huhu- jen mukaan osallistujamäärä olisi ollut jopa yli 8 000. Konferenssin osallistujista lähes joka 200. oli saapunut Suomen yliopistoista; suomalaisten yh- teenlaskettu edustus oli 35.

Moninaista sisältöä maantieteen käärepapereissa

Tieteelliseltä sisällöltään konferenssi osoittautui äärimmäisen monipuoliseksi. Päällekkäisiä ohjel- manumeroita oli jatkuvasti käynnissä lähes sata.

Perinteisten työryhmien ja teemaluentojen vasta- painoksi tarjolla oli esimerkiksi paneeleita, kirjaili- jatapaamisia ja ekskursioita. Lisäksi konferenssin päämajana toimineen Hyatt-hotellin alin kerros va- rattiin kokonaisuudessaan messukäyttöön posterei- ta sekä yritysten, kustantajien, oppilaitosten ja yh- distysten esittäytymisiä varten.

Kriittistä luonnonmaantiedettä käsitelleen pa- neelin aluksi Rutgers Universityn vieraileva apu- laisprofessori Mazen Labban ilmaisi kyllästymi- sensä liialliseen yksimielisyyteen ja rakentavan keskustelun vähyyteen muistuttamalla, että kritiik- ki on parasta rakkautta. Voin yhtyä huomioon, sillä parhaat keskustelut ja myös tieteenalaa eniten laa- jentaneet huomiot esitettiin paneeleissa ja Author meets critics -sessioissa.

Konferenssipäivien välille oli onnistuttu rakenta- maan tervetulleita temaattisia siirtymiä – tai aina- kin mahdollisuus tehdä päivän mittaisia seikkailuja eri aihepiireihin. Omassa konferenssikokemukses- sani korostuivat eri päivinä kaupunki- ja maaseutu- suunnittelun ajankohtaiset teemat, energiajärjestel- mien muutokset, kriittisen tutkimuksen metodolo- giat, nykyisen talousjärjestelmän kritiikki sekä af- fektimaantieteen käsitteellistykset.

Konferenssin kenties suurimman huomion va- rasti David Harveyn vierailu, joka voidaan tulkita myös hänen uuden kapitalismin ristiriitoja käsitte- levän kirjansa mainostempaukseksi. Harveyn sano-

Enemmistö ohjelmasta järjestettiin Hyatt Re- gency -hotellin tiloissa ja välittömässä lähei- syydessä, mutta osa esi- telmistä ja työryhmis- tä pidettiin Chicagon yliopiston Gleacher Centerissä. (Kuva: Jani Lukkarinen, 04/15)

(2)

TERRA 127: 2 2015 Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelanden 91 maan kuului tällä kertaa muun muassa provosoiva

vertaus luonnon ja pääoman välisestä yhteen kie- toutumisesta: Jos kapitalismi lopettaa toimintansa, ei luonnollakaan ole tulevaisuutta, sillä kuka ruok- kii navetan porsaat, mikäli työntekijöiden palkkoja ei makseta?

Myös Chicagon ja Keskilännen teemat olivat esillä useissa työpajoissa. Pääsin kuuntelemaan En- vironment and Planning D -journaalin kutsuman chicagolaisen prekarisaatiotutkija Lauren Berlan- tin esitelmän ”yhteisyyksien” (commons) tunnera- kenteista perjantai-iltana. Puheessa etsittiin yhteen- kuuluvuuden ja jakamisen mahdollisuuksia aikana, jolloin yhteiskunnan fyysinen, sosiaalinen ja men- taalinenkin infrastruktuuri ovat rapistumassa.

Kaikkiaan maantiede toteutti konferenssissa teh- täväänsä tieteenalojen sulatusuunina, sillä kuulin viiden päivän aikana niin sosiologien ja taloustie- teilijöiden kuin kielitutkijoiden ja insinöörienkin esitelmiä.

Luonnon metropolista pääoman keskittymäksi Konferenssi tarjosi tiiviistä aikataulustaan huoli- matta mahdollisuuden tutustua myös isäntäkaupun- kiin, Chicagoon. Historian, maantieteen ja ympä- ristötieteiden professori William Cronon esittää kirjassaan Nature’s Metropolis (1992) Chicagon kasvaneen 1800-luvun puolivälissä Keskilännen portinvartijakaupungiksi etenkin luonnonmaantie- teensä ansiosta. Vesireitit, rautatieyhteydet ja var- haisen kapitalismin innovaatiot auttoivat kaupun- kia kehittymään suoalueesta teollisten raaka-ainei- den ja elintarvikekaupan ohittamattomaksi solmu- kohdaksi.

Nykyisin hotellien, pankkien ja vakuutusyhtiöi- den pilvenpiirtäjistä koostuvassa keskustassa lento- kenttä tuntuu olevan lähempänä kuin Michigan-jär- ven aiemmin niin tärkeät vesireitit. Teollisesta his- toriastakin muistuttavat vain museot, muistomerkit ja hylättyjen tehdashallien ”ruskeat vyöhykkeet”

kaupunkikeskustan ympärillä.

Kuuluisat tuulet eivät kuitenkaan ole hävinneet mihinkään. Maantieteilijälle riittää siis kaupungis- sa havainnoitavaa erikoistumisalasta riippumatta.

Maantieteen ”lovefest” jatkuu San Franciscossa Ensi vuonna AAG:n tapaaminen järjestetään San Franciscossa 29. maaliskuuta – 2. huhtikuuta 2016, joten maantieteen omalle kansainväliselle ”lovefes- tille” on luvassa jatkoa. San Franciscon konferens- sista voi etsiä etukäteistietoa esimerkiksi AAG:n verkkosivuilta <www.aag.org>.

JANI LUKKARINEN Chicagon korkeimpiin ja banaaleimpiin lukeutuva

”Trump-torni” sekä sen varjoon jäävät ”Wilco-tornit”

muodostavat kaupungin betonisilhuetin pintakerroksen.

(Kuva: Jani Lukkarinen, 04/15)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Avajaistilaisuuteen tervehdyksensä toi myös joh- tamiskorkeakoulun johtaja Antti Lönnqvist, joka myös korosti maantieteen teemojen ajankohtai- suutta ja yleistä

Topeliuksen maantieteen luennot paijasta- vat sekä hänen teoreettlsen maantieteenkäsi- tyksensä että hänen käsityksensä siitä, miten maantiedettä voidaan

Setälän hegemoninen asema 1800- ja 1900-luvun vaihteessa oli ym- märrettävä jo pelkästään sen takia, että hän oli ainoa virkaan nimitetty suomen kielen professori

Tästä pari esimerkkiä: V UOREN JUURI -kä- sitteen nimityksiä juuri ja vuoren juuri kä- sitellessään hän mainitsee, että juuri voisi olla merkityslaina ruotsin sanasta fot

ansa. Tutkimus alkaa Kanavan toimittajan Pietari Hannikaisen vaiheiden kuvauk­.. sella. Hannikaisen opiskeluaika 1830- luku oli suomalaisuusharrastusten

Andrew Newby tarjosi kiinnostavan ja etäännyttävän näkökulman 1800-luvun Suomen historiaan erittelemällä luokka- ja rotukeskustelua Britanniassa suhteessa 1800-luvun

Tekniikan historian ohella Mats Fridlundin tutkimukset ovat nojanneet vahvasti poliit- tisen historian, valtio-opin ja innovaatioiden tutkimuksen eri aihealueisiin.. Kuva:

Pirita Frigrenin Suomen historian väitöskirja Koti- satamassa: Merimiesten vaimot, naisten toimi- juus ja perheiden toimeentuloehdot 1800-luvun suomalaisessa