Vesihallinnon toiminta vuonna 1979

Pubtications of the National Board

Li:

1:z

of Waters

- —

30

VEStHALLINNON TOIMINTA VUONNA 1979

Översikt över vattenförvaltningens verksarnhet r 1979

Summary of the activities of the water administration in 1979

Vesihallitus—National Board of Waters, Finland

Helsinki 1980

Pubhcations of the Nationa Board of Waters

VESHALUNNON TOMNTA VUONNA 1979

Översikt över vattenförvaltningens verksamhet år 1979

Summary of the actvities of the water administration in 1979

VesihaHitus—Nationa Board of Waters, Finand

Helsinki 1980

Helsinki 1980 Valtion painatuskeskus/Paino A & M Oy

1 Katsaus vesihallinnon toimintaan vuonna 1979 5

2, Vesihallinto 6

2.1 Hallinto ja tehtävät 6

2.2 Henkilökunta 6

2.3 Kehittämistoiminta 7

2.4 Taloustoiminta 10

2.5 Kansainvälinen toiminta 10

2,6 Julkaisu- ja tiedotustoiminta 12

3. Vesivaratja niiden käyttö 15

3.1 Pinta- ja pohjavesivarojen määrä ja laatu 15

3.2 Vesien käyttö nesteenä 17

3.3 Vesien kuormitus 17

3.4 Vesien virkistyskäyttö 19

3.5 Vesivoiman käyttö 20

3.6 Uitto ja vesikuljetus 20

3.7 Tulvasuojelu, kuivatusja kastelu 21

4. Vesivaroihin kohdistuva suunnittdu 21

4.1 Vesien käytön kokonaissuunnittelu 21

4,2 Vesiensuojelun ja vesien käytön suunnittelu 22

5. Vesiin vaikuttava rakennustoiminta 25

5.1 Rakentaminen 25

5.2 Valtion tukema vesihuoltoalan rakennustoiminta 27

5.3 Valtion osallistuminen teollisuudcn vesiensu ojeluinvestointien rahoitukseen 29

6. Vesistöjen hoito 29

7 Vesien käytön valvonta 33

8. Katselmustoiminta 34

9. Tutkimustoiminta 34

9.1 Hydrologinen tutkimustoiminta 34

9.2 Vesitutkimustoimiiita 35

9.3 Teknillinen tutkimustoiminta 36

9.4 Laboratoriotoiminta 36

10 Vesipiirien vesitoimistojen toiminnasta 37

10 1 Helsingin vesipiirin vesitoimisto 38

10.2 Turun vesipiirin vesitoimisto 40

10.3 Tampereen vesipiirin vesitoimisto 41

10.4 Kymen vesipiirin vesitoimisto 43

10.5 Mikkelin vesipiirin vesitoimisto 43

10.6 Kuopion vesipiirin vesitoimisto 44

10.7 Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto 45

10.8 Vaasan vesipiirin vesitoimisto 46

10.9 Keski-Suomen vesipiirin vesitoimisto 48

10.10 Kokkolan vesipiirin vesitoimisto 49

10.11 Oulun vesipiirin vesitoimisto 49

10.13 Lapin vesipiirin vesitoimisto 51

Översikt över vattcnförvaltningens verksamhet år 1979 52

Summary of the activlties of the Water Administration in 1979 53

TOIMINTAAN VUONNA 1979 Vuosi 1979 oli taloudelliselta kannalta tarkastel tuna maallemme erittäin suotuisa. Teollisuuden käyttöaste nousi varsin korkealle tasolle, mikä ve siensuojelun kannalta merkitsi suurempaa vesistö jen kuormitusta aiempiin lamavuosiin verrattuna, Tuotannollinen elpyminen ei kuitenkaan näky nyt vastaavana vesiensuojeluhalukkuuden lisään tymisenä, vaikka joidenkin laitosten osalta kaik kein välttämättömimmätkin kuormitusta alenta vat toimet ovatyhäsuorittamatta.

Yhdyskuntien aiheuttaman vesistökuormituk sen osalta tilanne oli paljon myönteisempi. Ta loudellisen laman aikanakin yhdyskunnat jatkoi vat vesiensuojeluinvestointejaan vesiensuojelun periaateohj elman mukaisesti, Vuosikymmenen päättyessä lähes kaikki yhdyskuntien viemärilai tosten jätevedet käsitcltiin asianmukaisissa jäte vedenpuhdistamoissa. Yhdyskuntien vesiensuoje lussa tärkeimpänä tavoitteena onkin jo olemassa olevien puhdistamoiden toimivuuden ja puhdis tustehon parantaminen

Vesiensuojelun kehitys on jatkunut edellä se lostetun suuntaisena jo usean vuoden ajan. Tästä syystä vesihallitus vuoden 1978 alussa piti tar peellisena käynnistää perusteellisen sesiensuoje lun tilannekatsauksen laatimisen, jotta saataisiin täsmällistä tietoa vesiensuoj elun keh ittymisestä sekä perusteita niille päätöksille, joita vesiensuo jelun toteutuksen hidastuminen muuttuneessa ti lanteessa edellyttää. Kesällä 1979 vesihallitus jul kisti vesiensuojelun tilannekatsauksen vuosilta 1972—1976. Siinä todetaan, että aiemmin hyväk sytty vuoteen 1985 saakka ulottuva vesiensuoje luohjelma ei kaikilta osin mm. teollisuuden inves tointilamasta johtuen ole toteutunut. Erityisen selvästi ovat teollisuuden investoinnit vähenty

rimman kuormittajan massa- ja paperiteollisuu den käyttöaste samanaikaisesti laski, ei investoin tien väheneminen vielä tarkastelujaksona näkynyt vesien tilassa.

Vesiensuojelun tilannekatsauksen mukaan vuo sina 1972 1976 on saatu aikaan vesistöihin koh distuvan kuormituksen oleellista alentumista, Kuormituksen alenemisen vaikutuksia ei aina kuitenkaan ole voitu täysin suoraviivaisesti tode ta vesistöjen tilassa. Usein jonkun haittatekijän sähennyttyä ovat muut jätevcsistä aiheutuvat hai tat tulleet aikaisempaa selvemmin näkyviin. Kui tenkin vesistöjen tilassa ja käyttökelpoisuudessa on ollut näkyvissä selvää parantumista.

Kertomussuoden aikana arvosteltiin vesihalli tuksen toimintaa tiedotusvälineissä voimakkaas tikin. Keskustelu julkisessa sanassa oli usein var sin tunteenomaista ja mielialoja kiihottavaa. Ar vostelussa sinänsä ei ole mitään pahaa, kunhan asioihin suhtaudutaan viileydellä ja pitäydytään tosiasioihin. On sinänsä myönteistä, että vesiasi oista on alettu keskustella ja ottaa kantaa niihin.

Tähänhän vesihallinto on koko toiminta-aikansa pyrkinyt. Esimerkiksi alueelliset vesien käytön kokonaissuunnitelmat, jotka varsin pitkälle mää räävät vesihallinnon toimintaa, on nimenomaises ti monella tavalla saatettu julkisesti arvostelta viksi. Tässä yhteydessä kaikilla eturyhmillä ja yk sityisillä henkilöilläkin on mahdollisuus tuoda riittävän aikaisessa vaiheessa näkökantojaan esille, Vesihallinnon toiminnan lähtökohtana on yh teiskunnan palveleminen, sen tarpeiden tyydyttä minen sekä yleisen edun oikeudenmukainen ja tasapuolinen ajaminen. Tätä taustaa vasten on selvitettävä, heij asteleeko syntynyt keskustelu sellaista arvojen ja asenteiden muutosta yhteis kunnassa, mikä pitäisi ottaa huomioon vesihal

hnnon toimintalinjoja määriteltäessä. Esiintynyt arvostelu on itse asiassa koskenut vain pientä osaa vesihallinnon toiminnasta. Suurin osa työs tämme on otettu sastaan hiljaisella kiitollisuudella ilman suuria lehtiotsikoita.

Vesihallinnon rakntamistoiminta on erityises ti ollut huomion kohteena. Lähinnä on kiinni tetty huomiota monia suosia keskeneräisinä ollei sun suuriin vesistöjärjestelytöihin. Rakennustoi minnassa on kuitenkin tapahtunut selsiä sisäisiä muutoksia,

Perinteisten vesistötöiden osuus kaikista käy tetyista työmaärärahoista on supistumassa Voi makasta kasvua sen sijaan on tapahtunut vesihuol totöiden samoin kuin kalataloustöiden määrässä.

Tämäntapainen töiden luontccr muuttuminen tulee jatkumaankin vesihallinnen rakcntamistoi minnassa. Hanketyypit muuttuvat aikaisempaa paremmin scsihallinnon luonteellc. sopiviksi erään laisiksi vesistöjen ja sesitalouden kunnossapito töiksi Pohjanmaan suurtcn hankkeiden valmistu minen merkitsee myös hankkciden keskimääräi sen koon jatkusaa picnentymistä ja hankkeiden jakautumista tasaisemmin ympäri maata,

Kertomusvuoden alussa vesihallitus hyväksyi vesihallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelman Se tulcc. ilmeisesti tehostamaan henkilöstoasioidtn hoitoa. Siihen kirjattujen tasoitteiden ja toimin taperiaatteiden kautta on esitetty henkilöstölle, miten sitä koskevia asioita on tarkoitus hoitaa, Ohjelman tarkoituksena on erityisesti auttaa vesi- hallinnon johtoa, toimintayksiköiden esimiehiä sckä henkilöstohallinnon erity ishenkilöitä henki löstöhallinnon kehittämisessä, toteutuksessa ja seurannassa. Lrit isesti on tarkoitus lisätä henki löstön turs allisuutta ja vaikutusmahdoll isuuksia Vesihallinnon organisaatio on koko toiminta- ajan pysynyt lähes muuttumattomana. \/uoden aikana todettiin, että eräitä sisäisiä muutoksia olisi kuitenkin tehtäsä toiminnan tehostamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriössä on vuodcn lo pulla toiminut työryhmä, joka on valmistellut organisaatiomuutosehdotusta.

Kertomusvuonna 1979 eli vesihallinnon yh deksäntenä toimintavuotena virasto joutui so peuttamaan toimintansa reaaliarvoltaan supistu neiden määrärahojen puitteisiin. Toisaalta yhteis kunnan vaatimukset toiminnan määrään ja laa tuun nähden ovat jatkuvasti kasvamassa. Yhtei sin ponnisteluin tehtävät kuitenkin kyettiin hoitamaan menestyksellä. Näitä yhteisiä pon nisteluja ja toiminnan tavoitteellisuuden edel leen kehittämistä tarvitaan jatkossa enenevässä määrin.

2. VESIHALLINTO

2,1 Hallinto ja tehtävät

Vuoden 1979 alussa rampereen vesipiiri laajeni käsittämään myös Toijalan ja Valkeakosken kau pungit sekä Kylmäkosken ja Urjalan kunnat, jotka ennen 1,6 1978 annetun valtioneuvoston paätöksen (404/78) voimaantuloa olivat kuulu neet 1-lelsingin vesipiirin alueesecn,

Vesihallinnosta annettua asetusta (396/70) muutettiin 25.5.1979 annetulla asetuksella (501 / 79) siten, että virkojen tayttämisessä virkaehdo tuksen tckemisestä on luovuttu kokonaan kor vaamalla tämä käytäntö lausunnonantomenette lyllä.

Vesihallinnon toimintaan muutoin vaikutta vasta uudesta lainsäadännöstä voidaan todeta muun muassa meren pilaantumisen ehkäisemi sestä, vesilain 1 luvun 19 §n ja 10 luvun 24 §.n muuttamisesta ja aluksista aiheutuvan vesien pi laantumisen ehkäisemisestä 16.3.1979 annetut lait (298—300/79) sekä samana päivänä annetut jätehuoltoasetus (3 07/79) ja asetus vesien suoje lua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen muuttamisesta (309/79).

Kuvassa 1 on esitetty vesihallituksen yksiköt ja niiden päälliköt sekä vesipiirien vesitoimistot ja piiri-insinöörit vuoden 1979 aikana.

2.2 Henkilökunta

Tammikuussa 1979 sesihallitus hyväksyi vuosina 1976 -4979 henkilöstöhallinnon keskeisenä ke hittämiskohteena olleen vesihallinnon henkilöstö- poliittisen ohjelman. Asiaa oli valmistellut työ ryhmä, jossa myös vesihallinnon henkilöstöjärjes töt olivat edustettuina, Asteittain edeten ohjelma tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.9.1979

Henkilöstön määrän ja iakenteen suunnittelun tehostamiseksi piirihallinn ossa Vaasan ja Kokko lan vesipiirien vesitoimistoihin asetettiin kokeilu luonteisesti työryhmät selvittämään asiaa vuosien

1980—1981 osalta,

Vesihallinnon henkilökunnan lukumäärä- ja vaihtuvuustiedot vuodelta 1979 ilmenevät taulu koista 1 ja 2.

Henkilöstökoulutus

Vesihalhnnon henkilöstökoulutus, jonka määrä oli vielä vuonna 1977 noin 7 200 oppilaspäivää, on määrällisesti laskenut kumpanakin viimeksi kuluneena vuonna. Oppilaspäivien väheneminen

7

VESIHALLINTO 1,1 31.12 1979

VESIHALLITUKSEN ORGANISAATI0YKSIK0T

JA NIIDEN PAALLIKIIT PAIJ0IIIAJI

8 355> 39,10

VAS’ 00” 535

I39,L1Lu

}

055510 055510 9 E0’l0l 1 41 05 510 OSA 0

5101 5 II SIS 5,’, SSl .5 SOI 855 5. 5.0858)19 31 127’

S5LUNNI171 85110016, 111511110 OlIsI L5101511510

1 1551580111127 385527055 9 50111510

loIs3Islc I5US0 ^. 3187’ . Is4.9s 10101510

8VI010010 316 9 .

1’511115 3^1111015 _{.7 II1 7 v} 1 ¹ 31.327

11511 3010

j

III 05 11151 1 VSK557 0

1011)15115 TOIMII) (1 II IINSUOJIII 3513

27151153(5

1035115 0 10101510

10101830

II55111 J 5111015

51 551155,6, 8 3511.55 L..¹ KII1KKOSIAI 3

5 15111101 50501111510 511315311

11)153159 1

53)4315 ₅ 1SMMASSSA 5 55 1158)01’,

SSSSNO lI[0101511510 51 1851530

sIIS 138510111510 8 511 (111511

VESiPIIRIEN VESIT0iMIST0T JA PIIRI INSiNDIIRIT

—

Kuva1,Vesihallituksen yksiköt ja niiden päällikötsekävesipiirien vesitoimistot ja piiri-insinööritvuoden 1979 aikana.

on johtunut siitä, että vesihallinnon toiminta on vakiintunut eikä mitään muitakaan suuria henkilö- määriä koskeva muutoksia ole tapahtunut. Näin

ollen henkilöstökoulutus on muotoutunut osaksi vesihallinnon normaalia toimintaa.

Henkilöstökoulutuksen toim innallisia ja hal linnollisia menettelytapoja on kehitetty esihalli tuksen muodostamisesta lähtien. Kuluneena vuon na katsottiin olevan tarpeen myös vahvistaa vesi- hallinnossa noudatettavat henkilöstökoulutuk seen liittyvät menettelytavat. Asiaa valmisteltiin työryhmässä, mutta lausuntokierros ja päätök sien teko siirtyivät vuodelle 1 980.

Koulutustoiminnan tueksi edellisinä -suosina aloitettua havainto- ja oppimateriaalin laatimis kokeilua jatkettiin tuottamalla mm. filmiaineis toa vesihallinnon kenttatehtävistä. Myös tähän liittyvien käytånnön tehtävien hoitoa selkeytet

tim

Vesihallinnon henkilöstökoulutuksen määrä oli yhteensä yli 5 900 oppilaspäivää eli keskimää rin lähes 4 oppilaspäivää pysyväisluonteisesti pal kattua henkilöä kohti. Tarkemmat määrätiedot

koulutuksen järjestäjien mukaan ryhmiteltyinä selviävät taulukosta 3,

2.3 Kehittämistoiminta

Vesihallinnon strategista suunnittelua avustava työryhmä viimeisteli vuoden 1979 aikana vesihal linnon rakentamistoimintaa koskevan selvityk sen. Työryhmä aloitti myös uittoa koskevan toi mintapoliittisen ohjelman valmistelun ja vesivoi man käytön edistämistä koskevan seurantarapor tin laadinnan, Lisäksi työryhmä esitti vuonna 1979 periaatteet osallistumisesta yleisiin messu ja näyttelytilaisuuksiin.

Vesihallinnon johtamistoiminnan kehittämi sen painopiste oli piirihallinnon johtoryhmien kehittämisessä tavoitejohtamisen periaatteiden ja menetelmien omaksumiseksi. Kertomusvuoden loppuun mennessä jokaisen vesipiirin vesitoimis ton johtoryhmä oli ainakin osittain osallistunut tavoitej ohtamisvalmennukseen. Keskusviraston ja piirihallinnon tavoitteiden yhteensopeuttamiseksi kollegio kävi viidessä vesitoimistossa, Vesihallin

5lSI(NI(IKIII.5 36,3105 539580019,

115011(11 09,1

>03 SIIS [0 18 II 51’lI 3 5

1151181 kI’11.S 1OI’IlSl(l II SSIsSO”lN

r

>1 15131110101810 II 1 1155111

1115(5111 1SIIOI1SIOIIIO

51’II 5

8

Dipiomi-insinöörit rakennusjnsjnöörjt

vesitekniikka 54

—muu opintosuunta 2

—puunjalostusinsinöörit 1 -kemisti-insinöörit 6

—koneinsinöörit 1

—maanmittausinsinöörit

—prosessi-insinöörit 1 Arkkitehdit

Maat,metsät.kand.

lirnnologit 14

mikrobiologit -ympäristönsuojel ij at Agronomit

Metsänhoitajat Fil,kand.

biologit 2

—geofyysikot (hydrologit> 7

geologit 3

kemisot 6

—maantieteilijät 1

—matemaatikot 3

tietojenkäsittelijät 1 tilastotieteilijät 1 ympäristöhygieenikot

—informaatikot 1

Luonnontiet,kand.

Hum,kand. 4

Farmaseutit 4

Valt.kand. 3

Hallintotiet.kand. 2

Hallinto-opin kand.

Sosionomit

Oik,kand. 12

Varanotaarit 3

Kauppatiet.kand. 3

Ekonomit 4

Opistoinsinöörit 9

rakennusinsinöörit 8 kcmjstj-insinöörjt

koneinsinöörit 1

Agrologit

Merkonomit 19

HSO-sihtcerit 3

Rakennusmestarit ja teknikot 22 ralcennusmestarit 20

—koneteknikot 2

kemistiteknikot paperiteknikot

—maanmittausteknikot metsäteknikot Lab. ja tutk.hcnkilöstö Toimistohenkilöstö Työnjohtajat Erittelemättömät Yhteensä

10 24

6 20 14

2 2 1

2 2

1 2

2

15 40

3 5

3 10

2 5

4 10

1 4

1 2

1 2

7 4

4 9

2 5

2

12

3 3

4 4

2 11 48 31

10 47 31

13 42

9 37

2 3

2 2

1 2

23 58

7 16

3 10

4 8

5 13

1 4

1 2

1 2

1 1

33 $8

18 123

44 356

41 333

15

1 2

1 2

1 3

56 176

55 326

102 102

2 55

l’aulukko 1. Vesihallinnon henkilökunta 31.12.1979.

Vesihallitus Piirihallinto Vesih allinto

Fienkilostoryhma

Palkka- Muu Yhteensä Palkka- Muu Yhteensä Palkka- Muu Yhteensä

mom. mom, mom, mom. mom, mom.

65 11 76 82 13 95 147 24 171

7 61

2 4

1 7

1 1

74 11 $5 128 1$ 146

4 1 5 6 3 9

1 1 1 1 2

4 4 10 1 11

1 1

1 1

1 1

1 14

1 2 25

4

15 3 1$ 29

3 17 28

1 1

1 1 3

10 $ 18 35

7 4 11 9

7

1 2 3 4

2 1 3 8

1 1

2 5 4 9

4

9 13

2

1 1

12

3 6

3

4 8

79 57

7$ 55

1

4 13

2 5

7

1 12 6 3 8

33 90

2

1 1

2 21 86 16 102 105

3 3

2 24 290 42 332 312

20 272 41 313 292

2 13 13 15

1 1 1 1 1

1 1 1 1 1

2 1 3 2

1 1 1

29 23 52 91 33 124 120

110 2 112 161 53 214 271

102 102

9 1 10 44 1 45 53

350 74 424 846 303 1149 1 196 377 1 573

Vesihallinnon henkilökunnasta on kolme suorittanut tohtorin tutkinnon ja 14 lisensiaatin tutkinnon.

Taulukkoon on laskettu mukaan virastotyöntekijät (1 vesihallituksessaja 10 piirihallinnossa).

Vesipiirien huoltokorjaamo- ja maa-ja vesirakennustyöntekijöitä ci ole otettu mukaan taulukkoon (957 henkilöä).

Taulukko 2. Vesihallinnon henkilökunnan vaihtuvuus vuonna_9791

,,, Vesihallitus Piinhallinto Vesihallinto

Henkilostoryhma

Lukumäärä ⁰⁰ Lukumäärä ^o,, ukumäärä ⁰

Dipiomi-insinöörit 7 8,5 2 2,1 9 5,1

Muut korkcakoulututkinnon suorittaneet 7 6 0 3 5,5 10 5,9

upistoinsinöörit 4 5,1 4 4,6

Rakennusmestaritja teknikot 1 3 7 13 4,0 14 40

Laboratorio-ja tutkimushenkilöstö 3 5,8 13 10,9 16 94

1 oimistohenkilöstö 6 4,4 16 5,2 22 5,0

Työnjohtajat 6 5,8 6 5,$

Muut 2 16,7 4 7,7 6 9,5

Yhteensä 26 6,0 61 5 4 87 5,5

1 Tilastoon ei ole laskettu tuntipalkkaisia virastotyöntekijöitä, kesäapulaisia, harjoittclijoita eikä alle 6kuukauden määräajaksi otettuja

1 auluk9o 3 ‘e esihallinnon henkilöstökoulutus vuonna 1979.

Koulutus- Koulutus- Osanottajien lukumäärä Oppilis Koulutuksen järjestäjä tilaisuuksien päivien Keskus Piiri- Yhteensä päivien ⁰⁰

lukumäärä lukumäara hallinto hallinto lukumäärä Vesihallinnon sisäinen koulutus 80 128 425 2 279 2 704 4 114 69,4 Valtion koulutuskeskuksen

antamakoulutus 63 299 74 38 112 509 8,6

Muilta hallintoyksikoiltä

hankittu koulutus 25 104 30 34 64 190 3,2

Valtionhallinnon ulko

puolelta_hankittu koulutus 93 344 128 264 392 1 119 18,8

Yhteensä 261 875 657 2 615 3 272 593’ luu,0

non toimivuuden parantamiseksi salmisteltun ve sihallituksen organisaatiomuutosta.

Vesihallituksen asettama töryhmä jossa oli jäsen myös valtiovarainministeriöstä rakennus- hallituksesta ja Kaupunkilutosta teki selvityksen vesihuoltoalan rakentamisen tekniikkaa ja talou dellisuutta käsittelevän tiedoston tarpeesta ja si sällöstä. Lausuntokierros siirtyi seuraasalle vuo delle.

Työryhmien ja projektiryhmien käyttö on ve sihallinnossa toiminnan monipuolisuudesta joh tuen hyvin yleistä. Projektityöskentelyn tehosta miseksi laadittiin vesihallituksessa projektiopas.

Sen kayttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle Vuoden 1981 alussa käyttöön otettavan val tionhallinnon yhtenäisen maksuliike- ja kirjan pitojärjestelmän uudistamistyötä jatkettiin yh teistoiminnassa valtiokonttorin kanssa 1oteut tamisvaihtoeh toj a harki ttaessa on pyritty otta maan huomioon myös muut vesihallinnon tieto jenkäsittelytarpeet.

Vuonna 1979 aloitettiin valtiokonttorin joh dollaja yhteistyössä Valtion tietokonekeskuksen

kanssa tosiaikaisen henkilötietojärjestelmän ke hittäminen Henkilötietojärjestelmän on määrä palsella henkilöstön toimien määrän ja rakenteen suunnittelua, henkilöstön hankintaa, palvelussuh deasiair hoitoa, henkilöston kehittämistä, henki löstön ohjausta ja osallistumista henkilöstöjärjes telmiin sekä tiedotustoimintaa Henkilötietojärjes telmän Iläpitovaihtoehdot ovat sidoksissa sesi hallitukseen hankittavaan atk-laitteistoon sekä vesihallinnossa lähivuosina toteutettaviin muihin taloudellishallinnollisiin atk-systeemeihin ja nii den käytön organisointiin

Vesivaratietojärjestelmän kehittämistä selvittä nyt työryhmä sai loppuraporttinsa valmiiksi. Ra portissaan työryhmä esittää mm. tunnistetieto standardin luomista ja soveltamista kaikkiin vesi varatietoja sisältäviin atk-rekistereihin, Atk-rekis terien kehittämistä tulee työryhmän mielestä jat kaa nykyiseltä keskitetyltä pohjalta siten, että tavoitteeksi asetetaan asteittainen siirtyminen osittain hajautettuun ratkaisuun, jossa rekisterit on keskitetty vesihallitukseen, mutta tietojen tallennusta ja hyväksikäyttöä tapahtuu myös ve

sipi ireissä mikrotietokoneiden avulla.

Kehittämistoiminnassa on edelleen pyritty te hostamaan vesitoimistokohtaista toimintaa. Ke hittämiseen on jo sen alkuvaiheista lähtien pyrit ty saamaan mukaan ne, joiden työhön toimenpi teet voivat vaikuttaa.

2.4 Taloustoiminta

Vesihallinnon käyttämät määrärahat vuonna 1979 olivat 224,9 milj.mk, josta muiden virasto jen määrärahojen osuus oli 56,3 milj.mk. Kasvua edellisestä vuodesta oli 7,4 milj mk eli 3,4 %, mutta jos kasvua laskettaessa kulutusmäärära hoissa otetaan huomioon palkansaajien ansiotaso indeksin sektorin ‘valtio” keskimääräinen muu tos (10,4 %) sekä siirto- ja sijoitusmenoissa raken nuskustannusindeksin muutos (10 %). väheni ve sihallinnon kliyttämien määrärahojen reaaliarvo noin 6 %.

Käytettyjen määrärahojen erittely virastokoh taisesti ja taloudellisen laadun mukaan on esitet tykuvissa 2 ja 3.

2.5 Kansainvälinen toiminta

Vesihailinto osallistui vuoden 1979 aikana ECE:n (Economic Commission for Europe) vesikomi tean (Committee on Water Problems) ja sen alai sen veden laatua ja määrää käsittelevän asiantun tijaryhmän (Group of Experts on Aspects of Water Quality and Quantity) työskentelyyn. Käynnissä olevia projekteja olivat mm. vesiensuojelupoliit tisen julistuksen uudistaminen ja arvion laatimi nen vesihuollon pitkän tähtäyksen näkymistä.

WMO:n (World Meteorological Organization) työskentelyyn vesihallinnon edustaja osallistui Suomen edustajan (Ilmatieteen laitoksesta) hyd rologisena neuvonantajana. UNESCOn piirissä vesihailinto osallistui kansainväliseen hydrologi seen ohjelmaan (IIIP⁼International Hydrological Programmc) tutkimuksillaan. IFIP^:fl puitteissa jär jestettiin Suomessa vuonna 1979 Itämeren aine tasetta käsitellyt asiantuntijakokous.

Viisi vesihallinnon sisävesien laadun tarkkailu- asemaa on liitetty UNEP:in (United Nations Environment Prograrnme) kansainväliseen ympä ristön tarkkailuohjelmaan (GEMS). Vesihallinto on myös vastannut INFOTERRA:n kautta väli tettyihin tiedusteluihin. UNEP^:ifl tuoli isuusohjel man sellu- ja paperiryhmän 2. kokous pidettiin helmikuussa 1979 Suomessa.

Vesihallitus osallistui OECD :n ympäristö- komitean alaisten vesiasiain ryhmän (Water Management Group) ja talousasiantuntijain ryh män (Group of Economic Experts) työhön. Vesi- asiain ryhmässä ovat valmistumassa erityisen hai tallisia aineita, teollistuneita jokivesistöjä ja juo maveden orgaanisia klooriyhdisteitä koskevat selvitykset. OECD:n piirissä oli käynnissä myös käsikirjan laatiminen vesistöjen moninaiskävttö hankkeita varten.

Suomi a1lekiioitti vuonna 1979 Euroopan teknologiayhteistyön (EEC-maiden yhteistyöjär jestö) ja kolmansien maiden välisen sopimuksen, joka koskee osallistumista jätevesilietteen käsit telyä ja käyttöä selvittävään projektiin COST 68 bis. Käytännön yhteistyöstä on huolehtinut Suo messa vesihallitus.

SFS:n toimialayhteisönä vesihallitus on huo lehtinut vesitutkimusmenetelmien pohjoismaises taja kansainvälisestä standardsoinnista INSTA:ssa (internordisk standardisering) ja ISO:ssa (Interna tional Standardization Organization).

Vesihallitus osallistui Itämeren suojeiusopi muksen voimaansaattamisen valmisteIuhin sekä väliaikaisessa kornissiossa että sen tieteellistekno logisessa tvörvhmässäja merenkulkutvörvhrnässä.

Osa veshal1innon tutkimustoimintaa palvelee so pimuksen tarkoituksia. Vesihallituksen edustaja toimii puheenjohtajana komission tvörvhmässLi.

joka tekee ^arviota Itämeren tilasta. Vesihallitus laati kuormirusyhteenvedot Suomenlahdesta yh dessä Neuvostoliiton edustajienjaPohjanlahdesta yhdessä Ruotsin edustajien kanssa, Vesihallitus osallistui myös Kansainvälisen merentutkimus neuvoston (ICES) toimintaan ja seurasi Pariisin ja Oslon komissioiden toimintaa.

Suomen ja Ruotsin välillä solmittuun Pohjan lahden pilaantumista koskevaan yhteistyösopi mukseen perustuva Pohjanlahtikomitean työ jat kui myös vuonna 1979. Komiteassa sovittiin yh teisestä Pohjanlahden tilan seurannasta,

Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäris tönsuojeluasioita käsittelevän virkamieskomitean alaisuudessa alkoi vuonna 1979 yhteispohjois mainen vesi- ja jätevesialan projekti, jossa selvitel lään mm. haja-asutuksen jätevesien käsittelyä sekä tasausaltaiden käyttöä jäteveden puhdis tamoiden ku orrnituksen tasaajana. Nordforskin piirissä on valmistumassa jätevedenpuhdistamoi den toimivuusselvitys ja jatkuu laaja ympäris tömyrkkyjä selvittävä tutkimusprojekti. Vuoden 1979 huhtikuussa pidettiin Suomessa pohjois mainen vesitutkimussymposiumi, jonka aiheena oli vesien valvonta.

120 120

Mmk Mmk

60 60

0

Vesihallitus Vesipiirit

Kuva 2, Vesihallituksen ja vesipiirien vesitoimistojen osuus vesihallinnon (30,19j määrärahoista sekä vesihallinnon käyttämät muiden virastojen määrärahat taloudellisen laadun mukaan.

101/.M mk

67,2Mmk 61,8

37,4

////, “39,6 26,4,

0

Muut virastot

VIRASTOKOHTAINEN ERITTELY

Muut 2,2 M mk

TALOUDELLISEN LAADUN MUKAI NEN ERITTELY

Yhteensä 224,9 M mk

Yhteensä 224,9 M mk

Kuva 3. Määrärahojen käyttö vuonna 1979.

\uonfli 19”9 salmistui Ruotsin, Norjan ja Suomen metsateollisuuden kaynnistämä laaja ympäristonsuojelua se sittänyt tutkimusprojekti Nordmiljo 80, Vesihallitus osal istui projektiin asiantuntijana.

\ esihallinto osallistui myös Pohjoismaisen h drr logiy hdisty ksen (XIII’> toim ntaan ja Poh joisma sen maataloustutkijan hdisty ksen (Xi 9 s esi nsuojelua koskcvain tom intaan.

1 esihallitus jaijesti SLV:in ja Suomen vesialan isiantuntijoille elokuussa 1979 symposiumin, jossa kmisiteltHn esitaloudellisten taseiden laati m sen metodiikkaa. Suomen ja Unkarin sesihal litusten kesken sosittu informaation ja asiantun tijoiden aihto kaynnistyi suonna 1979.

Suomen j m N us ostoliiton s milinen tieteellis ieknineii yhtrit 6 jatkoi maanpafannuk er j’

vesitalouden ry ryhnaiin, Suomenlahtityt ry hmän juoma ja jiteseden puhdistuken työryhmin sekä standardisoinnin ja metrologian työryhmän puitteissa. Maanparannuksen ja vesitalouden ty ö ryhmän symposiumi pidettin suonna 1979 syys kuussa 1 lelsir gissa Sy rnposmumin aiE eena oli te hostuneen maatali uden edel y ttämä ves ensuo jelu Su orr enlaht työ ryhma puolestaan järjesti sa ai in uoden elokuussa Fs ärminnessä symposiu min ‘Suomenl ihden kuormitus ja tila ^‘ Suomen Iahoty öry hrrässa ladiaan ry’s laajahko se siensuojelusanakirjaa englan ti-s enäjä-eesti-suomi Standardisoinnin ja metrologian työryhmän aln suudessa kehitetään vesiensuojelualaan liittyvaa normistoa ja luokittelua.

Kansainvälistä kanssaUtymistä tapahtui lisäksi Suomen ja Neus ostoliiton alisen rajavesistöjä koskesan sopimuksen, Suomen ja Ruotsin sälisen rajajokisopimuksen sekä Suomen, Norjan ja Neu vostoliiton älillä solmitun Inarijärven säännöste ly a koskevan sopimuksen nojalla.

Vesihallinnosta tehtiin kertomusvuonna 150 ulkomaista sirkamatkaa, joihin käytettiin noin 650 matkapäivää. Vesihallinnossa vieraili noin 10(1 ulkomaista sierasta. Vesihallinnon kansainvä listä toimintaa koordinoiva kansainvälisten asiain toimikunta piti kertomussuonna yhdeksän ko 1’ ou sta

2.6 Ju1kaisu ja tiedotustoiminta

Kirjastotoiminta

Vesihallituksen kirjaston kokoelmien kartunta vuonna 1979 oli 1 221 nidosta. Kirjastoon han kittiin vuoden aikana 1 494 nidosta ja kokoel

mista poistettiin 273 nidosta joten kokoelmien määrä vuoden lopulla oli 14 474 nidosta.

Kirjastoon tilattiin vuodeks 1979 yhteensä 99 ulkornasta ja 68 kotimaista aikakauslehteä.

Kirjasto antoi 1 156 lainaa, joista 234 jäljen teinä Kirjastojen valiseen lainaustoimintaan osal 1 stuttin älittämalla esihallinnon henkilökun nalle lainoja tai jäljenteita suomalaisista ja poh Dis aiais sta kirjast ista y hteensä 354 kpl sekä

t imittamalla kotimamsille kirjastoille omista ko koelmista 50 jäljennettä/lainaa. Atk-pohjaisia kirjallisuushakuja s älitettmmn keskuskirjastoista 14 kpl.

1 uonna 1979 perustettiin kirjastoasioiden keh ttämistä koordinoint a ja salmistelua varten neosoa-antas aksm elimeks kirjastotoimikunta juktk otui vuoden dlkand kulme kuraa,

1 uomikatu 24.ssä sijaitsesassa toises a toimi p steessä nidosten lukumäärä kasvoi 1 248 1 ap paleella ja s uoden lopus a sen koIs elm kisit sät 34 129 nidosta,

Julkaisutoiminta

Vesihallmnnon julkaisutoimi man permaatteet is mennetti n uoden lopulla hy vaksytyssä rapom tissa

Julkaiseminen vesihallmnnossa^‘ Ripo ttm julkais tiin suoden 1980 alussa sesihallinnon arsinam ten ju

m

kamsusarjc.jen l’säksi kä ttiör etetur uuden monistesaijan ensimmäisenä monisteena. \ e sihal lituksen s arsinaisissa julkaisusarjoissa s uonna 1979 julka stmmn 29 julkaisua Julkaisutoimmnn illa annetaan tietoa esihallmnnossa suon etumsta tut kimuksista, laad toista suunnitelmista ja toimen pide ehdotuksista, Julkaisujen jakelu tapahtuu osittain astas uoroisuuteen pci ustuvana kotimai sena ja kansamns älisena kmrjallisuuss aih tona ja osittain julkaisujen nayyntinä Valtion painatus keskuksen kautta.

Vesihallituksen julkaisuja sarja sisältää vesi hallinn on toimintakertomukset, esien käytön kokonaissuunnitelmat ja muut tärkeät seivitykset.

Sarjassa mlmestyisät vuonna 1979 seuraavat jul’

kaisut.

27. Pohjois-Karjalan vesien käytön kokonaissuun nitelma. Integrated svater resources development pian for the North-Karelia.

28. Vesihalinnon toiminta vuonna 1978 Öer sikt över vattenförvaitningens verksamhet ar 1978. Summary of the activities of the Water Administration in 1978.

29. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden toi mivuusseivityksen loppuraportti. The fmnal report on the performance of municipal wastesvater treatment piants.

Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja -sarja ^sisäl tää tieteellisiä tutkimuksia ja käsiteltyä havainto- aineistoa vesientutkimuslaitoksen toimialoilta.

Sarjassa ilmestyivät vuonna 1979 seuraavat jul kaisut:

30. isotalo, Ilkka. Coneentrations and loads of some metais and fluorine in the River Kokemäen joki in 1975 and 1977. Tiivistelmä: Metallien ja fluorin pitoisuuksista ja määristä Kokemäenjoes sa vuosina 1975—1977.

Kauppi, Lea, Effect of drainage basin charac teristics on the diffuse load of phosphorus and nitrogen. Tiivistelmä: Valuma-alueen vaikutus fosforin ja typen hajakuormitukseen.

Kenttämies, Kaarle. Airborne sulphur and lake water acidification in Finland. Tiivistelmä: Ilman rikkilaskeuma ja järvien happamoituminen Suo messa.

Miettinen, Veijo & Hattula, Marja-Liisa. Clorinatcd hydrocarbons and mereury in zooplankton near the eoast of Finland. Tiivistelmä: Kloorattujen hiilivctyjen ja elohopean esilntvrnlsestä eläin planktonissa Suomen rannikkovesissä.

Myllymaa, Urpo, Yhtolonen, Anneli & Alasaarela, Erkki. Spread of the waters from the River Siika joki in the Bothnian Bay. Tiivistelmä: Siikajoen vesien leviäminen.

31. Saarinen, Jaakko. Virtaamarnittauksia vuosil ta 1966-1975. Dscharge measurements in the years 1966—l975.

32. Mälkki, Esko, Ground-water flow veloci ty as an indieator of the permeability and internal structure of cskers. Tiivistelmä: Pohjavcdcn vir tausnopeus ja sen kuvastama harjujen vedenläpäi sevyys ja sisäinen rakenne.

33. Reuna, Marja. Vedenkorkeuden aikakäyriä ja pysyvyyksiä. Annual hydrographs and duration eurves of water level.

34. Hällfors, Guy. A preliminary cheek-list of the phy toplankton of the northern Baltie Sea.

‘l’iivistelrnä: Alustava pohjoisen Itämeren kasvi planktonluettelo.

I-fällfors, Guy. Melvasalo, Terttu. Niemi, Äke &

Viljamaa, Flilkka. Effeet of diffcrent fixatives and preservatives on phytoplankton counts. Tii vistelmä: Erilaisten säilöntäaineiden vaikutus kas viplanktonin laskentatuloksiin.

Kauppi, Lea. Phosphorus and nitrogen input from rural population, agriculture and forcst fer tilization to watereourses. Tiivistelmä: Raja-asu tuksesta, maanviljelyksestä ja metsänlannoituk sesta aiheutuva fosfori- ja typpikuorma.

Kettunen, lippo. Horizontal differences in water qualitv in an area of Lake Saimaa polluted by

waste \vaters, Tiivistelmä: Veden laadun horison taaiset erot jätevesien pilaamaila vesialueella Sai- maalla.

Kvlä-Harakka, ‘l’ellcrvo. Appiication of the Streeter-Phelps model to the Äänekoski water course. Central Finland. Tiivistelmä: Streeter Phelps-mallin soveltaminen .änekosken vesirei tille

Lappalainen. Kalle Matti, Niemi, Jorma & Kinnu nen Kari. A phosphorus retention model and ^its applieation to Lake Päijänne. Tiivistelmä: Fosfo rimalli ja sen soveltaminen Päijänteeseen.

Niemi, Maarit & Niemi, Jorma. Diurnal variation of baeteria and bacteriophages in sewage effluent and the flow time of sewage through a treatment plant. Tiivistelmä: Bakteerien ja baktenofaagien esiintyminen puhdistetussa jätevedessä vuorokau den aikana ja puhdistamon viipymän määrittä mi nen.

Ojanen, ‘l’itta. Phosphorus and nitrogen balance of the eutrophie Lake Tuusulamärvi. Tiivistelmä:

Tuusulanjärven typpi- ja fosforitase.

Rinne. Ilkka, Melvasalo, Terttu, Niemi, Ake &

Niemistö. Lauri. Nitrogen ftxation (aeetyiene re duction method) b blue-green aigae ⁱⁱⁱ the Baltie Sea in 1975 and 1977. Tiivstelmä: Sinlevien ^ry pensidonta Itämeressä 1975 ja 1977.

Verta, Matti, .Mettinen. Veijo & Erkomaa, Kirsti.

Coneentrations of chlorinated hydrocarhons in pike from the Turku archipelago in the vears 1970—1978. Tiivistelmä: Kloorattujen hiilivety jen pitoisuuksista Turun saariston hauissa vuosina

1970—1978.

Vesihallituksen tiedotuksia -sarja sisältää kä sittelemätöntä havaintoaineistoa, väliraporttien luonteisia tutkimuksia, vesien käytön kokonais suunnitelmaehdotuksia ja osaselvityksiä yms.

Sarjassa ilmestyivät vuonna 1979 seuraavat jul kaisut:

165. Kalliola, Pirkko. Kuorimojäteveden biolo ginen puhdistus.

166. Oikari, Aimo. Soivio, Antti, Tuurala, Hcik k. Nyholm, Keijo, Kajava. Rene & Miettinen, Veijo. Fysiologisia tutkimuksia lkaantuneidcn vesistöjen hauesta ja tulosten soveltuvuudesta veden laadun arviointiin. Summary: Physiological studies of pike in polluted waters as a means for monitoring water quality.

Soivio, Antti, Oikari, Aimo. Miettinen. Veijo, Castren. Maija, Ruoppa, Marja & Tuurala, Heikki.

Kalan fysiologisen tilan muutoksista puunjalostus teollisuuden vaikutusalueelia^. .Summary: Physio logical ehanges in fish in waters polluted by wood proeessing nclustr’s’.

167. Vesilaitosten seden laatu vuonna 1977 Wa ter quality in water utilities in 1977.

168. Vesiensuojelun tilannekatsaus vuosilta 1972 1976.

169. Kyla Harakka, Tellerso Jokien happimal leista ja Streeter-Phelps-mallin sos cltaminen äne kosken llaapakosken vesireitillä

170, Ilaverinen, Lauri, Kalankasvatuslaitosten ai heuttamasta kuormitukscsta,

171 Kattelus, Lauri Jäteveden puhdistuksen kus tannukset,

172. Lepistö, Liisa, Kokkonen, Pirkko & Puu mala, Reija. Kasviplanktonin määristå ja koostu muksesta Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla kesällä 1971

173 Latvala, Arto & Rytkönen, Tuula. Hidassuo datuksen käyttö juomacden haju ja rnakuhait tojen poistamisessa Summary’ The use of slow sand filtration to remose odour and taste dis turbances from drinking water.

174 Sos’eri, Ulla-Riitta, Kaloilla tehtävien toksi suustestien soveltamisesta automaattiseen biolo giseen tarkkailuun.

175. Pitkänen, Heikki, Pohjanlahden talviaikai nen veden laatu ja siinä tapahtuneet muutokset vuosina 1966 1977 Summary: The wintertime water quality of the gulf of Bothnia and changes in itin 1966 1977.

176. Mäkelä, Markku Yh dyskuntajätevesien pit käilmasteinen simultaanisaostus. Summary. Sim ultaneous precipitation together with extended acration of municipal wastewaters,

177 Jätevesilietteen hyötykayttösuunnitelmien yhteenvetoraportti.

178. Puolanne, Juhani. Jätevesilietteen käsittelyn kustannuksia ja koneellisen kuivauksen käyttö kokemuksia. Summary: Costs of waste water sludge treatment and operational experience of mechanical dewatering.

Ettala, Matti. Jätevesilietteen käsittelyvaihto ehdoista Helsingin vesipiirin alueella. Summary:

Alternative treatment methods for waste water sludgc in the Helsinki water district.

Kemppainen, Erkki. Kompostointi jätevesilietteen hyödyntämiskeinona. Summary: Composting as a means of utilizing waste water sludge.

179. Rautopuro, Hannu Maan jäätymisen vaiku tus jätevesilietteen bakteereihin, Summary: The effect of soil freezing on survival of sewage sludge baeteria,

180 Vesihuoltolaitokset 31.12.1978. Water supply and sewer systems 31.12.1978.

181. Saukko, Pentti, Saimaan säännöstelyn maa- ja metsätalouddlisista vaikutuksista.

182, Lehtonen, Eija. Kaatopaikkojen valumave det ja niiden käsittelymahdollisuudet.

183. Ailus, Minna. Kasviplanktonnäytteen doku mentointi tallettein ja mikrovalokuvin,

fikkanen, Toini & Salosaara, Eija. Testejä veden kelpoisuudesta kasveille.

184 “Vanhalla” ja “uudella” menetelmällä saa tujen vesikemialhsten tulosten vertailtasuus.

Summary: Comparability of results of ssater analyses made by different methods

Hirvikalho, Hilkka, Haapala, Kirsti, Korhonen, Kaija & Niemi, Ritva, Veden kiintoaineen määri tys. Erilaisten suodattimi,n sertailu, Summary:

Determination of suspended matter content of svater. Comparison of different filters.

Isoaho, Simo, Niemi, Ritva & Lihtamo, Pirjo. Ve den kloridipitoisuuden määri tys. Neljän määritys menetelmän sertailu erilaisilla luonnonvesillä.

Summary: Determination of chloride content of watcr. Comparison of fourmethodswith differcnt natural svaters,

Mäkinen Ilma, Vertailunäytetutkimukset vesihal linnon laboratorioissa ja julkisen valvonnan alai sissa tutkimuslaitoksissa vuosina 1973 1977.

Summary: Intercalibration studiesin Water Board laboratories and covernment-controlled labora tories during the years 1973 1977.

185 Kuittinen. Risto Lumen vesiarvon mittaa misesta luonnon gammasäteilyn avulla,

Ulospäin suuntautuva tiedotustoiminta

Vesihallinnon toiminnassa on ulospäin suuntau tuvalla tiedotustoiminnalla tärkeä tehtävä. Ta voitteena koko toiminnassa on aktiivisesti tiedot taa tehdyistä päätöksistä, valmisteltavina tai suun niteltavina olevista asioista. Nimenomaisena tar koituksena on ollut saattaa asiat niiden ihmisten tietoon, joita asiat koskevat. Uutispalvelu on täs sä kohdin muodostunut vesihallinnon tiedotus toiminnan keskeiseksi osaksi. Käytössä oli edel leen kertomusvuonna virastotoimitusjärjestelmä, jonka kautta tiedotusvälineille välitettiin noin 450 uutisaihetta. Tiedotustoiminnassa on myös otettu huomioon maakunnalliset ja alueelliset tiedotusvälineet.

Vesihallinnon tiedotustoiminnassa muodostaa tärkeän osansa vesipiirien vesitoimistojen sekä eri kokonaissuunnitteluryhmien toteu ttama tiedot tammen.

Vesihallitus tuotti edelleen esitteitä ja valistci ta maamme vesivaroista ja niiden käyttöön liitty vistä kysymyksistä. Vuonna 1979 valmistui yh

teistyössä sisäasiainministeriön kanssa Loma- asuntojen sesi- ja jätehuolto-opas ja Loma-asuk kaan ympäristönsuojeluohjeet.

Tämän lisäksi vesihallitus oli mukana teke mässä Päijänteen veneily- ja vesiretkeilykarttaa, Saimaan vcsimatkailukarttaa, Pohjois-Karjalan matkailukarttaa ja Vesiretkeilyreiti t-kirjaa.

Messut ja näyttelyt ovat niin ikään osa vesihal linnon tiedotustoimintaa, Vuonna 1979 sesihal linto osallistui omalla osastolla seuraaviin messui hin ja näyttelyihin.

Kansainvälinen Vene 79 -näyttely (Ilelsinki)

— Loma 79 -messut (Tampere) Turun messut (Turku)

— Pohjois-Suomen messut (Oulu)

— Maatalousnäyttely (Tornio)

Vesien käytiin knkonaissuunnitelmaehdotuk sia salmistui vuoden 1979 aikana Keski- ja Itä Uudeltamaalta ja Päijänteeltä. Näistä laadittiin suunnitelmaehdotusta esittelevä näyttely, joka kiersi asianomaisella suunnittelualueella eri paik kakunnilla.

Sisäinen tiedotustoiminta

Sisäistä tiedotustoimintaa toteutettiin vesihallin nossa aikaisempien suuntaviivojen mukaisesti, Ve sihallinnon henkilöstölehti Vesisäki ilmestyi kuusi kertaa sekä viikkotiedote Vesi ja Leipä 47 kertaa, Jokaisessa vesitoimistossa ilmestyi myös vcsipiirin vesitolmiston ^oma sisäincn tiedo tuslehti, joka jaettiin koko henkilökunnalle, Lähes kaikki näistä tiedotuslehdistä ilmestyiät vähin tään kerran kuukaudessa,

3, VESI VARAT JA NIIDEN KAYTTt 3,1 Pinta-ja pohjavesivarojen määrä

ja laatu

Pinta- ja pohjavesien määrä eli hydrologinen yleiskatsaus

Vuoden 1979 alkaessa vesivarat olivat niukat koko Suomessa Pohjavesi oli poikkeuksellisen vähissä erityisesti maan sisäosissa Lunta karttui likimain normaalisti, mutta sulamisvedet eivät riittäneet lisäämään vesivaroja keskimääräisiksi Tilanne muuttui rajusti heinäkuussa, jolloin satoi hyvin runsaasti maan etelä- ja länsiosissa. Vuoden loppuun mennessä esivarat lisääntyivät myös maan itä-ja pohjoisosissa.

Talven 1978 1979 ankarat pakkaset ehdytti vät jo edellissyksynä vähiin käyneet puhjavesi varat poikkeuksellisen niukoiksi maan etelä- ja keskiosissa, etenkin Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla, missä pohjavesi oli 30—75 cm ajankohdan keskimääräistä alempana, Tämän vuosisadan aikana pohjavesi on ollut tätä alem pana vain suosina 1940 1943. Järvien pinnat oli vat 10 50 cm tasanomaista alempana ja jokien virtaamat noin 2/3 ajankohdan keskimääräisestä.

Lapin pohjoisosissa settä oli kuitenkin vuoden- aikaannähden iunsaasti.

Jäät kasvoivat maan etelä-ja keskiosissa osak si kohvan seurauksena 10--20 cm tavallista palc summiksi, Lunta oli alkutalvesta paksulti, mutta se oli poikkeuksellisen kevyttä, sillä suojasäitä ei esiintynyt Lumen vesiarvo oli tuLen lopulla lä hellä tavanomaista. Kuvassa 4 on suoden 1979 maaliskuun puolenvalin tilanteen mukainen lumi-

Kuva 4. Lumipeitteen vesiarvo 16.3.1979 (mm).

peitteen vesiarvon kartta Routaa muodostui mel ko vahvalti, Länsi-Suomeen 40—80 cm, Uudelle maalle ja Kaakkois-Suomcen 10 —30 cm, Keski- ja Itä-Suomeen 30 70 cm, Lappiin n. 100 cm jaPerä Lappiin 150 200 cm.

Lumi suu melko nopeasti liuhti-toukokuun vaihteessa maan etelä- ja keskiosissa ja samanai kaisesti sattuneet sateet aiheuttivat kes ätvlivalu man huippuja. Kevättulvat nousisat näin monissa joissa keskimääräistä suuremmiksi, Sulamisveden kokonaismäärä ci kuitenkaan riittänyt nostamaan keskisuurten ja suurten järvien eikä pohjascden pintaa normaalillc tasolle poikkeuksena olivat edelleen Lapin pohjoisosat. Jäät lähtivät maan etelä- ja keskiosien järvistä tas allista myöhemmin, Lapin järvistä muutamia päiviä tavallista aikai semmin

Kesän alkupuoli oli niukkasateinen ^— paitsi Lapissa. Ilaihdunta oli lämpimien säiden seurauk sena hieman tavallista suurempi. Järvien pinnat olivat 10 50 cm tavallista alempana maan etelä- ja keskiosissa Inari oli 25 cm tavallista ylempanä.

Pohjaseden alhaisuus jatkui suurimmassa osassa maata

-x0J 0

•0

>

Heinäkuun aikana vesitilannc muuttui erittäin nopeasti, sillä linjan Vaasa^-Jyväskylä^-Lappeen ranta lounaispuolella satoi poikkeuksellisen run saasti, Ilämeessä ja sen ympäristössä monin pai koin noin 200 mm, paikallisesti jopa 280 mm eli 3 -4 kertaa normaalit määrät Vanajaveden reitin alueella arvioidaan näin runsassateisia heinäkuita sattuvan kerran 100 vuodessa, Vantaan alueella kerran 40 ja Kyrönjoen alueella keiran 35 vuo dessa, Satect aiheuttivat kesätulvia, joista pahim mat olivat Ky ronjoen alueella Järvienpinnat nou

sisat hyvin nopeasti ja pohjasesi lisääntyi huo mattasasti. Satcisen ja suhteellisen kuisan alueen raja saattoi olla melko jyrkkä niinpä Lapuan- joen alueelle satoi enää n. 300 mm ja Perä

Lapissa heinäkuu 01i kuisin koskaan havainnoitu.

Syksyn kuluessa vesisarat lisääntyivat myös maan itä- ja pohjoisosissa runsaitten sateitten ja alkutalven lumen sulamiscn seurauksena. Vuoden lopussa järvien pinnat olivat 10 40 cm ajankoh dan keskimääräistä ylempänä. Poikkeukscna oli vat vesivarojen muutoksiin hitaasti reagoiva Sai- maa ja Perä-L appi Saimaan ja Inarin pinnat olivat suoden lopussa parikymmentä senttimetriä tavan-

in iv v vi vii Viii IX X XI XH

Kuva 5. Päijänteen vedenkorkeus Kalkkinen, yläasteikolla vuonna 1979 ja havaintojaksolta 1964—1975 lasketut vedenkorkeuden keski- jalijiriarvot,valuma-alueen ala 26 480 km2 ja järvisyys 19,9 %.

omaista alempana. Pohjavettä oli tällöin yleensä hieman tavallista enemmän, routaa oli niukaiti ja lunta oli Lapissa runsaasti.

Kuvassa 5 on Päijänteen vedenkorkeus Kalkki nen, yläasteikolla vuonna 1979 ja havaintojak soita 1964—1975 lasketut vedenkorkeudet keski- ja ääriarvot käyrinä.

Pinta- ja pohjavesivarojen laatu

Vesistöjen veden laadun muutoksia virtahavainto paikoilla vuosina 1962—1977 ja syvännepaikoilla vuosina 1965—1977 on tarkasteltu vesientutki muslaitoksen julkaisussa n:o 36, joka ilmestyy keväällä 1980, Trendeistä 75 % osoittaa veden laadun heikkenemistä. Ilmitulleiden trendien määrä on kasvanut selvästi edellisestä tarkastelusta ja muuttumisen ilmitulo olisi epäilemättä todet tua yleisempää, mikäli virtaaman vaihtelun vaiku tus saataisiin elirninoiduksi.

Eri vesistäalueilla leisiksi havaittujen muutos ten keskeisenä syynä on pidetty hajakuormituk sen kasvua. Happamoituneiden sateiden aiheutta ma tehostunut huuhtoutuminen maaperästä on nähty tärkeäksi selittäjäksi jatkuvalle ja laajene s’alle suolapitoisuuden kasvulle vesistöissä.

[luuhtoutumisen on ennen muuta havaittu ii- menevän pitoisuuksien kasvuna puhtaina pidettä vissä vesissä. Toisaalta useiden likaantuneiden vesialueiden tilan huononeminen on pysähtynyt tai tila on vähän kohentunut.

Vuonna 1979 ilmestyneessä vesiensuojelun tilannekatsauksessa vuosilta 1972—1976 (Vesi hallituksen tiedotus 168) todetaan, että ajanjak son vesiensuojelutoimenpiteet ovat yleisesti arvi oiden parantaneet maamme vesien tilaa, laatua ja käyttökelpoisuutta. Taloudellisen laman ai heuttama teollisuuden vajaakäyttö on osaltaan myös vaikuttanut samansuuntaisesti. Vuosina 1978 ja 1979 sitä vastoin on vesien tilan positii vinen kehitys taantunut, ja eräillä pahoin likaan tuneilla alueilla on ollut havaittavissa jopa vesien tilan huonontumista. Tällaisen kehityksen syyksi on voitu osoittaa vesistöihn jätevetensä johtavien teollisuuslaitosten tuotannon elpyminen täyteen määräänsä.

3.2 Vesien käyttö nesteenä

Yhdyskuntien vedenhankinta

Vesihallituksen vuonna 1979 suorittaman tiedus telun mukaan oli 31.12.1978 yhteisiin vähintään

200 asukasta käsittäviin vesilaitoksiin liitetyissä kiinteistöissä 3 451 000 asukasta eli 73 % väes töstä. Vuoden 1978 aikana liittyjämäärä oli kas vanut 83 000 asukkaaila. kun vuonna 1977 Ii sävs oli 86 000 asukasta.

Yhteister vesilaitosten vedenkäyttö edellä mai nitun tiedustelun mukaan oli vuonna 1978 keski määrin 12,9 rn3/s, josta pohjavettä 5,4 m3/s ja pintavettä 7,5 m3/s. Pohjaveden osuus vedenku lutuksesta oli 42 % eli 3 prosenttiyksikköä suu rempi kuin vuonna 1977. Yhdyskuntien veden hankintaan käytetyn pohja- ja pintaveden määrä käy ilmi vesipiireittäin kuvasta 6, Kulu tusluku oli 319 l/as’d, kun se vuonna 1977 oli 326 l/asd.

3.3 Vesien kuormitus

Yhdyskuntien aiheuttama vesien kuormitus Vesih aHitu ksen vuonna 1979 suorittaman tiedus telun mukaan oli 31.12.1978 vhteisiin vähintään 200 asukasta käsittäviin viemärilaitoksiin liite

Koko moo:

Veden keskku1utus 1101 1000m3/d

Kuva 6. Yhteisten vesilaitosten veden keskikulurus vuonna 1978 vesipiireittäin.

tyissä kiinteistöissä 3194 000 asukasta eli 67 % väestöstä. Vuoden 1978 aikana liittyjämäärä oli kasvanut 75 000 asukkaalla, kun lisäys vuonna 1977 oli 84 000 asukasta. Vuoden 1978 lopussa oli käytössä 559 yhdyskuntien jätevedenpuhdis tamoa, joissa käsiteltiin 2 942 000 asukkaan jäte vedet. Taulukosta 4 käy ilmi yhdyskuntien jäte vesien käsittelyn jakautuminen 31.12.1978. Ko konaisjätevesivirtaama oli 1 420 000 m3/d, josta puhdistettiin mekaanisesti 1 %, kemiallisesti 26 %, biologisesti 12 %, biologis-kemiallisesti 48 % ja 13 % johdettiin puhdistamattomina vesistöön.

Viemärilaitosten kautta vesistöön joutuvan or gaanisen aineen ja fosforin määrät ovat edelleen vähentyneet viemärilaitoksiin tulevan jätekuor man kasvusta huolimatta. Viemärilaitoksiin tule van ja niistä vesistöön lähtevän jäteveden puhdis niminen, ottaen huomioon viemärilaitoksista myös puhdistamatta johdettu jätevesi, oli orgaa nisen aineen suhteen 74 % ja fosforin suhteen 70 %. Yhdyskuntien jätevesien aiheuttama BHK 7- ja fosforikuorman kehitys vuosina 1971--1978 on esitetty kuvissa 7 ja 8 sekä BHK7-, fosfori-ja typpikuormitus vesipiirelttain kuvissa 9 10 ja 11

Taulukko 4. Yhdyskuntien jätevesien käsittelyn jakautuminen 31.12.1978.

Kuormitus

. .. 1 uhdistamoiden

Puhdistusmenetelma

lukumäl rä V irtaama Asukasmäärä

1 000 m3/d % 1 000 asukasta %

Ei puhdistusta 182 13 246 8

Mekaananen puhdistus 7 18 1 28 1

Kemiallinen puhdistus 51 364 26 824 26

Biologinen suodatus, imeytysja lammikointi 67 46 3 102 3

Tehostetut lammikot 61 34 2 101 3

Aktiivilietemenetelmä 6 122 9 239 7

Rinnakkaissaostus 341 491 35 1 279 40

Esisaostus 4 118 8 262 8

jälkisaostus 22 45 3 113 4

Yhteensä 559 1 420 100 3 194 100

100000 t/e 80000

60000

60000

20000

BHK 7

•‘Ennen käsittelyä

ttelyn jälkeen

5000

P

t/e

6000 ^— Ennen käsittely.

3000 ^—

Käsittelyn jälkeen 2000

1000

01971 1973 1975 1977

0

1971 1973 1975 1977

Kuva 7. Yhdyskuntien järvesien orgaanisen aineen kuor mitus vuosina 1971—1978.

Kuva 8. Yhdyskuntien jätevesien fosforikuormitus vuo sina 1971—1978.

Koko mao Tuleva kuorma 293 t/d

Kuva 9. Yhdyskuntien jätevesien BHK7-kuorma vuonna 1978 vesipiireittäin.

Teollisuuden aiheuttama vesien kuormitus Teollisuuden aiheuttamaa kuormitusta ja kuor mituksen vähentämiseen täh tääviä toimenpiteitä koskevat täsmälliset tiedot vuosilta 1977 ja 1978 kerättiin koko teollisuuden osalta vuoden 1979 alussa suoritetulla tiedustelulla, jonka tulokset julkaistaan vuonna 1980 vesihallituksen tiedo

tuksia -sarjassa.

Vuonna 1978 teollisuuden tuotannon elpymi sen myötä jätevesikuormitus lisääntyi monin pai koin. Massa- ja paperiteollisuuden käyntipäivää kohden laskettu kuormitus aleni kuitenkin ko konaisuudessaan 8,7 lo kiintoaineen ja 8,8 lo BHK

7

:n osalta vuodesta 1977. Kokonaiskuormi tuksen alenemat olivat vastaaavasti 1,1 lvja 0,5^°o Vuonna 1978 kiintoainekuormitus oli 280 t/d ja BHK7-kuormitus 761 t/d laskettuna käynti- vuorokautta kohden. Kuvasta 12 ilmenee massa- ja paperiteollisuuden tuotannon jakuormituksen kehitys vuosina 1960—1978. Kokonaiskuormi tukset olivat puolestaan 87 900 t/a ja 231 000 t/a. Koko maan kuormitukseen vaikuttivat oleel

lisesti vuonna 1977 käynnistyneet kaksi sulfiitti sellutehdasta korvannutta sulfaattisellutehdasta sekä yhden sulfaattilinjan uusinta, sillä näiden tehdaspaikkojen kuormituksen alenema oli suu rempi kuin koko teollisuuden yhteensä.

Paikallisesti tarkasteltuna nousi massa-ja pape riteollisuudessa käyntipäiväkuormitus 25 tehdas- paikalla kiintoaineen ja20tehdaspaikalla BHK7:n suhteen vuodesta 1977. Vuositasolla kuormitus nousi vastaavasti 35 ja 37 tehdaspaikalla, kun niitä oli yhteensä 56 vuonna 1978.

3.4 Vesien virkistyskäyttö

Vesien virkistyskäyttö on lisääntynyt tasaisesti koko 1970-luvulla huolimatta taloudellisten suh danteiden voimakkaista vaihteluista. Energian hinnan nousu ei näytä vaikuttaneen vapaa-aikana tapahtuvaan liikkumiseen, Viime vuosina hanki tuista uusista loma-asunnoista sijoittuu Itä- ja Pohjois-Suomeen huomattavasti suurempi osa Koko maa

Tuleva kuorma 11,81 t/d

Kuva 10. Yhdyskuntien jätevesien fosforikuorma vuonna 1978 vesipiireittäin.

kuin 1970-luvun alussa, Pohj ois-Karjalan, Oulun ja Lapin läänien alueelle on vuosina 1976—1979 rakennettu vuosittain lähes 2 500 uutta loma- asuntoa, mikä on noin 25 % koko maan uusista loma-asunnoista vastaavana aikana.

Tämän alueen osuus koko maan loma-asunto- kannasta on 1970-luvulla lähes kaksinkertaistu nut ja se on tällä hetkellä lähes 20 %. Käyttökel poisten ranta-alueiden loppuminen on hidastanut loma-asuntokannan kasvua Etelä-Suomessa ja sa malla lisännyt tarvetta kehittää tavanomaiselle rantaloma-asumiselle vaihtoehtoisia lomanvietto muotoja.

Loma-asuntojen, veneiden ja venemoottorieri tuotannolla sekä matkailulla on kansantaloudel lisesti yhä huomattavampi merkitys. Esimerkiksi veneiden viennin arvo kasvoi vuonna 1979 yli 50 % verrattuna edelliseen vuoteen. Viennin arvo oli yhteensä 255 milj.mk. Myös matkailutase oli positiivinen. Matkailun markkinoinnissa on yhä enemmän kiinnitetty huomiota vesistöjen tarjoa mun mahdollisuuksiin.

Vesien virkistyskäytön eri muodoista näyttää vesiretkeily lisääntyneen viime vuosina nopeim min. Tästä ovat osoituksena lukuisat vuoden 1979 aikana järjestetyt melonta- ja souturetket sekä soututapahtumat. Myös veneilyharrastusta edistävää ja sitä ohjaavaa tietoa tuotettiin eri ta hojen toimesta vuoden aikana runsaasti.

3.5 Vesivoiman käyttö

Kuva 11. Yhdyskuntien jätevesien typpikuorma vuonna 1978 vesipiireittäin.

Rakennuskelpoisen vesivoiman määräksi arvioi daan tällä hetkellä ilman Tornionjokea noin 17 TWh/a (terawattituntia/vuosi), josta on raken nettu noin 12 TWh/a. Vesivoiman kannalta huo mattavimmat vesistöt ovat Kemijoki, lulujoki, Vuoksi ja I<ymijoki. Rakentamatonta vesivoimaa on eniten Tornionjoen (2,2 GWh/a), Kemijoen (2,0 GWh/a) ja lijoen (0,9 GWh/a) vesistöissä.

Vuonna 1979 tuotettiin vesivoimaa 10,66 TWh, joka oli 28 % vuoden sähköenergian kokonaisku

lutuksesta (37,8 TWh).

3.6 Uitto ja vesikuljetus

Metsäteollisuuden puunkäyttö kasvoi vuonna 1979 edelleen. Metsätilaston mukaan on teolli suuden puun käyttö kehittynyt viime vuosina seuraavasti:

1800 t/d 1500

1200

900 13

0

J

Koko mao’

Tu’eva kuorma 51,9 t/d

—BHK7-kuormituo Kiintoainekuormitus Paperin ja kartongin tuotanto KemioWsen massaa tuotanto

500

300

0 ^{..L .- Jili JJ L.LJL .} 3

1960 1965 1970 1975 19130

Kuva 12. Massa ja paperiteollisuuden tuotannon ja kuor mituksen kehitys vuosina 1960—1978.

3 ulkomainen 1,2ja 3 yhteensä Lisäksi cm. määriin sisältyvää kotimaista saha- ym. jätepuuta käytetty jalostukseen

* ennakkotieto

1977 1978* _979*

milj m3 milj.m3 milj.m3

Myös uittoon pannut määrät ja uittosuorit teet ovat kasvaneet edellisvuotisesta. Kasvuun vaikuttavat suhdanteiden lisäksi polttonesteiden hintojen uusi voimakas nousu. Vuonna 1979 pan tiin ulttoon noin 10 milj.m3. Uittosuorite ylitti 2 mrd m3km, Tuontipuusta uitettiin noin 8 ^00, vientipuusta noin 18 %, Vuoksen vesistöalueella uitettiin vuonna 1979 ennakkotietojen mukaan 5,4 milj.rn3, suorite 1,1 mrd m3’km, Kymi- ja Kemijoen alueilla uitettiin kummallakin 1,3 milj.m

3

. Erityisen voimakkaasti kasvoi Oulujoen vesistön uittomäärä oltuaan edellisvuonna tavan omaista tuntuvasti pienempi.

Kertomussuonna vesi- ja sääolosuhteet eivät suuremmin haitanneet uittotoimintaa. Myös jää- tilanne oli talsella 1978 1979 uiton kannalta edullinen. Olosuhteista ja uittomäärien lisäänty misestä johtuen oli uiton kustannuskehitys vuon na 1979 erityisesti autokuljetukseen verrattuna suotuisa. Uudistetun Saimaan kanavan liikenne ylitti ensi kerran 1 milj. tonnin rajan. Puutavaran uitto kanavassa sen sijaan pieneni hieman edellis vuodesta.

3.7 Tulvasuojelu, kuivatusja kastelu

Tulvasuojelu

Tulsasuojelun painopiste on 1950-luvulta alkaen ollut Pohjanmaalla, jossa vesistönjärjestely- ja säännöstelytöitä toteuttamalla on voitu suojata tulilta varsin laajoja viljelysmaa-alueita. Eräiden huomattavan laajojen hankkeiden toteutumisen edistyessä on resursseja voitu jo kohdistaa eteläis ten vesipiirien alueilla oleviin kiireellisim työkoh teisiin

1 alvitulvan 1974 1975 seurauksena ryhdyt tiin toimenpiteisiin tulvasuojelusuunnitelmien laatimiseksi Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäen joen vesistöalueille. Osa suunnitelmista on saatu toteutusvaiheeseen pääasiassa Saimaan alueella ja Kokemäenjoen alajuoksulla.

Kuivatus

Peltojen kuisatustarve perustuu suurelta osin pcI toviljelyn rationalisointipyrkimyksiin. Valtaoji tusten ja purojen perkausten eli ns. peruskuiva tuksen tarkoituksena on nykyisin pääasiassa sala ojitusedellytysten luominen.

Peltoja on maassamme salaojitettu 1960-luvun puolivälistä lähtien noin 33 000 ha vuodessa. Ker tomusvuoden salaojitusmäärä oli 32 000 ha ja vuoden lopussa oli koko 2 500 000 ha:n pelto alasta salaojitettu 32 % eli 800 000 ha. Viljelys maita, joiden salaojittaminen nykytilanteessa on katsottava peltoviljelyn rationalisoinnin kannalta tarpeelliseksi, on vielä noin 1,0 milj. ha, Tästä olisi 200 000 300 000 ha edullisinta toteuttaa valta ojitusten yhteydessä yhteissalaojituksina. Nykyi sen lainsäädännön perusteella tällaisten ns, alue kuivatushankkeiden toteuttamisedellytykset ovat heikot.

Kastelu

Viljelysmaiden kastelutoiminta on lisääntynyt nopeasti. Vuonna 1969 kasteltiin sadettamalla noin 9 000 ha ja vuonna 1972 noin 24 000 ha Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen arvion mu kaan vuoden 1978 loppuun mennessä tiloille hankituilla sadetuskalustoilla voidaan sadettaa kuivana vuonna lähes 80 000 ha

4. VESIVAROIHIN KOHDISTUVA SUUNNITTELU

4,1 Vesien käytön kokonaissuunnittelu

Vuoden 1979 aikana oli kokonaissuunnittelu käynnissä vain Lapin alueella. Työryhmän eh dotukset kokonaissuunnitelmiksi valmistuivat Päijänteen sekä Keski- ja Itä-Uudenmaan alu eelle ja ehdotukset lähetettiin lausunnoille.

Suunnitelmia esittelevät näyttelyt kiersivät sa manaikaisesti ko. alueilla.

Raakapuu 1 kotimainen 2 ulkomainen 1 ja 2 yhteensä jäte puu

31,31 3,90 35,22

36,27 3,64 30,91

42,33 3,90 46,23 0,58 0,30 0,35 35,80 40,21 46,58

6,18 6,60 7,3()