I T T E E SE
SÄ
TA
PAHT UU
3
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 2 / 2 0 0 6
Tieteelliset seurat ovat olleet 1800-luvun puoli- välistä lähtien merkittävä osa suomalaista tut- kimusjärjestelmää. Niillä on ollut useita tehtä- viä kuten julkaisutoiminta, kansainvälinen jul- kaisujen vaihto ja tieteenalojen kansainvälisistä suhteista huolehtiminen sekä tutkimustulosten yleistajuinen tiedottaminen. Ne ovat aloittaneet uusia tutkimushankkeita ja osallistuneet tiede- poliittiseen keskusteluun. Tiedeyhteisön laajen- nuttua seuroille on tullut tärkeä tehtävä tieteen- alojen kansallisina koordinaattoreina. Tiedeaka- temioilla on oma tieteenaloja kokoava ja kan- sainvälisten suhteiden hoitamisen tehtävänsä.
Kun 1800-luvun lopulla pelättiin yliopiston venäläistämistä, tieteelliset seurat muodostivat yhteistoimintaansa varten Tieteellisten seurain valtuuskunnan turvatakseen tuolloin kukoista- neet ja voimakkaan kasvun kautta eläneet kan- salliset tieteet. Yhteisen rintaman muodosta- mista pidettiin niin tärkeänä, että senaatti an- toi määräyksen valtuuskunnan perustamisesta ja osoitti sille taloudellisia resursseja ja toimiti- lat valtion puolesta. Valtuuskunta otti tehtäväk- seen myös jäsenseurojen toimintaedellytyksis- tä huolehtimisen ja alkoi osallistua tiedepoliit- tiseen keskusteluun.
Valtuuskunnasta on tullut merkittävä tie- depoliittinen asiantuntija, koska se toimii jä- senseurojen yhteisenä äänenä. Sen mielipiteil- le antaa painoarvoa se, ettei se edusta yksitäisiä yliopistoja, tutkimuslaitoksia, tieteenaloja tai muutakaan intressiryhmää, vaan toimii riippu- mattomana asiantuntijaelimenä. Sen yli 200 tie- teellistä seuraa ja kolme tiedeakatemia edusta- vat kaikkia tieteenaloja. Sen jäsenseuroissa toi- mii yli 200 000 tieteenharjoittajaa ja harrastajaa.
Toimintaa on kehitetty yhteistyössä Ope- tusministeriön ja Suomen Akatemian kans- sa. Julkaisutoimintaa ja tieteellisen kirjallisuu- den vaihtoa on käsitelty mm. yhteisissä semi- naareissa. Opetusministeriö on tukenut val-
tuuskunnan toimintaa veikkausvoittovaroista ja Suomen Akatemia on myöntänyt avustuksia jäsenseurojen julkaisutoimintaan. Tieteellisten julkaisusarjojen kustantaminen on toiminut tie- teellisissä seuroissa niin hyvin, että Suomeen on syntynyt yliopistopainoja kansainvälisesti kat- soen varsin myöhään eivätkä ne vastaa niin laa- jasti tutkimustulosten julkisaattamisesta kuin monissa muissa maissa.
Valtuuskunta on ollut aloitteentekijä ja taus- tayhteisö useissa hankkeissa, kuten Tiede-lehti, Tiedekeskus Heureka, ulkomailla toimivat Suo- men kulttuuri- ja tiedeinstituutit ja Suomen tie- teen historia-hanke.
Yleinen vapaan kansalaistoiminnan arvos- tuksen nousu on näkynyt 2000-luvulla siten, että valtuuskunta on saanut uusia tehtäviä ja sen kosketuspinta julkisen tiedehallinnon kanssa on laajentunut mm. yhteistyössä Tutki- museettisen neuvottelukunnan ja Tiedonjulkis- tamisen neuvottelukunnan sekä Pohjoismaisen bioetiikkatoimikunnan kanssa.
Pitkä yhteistyö julkaisutoiminnan kehittä- miseksi johti kevään 2005 aikana neuvottelui- hin, joiden tuloksena Suomen Akatemia päätti 2.6.2005 delegoida Tieteellisten seurain valtuus- kunnalle julkaisutoimintaan ja kansainväliseen toimintaan osoitetusta määrärahasta päättämi- sen. Tukea voidaan myöntää julkaisusarjojen li- säksi kansainvälisten liittojen jäsenmaksuihin ja näiden liittojen luottamushenkilöiden ja kan- sainvälisten julkaisusarjojen toimituksien jäsen- ten matkakustannuksiin.
Valtuuskunnalla katsotaan olevan tieteellisiä toimikuntia paremmat mahdollisuudet seura- ta julkaisutoiminnan kehittymistä ja ohjata seu- roja tarkoituksenmukaiseen toimitustyöhön ja julkaisuja koskevan talouden hoitoon. Akate- miassa päätökset tehtiin tieteellisissä toimikun- nissa, joilla oli erilaisia käytäntöjä. Valtuuskun- nan päätöksentekojärjestelmällä pyritään ta-
Tieteelliset seurat osana tutkimusjärjestelmää
Aura Korppi-Tommola
T I ET EE
S S
ÄTA
P H A U T U
4
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 2 / 2 0 0 6
kaamaan samojen kriteerien käyttö päätöksen- teon pohjana, kun kaikkia hakemuksia käsitel- lään yhtaikaa esitystä valmistelevassa hallituk- sen nimeämässä julkaisujaoksessa ja sen jälkeen hallitus tekee jaoksen esityksen pohjalta pää- töksen. Tällä pyritään seurojen tasapuoliseen kohteluun.
Toiminnan laajenemisen takia on tullut ajan- kohtaiseksi, että valtuuskunnan oikeushenkilö- asema, sen toimielinten oikeudellinen asema ja vastuut saatetaan nykyistä lainsäädäntöä vas- taaviksi. Keisarin ja senaatin määräykset yli sa- dan vuoden takaa eivät enää vastaa nykyistä lainsäädäntöä. Opetusministeriön asiaa pohti- nut työryhmä on ehdottanut, että valtuuskun- nasta säädettäisiin lailla. Tällöin valtuuskun- nasta tulisi julkisoikeudellinen yhteisö, jolla oli-
si eräitä julkisia, lähinnä julkaisutoimintaan liit- tyviä tehtäviä, mutta sillä olisi kuitenkin laaja itsenäinen yhdistyslakiin perustuva toiminta- vapaus.
Lain säätäminen vahvistaisi yli sata vuotta jatkuneen käytännön. Tämä olisi kansainväli- sesti katsoen ainutlaatuinen järjestely. Se osoit- taa syvää molemminpuolista luottamusta va- paan tiedeyhteisön ja julkisen tiedehallinnon välillä. Näin voi olla vain aidosti avoimessa ja demokraattisesti hallitussa maassa.
Kirjoittaja on Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja ja valtuuskunnan asemaa selvit- täneen työryhmän sihteeri (Opetusministeriön työ- ryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:44).
