i
ALAIKÄISET EPÄTERVEELLISTEN ELINTARVIKKEIDEN MARKKINOINNIN KOHDERYHMÄNÄ – SÄÄNTELYN NYKYTILA
Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Pro gradu -tutkielma Aku Nikkola Ohjaajat: prof. Päivi Korpisaari &
prof. Susanna Lindroos-Hovinheimo Viestintä- ja informaatio-oikeus 18. toukokuuta 2021
ii
Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Oikeustieteellinen tiedekunta
Koulutusohjelma – Utbildingsprogram – Degree Programme Oikeustieteen maisterin koulututusohjelma
Tekijä – Författare – Author Aku Nikkola
Työn nimi – Arbetets titel – Title
Alaikäiset epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin kohderyhmänä – Sääntelyn nykytila Oppiaine - Läroämne – Subject
Viestintä- ja informaatio-oikeus Työn laji - Arbetets art – Level
Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month & year
Toukokuu 2021 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages xxxiv + 80
Tiivistelmä - Referat – Abstract
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2010 suosituksensa alaikäisiin kohdistuvasta epäterveellisten elintarvikkeiden mark- kinoinnista. Valtioiden päättäjille sunnatun suosituksen tavoitteena oli vähentää lasten ja nuorten altistumista runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, suolaa ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden markkinoinnille. Suosituksen taustalla oli huoli lasten ja nuorten viime vuosikymmenten aikana moninkertaistuneesta liikalihavuudesta – tutkimusnäytön mukaan epäterveellisten elintarvikkeiden markki- noinnilla on liikalihavuutta lisäävä vaikutus. Suomessa ollaan 11 vuotta myöhemmin tilanteessa, jossa lukuisista kansainvälisistä täytäntöönpanosuosituksista ja lisäselvityksistä huolimatta tarvittaviin toimiin lasten suojelemiseksi ei ole ryhdytty.
Suomessa alaikäisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin sääntelystä ei ole saatavilla vahvaa tutkimusnäyt- töä. Vähiten tutkimustietoa on saatavilla nimenomaan mainonnan rajoittamisesta. Jotta epäterveellisten elintarvikkeiden markki- nointiin voidaan esittää lainsäädännön keinoin tehtäviä rajoituksia, on ensiksi selvitettävä sääntelyn nykytila. Tämän tutkielman tavoit- teena on tuottaa uutta tietoa elintarvikemarkkinoinnin sääntelyn nykytilasta ensimmäistä kertaa nimenomaan alaikäisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin näkökulmasta.
Tutkielman taustoittavassa osassa tarkastellaan tutkielmalle olennaista käsitteistöä sekä alaikäisiä elintarvikemarkkinoinnin kohderyhmänä siihen liittyvine erityispiirteineen. Tutkimuksen aiheitta tarkastellaan viime aikaisessa oikeudellisessa keskustelussa keskiöön nousseen lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta, jota voidaan pitää kantavana teemana läpi koko tutkielman. Tässä vaiheessa sääntelylle haasteellisista seikoista tunnistetaan ikäryhmäjaottelu, epäterveellisen elintarvikkeen määritelmä sekä digi- taalinen markkinointiympäristö.
Tutkielman lainsäädäntöä tarkasteltavassa osassa keskitytään elintarvikemarkkinoinnin kannalta olennaisten kuluttajansuojalain (KSL, 38/1978) ja elintarvikelain (ETL, 297/2021) säädösten, sekä kuluttaja-asiamiehen viranomaiskäytännön tarkasteluun. Tarkaste- lun yhteydessä havaitaan, ettei lainsäädännön, lain esitöiden tai viranomaisohjeiden perusteella voi riittävällä tarkkuudella päätellä sitä, milloin epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi kohdistuu nimenomaan alaikäisiin. Lisäksi havaitaan, että normatiivisen arvioinnin kannalta ongelmallista on KSL:n markkinointisäännösten alaikäisille takaaman suojan osittainen päällekkyys. Uudistetun ETL:n tarkastelun yhteydessä taas havaitaan, ettei lain esitöissä ole huomioitu alaikäisiä elintarvikemarkkinoinnin kohderyhmänä lainkaan. Valvonta- ja seuraamusjärjestelmän tarkastelussa havaitaan, että kuluttaja-asiamiehen sekä ETL:n toimivaltaisen valvonta- viranomaisen toimivaltuutta on laajennettu lainvastaiseen markkinointiin puuttumisen helpottamiseksi. Valvonta- ja seuraamusjär- jestelmän kannalta ongelmalliseksi kuitenkin havaitaan, ettei alaikäisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden lainmukaisuuden arviointi koske lainkaan markkinoitavan tuotteen ravinnollisia ominaisuuksia.
Tutkielmassa edetään tämän jälkeen Suomessa markkinoinnin sääntelyn kannalta olennaisen itsesääntelyn tarkasteluun. Tarkastelta- vana on erityisesti Kansainvälisen kauppamarin (ICC) markkinointisäännöstö ja sitä ratkaisukäytännössään soveltava Mainonnan eettinen neuvosto (MEN). Tarkastelussa havaitaan, että MEN on valinnut lausunnoissaan sallivan tulkintalinjan alaikäisiin kohdistu- vaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia koskevissa tilanteissa. Ongelmalliseksi lapsen oikeuksien näkökulmasta erityisesti katsotaan, että MEN on lausunnoissaan asettanut elinkeinonharjoittajien edun lapsen edun edelle.
Tutkielman arvioivassa osassa lopuksia katsotaan, että nykyisen sääntelyn kannalta ongelmallista on erityisesti 1) alaikäisten saaman erityissuojan eriarvoisuus lainsäädännössä ja itsesääntelynormistossa; 2) sääntelyn tulkinnanvaraisuus; ja 3) valvonnan tehottomuus.
Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella katsotaan, että A) epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia koskeva sääntely tarvitsee tuekseen elintarvikkeiden luokittelujärjestelmän; B) kuluttaja-asiamiehen linjaus on uudistettava; ja C) alaikäisiin kohdistu- van epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista lainsäädännöllä tulee vakavasti harkita.
Avainsanat – Nyckelord – Keywords
viestintäoikeus, markkinointioikeus, elintarvikemarkkinointi, itsesääntely, Mainonnan eettinen neuvosto, alaikäiset, markkinointi, kuluttajansuojalaki, elintarvikelaki, lapsen etu, lapsioikeus
Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto
Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
Ohjaajat: prof. Päivi Korpisaari & prof. Susanna Lindroos-Hovinheimo
iii
SISÄLLYS
LÄHTEET ... V LYHENTEET ... XXXIII
1 JOHDANTO ... 1
1.1 Työn tausta ja lähtökohdat ... 1
1.2 Tutkielma osana EPELI-tutkimushanketta ... 4
1.3 Tutkimusongelma ja metodit ... 5
1.3.1 Kysymyksenasettelu ... 5
1.3.2 Tutkimuksen menetelmät ja lähdeaineisto ... 7
1.4 Tutkimuksen rakenne ja rajaukset ... 10
2 ALAIKÄISET JA MARKKINOINTI ... 12
2.1 Markkinoinnin määritelmästä ... 12
2.1.1 Markkinointi oikeudellisessa viitekehyksessä ... 12
2.1.2 ’’Epäterveellisen elintarvikkeen’’ markkinointi ... 14
2.2 Alaikäiset elintarvikemarkkinoinnin kohderyhmänä ... 15
2.2.1 Ikäryhmät käsitteinä ... 15
2.2.2 Erityistä suojaa tarvitseva kohderyhmä ... 18
2.2.3 Lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulma ... 19
2.2.4 Haasteena digitaalinen markkinointiympäristö ... 23
3 ELINTARVIKEMARKKINOINTIA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA VIRANOMAISKÄYTÄNTÖ ... 26
3.1 Markkinointiviestinnän sääntelyn lähtökohdat ... 26
3.2 Kuluttajansuojalaki ja kuluttaja-asiamies ... 27
3.2.1 Kuluttajansuojalaki sääntelee markkinointiviestintää ... 27
3.2.2 Alaikäisiin kohdistuva tai heidät yleisesti tavoittava markkinointi ... 29
3.2.3 Alaikäisiin kohdistuvan markkinoinnin suojan päällekkäisyys ... 32
3.2.4 Kuluttaja-asiamiehen linjaus ... 33
3.2.5 Kuluttaja-asiamiehen linjauksen problematiikasta ... 36
3.2.6 Alaikäisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin valvonta- ja seuraamusjärjestelmä ... 39
3.2.7 Kuluttaja-asiamiehen uudet valvontakeinot ... 42
3.3 Elintarvikelaki ... 46
iv
3.3.1 Uusittu elintarvikelaki elintarvikemarkkinoinnin sääntelyn näkökulmasta 46
3.3.2 Elintarvikelain mukainen elintarvikemarkkinoinnin valvonta ... 49
4 ELINTARVIKEMARKKINOINNIN ITSESÄÄNTELY ... 53
4.1 Itsesääntely sääntelyn keinona ... 53
4.2 Liittojen omat ohjeistukset ... 54
4.3 ICC:n markkinointisäännöt ... 56
4.4 Mainonnan eettinen neuvosto ... 58
5 ARVIOINTIA ... 65
5.1 Lainsäädännön ja itsesääntelyn arvioinnista kokonaisuutena ... 65
5.1.1 Alaikäisten saaman erityissuojan eriarvoisuus lainsäädännössä ja itsesääntelynormistoissa ... 66
5.1.2 Lapsiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin sääntelyn tulkinnanvaraisuus – mikä on kiellettyä markkinointia? ... 67
5.1.3 Kuinka tehokasta ja vaikuttavaa alaikäisiin kohdistuvan elintarvikemarkkinoinnin valvonta on? ... 70
5.2 Tutkimuksen havainnot tulevan sääntelyn arvioinnin näkökulmasta ... 73
5.2.1 Elintarvikkeiden luokittelujärjestelmä osaksi sääntelyä ... 73
5.2.2 Lainsäädäntöä, itsesääntelyä – vai kenties yhteissääntelyä? ... 73
5.2.3 Kuluttaja-asiamiehen linjauksen uudistaminen ... 78
6 LOPPUSANAT ... 80
v
Lähteet
Kirjallisuus Aaltonen (2009)
– Aaltonen, Anna-Kaisa: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimissa. Edita, Helsinki 2009.
Aarnio (1978)
– Aarnio, Aulis: Mitä lainoppi on? Forum-oikeustiede. Helsinki 1978.
Alemanno – Garde (2013)
– Alemanno, Alberto – Garde, Amandine: Regulating Lifestyles in Europe: How to Pre- vent and Control Non-Communicable Diseases Associated with Tobacco, Alcohol and Unhealthy Diets?. Swedish Institute for European Policy Studies SIEPS, 2013:
Annala – Vinnari (2019)
– Annala, Milla – Vinnari, Markus: Content Analysis of TV Food Advertising Using Climate Impact and a Nutritional Impact Index. Ecological Economics 159 (2019), s.
68–74. Elsevier.
Armour – Hansmann – Kraakman (2004)
– Armour, John – Hansmann, Henry – Kraakman, Rainier: Agency Problems and Legal Strategies, s. 29–47, teoksessa Kraakman, Rainier ym. (toim.): The Anatomy of Corpo- rate Law: A Comparative and Functional Approach. Oxford Scolarship Online 2017.
DOI:10.1093/acprof:oso/9780198739630.003.0002.
Bartels (1962)
– Bartels, R.: The History of Marketing Thought. Homewood, Illinois: Richard D. Irwin Inc.
Bartle – Vass (2005)
– Bartle I. – Vass P.: Self-Regulation and the Regulatory State. A Survey of Policy and Practice. University of Bath, 2005.
vi
Boyland ym. (2016)
– Boyland, Emma – Nolan, Sarah – Kelly, Bridget – Tudur-Smith, Catrin – Jones, And- rew – Halford, Jason – Robinson, Eric: Advertising as a cue to consume: a systematic review and meta-analysis of the effects of acute exposure to unhealthy food and nonal- coholic beverage advertising on intake in children and adults. American Society for Nutrition, 2016;103, s. 519–533.
Chou – Rashad – Grossman (2008)
– Chou S.Y. – Rashad I. – Grossman M.: Fast-food restaurant advertising on television and its influence on childhood obesity. J Law Econ. 2008;51, s. 599–618.
Coates ym. (2019a)
– Coates, A. E. – Hardman, C. A. – Halford, J. C.G., ym.: Social media influencer mar- keting and children’s food intake: A randomized trial. Pediatrics, 143(4). doi:
10.1542/peds.2018-2554.
Coates ym. (2019b)
– Coates, A. E. – Hardman, C. A. – Halford, J. C.G., ym: The effect of influencer mar- keting of food and a “protective” advertising disclosure on children’s food intake. Pe- diatric Obesity, 14, e12540. doi: 10.1111/ijpo.12540.
Dixon (1979)
– Dixon, D. F: The Origin of Macro-Marketing Thought, s. 652–664, teoksessa: Fisk, G.
– Nason, R. W.: Macro Marketing: New Steps on the Learning Curve, Proceedings of the Third Macro Marketing Seminar. University of Colorado.
Eijlander (2005)
– Eijlander, Philip: Possibilities and constraints in the use of self-regulation and co- regulation in legislative policy: Experiences in the Netherlands - Lessons to Be Learned for the EU? Electronic Journal of Comparative Law, vol. 9.1. Saatavilla:
https://www.ejcl.org/91/art91-1.PDF (vierailtu 5.5.2021).
Erkkola ym. (2019)
vii
– Erkkola, Maijaliisa – Fogelholm, Mikael – Konttinen, Hanna – Laamanen, Jani-Petri – Mäenpää, Emmi – Nevalainen, Jaakko – Nikula, Harri – Pirttilä, Jukka – Uusitalo, Liisa – Saarijärvi, Hannu: Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvos- ton selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:51. Valtioneuvoston kanslia, Hel- sinki.
Ervasti – Nylund (2014)
– Ervasti, Kaijus – Nylund, Anna: Konfliktinratkaisu ja sovittelu. Edita, Helsinki 2014
Fardet – Boirie (2014)
– Fardet, A. – Boirie, Y.: Associations between food and beverage groups and major di- et-related chronic diseases: An exhaustive review of pooled/meta-analyses and system- atic reviews. Nutrition Reviews, 72(12), ss. 741–762. doi: 10.1111/nure.12153.
Fogelholm ym. (2012)
– Fogelholm, Mikael – Anderssen, Sigmund – Gunnarsdottir, Ingibjörg – Lahti-Koski, Marjaana: Dietary macronutrients and food consumption as determinants of long-term weight change in adult populations: a systematic literature review. Food & Nutrition Research, 56, s. 19103. doi: 10.3402/fnr.v56i0.19103.
Galbraith-Emami – Lobstein (2013)
– Galbraith-Emami S. – Lobstein T.: The impact of initiatives to limit the advertising of food and beverage products to children: a systematic review. Obesity Reviews 2013.
Verkkoaineisto: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23845093 (vierailtu 18.4.2021),
Gras (2001)
– Gras, Jutta: Monitoring the convention on the rights of the child. Oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsinki 2001.
Hakalehto (2016)
– Hakalehto, Suvianna: Lapsen edun arviointi korkeimman oikeuden perheoikeudellisis- sa ratkaisuissa. Defensor Legis 3/2016, s. 427–445
viii
Hakalehto (2018)
– Hakalehto, Suvianna: Lapsioikeuden perusteet. Alma Talent, 2018.
Hakalehto-Wainio (2011)
– Hakalehto-Wainio, Suvianna: Lasten oikeudet lapsen oikeuksien sopimuksessa (Die Rechte der Kinder im Vertrag über Kindesrechte). Defensor Legis N:o 4/2011, s. 510–
525.
Handsley – Reeve (2018)
– Handsley, Elizabeth – Reeve, Belinda: Holding Food Companies Responsible for Un- healthy Food Marketing to Children: Can International Human Rights Instruments Pro- vide a New Approach?. UNSWLaw Journal 17; 41(2), s. 449–489.
Harris ym. (2009)
– Harris, Jennifer L. – Pomeranz, Jennifer L. – Lobstein, Tim – Brownell, Kelly D.: A Crisis in the Marketplace: How Food Marketing Contributes to Childhood Obesity and What Can Be Done. Annual Review of Public Health, 30, s. 211–225.
Hebden ym. (2010)
– Hebden, Lana – King, Lesley – Kelly, Bridget –Chapman, Kathy – Innes-Hughes, Christine: Industry self-regulation of food marketing to children: Reading the fine print. Health Promotion Journal of Australia 2010:21(3).
Heinonen (2007)
– Heinonen, Visa: Mainonnan sääntely Suomessa, s. 72–104, teoksessa Heinonen, Visa – Kortti Jukka (toim.): Vaikuttamista ja valintoja – Monitieteisiä näkökulmia mainontaan ja kulutukseen. Gaudeamus Kirja. Tampere 2007.
Hollo (2008)
– Hollo, Erkki J.: Elintarvikeoikeus. Johdatus elintarvikesääntelyn perusteisiin. Edita Publishing oy, Helsinki 2008.
Hoppu (1997)
ix
– Hoppu, Kari: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi. Lakimiesliiton kustannus.
Jyväskylä 1997.
Hoikka – Neuvonen – Rautiainen (2016)
– Hoikka, Mikko – Neuvonen, Riku – Rautiainen, Pauli: Viestintämarkkinaoikeus. Kaup- pakamari 2016.
Huovila (2007)
– Huovila, Mika: Prosessioikeuden yleiset opit ja prosessilait, s. 395–400, teoksessa Paasto, Päivi – Pirjatanniemi, Elina (toim.): Oikeus ja politiikka. Oikeus 36:4.
Huovinen (2006)
– Huovinen, Sakari: Yhteissääntely ja itsesääntely – julkisen vallan tehtäviä muuttavat sääntelykeinot. Lakimies 2006:7–8, s. 1206–1224.
Huovinen (2009)
– Huovinen, Sakari: Lapsille haitalliset sisällöt ja uudet sääntelymahdollisuudet, teokses- sa Rosendahl, Riikka (toim.): Miten vapaa sana? Viestintäoikeuden vuosikirja 2006, Helsinki 2007, 19–67.
Huovinen (2009)
– Huovinen, Sakari: Itsesääntelyn ja hyvän tavan mukaisuuden lähtökohdat kuluttajan- suojassa, s. 1–35, teoksessa Oikeutta vai etiikkaa? Viestintäoikeuden vuosikirja 2008.
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsinki.
Kazuo (2008)
– Kazuo, U.: Development of Marketing Management. Ashgate Publishing Group. 179 s.
ISBN 978-0-7546-0606-2.
Kekkonen (2006)
– Kekkonen, Jukka: Suomen oikeuden historiallisia kehityslinjoja. Helsingin yliopisto 2006.
x
Koho (2012)
– Koho, Teemu: Lapset ja markkinointi – ohjeita vastuulliseen markkinointiviestintään.
Mainostajien liitto. ISBN 978-952-5262-41-4.
Koivumäki – Häkkänen (2018)
– Koivumäki, Elina – Häkkänen, Petteri: Markkinointijuridiikka. Kauppakamari 2018.
Kolehmainen (2015)
– Kolehmainen, Antti: Tutkimusongelma ja metodi lainopillisessa työssä, s. 106–134, teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.): Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeus- tieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex 30.6.2015 Koskela (2005)
– Koskela, Minna: Hahmomarkkinoinnin vaikutus lapsen ostopäätökseen. Helsingin yli- opisto, taloustieteen laitos. Kuluttajaekonomia, selvityksiä nro 27. Helsinki 2005.
Kotler – Armstrong (1999)
– Kotler, Philip – Armstrong, Gary.: Principles of Marketing. Upper Saddle River Nj:
Prentice Hall 1999.
Kovic ym. (2018)
– Kovic, Y. – Noel, J. K. – Ungemack, J. A. – Burleson, J. A.: The impact of junk food marketing regulations on food sales: an ecological study. Obesity Reviews 19, s. 761–
769, June 2018. World Obesity Federation.
Korpisaari (2019)
– Korpisaari, Päivi: Sananvapaus verkossa – yksilöön kohdistuva vihapuhe ja verkko- alustan ylläpitäjän vastuu. Lakimies 7–8/2019, s. 928–952.
Kunkel ym. (2015)
– Kunkel, Dale – Castonguay, Jessica – Filer, Christine: Evaluating Industry Self- Regulation of Food Marketing to Children. American Journal of Preventive Medicine 2015;49(2), s. 181–187. Elsevier Inc.
xi
Kurki-Suonio (1999)
– Kurki-Suonio, Kirsti: Äidin hoivasta yhteishuoltoon: lapsen edun muuttuvat oikeudelli- set tulkinnat: oikeusvertaileva tutkimus. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 222. Helsinki 1999.
Kyttä – Tala (2008)
– Kyttä, Kaisa – Tala, Jyrki: Selvitys lääkemarkkinoinnin itsesääntelyjärjestelmästä. Oi- keuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiedoksiantoja 88, Helsinki.
Kyttä (2009)
– Kyttä, Kaisa: Itsesääntely – Lainsäädännön vaihtoehto? Lääkemarkkinoinnin itsesään- telyjärjestelmän arviointia. Edilex 3/2009. Julkaistu 5.2.2009:
www.edilex.fi/lakikirjasto/5701.pdf (vierailtu 8.5.2021).
Lazer (1979)
– Lazer, W.: Some Observations on the Development of Marketing Thought, s. 652–664, teoksessa: Conceptual and Theoretical Development in Marketing, Proceedings of a Conference Held in Phoenix, Arizona. February 7–9, 1979. Chicago: American Marke- ting Association.
Linnanmäki (2019)
– Linnanmäki, Kirsikka: Lapsen etu huoltoriidan tuomioistuinsovittelussa. Alma Talent.
Helsinki 2019.
Lusch (2007)
– Lusch, Robert F.: Marketing's Evolving Identity: Defining our Future. Journal of Pub- lic Policy & Marketing. 26:2, s. 261–268.
Lobstein ym. (2015)
– Lobstein, Tim – Jackson-Leach, Rachel – Moodie, Marjory L. – Hall, Kevin D. ym.:
Child and adolescent obesity: part of a bigger picture. The Lancet, 385, s. 2510–2520.
xii
Majamaa – Rantala (2020)
– Majamaa, Karoliina – Rantala, Kati: Katsaus viime vuosien ylivelkaantumiskehityk- seen. Valtioneuvoston selvitys 2020:5. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.
McGinnis – Gootman – Kraak (2007)
– McGinnis M.J. – Gootman J.A. – Kraak V.I.: Food Marketing to Children and Youth – Threat or Opportunity?. Institute of Medicine of the National Academies. The National Academies Press, Washington D.C. 2007.
Neuvonen (2016)
– Neuvonen, Riku: Mainonta sananvapauden reuna-alueella. Edilex 10/2016. Lakikirjas- ton verkkoaineisto, s. 50–65: https://www.edilex.fi/artikkelit/17000.pdf.
Neuvonen (2017)
– Neuvonen, Riku: Markkinointisäännöt ja itsesääntely mainonnan sääntelyn osana, s.
498–509 teoksessa Paloranta, Paula (toim.): Keskuskauppakamarin liiketapalautakun- ta 80 vuotta. Alma Talent. Helsinki 2017.
Neuvonen (2019)
– Neuvonen, Riku: Sananvapautta uusin silmin? – Viestinnälliset oikeuden yksilön oi- keuksien turvaajina. Lakimies 7–8/2019, s. 984–1009.
Nieminen (2005)
– Nieminen, Liisa: Nuoren perus- ja ihmisoikeudet, s. 9–68 teoksessa Litmala, Marjukka – Lohiniva-Kerkelä (toim.): Nuoren oikeudet. Edita 2005.
Nieminen (2020)
– Nieminen, Liisa: Lasten suojeleminen sananvapauden rajoittamisperusteena, s. 46–70, teoksessa Korpisaari, Päivi (toim.): Oikeuksia, vapauksia ja rajoituksia. Viestintäoi- keuden vuosikirja 2019. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.
Norman – Kelly – McMahon ym. (2018)
xiii
– Norman J. – Kelly B. – McMahon A. – Boyland E.J. – Baur L. – Bauman A. et al.: Sus- tained impact of energy-dense food advertising on children’s dietary intake: a within- subject, randomised, crossover, counter-balanced trial. Int J Behav Nutr Phys Act.
2018;15:37.
Ofcom (2010)
– Ofcom: HFSS Advertising Restrictions: Final Review. Ofcom, 26.7.2010. Saatavilla:
https://www.ofcom.org.uk/__data/assets/pdf_file/0024/31857/hfss-review-final.pdf (vierailtu 28.4.2021).
Ogus (1995)
– Ogus, Anthony: Rethinking Self-Regulation. Oxford Journal of Legal Studies, s. 97–
108. Vol. 15, Spring 1995.
Osei-Assibey ym. (2012)
– Osei-Assibey, George – Dick, Smita – Macdiarmid, Jennie – Semple, Sean – Reilly John J. – Ellaway, Anne – Cowie, Hilary – McNeill, Geraldine: The influence of the food environment on overweight and obesity in young children: a systematic review.
BMJ Open 2012;2:e001538.
Paasto – Pirjatanniemi (2007)
– Paasto, Päivi – Pirjatanniemi, Elina: Oikeus ja politiikka. Oikeus 36:4, s. 379–381.
Pakarinen – Tala (2009)
– Pakarinen, Auri – Tala, Jyrki: Mainonnan eettisyys itsesääntelyn kohteena. Oikeuspo- liittisen tutkimuslaitoksen tiedoksiantoja 2009.
Paloranta (2008)
– Paloranta, Paula: Markkinointioikeus käytännössä. Talentum 2008.
Paloranta (2009)
xiv
– Paloranta, Paula: Mainonnan eettinen neuvosto mainonnan itsesääntelyn toimielime- nä, s. 37–48, teoksessa: Viestintäoikeuden vuosikirja 2008 – Oikeutta vai etiikkaa?
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Helsinki 2009.
Paloranta (2014)
– Paloranta, Paula: Markkinoinnin etiikka käytännössä. Talentum Media Oy 2014.
Parker (2007)
– Parker, Christine: Self-regulation and the not-for-profit sector. Melbourne Law School.
Legal Studies Research Paper No. 372.
Pere (2015)
– Pere, Tuula: Suojattu, suvaittu vai sanktioitu sananvapaus? Oikeushistoriallinen tutki- mus 1960- ja 1970-lukujen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen murroksen vaikutuksesta suomalaisen sananvapauden rajoihin joukkoviestinnässä. Fourth Life Publishing 2015.
Potvin Kent ym. (2011)
– Potvin Kent, Monique – Dubois, Lise – Wanless, Alissa: Self-regulation by industry of food marketing is having little impact during children’s preferred television. Internati- onal Journal of Pediatric Obesity, 2011; 6, s. 401–408.
Prosser (2008)
– Prosser, Tony: Self-regulation, Co-regulation and the Audio-Visual Media Services Directive. Journal of Consumer Policy 2008/31, s. 99–113.
Päläs – Peltonen (2021)
– Päläs, Jenna – Peltonen, Anja: muodostumassa oleva jakamistalouden alustavastuu EU:n kuluttajansuojasääntelyssä. Väitöskirja-artikkeli. Edilex 2021/13. Julkaistu 25.2.2021, saatavilla: https://www.edilex.fi/artikkelit/22442 (vierailtu 9.5.2021).
Rantala L. (2020)
– Rantala, Leena: Kuvaohjelmalain toimivuus ja uudistustarpeet. Selvitysraportti. Ope- tus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:27. Helsinki 2020.
xv
Rantala – Martikainen ym. (2020)
– Rantala, Eeva – Martikainen, Janne – Lakka, Timo – Vanhatalo, Saara – Heiskanen, Jari – Väistö, Juuso – Leväsluoto, Johanna – Hassinen, Maija – Eloranta Aino-Maija – Sigfrids, Anton – Harjumaa, Marja: Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi. Valtioneuvoston selvi- tys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:19. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki.
Ronit – Jensen (2014)
– Ronit, K. – Jensen J. D.: Obesity and industry self-regulation of food and beverage marketing: a literature review. European Journal of Clinical Nutrition (2014) 68, s.
753–759.
Rope (1995)
– Rope, Timo: Markkinointiosaaminen. Keuruu: Ky-Palvelut Oy.
Sajama (2015)
– Sajama, Seppo: Mikä tekee tutkimuksesta tieteellisen? s. 2–23 teoksessa Miettinen, Tarmo (toim.): Oikeustieteellinen opinnäyte – Artikkeleita oikeustieteellisten opinnäyt- teiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta. Edilex. Kokoomateos 2016.
Siltala (2003)
– Siltala, Raimo: Oikeustieteen tieteenteoria. Suomalainen Lakimiesyhdistys 2003.
Similä (2007)
– Similä, Jukka: Oikeustieteellinen ympäristötutkimus ja oikeuspolitiikka. Oikeus 36:4, s. 409–419.
Sormunen (2021)
– Sormunen, Milka: The best interests of the child in human rights practice: an analysis of Domestic, European and International jurisprudence. Helsingin yliopisto, oikeustie- teellinen tiedekunta, 2021.
xvi
Sorsa (2009)
– Sorsa, Kaisa: Itsesääntely ja yhteissääntely arvoketjussa. Oikeuspoliittisen tutkimuslai- toksen tutkimustiedoksiantoja 100/2009. Helsinki 2009.
Tala (2006)
– Tala, Jyrki: Katsaus oikeudellisen sääntelyn uusiin muotoihin. Juhlajulkaisu Ahti Lai- tinen 1946–24/4–2006, Oikeussosiologiaa ja Kriminologiaa. Turun yliopisto, 2006.
Tala (2007)
– Tala, Jyrki: Selvitys vaihtoehtojen hyödyntämisestä erityisesti yrityksiin vaikuttavan lainsäädännön valmistelussa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 82, Helsinki 2007.
Tala (2008)
– Tala, Jyrki: Lainsäädäntö ja sääntelyn uudet muodot. Turun yliopiston oikeustieteelli- sen tiedekunnan julkaisu 2008.
Tatlow-Golden – Garde (2020)
– Tatlow-Golden, Mimi – Garde, Amandine: Digital food marketing to children: Exploi- tation, surveillance and rights violations. Global Food Security 27 (2020) 10043. Else- vier.
Thomas C. – Hooper – Petty ym. (2018)
– Thomas C. – Hooper L – Petty R. – Thomas F. – Rosenberg G. – Vohra J.: 10 years on:
new evidence on TV marketing and junk food consumption amongst 11–19 year olds 10 years after broadcast regulations. London: Cancer Research UK 2018.
Tuori (1990)
– Tuori, Kaarlo: Oikeus, valta ja demokratia. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus.
Tuori (2000)
– Tuori, Kaarlo: Kriittinen oikeuspositivismi. Helsinki: Werner Söderström Lakitieto Oy.
xvii
Viitanen (2005)
– Viitanen, Klaus: Nuoret ja markkinointi, s. 155–231, teoksessa Litmala, Marjukka – Kerkelä-Lohiniva Mirva (toim.). Edita Publishing Oy. Jyväskylä 2005.
Viitanen (2017)
– Viitanen, Klaus: Markkinointioikeus. Helsingin Kamari Oy, Kauppakamari 2017.
Wilhelmsson (1991)
– Wilhelmsson, Thomas: Suomen kuluttajansuojajärjestelmä. Yleinen osa. Vammala 1991.
Williams – McIntosh – Farting (2021)
– Williams, Dylan – McIntosh, Alexandra – Farthing, Rys: Profiling Children for Adver- tising: Facebook’s Monetisation of Young People’s Personal Data. Reset Australia Po-
licy Memo. April 2021. Saatavilla:
https://au.reset.tech/uploads/resettechaustralia_profiling-children-for-advertising-1.pdf (vierailtu 6.5.2021).
Zimmerman – Bell (2010)
– Zimmerman F.J. – Bell J.F.: Associations of television content type and obesity in children. Am J Public Health 2010;100(2), s. 334–340.
Virallisasiakirjat ja -julkaisut HE 8/1977 vp
– Hallituksen esitys Eduskunnalle kuluttajansuojalainsäädännöksi HE 309/1993 vp
– Hallituksen esitys Eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta HE 32/2008 vp
– Ehdotus hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi KSL:n 2 luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
xviii
HE 108/2012 vp
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 70/2013 vp
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholilain 33 ja 40 §:n muuttamisesta
HE 262/2018 vp (rauennut 16.4.2019)
– Hallituksen esitys Eduskunnalle elintarvikelaiksi sekä laeiksi terveydensuojelulain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta
HE 54/2019 vp
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimival- tuuksista sekä laeiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain ja eräiden muiden la- kien muuttamisesta
HE 3/2021 vp
– Hallituksen esitys eduskunnalle elintarvikelaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta an- netun lain 1 §:n muuttamisesta.
KM 1974:114
– Alkoholimainontatoimikunnan mietintö
KKV 2004a
– KA:n linjaus: Alaikäiset, markkinointi ja ostokset (2004)
KKV 2004b
– KA:n linjaus: Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi (2004, tarkistettu 2015)
KKV 2019
– KA:n linjaus. Vaikuttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa (2019)
xix
OM082:00/2020
– Säädösvalmistelu: Kuluttajansuojan Omnibus-direktiivin kansallinen täytäntöönpano sekä puhelin- ja kotimyyntiä koskevan sääntelyn tarkistaminen
STM051:00/2020
– Palveluvalikoimaneuvoston valmistelumuistio: Elintapamuutosta tukevat tekijät elinta- paohjauksen ja omahoidon tuen menetelmissä epäterveellisen ravitsemuksen ja vähäi- sen liikkumisen aiheuttaman sairastumisriskin pienentämiseksi (hyväksytty 25.9.2020) THL:n ravitsemussuositus (päivitetty 9.6.2020)
– THL:n ravitsemussuositus energiajuomien myynnistä: https://thl.fi/fi/web/elintavat- jaravitsemus/ ravitsemus/ravitsemussuositukset/energiajuomat (vierailtu 17.5.2021)
Kansainväliset elintarvikemarkkinointia koskevat julkaisut ja ohjeet EC (2020)
– The European Commission’s science and knowledge service: Food and non-alcoholic beverage marketing to children and adolescents. Päivitetty 03.02.2020. Verkkoaineisto:
https://ec.europa.eu/jrc/en/health-knowledge-gateway/promotion-prevention/other- policies/marketing.
FAO (2019)
– FAO, IFAD, UNICEF, WFP and WHO: The State of Food Security and Nutrition in the World 2019 – Safeguarding Against Economic Slowdowns and Downturns. Rome, FAO 2019.
ICC (2017)
– ICC Toolkit: Marketing and Advertising to Children (ICC:n työkalupakki: Lapsiin kohdistuva mainonta ja muu markkinointi). ICC Commission on Marketing and Adver- tising, 2017.
ICC (2018)
xx
– ICC:n markkinointisäännöt 2018. Kauppakamari, suomenkielinen käännös. Saatavilla:
https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2020/05/marketing-code-finnish-saannot- suomeksi-2019.pdf (vierailtu 10.05.2021).
ICC (2019)
– ICC Framework for Responsible Food and Beverage Marketing Communications 2019 (ICC:n tulkintaohje elintarvikkeiden ja juomien markkinoinnista). Knowledge Soluti- ons Department Trade and Investment Centre, alkuperäinen englanninkielinen teksti.
Saatavilla: https://iccwbo.org/content/uploads/sites/3/2019/08/icc-framework-for- responsible-food-and-beverage-marketing-communications-2019.pdf (vierailtu 10.05.2021).
UNICEF (2012)
– UNICEF, The Global Compact, Save the Children: Children’s Rights and Business Principles. 2012.
UNICEF (2014)
– UNICEF: Children Are Everyone’s Business: Workbook 2.0 – A guide for integrating children’s rights into policies, impact assessments and sustainability reporting. Second edition. United Nations Children’s Fund (UNICEF) August 2014, Geneva.
UNICEF (2018)
– UNICEF: A child rights-based approach to food marketing: A guide for policy makers.
United Nations Children’s Fund (UNICEF) April 2018.
WHO (2004)
– WHO: Global Strategy on Diet, Physical Activity and Health (WHA57.17). World Health Organization 2004.
WHO – Hawkes (2004)
– Hawkes, Corinna: Marketin Food to Children: the Global Regulatory Environment.
World Health Organization 2004.
xxi
WHO (2010)
– WHO: Set of recommendations on the marketing of foods and non-alcoholic beverages to children. World Health Organization 2010.
WHO (2012)
– WHO: A framework for implementing the set of recommendations on the marketing of foods and non-alcoholic beverages to children. World Health Organization 2012.
WHO Europe (2013)
– WHO: Marketing of foods in high fat, salt and sugar to children: update 2012–2013.
World Health Organization Regional office for Europe 2013.
WHO (2014)
– WHO: Global status report on noncommunicable diseases 2014. Geneva, Switzerland.
World Health Organization 2014.
WHO Europe (2015)
– WHO: WHO Regional Office for Europe nutrient profile model. Kööpenhamina: WHO Regional Office for Europe.
WHO (2016)
– WHO: Consideration of the evidence on childhood obesity for the Commission on En- ding Childhood Obesity – Report of the Ad hoc Working Group on Science and Evi- dence for Ending Childhood Obesity. Geneva, Switzerland. World Health Organization 2016.
WHO Europe (2016)
– WHO Regional Office for Europe: Tackling food marketing to children in a digital world: trans-disciplinary perspectives – Children’s rights, evidence of impact, met- hodological challenges. World Health Organization 2016.
WHO Europe (2018)
xxii
– WHO Regional Office for Europe: Evaluating implementation of the who set of re- commendations on the marketing of foods and non-alcoholic beverages to children – Progress, challenges and guidance for next steps in the WHO European Region. World Health Organization 2018.
WHO Europe (2019a)
– WHO Regional Office for Europe: Monitoring and restricting digital marketing of un- healthy products to children and adolescents. World Health Organization Regional Of- fice for Europe 2019.
WHO Europe (2019b)
– WHO Regional Office for Europe: Mapping the health system response to childhood obesity in the WHO European Region – An overview and country perspectives. World Health Organization Regional Office for Europe 2019.
Muut lähteet ASA (2010)
– Children and Advertising on Social Media Websites. ASA compliance survey, July 2013. Saatavilla: https://www.asa.org.uk/resource/Children-and-advertising-on-social- media-reports-and-surveys.html (vierailtu 16.4.2021).
EPELI-sidosryhmätyöpaja (28.4.2021)
– EPELI-tutkimushankkeen sidosryhmätyöpajan nauhoitetut loppupuheenvuorot keski- viikkona 28.4.2021 klo 12–16 Google Hangouts Meet -kokouksessa. Litteroinnin (ko- konaispituus 18 sivua) on toteuttanut EPELI-tutkimushankkeen viestinnästä vastaava Ahjo Communications Oy. Lähdeaineisto on kirjoittajan hallussa. Sidosryhmätyöpajan osallistujalista: Sirpa Sarlio (STM), Eeva-Liisa Koltta-Sarkkanen (TEM), Minna Hut- tunen (MMM), Arja Lyytikäinen (Ruokavirasto), Outi Hohti (SOK), Nina Olin (Orkla), Riikka-Maria Lemminki (Marketing Finland), Anni Saari (Kuluttajaliitto), Anna Kara (Sydänliitto), Pertti Mustajoki (Terve paino ry), Ulla Siimes (Vanhempainliitto), Mar- leena Tanhuanpää (Elintarviketeollisuusliitto), Tarja Tenkula (Kuntaliitto), Emmi Tuo- vinen (Marttaliitto), Päivi Mäki (THL), Sari Sippola (Ruokavirasto), Mikko Jauho (Ku-
xxiii
luttajatutkimuskeskus), Reetta Lehto (Folkhälsan), Anja Peltonen (KKV), Merike He- lander (Lapsiasiavaltuutettu).
EPELI-tutkimushankkeen työpaketin 2 tulokset
– Työpaketti 2: Millä tavoin ja millaisissa markkinointikanavissa lapset ja nuoret kohtaa- vat elintarvikkeisiin liittyvää markkinointiviestintää Suomessa? Tutkimusmenetelmät:
netnografinen tutkimus sekä havainnointi. Vastaava tutkija: Professori Elina Närvänen, TAU. Lähdeaineisto on kirjoittajan hallussa.
Elintarviketeollisuusliiton ohje (2014)
– Elintarvikkeiden markkinointiviestinnän suositukset (29.8.2014). Saatavilla:
https://www.etl.fi/media/aineistot/suositukset-ja-
ohjeet/markkinointiviestinnan_suositukset.pdf (vierailtu 8.4.2021).
Instagramin käyttöehdot (2021)
– Instagramin käyttöehdot: https://www.facebook.com/help/instagram/581066165581870 (vierailtu 19.4.2021).
KA:n blogi (2016)
– Hentunen, Päivi (KA vuosina 2011–2017): Itsesääntely hyödyttämään kaikkia. Saata- villa: https://kuluttaja-asiamies.fi/2016/05/03/itsesaantely-hyodyttamaan-kaikkia/ (vie- railtu 8.4.2021).
KKV (2008)
– Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta. Teema: Lapset, 8/2008. Vastaava päätoimittaja: Pel- tonen, Anja. Toimittajat: Isomäki, Essi – Salmi, Laura – Puomila, Maija. Saatavilla:
https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-
suomi/julkaisut/arkisto/kuluttajavirasto/aku/2008/0808.pdf (vierailtu 3.5.2021).
MEN:n lausunnot (2001–2021)
– Mainonnan eettisen neuvoston (MEN) lausunnot, rajaus: 2001–2021. Keskuskauppa- kamari. Saatavilla: https://kauppakamari.fi/palvelut/mainonnan-eettinen-neuvosto/etsi- lausuntoa/ (vierailtu 11.5.2021).
xxiv
MEN:n tilastot (2020)
– Mainonnan eettisen neuvoston (MEN) tilastot 2020. Keskuskauppakamari. Saatavilla:
https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2021/02/Tilastot-2020-verkkosivuille- 2.pdf (vierailtu 11.5.2021).
Opetushallitus (2014)
– Opetushallituksen muistio 2014:3. Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisö- jen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi. Saatavilla:
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulujen-ja-oppilaitosten-seka- yritysten-valinen-yhteistyo (vierailtu 17.5.2021).
Snapchatin käyttöehdot (2021)
– Snapchatin käyttöehdot: https://snap.com/fi-FI/terms (vierailtu 19.4.2021).
SOSTE terveyskysely (2021)
– SOSTE Sosiaali ja terveys ry – Kansalaiskysely, saatavilla:
https://www.soste.fi/uutinen/kansalaiskysely-yli-puolet-suomalaisista-kannattaa-veroa- epaterveellisille-ruuille/ (vierailtu 10.4.2021)
TikTokin käyttöehdot (2021)
– TikTokin käyttöehdot: https://www.tiktok.com/legal/terms-of-service?lang=en (vierail- tu 19.4.2021)
THL (31/2020)
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 31/2020 (9.9.2020): Lasten ja nuor- ten ylipaino ja lihavuus 2019 – Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoi- nen tai lihava
Valvira (2018)
– Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto: Ohje alkoholin markkinoinnista. Dnro V/5394/2018. Julkaistu 20.2.2018
xxv
VRN (2005)
– Ravinto ja liikunta tasapainoon – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005. Edita Pub- lishing Oy. Helsinki 2005.
VRN (2014)
– Terveyttä ruoasta - Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. 5. painos. Helsinki: Valti- on ravitsemusneuvottelukunta. Saatavilla: www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/ter- veytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammmattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemus- suosituksen_2014_fi_web_versio_5.pdf (vierailtu 15.4.2021)
Oikeuskäytäntö ja muu ratkaisukäytäntö Mainonnan eettisen neuvoston lausunnot
MEN 6/2005 MEN 23/2012 MEN 24/2017 MEN 22/2018 MEN 39/2018 MEN 10/2019 MEN 19/2019 MEN 20/2019 MEN 22/2019 MEN 9/2021
Valviran kieltopäätökset Valvira 430/99/002/2011
KA:n kannanotot KA 1996/40/0989 KA 1998/40/1074 KA 2001/40/4822 KA 2002/80/6592 KA 2003/40/2390 KA 2003/40/2952
xxvi
KA 2003/40/3721 KA 2003/80/0699 KA 2004/40/5849 KA 2005/40/0686 KA 2005/40/1512 KA 2005/40/1835 KA 2005/40/3273 KA 2005/40/3827 KA 2006/40/3412
KA 2008 vs. Valio Oy, saatavilla: https://www.kkv.fi/globalassets/kkv- suomi/julkaisut/arkisto/kuluttajavirasto/aku/2008/0808.pdf (vierailtu 28.4.2021).
KA 2008 vs. Nestlé Oy, saatavilla: https://www.kkv.fi/globalassets/kkv- suomi/julkaisut/arkisto/kuluttajavirasto/aku/2008/0808.pdf (vierailtu 28.4.2021).
Markkinatuomioistuimen ja markkinaoikeuden päätökset MT 1980:13
MT 1981:9 MT 1984:11 MT 1987:13 MT 1990:15 MT 1990:16 MT 1990:19 MT 1995:16 MT 1996:9 MT 1996:12 MT 2000:12 MT 2002:7 MT 2002:12 MAO:2003:80 MAO:2014:653
Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset KKO 2004:32
xxvii
KKO 2005:40
Säädökset
Suomen lainsäädäntö – Alkoholilaki (1102/2017)
– Asetus Maailman terveysjärjestön sekä siihen liittyvän sopimuksen ja pöytäkirjan voi- maansaattamisesta 8.10.1948/734
– ETL (23/2006), kumottu L:lla 9.4.2021/297.
– ETL (297/2021)
– Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (8/1976)
– Kuluttajansuojalaki (38/1978)
– Laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (661/2012) – Laki kuluttaja-asiamiehestä (40/1978)
– Laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista (566/2020) – Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa (100/2013)
– Lääkelaki (395/1987)
– Suomen perustuslaki (731/1999)
– Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleisso- pimus (6/1976)
– Tupakkalaki (549/2016) – Uhkasakkolaki (1113/1990)
EU:n säädökset
Yleinen elintarvikeasetus (2002/178/EY)
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaati- muksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintar- vikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä
Markkinointidirektiivi (2005/29/EY)
xxviii
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EY) N:o 29/2005, annettu 11. päivänä toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupal- lisista menettelyistä sisämarkkinoilla
Ravitsemus- ja terveysväiteasetus (2006/1924/EY)
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, antamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamisek- si elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä
Elintarviketietoasetus (2011/1169/EU)
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission di- rektiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, ko- mission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta
Yhteistyöasetus (2017/2394/EU)
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2394, annettu 12 päivänä joulu- kuuta 2017, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä̈ ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta
Digitaalisia sisältöjä ja palveluita koskeva direktiivi (2019/770/EU)
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/770, annettu 20 päivänä tou- kokuuta 2019, L 136/1 tietyistä digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen toimit- tamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista
Omnibus-direktiivi (2019/2161/EU)
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2161, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neu- voston direktiivien 98/6/EY, 2005/29/EY sekä 2011/83/EU muuttamisesta unionin ku-
xxix
luttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen ja nykyaikaistamisen osalta
Muut kansainväliset säädökset
Norjan yleisradioasetus (Avd I 1992 Nr. 24)
– Broadcasting Act – Act No. 127 of 4 December 1992 relating to broadcasting. Oslo:
Norwegian Government; 1992.
Verkko-osoitteet EASA
– The European Advertising Standards Alliance, etusivu: www.easaalliance.org (vierailtu 17.5.2021)
Elintarviketeollisuusliitto ry
– ETL:n etusivu: https://www.etl.fi/etusivu.html (vierailtu 8.4.2021) EPELI-tutkimushanke
– EPELI-hankkeen etusivu: https://blogs.helsinki.fi/epeli-hanke/ (vierailtu 15.5.2021)
Fazer-konserni
– Vastuullisuus ja Raportointi: https://www.fazergroup.com/fi/vastuullisuus/raporto- inti/global-compact/ (vierailtu 9.4.2021)
FoodDrinkEurope
– Euroopan elintarviketeollisuusliitto: https://www.fooddrinkeurope.eu/ (vierailtu 8.5.2021)
– Kuva 1: Rap-artisti Cledoksen julkaisema McDonald’s -mainos tilillä @cledoos:
https://www.instagram.com/p/COSLhOhBZF-/ (vierailtu 17.5.2021)
– Kuva 2: Alaikäisten tubettajien Elinan ja Sofian julkaisema Paula-vanukasmainos tilillä
@elinasofiaofficial: https://www.instagram.com/p/CJTTd3EDDdr/ (vierailtu 17.5.)
xxx
Kansainvälinen kauppakamari ICC
– Kansainvälisen kauppakamarin etusivu: https://icc.fi/ (vierailtu 10.5.2021)
Kauppalehti
– Uutinen: Oatly haluaa korjata Maitomyytit-kampanjan mainostekstiä: ”En ole huo- mannut, että se on kirjoitettu juuri tuolla tavoin”: https://bit.ly/2QkSwvG (vierailtu 13.4.2021)
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
– KA:n linjaukset: https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/KA:n-linjaukset/
(vierailtu 24.4.2021)
– Kuluttaja-asiamies (etusivu): https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/kuluttaja-asiamies/
(vierailtu 3.5.2021)
– Kuluttaja-asiamiehelle käyttöön uusia valvontakeinoja: https://www.kkv.fi/ajank- ohtaista/Tiedotteet/2020/15.7.2020-kuluttaja-asiamiehelle-kayttoon-uusia-
valvontakeinoja/ (vierailtu 3.5.2021)
– KA:n valvonnan keinot ja seuraamukset: https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/kuluttaja- asiamies/KA:n-valvonnan-keinot-ja-seuraamukset/#Kuluttajaasiamiehenkielto (vierail- tu 4.5.2021)
Kuluttajaliitto – Syö Hyvää -hanke
– Haastattelut: Toteutuuko lapsen etu elintarvikemarkkinoinnissa?: https://syohy- vaa.fi/toteutuuko-lapsen-etu-elintarvikemarkkinoinnissa/ (vierailtu 13.4.2021)
– Luento: Lapsiin kohdistuvan elintarvikemarkkinoinnin globaalit haasteet:
https://syohyvaa.fi/luento-lapsiin-kohdistuvan-elintarvikemarkkinoinnin-globaalit- haasteet/ (vierailtu 13.4.2021)
Lapsiasiavaltuutettu
– Etusivu: https://lapsiasia.fi/etusivu (vierailtu 17.4.2021)
Mainonnan eettinen neuvosto
– MEN, etusivu: https://kauppakamari.fi/palvelut/mainonnan-eettinen-neuvosto/ (vierail- tu 11.5.2021)
xxxi
– MEN:n hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet:
https://kauppakamari.fi/palvelut/mainonnan-eettinen-neuvosto/hyvaa- markkinointitapaa-koskevat-periaatteet/ (vierailtu 11.5.2021)
– Lausunnot 2001–2021: https://kauppakamari.fi/palvelut/mainonnan-eettinen- neuvosto/etsi-lausuntoa/ (vierailtu 11.5.2021)
– Lausuntopyynnön käsittely neuvostossa: https://kauppakamari.fi/palvelut/mainonnan- eettinen-neuvosto/tietoa-neuvostosta/lausuntopyynnon-kasittely/ (vierailtu 11.5.2021) – Ennakkolausunto: https://kauppakamari.fi/palvelut/mainonnan-eettinen-neuvosto/enn-
akkolausunto/ (vierailtu 11.5.2021)
– Tietoa neuvostosta: https://kauppakamari.fi/palvelut/mainonnan-eettinen-neuvos- to/tietoa-neuvostosta/ (vierailtu 11.5.2021)
McDonalds Suomi
– Suomen McDonald’s yhteistyöhön rap-artisti Cledoksen kanssa:
https://www.mcdonalds.com/fi/fi-fi/mcdonalds/media/article/Cledos.html (vierailtu 17.5.2021)
Marketing Finland ry
– Etusivu: https://www.marketingfinland.fi/ (vierailtu 8.4.2021)
Matbransjens Faglige Utvalg (MFU)
– Englanninkielinen verkko-osoite: https://mfu.as/english/ (vierailtu 15.5.2021)
– Kiellettyjen elintarvikkeiden lista: https://nye.mfu.as/complete-product-list/ (vierailtu 15.5.2021)
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
– Alkoholimainonta ja panimoalan oma alkoholijuomien vastuullisen markkinoinnin oh- jeistus: https://panimoliitto.fi/vastuullisuus/markkinoinnin-itsesaately/alkoholimai- nonta/ (vierailtu 15.5.2021)
Ruokavirasto
– Markkinoinnin valvonta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/myy- nti/markkinointi/markkinoinnin-valvonta/ (vierailtu 1.5.2021)
xxxii
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN)
– Uutinen: Strategisen tutkimuksen uusissa teemaluonnoksissa painotetaan yhdenvertai- suutta: https://www.aka.fi/strateginen-tutkimus/strateginen-tutkimus/tutkimusta- tiedonkayttajalle/ajankohtaista/2021/strategisen-tutkimuksen-uusissa-
teemaluonnoksissapainotetaan-yhdenvertaisuutta/ (vierailtu 16.5.2021) SOSTE
– Sosiaali ja terveys ry – Kansalaiskysely: https://www.soste.fi/uutinen/kansalaiskysely- yli-puolet-suomalaisista-kannattaa-veroa-epaterveellisille-ruuille/ (vierailtu 10.4.2021) The EU Pledge
– Kansainvälinen elintarvikemarkkinoinnin itsesääntelysopimus: https://eu-pledge.eu/
(vierailtu 19.4.2021) Twitter
– ProAgria Keskusten liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokon twiitti 26.11.2020:
https://twitter.com/Harrimakivuokko/status/1320649178045943808?s=20 (vierailtu 16.5.2021)
World Federation of Advertisers (WFA)
– WFA:n etusivu: https://wfanet.org/ (vierailtu 8.5.2021)
– WFA:n itsesääntelynormisto RAC:n verkko-osoite: http://responsibleadvertising.org/
(vierailtu 8.5.2021).
WHO
– WHO Regional Office for Europe nutrient profile model:
https://apps.who.int/iris/handle/10665/152779 (vierailtu 26.4.2021) YLE
– Uutinen: ’’ THL: Lasten ja nuorten ylipainon yleisyys on moninkertaistunut viime vuo- sikymmeninä – pojilla ylipainoa on tyttöjä useammin’’: https://yle.fi/uutiset/3- 11531721 (vierailtu 7.5.2021)
xxxiii
Youtube
– Fazer Juurespaahto -mainos: https://www.youtube.com/watch?v=kqjcS_6cvaI (vie- railtu 11.5.2021)
Lyhenteet
ASA The Advertising Standards Authority Ltd.
CIIA Confederation of the Food and Drink Industries in the EU EASA The European Advertising Standards Alliance
ETL ETL (297/2021)
EU Euroopan unioni
FAO Food and Agriculture Organization of the United Nations
HE Hallituksen esitys
ICC International Chamber of Commerce
KA Kuluttaja-asiamies
KAL Laki kuluttaja-asiamiehestä (40/1978)
KKO Korkein oikeus
KKV Kilpailu- ja kuluttajavirasto
KKVL Laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (661/2012)
KP-sopimus Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 8/1976)
KSL Kuluttajansuojalaki (20.1.1978/28)
MEN Mainonnan eettinen neuvosto
MFU Matbransjens Faglige Utvalg
MMM Maa- ja metsätalousministeriö
MNK Mainonnan neuvottelukunta
MT Markkinatuomioistuin
MAO Markkinaoikeus
OBA Online Behavioral Advertising
PL Suomen perustuslaki (731/1999)
RAC Responsible Advertising and Children Programme SOSTE Sosiaali ja terveys ry
SOK Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta
xxxiv
STM Sosiaali- ja terveysministeriö STN Strategisen tutkimuksen neuvos
TVL Laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
TSS-sopimus Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kan- sainvälinen yleissopimus (SopS 6/1976)
UNICEF United Nations Children’s Emergency Fund Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto VRN Valtion ravitsemusneuvottelukunta
WFA World Federation of Advertisers
WHO World Healtg Organization
YK Yhdistyneet kansakunnat
1
1 Johdanto
1.1 Työn tausta ja lähtökohdat
’’On yksiselitteistä näyttöä siitä, että lapsen liikalihavuuteen vaikuttaa runsaasti tyy- dyttyneitä rasvoja, suolaa ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien markkinointi, ja Maailman terveysjärjestö WHO:n keskeinen suositus on lasten altistumisen vähentäminen kaikelle tällaiselle markkinoinnille.’’ 1
Näillä sanoilla alkaa Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston vuonna 2016 päättäjille kohdennettu julkaisu koskien lapsille kohdistettua elintarvikemarkkinoin- tia.2 Viesti ei ollut muuttunut vuodesta 2010, jolloin WHO julkaisi ensimmäiset viralliset suosituksensa liittyen epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin lapsille.3 Jäsenvalti- oita kehotettiin jo tällöin ryhtymään tarvittaviin toimiin suositusten kohtien 1–12 täytän- töönpanemiseksi, tavoitteena vähentää lasten altistumista epäterveellisille elintarvikkeille maailmanlaajuisesti.4 WHO:n kehotusten taustalla oli huoli lasten viime vuosikymmenten aikana huomattavasti lisääntyneestä liikalihavuudesta ja ei-tarttuvien tautien, kuten diabe- teksen, sydän- ja verisuonitautien, sekä psyykkisten sairauksien yleistymisestä.5
Länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa liikalihavuuden aiheuttamat yhteiskunnalliset haittavaikutukset saattavat jäädä helposti muiden ongelmien varjoon. Kyseessä on kuiten- kin yksi aikamme vakavimmista kansanterveydellisistä ongelmista.6 Tilastot osoittavat, että juuri liikalihavuudesta johtuvat ei-tarttuvat taudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin vammautumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan johtava syy.7 Tämän tutkimuksen näkö- kulmasta huomionarvoista on, ettei ongelma ole ainoastaan kansainvälinen. Suomalaisesta
1 Lainaus on suomennettu – ks. alkuperäinen englanninkielinen viesti jäsenvaltioiden päättäjille WHO Euro- pe 2016 s. IX.
2 Suomi on ollut WHO:n jäsenvaltio sen perustamisesta (v. 1948) lähtien, ks. SopS 26/1948. Päivittyvä lista WHO:n jäsenmaista on löydettävissä WHO:n verkkosivulta: https://www.who.int/countries.
3 WHO 2010, s. 8. Kokonaisuudessaan 12 suosituksen listalla, kohtien 1–2 mukaan jäsenvaltion valitseman menettelytavan tulisi vähentää lapsiin kohdistuvan epäterveellisen (HFSS) elintarvikemarkkinoinnin vaiku- tusta. Tavoitteena tulisi olla lasten tällaiselle markkinoinnille altistumisen vähentäminen, ja toisaalta tällaisen markkinoinnin valta-aseman (hyväksyttävä) rajoittaminen.
4 WHO 2010, s. 14. Harkintavalta täytäntöönpanon
5 WHO 2010, s. 4; WHO Europe 2016, s. 1. Tuoreimman, vuonna 2019 julkaistun WHO:n yleiskatsauksen mukaan, maailmassa oli vuonna 2016 noin 124 miljoonaa sairaalloisen lihavaa lasta, joista tyttöjen osuus oli 50 miljoonaa ja poikien 74 miljoonaa. Vuonna 1975 vastaava luku oli 11 miljoonaa (tyttöjen osuus: 5 mil- joonaa, poikien osuus: 6 miljoonaa). Ks. tästä tarkemmin WHO 2019b, s. 1.
6 Ks. esim. WHO Europe 2019, s. 1; UNICEF 2018, s. 7; WHO 2014, s. ix.
7 WHO Europe 2016, s. 1; WHO 2014, s. xi.
2
tilastotutkimuksesta selviää, että Suomessa vuonna 2017 noin 11 % kuolemista liittyi yli- painoon.8 Tilastojen mukaan vuonna 2019 joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava.9 Huolimatta 2000-luvulla toteutetuista lukuisista selvityksistä, joi- den mukaan alaikäisiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin ja lapsuusiän liikalihavuuden välillä on selvä yhteys,10 kansallisten toimenpiteiden aloittami- nen tällaisen markkinoinnin rajoittamiseksi on ollut maailmanlaajuisesti hidasta.11 Suomi ei muodosta tässä poikkeusta.
Syyksi ei voida lukea ainakaan kansainvälisen tuen tai toimintaohjeiden puuttumista.
WHO julkaisi lapsiin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia koskevia suosituksia täydentävät täytäntöönpano-ohjeet ensimmäistä kertaa jo vuonna 2012.12 Tä- män jälkeen WHO on julkaissut nimenomaan Euroopan alueen jäsenmaiden päättäjille suunnattuja yksityiskohtaisia toimintaohjeita epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoin- nin rajoittamiseksi vuosina 2016, 2018 ja 2019.13 WHO:n lisäksi myös YK:n lastenjärjestö UNICEF on katsonut tärkeäksi tavoitteeksi vähentää lasten altistumista epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnille. Yhdessä YK:n yhteiskuntavastuualoite Global Com- pactin ja Pelastakaa Lapset -järjestön kanssa, UNICEF julkaisi vuonna 2012 liiketoimintaa ohjaavat lapsenoikeusperiaatteet (Children’s Rights and Business Principles).14 Kymme- nen periaatteen listasta kaksi liittyy lapsiin kohdistuvaan markkinointiin.15 Tämän tutki- muksen kannalta oleellinen on myös UNICEFin vuonna 2018 julkaisema opas, joka tarjoaa oikeudellista analyysia ja konkreettisia toimintaohjeita WHO:n suositusten täytäntöönpa-
8 STM051:00/2020.
9 THL 31/2020. THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäen mukaan nuorten ylipainon yleisyys on kaksin- kolminkertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana – ks. YLE:n uutinen ’’ THL: Lasten ja nuorten yli- painon yleisyys on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä – pojilla ylipainoa on tyttöjä useammin’’
https://yle.fi/uutiset/3-11531721 (vierailtu 9.4.2021).
10 Tutkimuksia, jotka osoittavat yhteyden lapsille kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoin- nin ja siitä johtuvan liikalihavuuden ja epäterveellisten ruokailutottumusten välillä, ks. mm. McGinnis – Gootman – Kraak 2007, s. 226–318; Chou – Rashad – Grossman 2008; s. 599–618; Zimmerman – Bell 2010, s. 334–340, Norman – Kelly – McMahon ym. 2018; s. 2–11; Thomas C. – Hooper – Petty ym. 2018.
11 Unicef 2018, s. 4; WHO Europe 2019a, s. 33.
12 Ks. WHO 2012.
13 Ks. WHO Europe 2016; WHO Europe 2018; WHO Europe 2019. Ks. kansainvälisistä ohjeista myös EC 2020; FAO 2019.
14 Ks. UNICEF 2012. Tämän tutkielman kannalta merkityksellisistä suomalaisista yrityksistä mm. Fazer- konserni on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen vuonna 2012; ks. tästä tarkemmin https://www.fazergroup.com/fi/vastuullisuus/raportointi/global-compact/ (vierailtu 9.4.2021). UNICEF on lisäksi luonut yrityksille käytännön toimintaohjeita sisältävän työkirjan (workbook), joka helpottaa yrityksiä huomiomaan lapsen oikeudet yrityksen liiketoiminnassa, ks. tästä tarkemmin UNICEF 2014.
15 Ks. seuraavaksi täydellinen lista lapsenoikeusperiaatteista UNICEF 2012, s. 11.
3
nemiseksi lapsen oikeuksien näkökulmasta.16 Lukuisista kansainvälisistä suosituksista ja täytäntöönpanoon kannustavista esityksistä huolimatta, Suomessa ollaan edelleen tilantees- sa, jossa lapsiin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoitta- miseksi ei ole ryhdytty vaadittuihin toimenpiteisiin.
Suomessa julkista keskustelua lapsiin kohdistuvasta elintarvikemarkkinoinnista on kuiten- kin käyty jo pitkään ja siihen liittyvän kotimaisen lisätutkimuksen tarve on tunnistettu aina valtion virkamiehiä myöten.17 Vaikka keskustelu on ajoittain ollut rauhallisempaa, on se viime aikoina yltynyt jopa kiivaaksi väittelyksi siitä, minkälainen elintarvikemarkkinoinnin kohdistaminen lapsiin on hyväksyttävää.18 Yksi ajankohtaisista keskusteluun johtaneista syistä on ruotsalaisen kaurajuomavalmistaja Oatlyn mainoskampanja, jonka yhteydessä Oatly lähetti ’’Maitomyytit – Onko kaikki, mitä olet oppinut maidosta, totta?’’ -kirjasen suomalaisiin lapsitalouksiin, joissa on alakouluikäisiä lapsia.19 MEN katsoi tuoreessa lau- sunnossaan, että Oatlyn markkinoinnissa hyödynnettiin lasten kokemattomuutta ja herkkä- uskoisuutta.20 Lausunto nousi näkyvästi otsikoihin Suomen suurimmissa medioissa ja Oat- ly ilmoitti välittömästi valittavansa päätöksestä.21 Keskustelun aktiivisuudesta on lisäksi osoituksena alkuvuodesta 2021 julkaistu kansalaiskysely, jossa selvitettiin kansalaisten asenteita epäterveellisten tuotteiden verotuksesta, myynninedistämisestä sekä kulutustot-
16 UNICEF 2018; Yleissopimus lapsen oikeuksista 60/1991. Lapsen oikeuksien yleissopimusta tarkastellaan luvussa 2.2.3, s. 18–22.
17 ’’Suomessa tarvittaisiin lisää keskustelua ja tutkimusta lapsiin kohdistuvasta elintarvikemarkkinoinnista, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston kansainvälisten kuluttaja-asioiden johtaja Anja Peltonen.’’ – ks.
Peltosen haastattelu osana Kuluttajaliiton Syö hyvää -hanketta (2015): https://syohyvaa.fi/toteutuuko-lapsen- etu-elintarvikemarkkinoinnissa/ (vierailtu 13.4.2021). Ks. myös STM:n neuvottelevan virkamiehen Sirpa Sarlion luento Kuluttajaliiton ’’Sitä olet, mitä syöt’’ -seminaarissa 17.3.2015: https://syohyvaa.fi/luento- lapsiin-kohdistuvan-elintarvikemarkkinoinnin-globaalit-haasteet/. Puheenvuorossaan Sarlio korostaa, että Suomessa tulee ryhtyä toimiin WHO:n asettamien kriteereiden käyttöön ottamiseksi.
18 Esimerkiksi ProAgria Keskusten liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko otti Twitterissä kantaa julkiseen keskusteluun seuraavasti: ’’Tätä järkyttämiseen perustuvaa lapsiin kohdistuvaa mainontaa on viime aikoina tullut ruoka-alalla esiin monesta suunnasta. Kouluihin ja koteihin työnnetään faktaköyhää propagandaa. Asi- aan on puututtava valtion tasolla…’’ – ks. Mäkivuokon kirjoitus kokonaisuudessaan:
https://twitter.com/Harrimakivuokko/status/1320649178045943808?s=20 (vierailtu 16.5.2021).
19 Oatly on myöhemmin oikaissut esitettyä mainostekstiä – ks. esim. Kauppalehden uutinen:
https://bit.ly/2QkSwvG (vierailtu 13.4.2021).
20 MEN 9/2021.
21 Ks. esim. YLE: ’’ Mainonnan eettinen neuvosto: Oatlyn kohutussa Maitomyytit-kampanjassa hyödynnet- tiin lasten herkkäuskoisuutta’’: https://yle.fi/uutiset/3-11916171 (vierailtu 12.5.2021); HS: ’’ Yle: Mainonnan eettisen neuvoston mukaan Oatly on syyllistynyt hyvän tavan vastaiseen markkinointiin’’:
https://www.hs.fi/talous/art-2000007960226.html (vierailtu 12.5.2021); Kauppalehti: ’’ Kaurajuomayhtiö Oatly sai huomautuksen maidon vastaisesta kampanjastaan ja aikoo valittaa asiasta – ”Lehmänmaidon mai- nosmateriaaleja voi nähdä kouluissa ympäri Suomen”: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaurajuomayhtio- oatly-sai-huomautuksen-maidon-vastaisesta-kampanjastaan-ja-aikoo-valittaa-asiasta-lehmanmaidon-
mainosmateriaaleja-voi-nahda-kouluissa-ympari-suomen/d841fced-61d8-401e-9f9b-4bd43a36a27e (vierailtu 12.5.2021).
