Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki
ID 2000-269 Tiedekunta-Fakultet-FacultyValtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Yhteiskuntapolitiikan laitos
Tekijä-Författare-Author
Rossi, Heli
Työn nimi-Arbetets titel-Title
"Se on kaks'kertaa kuussa happening" - tutkimus multippeliskleroosia sairastavien nuorten aikuisten kerhotoiminnasta ja heidän yhteisyyden kokemuksistaan
Oppiaine-Läroämne-Subject
Sosiaalityö
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2000-04-19
Sivumäärä-Sidantal-Number of pages
63 + 1
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Tutkielman kohteena on yksi pääkaupunkiseudulla toimiva multippeliskleroosiin sairastuneiden kerho, jonka jäsenet ovat nuoria aikuisia.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää miksi tutkittava ryhmä saa enemmän yhteisön piirteitä kuin oma-apuryhmän piirteitä. Otin osaa ryhmän toimintaan noin vuoden ajan ja varsinaisena tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastatteluja.
Tässä tutkielmassa tutkittava kerho nähdään samoja intressejä omaavien ja samassa elämäntilanteessa olevien henkilöiden yhteisönä, jolla on jäsenten kannalta elämyksellisiä, kokemuksellisia ja vuorovaikutuksellisia ulottuvuuksia. Kerho tarjoaa jäsenilleen sosiaalisia suhteita mielekästä yhdessäoloa. Kerhossa esiintyy myös vertaistukea, mutta tukea merkityksellisemmäksi on muodostunut kerholaisten yhteisyyden kokemukset.
Yhteisyyden kokemus kerhossa perustuu jäsenten elämäntilanteesta lähtevään tilannekohtaiseen yhteisöllisyyteen. Kerho tarjoaa jäsenilleen sosiaalisten suhteiden verkoston, johon kuuluminen luo turvallisuuden tunteen.
Tutkielmassa korostui kaksi keskeistä seikkaa miksi kerholaiset ottivat osaa kerhon toiminnaan. Ensinnäkin kerho oli paikka, jossa he tapasivat kerhon toiminnan myötä tutuksi tulleita ystäviään. Toiseksi kerhossa käymisestä oli tullut kerholaisille tapa viettää aikaa mukavassa
samanhenkisten henkilöiden seurassa. Lisäksi kerholaiset hyväksytiin kerhossa omana itsenään eikä kenenkään tarvinnut selitellä tilannettaan.
Kerhossa vallitsi hyvin vapautunut tunnelma.
Vaikka olen määritellyt kerhon yhteisöksi, jossa yhteenkuuluvuuden tunteella on suuri merkitys, täyttää kerho myös joitakin oma-apuryhmän piirteitä. Tutkittavan ryhmän keskeisin oma-apuryhmään liittyvä piirre on se, ettei siellä tarvitse selitellä omaa kuntoaan tai tilannettaan.
Ryhmässä esiintyy myös vertaistukea jäsenten välisissä suhteissa. Koska kerhossa ei kuitenkaan puhuta itse sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista, en pidä sitä somaattisesti sairastuneiden henkilöiden oma-apuryhmänä. Jos ryhmän haluaa kategorisoida oma-apuryhmäksi, luokittelisin sen kohtauspaikaksi, jossa samassa elämäntilanteessa olevat nuoret multippeliskleroosiin sairastuneet aikuiset voivat tutustua toisiin
sairastuneisiin. Tutkittavassa ryhmässä on kuitenkin postmodernin yhteisön piirteitä. Kuten postmoderneissa yhteisöissä, ryhmässä on tärkeää yhdessäoleminen ja yhdessä toimiminen. Sosiaalinen toimiminen ryhmässä on itsetarkoituksellista.
Tutkielman lähteinä ovat olleet yhteisöä, yhteisöllisyyyttä ja oma-apuryhmiä käsittelevä kirjallisuus. Keskeisiä lähteitä ovat olleet Heikki Lehtosen (1990) Yhteisö, Riitta Jauhiaisen & Marjatta Eskolan (1994) Ryhmäilmiö, Arto Noron (1991) Muoto, moderniteetti ja "kolmas" ja Marja Vuorisen artikkeli (1995) vertaistuesta.
Avainsanat-Nyckelord-Keywords oma-apuryhmät - yhteisöllisyys MS-tauti - kroonikot - yhteisöt
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information
