Vuoksen vesistön järvitaimenen

16.6.2014

Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 1

Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma

Vesistökunnostusverkoston seminaari

12.6..2014

Vuoksen järvitaimenen nykytila

 Erittäin uhanalainen

 Kantojen säilyttämiseen tarvittavan emokalaston uusiminen luonnonkierrosta hyvin vähäistä

 Perimän kapeneminen suuri uhka

16.6.2014 2

Enonkosken kalanviljelylaitoksella laitoskalastojen perustamisessa käytetyt eri pyyntipaikoista saadut luonnonkierron läpi käyneet

emokalat 1991-2013

.

16.6.2014

Jarmo Makkonen, RKTL 3

0 5 10 15 20 25 30 35

taimennaaraita, kpl

Kermankoski naaras Lieksanjoki naaras Pielisjoki naaras

Vuoksen taimenen alkuperäisiä ja nykyisiä

lisääntymisalueita

Järvitaimenkannan väheneminen ja romahdus



1. Lisääntyminen heikentynyt satoja vuosia

– virtavesiä padottu ja perattu asutushistorian ajan



2. Romahdus vl. 1960-1980

- reittivesien patoaminen hävitti merkittävimmät kannat

-

kalastuksen nopea tehostuminen

-

istutustoiminta kompensoi luonnontuotannon häviämisen myös luonnontilaisilla reiteillä

-

emokalaston häviäminen huomattiin emokalapyynneissä 1970-80 luvuilla

16.6.2014 5

16.6.2014 6

Sisävesikalastus ja järvitaimen



1900-luvun alkupuoli

– kalastuskuolevuus järvillä pientä

– taimenten kalastuksen painopiste koskilla



1950-luvulta nykypäivään

– lohikalojen kasvun ylikalastus

– kalastuksen tehostuminen ja monipuolistuminen

– taimeneen kohdistuvan kalastuksen painopiste järville

-nailonverkot, vapakalastuksen lisääntyminen, kaupallinen pyynti

– matkailu, kaupalliset paineet – kalastuksen säätely yleistyy

Toimenpideohjelman tavoitteet



Ohjelman lyhyen aikavälin tavoite on erityistoimin luonnonkierron lisääminen emokalojen pyyntikohteissa siten, että perimän

säilyminen varmistetaan.



Pitkän aikaväin tavoite on turvata alkuperäisten taimenkantojen tulevaisuus palauttamalla taimenen luonnonvarainen lisääntyminen ja vaellusmahdollisuudet siihen laajuuteen, että taimen esiintyy

vaeltavana muotona mahdollisimman monessa virtavedessä, joiden kunnostetut kutu- ja poikastuotantoalueet ovat täysimääräisessä käytössä.



Kaikki potentiaaliset taimenvesistöt huomioidaan hoitokohteena parhaalla mahdollisella tavalla.

16.6.2014 7

Toimenpiteet

Elinvoimaisen vaeltavan järvitaimenen palauttaminen

Kosket hyödynnetään täysimääräisesti

mäti- ja poikasistutuksin

Vaellusreitit palautetaan ja lisääntymisalueita

parannetaan -kalatiestrategia

Emokalojen kasvu lisääntymiskokoon

turvataan kalastuksen-

säätelyllä Tiedontasoa

parannetaan - tutkimus

- tiedotus

Toimenpiteet

Kärkikohteet

 Erityistoimenpiteitä varten valitaan ns. kärkikohteet, joihin kohdennetaan tavanomaista suurempia

resursseja.

 Kärkikohteet ovat ensisijaisesti emokalojen pyyntikohteita, joissa varmistetaan kantojen säilyminen monimuotoisena lisäämällä

taimenkantojen luontaista poikastuotantoa merkittävästi nykyisestä.

16.6.2014 9

Kärkikohteiden valintakriteerit



Alueet, joilla on vielä mahdollista riittävän nopeilla ja hyvin

kohdennetuilla toimenpiteillä saada säilymään luontaisesti lisääntyvä taimenkanta tai joilla on riittävästi potentiaalia elinkelpoisen

taimenkannan palauttamiseksi

– kututaimenten määrä

– poikastuotanto ja sen vahvistamismahdollisuudet

– taimenkannan kalataloudellinen merkitys (kasvuominaisuudet, vaellukset)

– mahdollisuudet tuottaa kalanviljelyn avulla (perinnöllisesti edustavien emokalastojen perustaminen) istukasmateriaalia kalastettavien kantojen ylläpitämiseksi Vuoksen alueelle

Kärkikohteet

 Heinäveden reitti

 Lieksanjoki-Pielinen

 Partakoski (Korpijärven reitti)

 Joroisvirran reitti

16.6.2014 11

Kärkikohdealueet

Toimenpiteet

 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely

 Viljely ja istutukset

 Kalataloudelliset kunnostukset

 Valistus ja tiedotus

 Seuranta ja tutkimus

 Hoitokohteiden valinta ja toimenpiteet muissa kohteissa

16.6.2014 13

Kalastuksen ohjaaminen ja säätely



Tavoite : Lisätään emokalastoa



Toimenpide 1: Rasvaevällisten taimenten ottaminen kielletään kokonaan koosta riippumatta.



Toimenpide 2: Asetetaan lisääntymis- ja poikastuotantoalueille rauhoitusalueita, joissa ei kalasteta lainkaan.



Toimenpide 3: Tarkemmin määriteltyinä ajankohtina tietyllä, erikseen sovittavalla etäisyydellä kunkin kärkikohteen

lisääntymisalueista sekä vaellusreitin kapeikoissa sallitaan kalastus vain pyydyksillä, joista taimen voidaan vapauttaa elävänä.



Toimenpide 4: Pyydystä ja päästä –kalastuksen tai valikoivan kalastuksen salliminen.

16.6.2014 14

Kalastuksen ohjaaminen ja säätely



Toimenpide 5: Perustetaan rauhoituspiirejä tai kalaväyliä.



Toimenpide 6: Säädellään verkkojen yleisiä solmuvälejä. (60 mm)



Toimenpide 7: Asetetaan koho- ja välivesiverkkojen alimmaksi solmuväliksi vähintään 80 mm (pl. muikkuverkot).



Toimenpide 8: Kalastajakohtainen verkkomäärä järvitaimenen syönnösalueilla rajoitetaan 120 metriin (verkkojen yhteispituus).

16.6.2014 15

Kalastuksen ohjaaminen ja säätely

 Toimenpide 9: Kielletään kohosiimapyynti (lohisiima, kohoilla varustettu kalatäkyinen pitkäsiima) ympärivuotisesti.

 Toimenpide 10: Syysrauhoitus palautetaan ja jatketaan rauhoitusaikaa tarvittaessa.

 Toimenpide 12: Kahluukielto lisääntymisalueilla

aikavälillä 11.9.–31.5.

Kalastuksen ohjaaminen ja säätely

 Toimenpide 13: Asetetaan venekohtainen

vapamäärärajoitus, jossa sallitaan 8-10 vavan käyttäminen per vene.

 Toimenpide 14: Vetouistelussa,

verkkokalastuksessa ja muussa järvialueen kalastuksessa kielletään järvitaimenen

paloitteleminen tai fileeraus ennen rantaan tuloa.

 Toimenpide 15: Kielletään taimenen myynti

16.6.2014 17

Kalastuksen ohjaaminen ja säätely



Toimenpide 16: Suositellaan välttämään talvikalastusta koskialueilla.



Toimenpide 17: Suositellaan kalastuksen lopettamista, jos veden lämpötila nousee yli 20 asteeseen.



Toimenpide 18: Suositellaan käytettäväksi kumipintaista ja solmutonta haavia.



Toimenpide 19: Suositellaan käytettäväksi enintään 3 koukun kärkeä (esim. yksi kolmihaarakoukku tai 3 yksihaarakoukkua) per uistin. Lisäksi suositellaan käytettäväksi erityisesti

koskikalastuksessa väkäsettömiä koukkuja.

Kolme kärkeä

16.6.2014

Kuva Mirko Laakkonen ¹⁹

Viljely ja istutukset

Tavoite: Perimän säilyttäminen, poikastuotannon vahvistaminen



Toimenpide 20: Varmistetaan istukasmateriaalinen geneettinen edustavuus



ja perinnöllisesti tehokkaiden lisääntymisjärjestelmien käyttöönotto.

– Mikäli taimenkannat poikkeavat perinnöllisesti toisistaan, perustetaan niistä omat emokalastot valtion kalanviljelylaitokselle.

– RKTL:n on varauduttava perustettavien emokalastojen kasvattamiseen ja käyttöön mädin- ja pienpoikastuotantoa varten.



Toimenpide 21: Istutuksissa käytetään reitin omaa kantaa ja ylijäämämäti

palautetaan pyyntialueen koskiin. Tuki-istutukset tehdään ensisijaisesti mädillä ja vaihtoehtoisesti pienpoikasilla.



Toimenpide 22: Kalastusta varten tarkoitetut taimenet istutetaan järvialueille.



Toimenpide 23: Kaikki kalastettavat istukkaat rasvaeväleikataan koko kärkikohteen vaikutusalueella.

^{16.6.2014 20}

Kalataloudelliset kunnostukset

 Toimenpide 24:Tarkastellaan kalateiden rakentamisedellytykset kärkikohteissa

kalatiestrategian mukaisesti.

 Toimenpide 25: Selvitetään emokalojen ylisiirron tarve ja mahdollisuudet.

 Toimenpide 26: Inventoidaan jäljellä olevat

kunnostustarpeet kärkikohteissa. Suunnitellaan ja toteutetaan kunnostukset.

16.6.2014 21

Kalatiestrategian kärkikohteet

16.6.2014

Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 23

Valistus ja tiedotus

 Toimenpide 27: Kärkikohteilla tiedotetaan

tehostetusti kalastussäännöistä ja rajoituksista.

 Toimenpide 28: Ohjeistetaan ja opastetaan kalastajia saaliskalojen oikeaoppiseen

vapauttamiseen.

 Toimenpide 29: Uistelukilpailujen sääntöjä muutetaan siten, että lämpimän veden aikaan järjestettävissä kilpailuissa (kesäkuu–elokuu)

suositaan muita kuin lohikaloja.

^{16.6.2014 25}

Seuranta ja tutkimus

 Toimenpide 30:

Seurataan koskien poikastuotantoa

sähkökalastuksin ja emokalojen määriä mm. kutupesäinventoinnein.



Toimenpide 31: Järjestetään vapakalastajille saalisseuranta ja eväleikatut tilastoidaan. Saalispalaute on ehtona uusien

kalastuslupien myöntämiselle.



Toimenpide 32: Seurataan villien taimenten vaelluksia merkinnöin ja telemetrialla?

Seuranta ja tutkimus

 Toimenpide 33: Järjestetään seurantaan riittävät resurssit.

 Toimenpide 34: Perustetaan alueelliset

yhteistyöryhmät kullekin kärkikohteelle seurannan järjestämiseksi ja jatkotoimenpiteiden

koordinoimiseksi.

16.6.2014 27

Toimenpiteet muissa kohteissa

 kattavat koko Vuoksen vesistöalueen

 potentiaaliset taimenvesistöt nimetään ja luokitellaan paikallistasolla käyttö- ja hoitosuunnitelmien

puitteissa tehtäviä hoitotoimenpiteitä varten.

– maakunnittain arvioidaan 20 merkittävintä jo nyt tiedossa olevaa taimenen hoitokohdetta

– muiden potentiaalisten taimenvesistöjen luokittelua

varten esitetään tärkeimmät kriteerit.

Toimenpiteet ja hoitokohteiden valinta muissa kuin kärkikohteissa



Toimenpide 35: Kartoitetaan monipuolisesti taimenen lisääntymisalueiksi uudentyyppiset sopivat virtavedet.



Toimenpide 36: Taimenen poikastuotantoon sopiviin virtavesiin

aloitetaan pienpoikasten istutukset, jos alkuperäistä taimenkantaa ei ole.



Toimenpide 37: Kunnostetaan kaikki potentiaaliset virtavedet taimenen lisääntymisalueiksi

16.6.2014 29

Hyödyntämättömiä lisääntymisalueita

 Pieniä virtavesiä runsaasti

 Kunnostuksia pienellä vaivalla

 Monia etuja isoihin nähden

– Suhteellisesti tuottavampia, predaatio, ravintokilpailu ja kalastuspaine vähäistä

 Pitkäjänteinen kalastonhoito merkitsevää

Floå, Ruotsi

16.6.2014

Kuva: Mirko Laakkonen, ³¹

Rauvanjoki, Kaavi

16.6.2014

Suovunjoki, Kuopio ³³

KIITOS MIELENKIINNOSTA