Järvilohi ja taimen Vuoksen päävesistöalueella
− paluu takaisin luontoon?
Jukka Syrjänen
Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry
Itä-Suomen jokitalkkarihankkeen kunnostusseminaari 7.9.2019, Varkaus
• Järvilohen olemassaolon dokumentoi Ossi Seppovaara 1962: Zür Systematik und Ökologie der Lachses und der Forellen in den Binningewässern Finnlands
– Seppovaara 1969: Ison-Saimaan kalat ja kalastus
– Järvilohi esiintyi useissa järvissä: Pielinen, Pyhäselkä, Puruvesi, Paasivesi, Orivesi, Kallavesi, Suvasvesi, Haukivesi, Kuolimo, Saimaa
– Lohi esiintyi myös joissa: Ala-Koitajoki, Pielisjoki?, Partakoski, Saimaan luusua eli Tainionkoski
– Järvilohi kuti ja tuotti poikasia jokien lisäksi järvissä, ainakin Saimaassa
• Kenties Heinäveden reitin kosket (Pautamo 2003)
• Lohi esiintyi ehkä vesistöalueen kaikissa suurissa järvissä ja kuti niihin tai niistä laskevissa joissa ja koskissa
Järvilohi Vuoksen päävesistöalueella historiassa
• Jokiin ja koskiin patoja myllyille, sahoille ja myöhemmin vesivoimaloille 1800- ja 1900-luvulla
• Koskia perattiin ja kavennettiin
• Kalastus voimistui järvillä ja koskilla 1900-luvulla
• Mahdolliset järvikutuiset kannat katosivat
• Pielisen kanta katosi
• Saimaan luusuassa kutenut kanta katosi
• Partakosken kanta saattoi kadota
• Heinäveden reitin kanta lähes katosi
• Poikasistutukset jokiin ja järviin alkoivat 1950- tai 1960- luvulla ja voimistuivat 1970- ja 1980-luvulla
Järvilohi lähes katosi Vuoksen päävesistöalueelta
• Seppovaaran raporttien jälkeen ei juuri mitään julkaisuja
• RKTL ja Luke tehneet emokalojen pyyntiä Pielisjoella ja Lieksanjoella, jokipoikasten määrän seurantaa Ala-
Koitajoella ja vaelluspoikasten määrän seurantaa Ala- Koitajoella, mutta ei raportteja
• Julkaisematon tieto pitäisi saada raportoitua
• Tärkeä laji vapaa-ajankalastuksessa Vuoksen vesistössä ja yhteiskunnalla halua elvyttää vaelluskalakannat
Julkaistut tutkimukset järvilohikannasta
• Pääosin julkaisematonta ja suullista tietoa, epävarmempaa kuin julkaistu
• Järvilohi kutee ilmeisesti Lieksanjoella ja Ala-Koitajoella, toisinaan Kermankoskella ja Partakoskella, ehkä myös Pielisjoella Joensuun koskilla
• Järvilohi tuottaa jokipoikasia ja kenties pienen määrän
vaelluspoikasia ainakin Ala-Koitajoella ja Kermankoskella
• Mahdollisia kutupaikkoja myös Kuurnan voimalaitoksen
alakanava, Vuoksen Tainionkosken yläkanava, Heinäveden reitin muut vapaat kosket ja Varkauden Ämmäkoski
• ELY:n kalatalousvirkamiesten mukaan järvilohen poikasia esiintynyt silloin tällöin pienemmissä joissa
• Luonnossa ilman autokyytiä lisääntyvät kannat hyvin heikot
Järvilohikannat nyt Vuoksen vesistössä
• Pääosin julkaisematonta ja suullista tietoa ja arvauksia
• Järvitaimen lienee ollut tavallinen koko vesistöalueella
– Kutujokia ja koskia lienee ollut kymmeniä
• Järvitaimenkannat katosivat samaa tahtia järvilohikantojen kanssa
• Vaeltava taimenyksilö vaikea erottaa suuresta paikallisesta yksilöstä
• Vaeltava taimen kutee nyt Heinäveden koskilla ja ehkä
Partakoskella, kenties Ämmäkoskella, Joroisvirran reitillä ja Pielisjoella Joensuun koskilla, ehkä kenties joissakin
pienemmissä joissa
• Vaeltavat kannat hyvin heikot
Järvitaimenkannat historiassa ja nyt
Vuoksen vesistössä
Lajeja voi olla vaikea erottaa toisistaan
www.palokki.fi Pautamo 2003
• Sähkökoekalastusmenetelmän käytön alettua 1980-luvulla järvilohen jokipoikasia esiintynyt joinakin vuosina
koekalastussaaliissa Kermankoskessa
• Lohi kuitenkin esiintyi reitillä kenties koko ajan tätä ennenkin 1900-luvulla?
– Pautamo 2003: Palokin koskilla esiintyi järvilohta kalastusmestari Vilho Pykäläisen mukaan
– Hasumäen osakaskunnan esimies Pentti Kinnunen: Heinäveden koskilla esiintyi järvilohta jo ennen istutusten aikakautta
– Palokissa kalastanut Mauno Räsänen: Palokin koskilla esiintyi järvilohta
• Vapasaaliissa Kermankoskella ja Vihovuonteella silloin tällöin järvilohia
• Kuteeko laji Heinäveden reitillä?
Järvilohi Heinäveden reitillä viime vuosikymmeninä
• Jyväskylän yliopisto sai rahoitusta ELY:n kalastuksen edistämishankehausta
• Kutupesät laskettiin Partakoskelta joulukuussa 2017 ja Heinäveden koskilta maalis-huhtikuussa 2018
– Heinävedeltä Haapakoski, Kermankoski, Vihovuonne ja Pilpankoski – Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio toteutti ostopalveluna
– Heinäveden koskilta löytyi 103 pesää ja Partakoskelta 37 pesää – Lisäksi kahlaussyvyyttä syvemmällä ainakin joitakin suuria pesiä
• Alkioita näytteiksi DNA-analyysiin Helsingin yliopistoon
– 1–5 munaa tai poikasta per pesä näytteeksi
– Heinäveden koskilta näytteitä 51 pesästä, Partakoskelta 13 pesästä
• Menetelmä käytössä ensimmäistä kertaa Suomessa?
• Kohteista ei aiemmin mitään arviota järvilohen kutukannasta
Hanke järvilohen ja taimenen kutukannasta
Heinäveden reitillä ja Partakoskella
• Yhteensä 8 järvilohen pesää, 48 taimenen pesää ja 3 risteymäpesää
• Kaikki lohen pesät Kermankoskessa
– Lohen ja taimenen pesät toistensa lomassa
• Risteymäpesistä 2 kpl Partakoskessa ja 1 kpl Kermankoskessa
• Määrittämättömiä pesiä 4 kpl, joista 3 kpl Partakoskella
• Lohen pesät keskimäärin hieman syvemmällä kuin taimenen
– Virrannopeus ja raekoko keskimäärin samat lohen pesissä ja suurissa taimenen pesissä
• Lohen pesät keskimäärin pitempiä kuin taimenen, mutta suuret taimenen pesät yhtä suuria kuin lohen pesät
Järvilohen ja taimenen kutukanta – tulokset
Pesät Kermankoskessa
Sininen = järvilohen pesä Punainen = taimenen pesä Violetti = risteymäpesä
Valkoinen = näytteetön pesä
Järvilohen ja taimenen
kutukanta – tulokset
• Lohen pesiä Kermankoskessa kenties 8–12 kpl, sillä
syvässä muutamia suuria pesiä, joista ei poikasnäytettä
– Lohen ja taimenen pesät toistensa lomassa
• Lohen pesiä ehkä Vihovuonteella syvässä vedessä?
• Lohen kutukanta 10–30 kalaa Heinäveden koskissa?
• Lohi kutenut myös Partakoskella
• Lohen ja taimenen pesiä ei voi luotettavasti erottaa toisistaan pesän koon tai ympäristömuuttujien avulla
– Vaatii alkioiden DNA-analyysin
• Ensimmäinen dokumentaatio järvilohen kudusta Heinäveden reitillä
Järvilohen kutukanta Heinävedellä ja
Partakoskella – päätelmät
• Taimenen kutukanta ehkä 200–400 kalaa Heinäveden koskissa
– Näistä järvivaeltajia muutama tai muutama kymmen?
– Suurin osa pieniä paikallisia koiraita?
• Taimenen kutukanta ehkä 50–100 kalaa Partakoskella
– Näistä järvivaeltajia muutama?
Taimenen kutukanta Heinävedellä ja
Partakoskella – päätelmät
• Kalastuksen säätely järvillä erittäin tärkeää
– Kalastus ollut niin voimakasta, että vaeltava elinkierto ei ole toiminut – Kalastus poisti lähes kaikki vaeltavat yksilöt järvillä ennen
ensimmäistä kutua
– Kalastuskuolevuus todennäköisesti edelleen liian suuri, mutta läheskään reaaliaikaista tietoa ei ole
• Patojen poisto ja perattujen virtavesiuomien kunnostus myös erittäin tärkeää
– Pielisjoen Kuurnan voimalapadon luonnonuomaan valmistumassa kunnostamalla ja myöhemmin vesityksellä lisääntymisalue, esteetön alavirrasta, ei kuitenkaan ohitusuomaa padon ohi
– Patojen poisto, ohitusuomien ja uomakunnostus teko pienemmissä joista lisää taimenen lisääntymisalueita
– Uomakunnostuksessa tärkeää lisätä koskipinta-alaa leventämällä perattuja uomia
Järviloheen ja taimeneen kohdistuvat elvytystoimet
• Ämmäkoskella erinomainen potentiaali lohikalojen luontaisten kantojen palautuksessa
– Sijainti erinomainen järvien välissä, vaeltava taimen ja järvilohi esiintyneet alueella aiemmin luontaisesti
– Vedenlaatu Unnukassa hyvä tai erinomainen – Kämärinkosken uoma kutu- ja poikasaluetta
– Jos virtaama voimalasta takaisin Ämmäkoskeen edes puoliksi, vanhan pääuoman alaosa vesittyisi ja huomattava osa kutu- ja poikasalueista palautuisi
– Jos lisäksi pato pois niskalta ja kosken niska takaisin jonnekin padosta ylävirtaan, yläosakin vanhasta koskesta vesittyisi
– Koskessa voisivat lisääntyä luontaisesti järvitaimen, ehkä järvilohi, harjus ja ehkä virtakutuinen siika
• Vesivoimalan velvoitteen kohdistus istutuksista kosken kalakantojen seurantaan?
Ämmäkosken mahdollisuudet
• Ämmäkoskella historian ensimmäinen kutupesälaskenta syksyllä 2018
– Vesi-Visio toteutti, Konneveden kalatutkimus ry sai rahoitusta ELY- keskukselta kalastonhoitomaksuvaroista
– Pääuomassa ja Kämärinkoskessa yhteensä 42 kutupesää, suurin osa pieniä, 4 pesää pituudeltaan 300–540 cm, 5 pesää 250–299 cm – Ei näytteitä alkioista, ei rahoitusta siihen
• Ämmäkoskella historian ensimmäinen dokumentoitu sähkökoekalastus 27.8.2019
– Vesi-Visio toteutti, Itä-Suomen jokitalkkari rahoitti
– Eri ikäisiä ja kokoisia taimenia, myös villejä, ei järvilohia – 0-v taimenen tiheys pieni, 3 yksilöä / 100 m2 Ämmä- ja
Kämärinkoskessa, luontaista lisääntymistä kuitenkin
– E-Savon ympäristökeskus tai vesi- ja ympäristöpiiri sähkökalasti koskea joskus viime vuosisadalla, tuloksia ei kirjattu
Ämmäkosken mahdollisuudet
• Pohdinta: kutukanta
– Taimenen kutukanta yllättävän suuri
– Suurimmat 3−9 pesää todennäköisesti järvivaeltajien tekemiä – Järvilohesta ei tietoa, ei näytteitä
– Pesissä laskennallisesti yhteensä 60 000−70 000 mätimunaa
• Pohdinta: poikastiheys
– Taimenen kesänvanhojen poikasten määrä yllättävän pieni suhteessa kutupesien määrään
– Jos poikasille sopivaa koskialaa 3000−5000 m2 Ämmä- ja
Kämärinkoskessa yhteensä, poikasten kokonaislukumäärä noin 100−170 yksilöä
– Säilyvyys munasta kesänvanhaksi poikaseksi hyvin pieni, 0,1−0,3 % – Ohijuoksutus aiheuttaa kuolevuutta alkioille tai poikasille?
– Miksi Kämärinkoskessa poikastiheys niin pieni?
Ämmäkosken mahdollisuudet
Lohikalojen kutupesät Ämmäkoskella syksyllä 2018
Sähkökalastuskoealat Ämmäkoskella
elokuussa 2019 (Sivonen 2019)
• Lähtökohtana kalojen korvausarvot, ei kelpaa käytännössä?
• ≥ 25 cm villin järvilohen, taimenen, harjuksen ja ankeriaan korvausarvot 7 510, 2 440, 300, 3 510 euroa
• < 25 cm kalojen korvausarvo 10 % isommasta kalasta
• Arvauksena koskiala ilman patoja 8 ha
• 10–20 kutujärvilohta, 350–700 kesänvanhaa
• 92–135 uutta sukukypsää taimenta, 1 500–2 500 kesänvanhaa
• Harjuksia 50–100 ja 500–800 yksilöä
• Villien lohikalojen yhteenlaskettu arvo 1,0–1,7 miljoonaa euroa vuosittain
• Koskikalastuslupatulojen menetys 10–20 teuroa vuosittain?
• Huruskosken voimalan kalatalousvelvoite?
Patoamisen aiheuttama kalakantojen menetys
Ämmäkoskessa
• Yliopistoissa ei yhtään pysyvässä työsuhteessa olevaa tutkijaa, jolla päätutkimusongelma luontaisten
vaelluskalakantojen tila ja ekologia
– Joku projektitutkija määräaikaisissa työsuhteissa
• Lukella 1 tutkija Pielisjoen vesistön järvilohikannan seurannassa, mutta ei julkisia tuloksia
• Sykellä Järvi-Suomessa 1 (?) tutkija, jolla
päätutkimuskohteena virtavesikunnostukset ja ohitusuomat
• Seurantatieto hajanaista erityisesti Vuoksen vesistössä
• Tutkimuksen rooli olisi koota yhteen ja käsitellä tietoa, kerätä täsmätietoa, julkaista tutkimusraportteja ja uutisia sekä hakea rahoitusta tutkimus-, seuranta- ja
kehittämishankkeisiin muiden asianomaisten kanssa, puuttuu toistaiseksi!
Vaelluskalakantojen tutkimus ja seuranta
Järvi-Suomessa
Kiitos ja kommentteja!
Yhteistyössä
Itä-Suomen jokitalkkari Hasumäen osakaskunta Pohjois- ja Etelä-Savon ELYt
Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio
