Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Luonnonvarakeskus

Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan

metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Seinäjoki 28.8.2015

© Luonnonvarakeskus

Metsäkeskus Etelä- ja Keski-Pohjanmaan pinta- alatietoa

• Maapinta-ala 1,900 milj.ha

• Metsätalousmaata 1,433 milj. ha eli 75 % maa-alasta

– Sisältää suojelualueet

• Metsämaata 1,258 milj. ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 98 %

Etelä-Pohjanmaa: Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri

Keski-Pohjanmaa: Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Pohjanmaa: Isokyrö Laihia

Etelä-Pohjanmaan pinta-alatietoa

• Maapinta-ala 1,34 milj.ha

• Metsätalousmaata 990 000 ha eli 74 % maa-alasta

– Sisältää suojelualueet

• Metsämaata 890 000 ha, josta puuntuotantoon

käytettävissä 98 %

Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri

96.3 84.8

1.9 6.1

1.9 9.1

0 20 40 60 80 100

Etelä-Pohjanmaa Koko maa

Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

© Luonnonvarakeskus

Keski-Pohjanmaan pinta-alatietoa

• Maapinta-ala 500 000 ha

• Metsätalousmaata 400 000 ha eli 80 % maa-alasta

– Sisältää suojelualueet

• Metsämaata 330 000 ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 %

Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli

91.6 84.8

5.1 6.1

3.3 9.1

0 20 40 60 80 100

Keski-Pohjanmaa Koko maa

Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla

Metsäkeskus Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

Tilavuus VMI10 2004-2008: 140 milj. m³, 99,4 m³/ha Tilavuus VMI11 2009-2013: 142 milj. m³, 107,0 m³/ha

1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,7-kertaistunut

Kasvu VMI10: 6,43 milj. m³/v, 4,6 m³/ha/v Kasvu VMI11: 6,50 milj. m³/v, 4,9 m³/ha/v

1960-lukuun verrattuna kasvu 1,8-kertaistunut

86.4

27.7

2.5

20.0

3.1 89.7

28.3

3.0

18.1

3.2 0

10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu

Puuston tilavuus puulajeittain

VMI10 VMI11

milj. m³

© Luonnonvarakeskus

Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla

Koko AMO-alue: 139 milj. m³, 108 m³/ha Etelä-Pohjanmaa: 104 milj. m³, 111 m³/ha Keski-Pohjanmaa: 35 milj. m³, 99 m³/ha

Koko AMO-alue: 6,4 milj. m³/v, 4,9 m³/ha/v Etelä-Pohjanmaa: 4,6 milj. m³/v, 5,0 m³/ha/v Keski-Pohjanmaa: 1,7 milj. m³/v, 4,8 m³/ha/v

0 10 20 30 40 50 60 70

Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

milj. m3

Puuston tilavuus puulajeittain

Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma

• Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 69 % kasvusta, vuonna 2014 72 %

0 1 2 3 4 5 6 7

1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013

mill.m3/v

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Etelä- ja Keski- Pohjanmaa

Kasvu Poistuma

© Luonnonvarakeskus

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty

• Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 59 % kasvusta, vuonna 2014 63 %

0 1 2 3 4

1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013

mill.m3/v

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Etelä-ja Keski- Pohjanmaa, mänty

Kasvu Poistuma

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi

• Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 69 % kasvusta, vuonna 2014 73 %

0 0.5 1 1.5 2

1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013

mill.m3/v

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Etelä- ja Keski- Pohjanmaa, kuusi

Kasvu Poistuma

© Luonnonvarakeskus

Kehitysluokkien osuudet

• Varttuneiden kasvatusmetsien osuus lisääntynyt, nuorempien vähentynyt (MK)

• Etelä-Pohjanmaalla metsät “vanhempia” kuin Keski-Pohjanmaalla

2.5

19.6

34.6

28.0

15.3

2.0

18.0

31.8 32.9

15.3

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt

%

VMI10 VMI11

Metsäkeskus

2.1

18.0

28.6

34.9

16.5

2.2

16.1

40.7

28.9

12.1

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt

Uudistuskypsät

Osuus, %

Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

Maakunnat

Metsänhoidollinen tila

• Metsäkeskus: Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella

kaksinkertainen ja ensiharvennustarve noin 1,4-kertainen verrattuna viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon/ ensiharvennukseen

• Maakunnat: Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 56 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 34 000 hehtaaria

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus

1 000 ha 5-vuotiskauden tehdyt

Lähin 5-vuotiskausi, muut Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä

0 50 100 150

1 000 ha

Etelä-Pohjanmaa

0 10 20 30 40 50

1 000 ha

Keski-Pohjanmaa

© Luonnonvarakeskus

Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha)

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan AMO-alue

• Laatua alentaneita tuhoja yhteensä 307 000 ha, 26 % puuntuotannon metsämaan alasta

• Yleisimmät tuhon tunnistetut aiheuttajat: hyönteistuhot, sienitaudit ja abioottinen tuho (myrsky, lumi)

29%

15% 20%

15%

7%

7%

6%

1%

Tunnistamaton Hyönteiset Sienet

Abioottiset tuhot Ihmisen toiminta Kilpailu

Hirvi

Muut selkärankaiset

Lahopuuston määrä metsä- ja kitumaalla

Metsäkeskus Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

• Lahopuuston määrä melko pieni, mutta kasvanut 2000-luvulla

• Nyt keskimäärin 1,7 m³/ha metsä- ja kitumaalla

• AMO-alueella keskimäärin 1,8 m³/ha: Etelä-Pohjanmaalla 1,9 ja Keski- Pohjanmaalla 1,4 m³/ha

0 1 2

VMI9 VMI10 VMI11

m3/ha

Maapuu Pystypuu

© Luonnonvarakeskus

Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset

Laskelma Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (laskelma-alue Etelä- ja Keski- Pohjanmaan maakuntien alue) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä NT Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai

tulorajoitteita). 5% tuottovaatimus

SK Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus.

TH Tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat alueella vuosina 2011-2013

toteutuneeksi arvioitua ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa (arvio perustuu maakunnallisiin markkinahakkuutilastoihin ja metsäkeskuksittaisiin kertymätilastoihin). 4 % tuottovaatimus

(TH+) Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosille 2011-2020 lisättiin 2011-2013 toteutuneeseen kertymätasoon havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v ja energiapuuta vuosille 2011-2020 2,5 ja vuodesta 2021 eteenpäin 5 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta.

- Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan

- Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset

- Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueen ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun

hakkuumahdollisuusarviot 2011-2040

- koko Etelä-Suomen alueelle laskettu TH+ ratkaisu, jossa havukuidun tarve kasvaa ja jossa tukkikertymä on rajattu nykytasolle, kohdistaa hakkuita alueen kuitupuuvaltaisiin metsiin

0 2 4 6 8 10 12 14

NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+

2011-2020 2021-2030 2031-2040

Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu

Kuitu Tukki milj. m³/v

Hakkuumahto

Kestävyystavoitteiden vaikutus Taloudellisesti ei hakkuukypsää

© Luonnonvarakeskus

2011-2013 ainespuun toteutunut

hakkuukertymä vs. SK vuosille 2011-2020

1,87

Etelä-Suomi +15,5

Pohjois-Suomi + 6,5

22,0

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen 2011-2013 toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille 2011-2040

Alueella toteutuneeksi (2011-2013) arvioidun ainespuukertymän ero suurimman kestävän ainespuun seuraavan 30 vuoden (2011-2040) keskimääräiseen kertymään on 1,89 milj. m³/v.

Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK ratkaisussa lisäksi 0,49 milj.

m³/v.

Mät 2011-

2040 Kut 2011-

2040 Let 2011-

2040 Mäk 2011-

2040 Kuk 2011-

2040 Lek 2011- 2040

Keski-Pohjanmaa 0.26 0.10 0.01 0.43 0.11 0.14

Etelä-Pohjanmaa 1.05 0.49 0.07 1.24 0.37 0.40

Tot. 2011-2013 0.68 0.42 0.02 0.95 0.28 0.44

0.00 0.20 0.40 0.60 0.80 1.00 1.20 1.40 1.60 1.80 milj. m³/v

+0,62 +0,17 +0,06 +0,72 +0,21 +0,10

© Luonnonvarakeskus

Ainespuukertymä TH- ja SK-ratkaisuissa

hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain 2011-2040

SK TH SK TH SK TH

2011-2020 2021-2030 2031-2040 Harvennus turve 0.27 0.19 0.45 0.38 0.41 0.42 Harvennus kangas 0.45 0.38 0.72 0.68 0.87 0.89 Uudistus turve 0.65 0.34 0.82 0.23 0.75 0.25 Uudistus kangas 2.26 1.21 1.65 0.96 1.53 0.60

0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.50 3.00 3.50

milj. m³/v 4.00

Etelä-Pohjanmaa

SK TH SK TH SK TH

2011-2020 2021-2030 2031-2040 Harvennus turve 0.10 0.09 0.13 0.09 0.15 0.15 Harvennus kangas 0.15 0.12 0.26 0.23 0.30 0.35 Uudistus turve 0.17 0.10 0.23 0.06 0.28 0.03 Uudistus kangas 0.60 0.37 0.41 0.17 0.39 0.10

0.00 0.50 1.00 1.50 2.00 2.50 3.00 3.50

milj. m³/v 4.00

Keski-Pohjanmaa

Metsänkäsittelyoletusten vaikutus

Aines- ja energiapuukertymän (sis. myös pienpuun) runkotilavuus

- olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu

- olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns.

väljennyshakkuut

0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0

2011- 2020 2021- 2030 2031- 2040

milj. m³/v NT

0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0

2011- 2020 2021- 2030 2031- 2040

milj. m³/v SK

Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa

© Luonnonvarakeskus

Metsähake- ja polttopuukertymä 2011-2040

- ainespuukertymän kasvaessa (SK ja NT-ratkaisut) energiapuuta korjataan selvästi TH ratkaisua enemmän hakkuutähteestä ja kannoista

- TH+ ratkaisussa harvennuspuu käytetään pääosin ainespuuna

0.00 0.50 1.00 1.50 2.00

NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+

Tot. 2011- 2013

2011-2020 2021-2030 2031-2040

milj. m³/v

Kannot

Hakkuutähde Harvennuspuu

Puuston tilavuuden kehitys 2011-2041

Puuston keskitilavuus:

2011: 108 m³/ha (EPo 111, KPo 98)

2041: NT 85 (EPo 85, KPo 86), SK 102 (101, 104) ja TH 156 (158, 151) m³/ha

EPo KPo EPo KPo EPo KPo EPo KPo EPo KPo

VMI11 NT SK TH TH+

2011 2041

Lehtipuu 16.1 6.5 14.1 5.7 13.4 6.1 18.6 7.6 16.5 5.9

Kuusi 21.3 5.7 12.2 3.7 15.9 5.5 27.9 9.2 11.8 3.5

Mänty 65.3 22.6 51.9 21.2 64.2 25.7 99.6 36.9 58.5 20.6

0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 120.0 140.0 160.0

milj. m³

© Luonnonvarakeskus

Metsien ikärakenteen kehitys

VMI11 SK 2041 TH 2041

Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta v. 2011 (VMI 11) ja v. 2041 SK- ja TH -ratkaisuissa

35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 0-20

21–40 41–60 61–80 81–100 101–120 121–

35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 0-20

21–40 41–60 61–80 81–100 101–120 121–

35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 0-20

21–40 41–60 61–80 81–100 101–120 121–

Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa

Yhteenveto

METSÄKESKUS:

- puuston tilavuuden lisäys 1960-luvulta 70 %, kasvun lisäys 80 %.

- poistuma ollut viime vuosina noin 70 % kasvusta AMO-MAAKUNTA:

- Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 139 milj. m³ (108 m³/ha) ja kasvu 6,4 milj. m³/v (4,9 m³/ha/v)

- taimikonhoidoissa lisäystarve noin 100 % ja ensiharvennuksissa noin 40 %, lahopuuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 1,8 m³/ha

- vuosien 2011-2013 toteutunut ainespuun hakkuukertymä (2,78 milj. m³/v) on 1,87 milj.

m³/v pienempi kuin suurin kestävä ainespuuarvio (4,65 milj. m³/v) vuosille 2011-2020.

Ainespuukokoista energiarunkopuuta SK arviossa on lisäksi 0,37 milj. m³/v

- jos jatketaan vuosien 2011-2013 hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja keskitilavuus nousevat vuoteen 2041 mennessä 45 %

- TH -ratkaisuun nähden hakkuiden lisäysmahdollisuudet uudistushakkuissa - uudistushakkuiden kasvun vuoksi SK ratkaisu pienentää hieman puuvarantoa - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois

puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät

- hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita

© Luonnonvarakeskus

Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä

Metsä

Tukkipuu

Kuitupuu

Metsähake

Saha

Sellutehdas

Energialaitos

Tukkirunkojen keskijäreys?

Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³?

Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset?

Luke: Metinfo MELA Tulospalvelu

http://www.luke.fi/metsat/

http://www.metla.fi/metinfo/mela

(http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php)

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!