Etelä-Pohjanmaan, Vaasan ja Keski-Pohjanmaan metsävarat vuonna 1968.

(1)

ODC 905.2

FOLIA FORESTALIA 62

METSÄNTUTKIMUSLAITOS • INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE • HELSINKI 1969

KULLERVO KUUSELA —ALLI SALOVAARA

ETELÄ-POHJANMAAN, ^VAASAN JA ^KESKI POHJANMAAN^METSÄVARAT ^VUONNA ¹⁹⁶⁸

FOREST RESOURCES IN THE FORESTRY

BOARD DISTRICTS OF ETELÄ-POHJANMAA, VAASA AND KESKI-POHJANMAA ^IN ¹⁹⁶⁸

(2)

N:ot I—lB on lueteltu Folia Forestalia-sarjan julkaisuissa ^I—4l.

Nrs. I—lB are listed in the publications ^I—4l ^of ^the ^Folia ^Forestalia ^series.

1966 No 19 Paavo Tiihonen: Puutavaralajitaulukot. ^1. ^Maan eteläpuoliskon mänty ja ^kuusi.

No20 Seppo ^Grönlund ja Juhani ^Kurikka: Markkinapuun alueittaiset hankintamäärät vuosina 1962 ja ^1964. Lopulliset ^tulokset.

Removals ofcommercialroundwood inFinland by ^districts in 1962and 1964.Finalresults.

No21 Kullervo Kuusela: Alands skogar ^{1963 —64.}

No22 Eero Paavilainen: Havaintoja kasvuturpeen käytöstä ^männynistutuksessa.

Observations ontheuseof garden peatin Scots pine planting.

No23 Veikko O. Mäkinen: Metsikön runkoluku keskiläpimitan ^funktiona pohjapinta-alan yksikköä ^kohti.

Number ofstems in astand as function ofthe meanbreast height ^diameter per unity of basal area.

No24 Pentti Koivisto: Itä- ja Pohjois-Hämeen koivuvarat.

Birch resourcesin the Forestry ^Board ^Districts ôfÎtä-Häme ând Pohjois-Häme.

No25 Seppo ^Ervasti^—^Terho Huttunen: Suomen puunkäyttö vuonna 1964 ja ^vuoden ¹⁹⁶⁵ ennakkotiedot.

Woodutilization in Finland in 1964 andpreliminary ^data^for ^the year 1965

No26 Sampsa ^Sivonen ja ^Matti ^Uusitalo: ^Puun kasvatuksen kulut hakkuuvuonna 1965/66.

Expenses ^of^timber production in Finland inthe cutting ^season 1965/66.

No27 Kullervo Kuusela: Helsingin,Lounais-Suomen,Satakunnan,Uudenmaan-Hämeen,Pohjois- Hämeen jaItä-Hämeen metsävarat vuosina 1964—65.

Forest resources in theForestry ^Board ^Districts ôf Helsinki, Lounais-Suomi, Satakunta, Uusimaa-Häme, Pohjois-Häme ândÎtä-Hämeⁱⁿ ^1964—65.

1967 No28 Eero Reinius: Valtakunnan metsien V inventoinnin tuloksia neljänEtelä-Suomen metsän hoitolautakunnan soista ja metsäojitusalueista.

Results of the fifth national forest inventory concerning ^the swamps andforest drainage

areasoffour Forestry ^Board ^Districts ⁱⁿ ^southern ^Finland.

No29 Seppo ^Ervasti, ^Esko ^Salo ja ^Pekka^Tiililä. Kiinteistöjen raakapuun käytön ^tutkimus ^vuosina 1964—66.

Real estatesraw wood utilization surveyin Finland in 1964—66.

No30 Sulo Väänänen- Yksityismetsien kantohinnat hakkuuvuonna 1965/66.

Stumpage prices ⁱⁿ private ^forests during ^the cutting ^season 1965/66.

No31 Eero Paavilainen: Lannoituksen vaikutus rämemännikön juurisuhteisiin.

The effect of fertilization onthe _root systems ofswamp pine ^stands.

No32 Metsätilastoa. I Metsävaranto.

Forest Statistics ofFinland. I Forest resources.

No33 Seppo^Ervastija^Esko^Salo:Kiinteistöillä lämmönkehittämiseen käytetytpolttoaineetv.1965.

Fuels used by ^real ^estates^for ^the generation ^of^heatⁱⁿ ^1965.

No34Veikko O. Mäkinen:Viljelykuusikoiden ^kasvu- jarakennetunnuksia.

Growth and structure characteristics of cultivated spruce stands.

No 35 Seppo ^Ervasti^—^Terho ^Huttunen: ^Suomen puunkäyttö vuonna 1965 ja ennakkotietoja vuodelta 1966.

Wood utilization inFinland in 1965 and preliminary ^data ^for ^the _year 1966.

No36 Eero Paavilainen ^—Kyösti Virrankoski: Tutkimuksia veden kapillaarisesta noususta turpeessa.

Studiesonthe capillary ^rise ^ofwaterinpeat.

No37 MattiHeikinheimo —Heikki Veijalainen: Kiinteistöjen polttoainevarastot ^talvella 1965/66.

Fuel stocks ofreal estates inFinland inwinter 1965/66.

1968 No38 L. Runeberg:Förhällandet mellan driftsöverskott och beskattad inkomstvid skogsbeskatt ningen ⁱ ^Finland.

The relationship ^between surplus ^and^taxable ^income ⁱⁿ^forest ^taxation ⁱⁿFinland.

No39 MattiUusitalo: Puun kasvatuksen kuluthakkuuvuonna 1966/67.

Costsoftimber production ⁱⁿ ^Finland during ^the cutting ^season 1966/67.

No40 Jorma^Sainio^—^Pentti ^Sorrola: ^Eri polttoaineetteollisuuden lämmön ja ^voiman ^sekä ^kiin teistöjen ^lämmön kehittämisessä _vuonna1965.

Different fuels inthegenerationofindustrial heat andpowerand in the generation ^of^heat by real estatesin 1965.

No41 Pentti Rikkonen: Havupaperipuidenkuorimishäviö VK-16 koneella kuorittaessa.

The barking ^loss ^of ^coniferous pulpwood ^barked ^with ^VK-16 ^machines.

No42 Kullervo Kuusela ja^Alli ^Salovaara: Etelä-Savon,Etelä-Karjalan,Itä-Savon,Pohjois-Karja lan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen metsävaratvuosina 1966—67.

Forest resourcesinthe Forestry Board DistrictsofE-Sa,E-Ka,I-Sa, P-Ka,P-Sa and K-S in 1966—67.

Luettelo jatkuu ^3.kansisivulla

(3)

FOLIA FORESTALIA 62

Metsäntutkimuslaitos.InstitutumForestaleFenniae. Helsinki 1969

Kullervo Kuusela — Alli Salovaara

ETELÄ-POHJANMAAN, VAASAN JA KESKI—POHJANMAAN

METSÄVARAT VUONNA 1968

Forest resources in the Forestry BoardDistricts ofEtelä- Pohjanmaa, ^Vaasa^and

Keski-Pohjanmaa

ⁱⁿ ¹⁹⁶⁸

ALKUSANAT

Valtakunnan metsien V inventointi etenee

piirimetsälautakuntien toimialueittain.Tässäjul kaistaan tulokset ^niiden^alueiden osalta, joissa kenttätyö suoritettiin _vuonna 1968. Julkaisu noudattaasamaa muotoa kuin Folia Forestalia 27 ja ⁴² (KUUSELA ¹⁹⁶⁷ ja KUUSELA-SALO

VAARA 1968). ^Fil. ^maisteri^Alli^Salovaara^on valmistanuttaulukot tietokonelistoista ja ^suorit

tanutmenetelmän edellyttämät ^laskennat. ^Kas

vun ja suunnitteenarviot ovat allekirjoittaneen tekemät.

Kullervo Kuusela

(4)

MAAN KUVAUS

Pinta-alalaskelmien lähtökohtana ovatv.1968 maanmittaushallituksesta saadut kunnittaiset pinta-alat, joiden jakaantuminen maaluokkiin on arvioitu inventoinnissa. Metsätalouden_maa luokkien määritelmät ovat (Taulukot ¹ ja 2) (vert. ^ILVESSALO ¹⁹⁶⁵^s. 32):

Metsämaalla _on _puuston keskimää räinen vuotuinen kasvu suotuisimpien olosuh teiden vallitessa ja ¹⁰⁰ ^vuoden kiertoaikaa käytettäessä ^vähintään

1 m

3 /ha kuorineen.

Kitumaalla on puuston kasvu edellä mainituilla edellytyksillä ^1.0 ^—

0.13 /ha. m

Joutomaalla onpuustonkasvu edellä mainituilla edellytyksillä ^alle

0.13 /ha. m

Tiet, varastot, jne ^ovat ^metsätalou^- den teitä, varastoalueita ja muuta pinta-alaa, jota inventoinnin ajankohtana käytetään ^muu hunkuin

puunkasvattamiseen.

Metsämaahan sisältyy aikaisempi kasvullinen

metsämaa ja ^osa aikaisempaa huonokasvuista metsämaata.

Metsämaan,^kitumaan ja joutomaan jakaan tuminenkankaihin, korpiin, ^rämeisiinja^nevoi hin on esitetty ^taulukossa³ sekä kasvupaikka tyyppeihin taulukoissa 4, 5 ja ^6. Kasvupaikka tyypit ^koostuvat seuraavista metsä- ja suotyy peistä:

1. Metsämaan kankailla lehdot.

—turvemailla lehtomaiset kasvupaikat, pääasiassa lehtokorpi, ^rämeillä poik keuksellisen hyväpuustoinen ^lettoräme.

Kitumaanturvemailla lehtomaiset kasvupai kat; ^korvissa lettokorpi ja ^koivuletto korpi; ^rämeillä varsinainen lettoräme ja ^rahkainen ^lettoräme.

Joutomaan turvemailla lehtomaiset kasvu paikat, ^rämeillä heikkopuustoisin ^let toräme;nevoillaletto.

2. Metsämaankankailla käenkaali-mustikka-ja pyrolatyyppi.

—turvemailla ^ruohoiset kasvupai kat, korvissa ruoho- ja heinäkorpi, ^rä meillä poikkeuksellisen hyväpuustoinen ruohoinensararäme.

Kitumaanturvemaillaruohoiset kasvupaikat;

korvissa ruohoiset sarakorvet ja ^heik kopuustoisimmat ^ruoho- ja ^heinäkor vet;rämeilläruohoinensararäme.

Joutomaan turvemailla ^ruohoiset kasvupai

nensararäme; nevoilla^ruohoinensara neva.

3. Metsämaankankailla mustikkatyyppi.

—**— turvemailla suursaraiset ja mus tikkaiset kasvupaikat; ^korvissa pääosa kangaskorpia ja mustikkakorpi, ^rämeil lä paraspuustoinen ^sararäme.

Kitumaanturvemaillasuursaraiset ja ^mustik kaiset kasvupaikat; ^korvissa ^varsinai

nen sarakorpi; ^rämeillävarsinainensa raräme.

Joutomaan turvemailla suursaraiset ja ^mus tikkaiset kasvupaikat; ^korvissa ^heikko puustoisin sarakorpi; ^rämeillä^heikko puustoinen sararäme', nevoilla varsi nainen saraneva.

4. Metsämaankankailla puolukkatyyppi.

—turvemailla piensaraiset ja puo lukkaiset kasvupaikat; ^korvissa puoluk kakorpi, pallosarakorpi, heikompi osa

kangaskorpia; ^rämeilläpääosa korpirä meitä ja kangasräme.

Kitumaanturvemailla piensaraiset ja puoluk kaiset kasvupaikat; ^korvissa ^heikko puustoiset pallosarakorvet; ^rämeillä pääosa pallosara-, lyhytkortinen ^sara ja heikkopuustoisin osa korpirämeistä.

Joutomaan turvemailla piensaraiset ja puo lukkaiset kasvupaikat, heikkopuustoi simmat pallosarakorvet; ^rämeillä^heik kopuustoisimmat pallosara- ja lyhyt kortiset sararämeet;nevoillaharvaksel

taan suursaroja ^kasvavat lyhytkortiset

nevat.

5. Metsämaankankailla kanervatyyppi.

—turvemailla tupasvillaiset ja ^iso varpuiset kasvupaikat; ^rämeillä pääosa isovarpuisia ^rämeitä ja paraspuustoiset tupasvillarämeet.

Kitumaanturvemailla tupasvillaiset ja ^isovar puiset kasvupaikat; ^rämeillä ^heikko puustoisimmat isovarpuiset ^rämeet ja pääosa tupasvillarämeistä.

Joutomaan turvemailla tupasvillaiset ja ^iso varpuiset kasvupaikat? ^rämeillä^heikko

puustoisimmat tupasvillarämeet; ^ne voilla lyhytkortinen ja rimpineva.

6. Metsämaankankailla jäkälätyyppi.

(5)

kat; ^rämeillä^rahkaräme ja ^nevoilla^rah kaneva.

7. Kitumaan ja joutomaan avokalliot, ^louhikot ja ^hietikot.

Turvemailla ojikot ja ^muuttumat ^kuuluvat alkuperäisen suotyypin ja puustonkasvukunnon mukaiseen ryhmään, ^kun^taasturvekankaatkuu luvat sitä vastaavan metsätyypin kasvupaikka tyyppiin.

Maaluokkien ja kasvupaikkatyyppien ^laadun kuvaamiseksi (Taulukot ⁷ a—c)on käytetty seu raavialuokkia:

Metsämaan kangas:

Kivisellä kankaalla kivisyys ja kallioisuusalenta vat puuston kasvua niin paljon, ^että veroluokkaa joudutaan alentamaan.

Kivettömällä kankaalla kivisyys ja kallioisuus eivätoleveroluokkaaalentava tekijä.

Kunttaantunut kangas esiintyy ^tuoreiden^kan kaiden vedenjakajamailla ja ^niille ^on ominaista yhtäjaksoinen sammalpeite sekä _senalla raakahumuskerros. Kunt

taantuneisuus alentaa veroluokkaa.

Soistuneella kankaalla _on pintakasvillisuudesta 25—75 % suokasvillisuutta. Soistunei suus alentaa veroluokkaa.

Turvemailla_erotetaan_seuraavat ryhmät:

Luonnontilainen_suo. Pintakasvillisuudesta yli 75 % suokasvillisuutta.

Ojikko on ojitettu suo, jossa ojituksen ^vaikutus

taeiole vielähavaittavissa pintakasvil lisuudessaeikä

puustossa.

Muuttumaon aina metsämaata ja ^siinä^on oji tuksen vaikutus selvä, mutta pintakas villisuudelle

lyö alkuperäinen suotyyp pi ^vielä^leimansa.

Turvekangas ^on^aina ^metsämaata ja pintakasvil lisuus muistuttaa ojituksen ^vaikutuk

sesta jotain metsätyyppiä.

Jokaisella metsä-, kitu-ja joutomaan ^kuviol la tehtiinvoimassaolevien ohjeiden ^mukainen (esim. Tapion Taskukirja, 1965) maanveroluo kitus.Sentulostenosalta (Taulukko 8) ôn^syytä kiinnittää huomiota siihen, êttä pieni ôsa^met

sämaasta ja ^huomattava^osa^kitumaasta ^luokite

taan veroperusteiden ^mukaan joutomaaksi, ^esim.

ne joutomaan ^suot, joiden ojituksesta êi înven toinnin hetkellä ole kulunut 10vuotta,^mutta joiden kasvukykyä ojitus ôn jo ehtinyt parantaa.

Samoin pieni ^osametsämaasta kuuluu _V

vero

luokkaan.

PUUSTON KUVAUS

Vallitsevan

puulajin perusteella ^suoritetun metsikköluokituksen tulokset on esitetty taulu kossa 9. Vallitseva puulaji ^käsittääsuhteellisesti suurimmanosuudenvallitsevan puujakson ^kuu tiomäärästä, ts. ylispuut ja ^alikasvos ^eivät ^vai kuta luokitukseen.Taimistoissa_seonkuitenkin puulaji,jokahoitotoimenpiteen jälkeenjää met

sikköön vallitsevaksi.

Metsämaan metsiköiden ikärakenne ja ^ikä luokkien keskipohjapinta-ala ja keskikuutio on

esitetty taulukoissa 10a—c, jakaantuminen ^ke hitysluokkiin ^taulukossa¹¹ ja ylispuuston ^sekä kehityskelpoisen alikasvoksen esiintyminen ^met sämaalla taulukossa 12. Hakkuumahdollisuuk sien arvioimistavarten tehty puuston kehitys luokkien yksityiskohtainen analyysi on esitetty taulukoissa 13 a—c.

Kuorellinenkuutiomäärä puulajeittain, ⁿⁱⁱⁿ keskikuutio kuinkokonaiskuutiometsä- ja ^kitu maalla _on esitetty ^taulukossa ¹⁴ ^sekäpuuston

keimpiin puutavaralajeihin ^taulukossa^15.^Kuo

rettoman puunkeskimääräinen prosentti ^on^84, männyllä ^se ^on^hieman suurempi ^kuin^kuusella ja lehtipuilla pienempi ^kuin havupuilla.

Taulukon 15 osalta _ontarpeen todeta, ^että sahapuuksi ^on ^luettu ^kaikista ^vähintään ^19.5

cm rinnankorkeusläpimitaltaan ^olevista puista

se rungon osa, joka ^laatunsa puolesta ôn^saha taivaneritukkia ja siten, êttä ^tukin^latvan^mini miläpimitta ôn¹⁶^cm (noin ⁶ ^tuumaa^kuorenâl ta) ^kuoren päältä. Paperipuun minimiläpimitta kuoren päältä ôn ⁸ ^cm ja pölkyn pituus ² ^m,

ohutpuulla ^vastaavat ^mitat^ovat ⁵ ^cm ja ¹ ^m.

Loppu rungon ôsa ja ne puut, joista êi ^saada vähintään yhtä ohutpuupölkkyä ôvat ^hakkuu tähdettä.Jos ^sahatukkiotetaan 5 _tuuman lat valäpimittaan ja puista âina ¹⁸ ^cm:n ^rinnan korkeusläpimittaan ^saakka (esim. ^NYYSSÖNEN

1965,taulukko 42 ja ⁴³^tai^TIIHONEN 1966), niinmännyn sahapuuprosentti ²⁴^suurenee^noin

(6)

esiintyvät ^kuusen sahapuuosuuden ääriarvojen suurenemiset ovat 22 noin 31:ksi ja ³⁰^noin 40:ksi. Sahapuuosuuden suhteellisesti voimak kaampi suureneminen kuusella ^kuin männyllä johtuu siitä, ^että kuusikoiden runkolukusarja

on erilainen kuin männiköiden. Sahapuuosuu den suureneminen pienentää vastaavalla

puu määrällä paperipuun ^osuutta.

Taulukossa 16_on esitetty puulajien ^osuudet runkoluvusta, pohjapinta-alasta ja ^kuutiomää

rästä metsämaalla. Puiden lukuun sisältyvät kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan ^vähintään^2.5

cm täyttävät rungot. Runkolukusarjan ^rakenne

on esitetty taulukoissa 17 ja ¹⁸ ^sekä tukkipui den osalta taulukossa 19.

METSIKÖIDEN LAATU JA TOIMENPITEIDEN TARVE

Metsiköiden metsänhoidollisen^tilan ja vajaa tuottoisuuden_syyn mukainenlaatuon esitetty taulukossa20, viljelyllä perustettujen ^metsiköi den määrä ja ^laatu^taulukossa ^21, ^metsämaan jakaantuminen ^luokkiin viimeisestä hakkuusta kuluneen ajan perusteella ^taulukossa ²² ja ^hak kuun tarve kehitysluokittain ^taulukossa ^23.

Hakkuun _tarvetta osoittava taulukko perustuu metsiköittäiseenarvioon ja ^sitä ^voidaan käyttää perusteena hakkuuohjelmia ^tehtäessä. ^Sama koskee hoitotöiden ja ojitustoiminnan tarpeel lisuuden arviota taulukoissa 24 ja ^25. ^Hoito

töiden ehdotuksiin sisältyvät ^kaikki linjaku vioilla havaitut tekemättä jääneet työt ^sekä uudistushakkuunehdotuksiin liitpyvät ^tehtävät.

Erityisesti ônsyytä^korostaasitä, ettätaimiston hoidonpinta-alaan êivät sisälly ^netehtävät,jot ka ovat tarpeeninventoinnin jälkeen perustetta vissa uusissa taimistoissa. Ojitustoiminnan ôsal

ta uudisojitettava pinta-ala tarkoittaainventoin nissa ojituskelpoiseksi ^arvioitualuonnontilaisen

suon alaa. Taulukoiden^tiedoteivätoleehdotus metsänhoito- ja ojitusohjelmaksi, ^vaan^niitä^voi daan käyttää ^tällaisia ohjelmia valmistettaessa.

VUOTUISEN KASVUN JA HAKKUUSUUNNITTEEN^ARVIO

Taulukossa 26 _on esitetty ^vuotuisen^kasvun ja hakkuusuunnitteenarvio. Kasvulla tarkoite taankotimaisilla kuutioimistaulukoilla saatavan

pystypuiden kuorellisen runkopuun ^keskimää räistävuotuista lisäystä kuorellisinakuutiomet reinä inventointia edeltäneiden 5 viimeisen kas vukauden aikana. Kasvun arviossa on otettu

huomioon mittaushetkellä _metsässä olleiden pystypuiden ja mittausjakson ^aikana ^metsästä hakattujen puiden ^kasvu. Mittauksella_saatua arviotaei ole korjattu keskimääräisenilmaston tasoon. (Hakkuumahdollisuuden ^arvioinnin^me netelmänosaltaviitataan julkaisuun ^KUUSELA 1964.)

Suunnitetta arvioitaessa_on oletettu, ^että ^lä hiajan metsänhoito ja maanparannustoiminta

vastaavat likimain MERA-ohjelman voimaperäi syyttä, ^ts. suunnitteen kestävyyden edellytyk

senä on MERA-ohjelmaa vastaavan metsänhoi don voimaperäisyys. Mahdollisenmetsänlannoi tuksen vaikutusta ei ole otettu huomioon.

Kuorettomanpuunosuus sekä kasvussa että

männyllä ^hieman suurempi ^kuin ^kuusella ^sekä lehtipuilla pienempi ^kuin havupuilla.

Suunnitteen rakenteen arvio perustuu ^sa moille puutavaralajien määritelmillekuin

pysty puuston rakenteen arvio, ^ts. tukkipuun pienin rinnankorkeusläpimitta ^on ^19.5 ^cm ja pienin tukin latvaläpimitta ⁶ tuumaakuoren alta, pa peripuupölkyn pituus ² ^m ja pienin latvaläpi mitta 8 _cm kuoren päältä ja ohutpuun ja ^halon

vastaavat mitat 1m ja ⁵ ^cm. Ohutpuun ^nimik keen alla oleva lehtipuu ^on ¹^metristä^halkoa.

Jos havupuun ^osalta sahatukkirungoksi ^luetaan 18 cm rinnankorkeudeltaoleva

puu ja ^tukin pienin latvaläpimitta ^on ⁵ tuumaa,niin taulu kossa 26 esitetyt havutukkien suunnitearviot suurenevat seuraavasti:

Mänty ^Kuusi

%

itelä-Pohjanmaa ¹⁹ ³¹ 'aasa

Leski-Pohjanmaa

15 19

34 39

(7)

Sahapuuosuuden suureneminen aiheuttaa vas taavan pienenemisen paperipuun ^osuudessa.

Suunnitteen puutavaralajien ^määrien ^teknil listen mittayksiköiden ja kuorellisenkuutiomää rän suhteet on laskettu seuraavilla kertoimilla:

1m

3 kuorellistahavutukkia_on

21 j

3 (mitattu tukin latvasta kuoren alta), lehtitukkia 30.5 j 3 (mitattu ^tukin ^keskeltä ^kuoren päältä), ^havu

paperipuuta 1.2 p-m

3 puolipuhtaana, lehtipa peripuuta ^1.4 p-m

3 kuorineen, havuohutpuuta 1.35 p-m³ kuorineen ja lehtipuuhalkoa (joka taulukossa _on ohutpuun ^nimikkeen alla) ^1.5 p-m³ halkaistuna ^kuorineen. Suunnitteenpuu tavaralajit ônârvioitu ênsiksikiintokuutiomet reinä ja ^sitten ^muutettu yllä esitetyillä ^kertoi milla teknillisiksi mittayksiköiksi.

KIRJALLISUUS ^- ^REFERENCES

ILVESSALO, YRJÖ. ^1965.Metsänarvioiminen.

Helsinki.

KUUSELA, KULLERVO. 1964. Increment drainforecast fora large ^forest^area.^Seloste:

Kasvun ja poistuman ^ennuste^suurelle^metsä alueelle. _Actaforestaliafennica77.5.

KUUSELA, KULLERVO. 1965. Etelä-Pohjan

maan ja ^Vaasan metsänhoitolautakunnan alueen metsävarat vuoden 1963 koeinven toinnintulosten mukaan. Summary: ^Forest

resources in the forestry ^board ^districts ôf Etelä-Pohjanmaa ândVaasa according ^to^the experimental inventory ôf^1963.^FF^8.

KUUSELA, KULLERVO. 1966.A basal area meantree methodinforest inventory. ^Selos

te: Pohjapinta-alakeskipuumenetelmä ^met

sän inventoinnissa. MTJ ^61.2.

KUUSELA,^KULLERVO. ¹⁹⁶⁶^a.Alands sko gar1963-64.FF21.

KUUSELA,^KULLERVO. ¹⁹⁶⁶^b. Skogarna pä Helsingfors ^och ^Vasa skogsvärdsnämndens omraden och pä ^Aland. Skogsbruket ^nr ^6.

Helsingfors.

KUUSELA, ^KULLERVO. ^1967. Helsingin, Lounais-Suomen, Satakunnan, ^Uudenmaan- Hämeen, Pohjois-Hämeen ja ^Itä-Hämeen^met

sävarat vuosina 1964—65. Summary: ^Forest

resources in the Forestry ^Board^Districts ôf Helsinki, Lounais-Suomi, Satakunta, Ûusi maa-Häme, Pohjois-Häme ând Îtä-Hämeⁱⁿ 1964-65. FF 27.

KUUSELA, ^KULLERVO ja SALOVAARA, ALLI. 1968. Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Itä-Savon,Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomenmetsävaratvuosina1966—67.

Summary: ^Forestresources in the Forestry BoardDistricts ofEtelä-Savo, Etelä-Karjala, Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ^and Keski-Suomi in1966—67.FF 42.

NYYSSÖNEN, AARNE. 1965.Metsän arvioi minen. Tapion Taskukirja. Viidestoista pai

nos. Helsinki.

Tapion Taskukirja. ^1965. Viidestoista painos.

Helsinki.

TIIHONEN, ^PAAVO. ^1966. Puutavaralajitaulu kot. 1. Maan eteläpuoliskon mänty ja ^kuusi.

FF 19.

Valtakunnan_metsieninventoinninkenttäohje.

1964. Metsäntutkimuslaitos. Metsänarvioi misen tutkimusosasto. Moniste.

FF = Folia Forestalia

MTJ ⁼ Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja.

(8)

SUMMARY

Forest_resources inthe

Forestry ^Board^Districts^ofEtelä-Pohjanmaa, Vaasaand Keski-Pohjanmaa ⁱⁿ 1968.

DESCRIPTION OF THE LAND

The landin thedomainofthe forestry (Table 1and 2) ^is^divided^into^the following ^classes.

Forest land is of potential quality ôf producing â ^meanânnualîncrementôfât ^least

1 m3

/ha, including bark, during ^a ^rotation^of 100 years and underthe most favorablestand conditions.

Poorly productive ^land ^will produce â mean annualincrementof 1.0—0.1 m 3 /ha ^definedâsâbove.

Waste landwill produce ^ameanannual increment of less than 0.1 m3 /ha defined as

above.

Roads, depots, êtc. âre âreas ⁱⁿ ^the domain of forestry ^which are used for other purposesthanfor growing ^trees.

Forest land, poorly productive ^land ^and

waste land divided by sub-classes _are presented in Table 3. The sub-classes are mineral soils, spruceanddeciduousswamps, pine swampsand openswamps.Âfurtherdivision by fertility ând nutrition classes, by ^forest^sitetypesandswamp site types is presented ⁱⁿ ^Tables^4, ⁵ ând^6.

There_are7 fertility ând^nutrition^classesînclud ing ⁱⁿ South-Finlandthe following ^forest ând swampsitetypes:

1. On the forest land mineral soils the rich forest sites asOxalis-Maianthemum (OMaT), Felices (FT) ^and Hepatica—Oxalis (HeOT) site types;ontheforest^landpeat^sites^several brown _moss _swamp _types _on _spruce and deciduous _swamps, best pine swamps and open swamps; and onthe poorly productive andwaste landpeatsitesseveralbrownmoss swamptypes asabove.

2.On the forest land mineral soils the herb forest sites as Oxalis-Myrtillus (OMT) ând Pyrola (PyT) site; ôn the forest land peat sites the herb swamp types âs herb-grass spruce swamp (RhK) ând ^best herb-sedge pine swamp (RhSR); on poorly productive

(RhK) spruce swamps and herb-sedge pine swamp (RhSN); ^on ^waste peat sites

poor herb-sedge pine swampand herb-sedge open swamp (RhSN).

3. On the forest land mineral soils the moist forest ^sites as Myrtillus ^type; ôn ^the ^forest land peat sites the tall sedge ând Myrtillus swamptypesasthinpeat layer spruceswamp (KgK) ând Myrtillus spruce swamp (MX), best sedge pine swamp(VSR); ôn^thepoorly productive peat sites the ^tall sedge ând Myrtillus swamp types âs ^common sedge spruce swamp (VSK) ând ^common sedge pine swamp (VSR); ôn^the^wastepeat sites the tall sedge ândMyrtillus swamptypes âs poor sedge spruce swamp (VSK), poor sedge pine swamp (VSR) ând^common open sedge swamp (VSN).

4. On the forest land ^mineral^soils the sub-dry forest sites _as Vaccinium type;ôntheforest land_peatsites the smallsedgeând ^Vaccinium swamp types âs Vaccinium spruce swamp (PuK), ^Carex globularis spruce swamp (PsK), poor thin peat layer spruce swamp (KgK), spruce pine swamp (KR) ând ^thin peat layer pine _swamp (KgR); on the poorly productive peat sites the ^small sedge ând

Vaccinium

swamptypes^aspoor ^Carexglobu laris

spruce swamp (PsK), ^Carex globularis pine swamp (PsR), ^small sedge pine swamp (LkSR) ^and poor spruce pine swamp (KR);

on the _waste peat sites the small sedge ^and Vaccinium

swamp types ^as poorest Carex globularisspruce swamp(PsK),poorestCarex globularis pine swamp (PsR), poor small sedge pine _swamp (LkSR) ^and oligotroph openswamp (LkN).

5. On the forest land mineral soils the dry forest sites as Callune

type (CT); ^on ^the forest land _peat sites the cottonwool (eri phorumvaginatum) ^and dwarf-shrub_swamp

(9)

best cottonwool pine swamp (TR); ôn^the poorly productive peat sites the cottonwool and dwarf-shrub _swamp _types such as poor dwarf-shrub pine ^swamp (IR) ând ^cotton wool pine swamp; on the waste peat ^sites the cottonwool and dwarf-shrub _swamp types âs poorest ^cottonwool pine swamp and oligotroph openswamps (LkN, RiN).

6. On the forest land mineralsoilsthe barren forest ^sites as Cladina _type (ClT); on the

waste peat ^sites Sphagnum ^fuscum swamp types ^as Sphagnum ^fuscum pine ^swamp (RR) andopenswamp (RN).

7. On the poorly productive ^and ^waste ^land mineralsoils

open rocks, ^boulders^and^sands.

Onthemineralsoilsthe quality ^of^the^site^is further classified as either _stony, stoneless,

covered with thick _raw humus layer, or paludi fied.On a paludified ^mineral ^site ^the swamp species comprise ^25—75per centofthe ground vegetation. ^Stones, ^raw ^humus ând paludi fication decrease the site productivity ât ^least by ône^taxation^class.

On the

peat^sites ^the following ^four quality classes _are used: a swamp in natural state, ditched (recently drained), transforming (in an intermediate

stage ^as ^a result of drainage) or

transformed (in ^the final stageandin the fully producing ^conditionsas^aresultof drainage).

The forest, poorly productive ^and ^waste land by ^taxation^classes ^are presented ⁱⁿ ^Table 8. Each class has an estimate of mean annual incrementwhichisused_asabasisin estimating the _meanincomes.

DESCRIPTION OF THE GROWING STOCK

The ^dominanceof tree species îs presented in Table 9, the _age class conditions _on forest land in Tables 10 _a—c, the development ^class distribution on forest land in Table 11 andthe presence of standards and undergrowth ûsable for regeneration purposes in Table 12. A detailed analysis ôf development ^classes ^for estimating ^the âllowable cut is presented ⁱⁿ

Tables

13aj—13c-}, ^the^volumeby ^tree species in Table14, by ^timber products ⁱⁿ ^Table 15, number of stems, basal area and ^volume by

tree species ⁱⁿ ^Table^16, ^diameter^class ^distri bution by ^tree species ⁱⁿ^Tables¹⁷^and ¹⁸^and

the number and diameter class distribution of

saw timber _stems in Table 19.

QUALITY OF THE STANDS AND NEED OF TREATMENTS

The silvicultural condition of stands are

presented ⁱⁿ^Table ^20, ^theâmount ând quality ofthestands artificially establishedinTable21, time elapsed âfter^the ^last^cut ⁱⁿ^Table^22,^need of_cut by development ^classesⁱⁿ ^Table^23, ^the

needofsilvicultural treatmentsinTable24and the ^need of drainage ⁱⁿ ^Table ^25. ^The ^tables give ^the ^basic ^data ^for preparing silvicultural and forest improvement plans.

ESTIMATE ^OF ^ANNUAL INCREMENT AND ALLOWABLE CUT

Estimate of the annual increment and the allowablecut for the near future _are presented in Table26. The incrementisestimated_as the

meanannualincrease ofstem wood, including bark during ^the^last ⁵years beforethe timeof the inventory. Ît încludes^the încrement ôf^the

trees standing ⁱⁿ ^the ^forest ^at ^the^time ^of^the

cut during ^the measurement period. ^No ^correc tiondue_totheclimatic fluctuation ^is^made.

The estimate of the allowable cut (the principles ôf ^the ^method îs ^described ⁱⁿ ^the paper of KUUSELA 1964) îs ^based on the assumption ^that ^the silviculture and forest improvement âctivitiesareintensified according

(10)

For both increment and allowable cut the average percentage of ^wood excluding ^bark is 86.

Saw timberis that _partof the trees having

abreast height diameteratleast 19.5 cm. The minimumtop diameterof logs îs⁶închesûnder bark andthe quality ôf^the ^wood^will^comeup to the requirements ôf^saw ândveneer log. ^The minimumdiameter of pulp ^wood logs îs⁸ cm

above bark andthe length ²m;the correspond

ing ^dimensions ^of ^small ^timber are 5 cm and 1_m, respectively.

Acubic meter (m³), including bark, ^ofsaw

timber includes 21 j³ ^of^wood^basedonthe _top diameter of logs ^measured under bark, of conifer pulp ^wood

1.2m

3 ^ofhalf-barked wood,

of deciduous pulp ^wood

1.4_m

3 ^of^wood^with bark, of conifer small timber

1.35_m

3 andof deciduous small timber 1.5 m

3, all pulp ^and small ^timberinstackedmeasure.

(11)

Taulukko 1. Maaluokat. — Table 1. Landclasses

Taulukko 2. Metsätaloudenmaaluokkien suhteelliset alat Table2. Proportional ^areas of ^land^classes of forestry.

Metsätalouden_ma£ ^— Land of forestry Piirimetsälauta-

kunta Forestry Board District

Metsämaa i Forest

land

Kitumaa Poorly produc-

tive land

Joutomaa Waste land

Tiet, varastot, jne.

Roads, depots, etc.

Muu maa

Other land

Maa-ala yhteensä

Total land area Yhteensä

Total

1000 haj; % - 1000 iaandper^cent

Etelä-Pohjanmaa ⁸⁵³ 58,7

122 8,4

121 8,3

4 0,3

1 100 75,7

353 24,3

1453 100,0

Vaasa 420 40 37 1 498 173 671

62,6 6,0 5,4 0,2 74,2 25,8 100,0

Keski-Pohjanmaa ⁶²³ ¹⁴² ¹⁵⁰ 2 917 83,9

176 16,1

1 093 100,0

57,0 13,0 13,7 0,2

Piirimetsälauta- kunta Forestry ^Board District

Metsämaa Forest land

Kitumaa Poorly pro-

ductive land

Joutomaa Waste land

Tiet, _varastot, jne. ^— Roads, depots, etc.

Yhteensä Total

% a]lasta — Percent of ai^rea

Etelä-Pohj anmaa 77,5 11,1 11,0 0,4 100,0

Vaasa 84,4 8,0 7,4 0,2 100,0

Kesla-Pohjanmaa 67,9 15,5 16,4 0,2 100,0

(12)

Taulukko

3.

Metsä-,

kitu-

ja

joutomaan

jakaantuminen

alaryhmiin.

Table

3.

Forest, poorly

productive

and

waste

land

by

sub-classes.

Alaryhmä Sub-class

Piirimetsä- lautakunta Forestry _Board _District

Kang: Miner

as r

al

soils

Korpi Spruce

an

deciduou:

Räme _Pine

swamp

Neva Open

swamp

Yhteensä _Total

swamp

Maaluokka _Land ^class

1000

ha

%

1000

ha

%

1000

ha

%

1000

ha

1000

ha