ansan ääni
K
Mielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja kansanvallan puolesta
Nro 6/10; joulukuu 2010-tammikuu 2011; 9. vuosikerta; irtonumero 1,70 euroa
Työehtojen heikennykset torjuttava pysyvästi
pysyvästi
Äskettäin on käyty taisteluja työpaikkojen puolesta.
Valtiolla on "tuottavuusohjelma" työpaikkojen karsi- miseksi. Elintason alentamisesta on tehty kilpailukykyä lisäävä tekijä. Vaalien jälkeen taisteluun leikkauksia vastaan. Uhattuna silloin ovat työpaikat ja toimeentulo.
Sivut 2, 3, 4 ja 5
Terveydenhoitoon saatava riittävästi määrärahoja Emme tarvitse aseita hyökkäyssotaan
Kansamme enemmistö torjuu Nato- jäsenyyden. Lupaa kysymättä ar- meijaamme varustetaan Nato- yh- teensopivaksi ja uhrataan paljon rahaa mielipiteiden kääntämiseksi Nato-myönteisiksi. Ainoa keinomme selviytyä on puolueettomuus ja hyvät naapurisuhteet. Nato on huonoin vaihtoehto, joka tulee kyetä torju- maan.
Sivut 11 ja 20
Päättäjät pyrkivät tuhoamaan julkiset palvelut ja siir tämään ne voiton- tavoittelijoille. Terveydenhuollolle käy tässä huonosti. Talouskriisi kriisi ajaa päättäjiä köyhän taskuille riistämään myös terveydenhuollolta määrärahat.
Kuvassa helsinkiläiset vetoavat päät- täjiin palvelujen säilyttämisen puo- lesta. Enemmän kuitenkin väkeä tarvitaan.
Sivut 6 ja 9
Sivut 2-3
-Pienituloisiin kohdistetut leikkaukset väärä suunta -Irlannin talouskriisi -Talouspolitiikan valuvikaan peruskorjaus
-Ei korppi korpin silmää noki Sivut 4-5
-Postiväki torjui irtisanomiset -Työaikaa ja työuraa lyhen- nettävä
-Lentoemännät saavuttivat tavoitteensa
-Porvoon työntekijöillä ulos- marssi
Sivut 6-7
-Terveyspalveluihin riittävästi määrärahoja
-Vanhusten palvelu vaat ii kunnilta suunnittelua -Hesari vieläkö se ilmestyy Sivut 8-9
-Maahanmuuttajien kysymyk- siä Suomessa
-Meitä huijataan
-Kataisen logiikka ja 8 miljar- din osingot
Sivut 10-11
-Uudenvuoden tervehdykset -Itsenäisyyspäivän Hyde-Park Kiasmalla
Sivut 12-13
-Kuuba saanut maailman mie- lipiteet puolelleen
-Sot asyyllisyyst uomioiden kumoaminen ja seuraukset -O ikeiston nousu ja ilm iö perussuomalaiset
Sivut 14-15
-Sota tar vitsee uskottavan pelon
-Joulu on tarinoiden aikaa -Juche valtuuskunnan mu- kana Koreassa
-Provokaatiot uhkaavat Kore- an niemimaan rauhaa Sivut 16-17
-Maailm aa mittailemassa- kuuleeko kukaan
-Unsere Zeit Gus Hallista -Tapahtumat Moskovassa ja Venäjän voimarakenteiden uudistus
-Yhdysvaltain diplomatian pohjanoteeraus
Sivut 18-19 -Kansan ääni kuuluu -Työväenliikkeen ilmoituksia Sivu 20
-Sodan valmistelu tuomittiin -STP:n ehdokkaiden esittelyä Porvoon kaupungin työntekijöiden
esiintyminen torilla 8.12.10
K ansan ääni
Päätoimittaja:
Antti Siika-aho, PL 780, 00101 Helsinki 0408335360
Kaikkien maiden proletaarit - liittykää yhteen!
Tilaan Kansan äänen
Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 15e.
Sukunimi Etunimi
Lähiosoite Postinumero ja -paikka
Tilaus os. Kansan ääni PL 780, 00101 Helsinki Puhelintilaukset 040-8335360 tai 050-5884159
q Olen maksanut tilaushinnan 15 e q Maksettu tilille OKO 554114-227966 q Lehti laskuttaa
Pienituloisiin kohdistetut leikkaukset väärä suuntaus Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiesitys, että jos alle 25-vuotias kieltäytyy koulutuksesta, toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata 20 %. On perusteltu, että toimeentulotuessa ketään ei jätetä heitteille, mutta kun laki säädetään, tulee taas yksi uusi ongelma toimeentuloturvan saamiseen.
Toinen uusi e sitys on, että jos keske yttää opiske lun, ei saa työttömyysturvaa. Sata-komiteasta näyttävät jääneen keppi, mutta eivät toimeentuloturvan korotukset. Työmarkkinatuki esimerkiksi nousee kuukausitasolla 3 euroa! Tulos on siis ei mitään. Jo nyt työttömyysturva voidaan evätä, jos kieltäytyy koulutuksesta. Eli jos opiskelee, menettää työttömyystur van ja jos lope tta a opiske lun, me ne ttä ä työt- tömyysturvan ja jos ei opiskele, rajataan toimeentulotukea.
Aiemmin on ollut jo menettelyä, ettei myönnetä toimeentulotukea, jos ei ha e työtä . Nyt r ajaus lisä tää n opiske luun ja opiske lun lopettamiseen. Työttömyysturvaa taas rajataan, jos ei ole täyttänyt työssäoloehtoa eikä sitä saa jos opiskelee. Käytännössä rajausta tehdään, jos on kirjoilla, mitä lakikaan ei suoraan edellytä, sillä opiskelu voi olla jo päättynyt tutkintopapereiden odottamisen takia. Opintotukea taas rajataan opintojen keston mukaan. Tällöin tulee tilanteita, ettei saa opintotukea, eikä työttömyysturvaa, koska katsotaan opiskelijaksi.
Jos sitten on sairastuminen, korvaukset rajataan minimaalisiksi eivätkä rahat riitä.
Tämä on luukuttamista. Käytännössä ei enää tiedä, minkä luukun kautta on haettava, ja mikä on tulkinta kussakin tapauksessa. Lisäksi tiedetään tiukkuus, jolla toimeentulotukea myönnetään, ja asumistukeen on laskettu omavastuut ja vuokrat ovat nousseet. Kun laskuja jää maksamatta, ne menevät perintätoimistoon ja ulosottoon. Käräjä- oikeuksien tuomarit tekevät päätöksiä perinnästä ja ulosotosta velkojien hyväksi liukuhihnalta. Lopputulos on, että ollaan kummallisten asioiden viidakossa, jossa oikeuksia ei enää tiedetä.
Työttömyyden kasvu on voimakkaasti pahentanut ongelmia, kun ansiotyötä ole. Tähän liittyy perusvirhe, joka on luukuttamiseen johtavan leikka usaja tte lun tausta lla. Tä mä n päivän Suome ssa yhteiskunta on vetäytynyt työllistämisvastuusta. Aiemmin valtiovallan tehtävä oli järjestää tarvittaessa työtä ja perinne oli sieltä 1860-luvulta asti, että työtä tarvittaessa järjestettiin. Nyt ei. On luotu ajattelutapa, että työ on ihmisten omasta aktiivisuudesta kiinni, omavastuulla. Kun kuitenkin työpaikkoja on 250 000 – 300 000 vähemmän kuin hakijoita, tuollainen logiikka ei toimi. Se johtaa syrjäyttämiseen.
Yhteiskunnan vetäytyminen työllistämisvastuusta konkretisoituu siihen, että työllistämiseen osoitettuja varoja työhallinnon aktiivisen työvoimapolitiikan momentillle nykyisellään numerolla 30.51 ei ole lisätty, ei edes pitkäaikaistyöttömyyteen. Sanotaan, että tämä on vain yksi momentti. Se on kuitenkin se, mitä on jäljellä yhteiskunnan vastuun otta misesta työllistämise stä. Siellä on r aha a, mutta sitä ei ole työttömyyden kasvaessa lisätty. Satakomitean työn epäonnistumisen yksi syy on, että nämä asiat eivät olleet käsittelyssä. Askartelu toimee ntuloa sioissa irra llaa n työllisyyde stä ei johda haluttuun tulokseen. Opiskelu on tärkeää, mutta sitäkään ei tule käsitellä irrallaan työllisyydestä. Tarvitaan elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa, mutta sekin tarvitsee rinnalleen yhteiskunnan vastuuta työllistämisestä. Telakoiden tulevaisuus tulee turvata, mutta jälleen on sanottava, että tässä ja nyt tarvitaan yhteiskunna n työllistämistoimia. Se n rinnalla tarvitaan työmarkkinatuen, opintotukien yms. pienten etuuksien korottamista.
Kansan ääni/Pekka Tiainen Helsinki joulukuu 2010
Kaikk ie n piel een me nn eiden val tion ja EU:n u usliberal is- tisten projektien loppuvaihee- se e n k u u l u u syyl l i st e n pal - k i t se m i n e n ja m u i de n ran - kaiseminen. Tämä pätee talo- uskriisiin joutuneiden maiden ja pankkien pelastustöissäkin.
Vajeet paikataan pienituloisia verottamalla ja peruspalveluja leikkaamalla.
Yhdysvaltain pankkien kon- kurssit johtivat maailmanlaajui- seen lamaan. Kreikka pääsi aikanaan Emuun tilastokikkailulla. Kreikka eli vuosia velaksi ja salasi taloutensa tilanteen. Kreikka on ajautunut pahaa n ja ma an. Se n va ikeude t uhkaavat koko euroaluetta.
EU:n stressitestit hui- jausta
Yleise n epävar muuden hälve n- tämiseksi EU halusi kauniste lla pankkien kuntoa. EU:n jäsenmai- densa suurimmille pankeille teke- mät stressitestit vähättelivät roi- masti pankkien r iske jä, ja siksi myös testitulokset kaunistelivat pankkien kuntoa. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n julkaisema kriit- tinen tutkimus paljastaa, että todel- lisuudessa viiden velkaisimman EU- maan pankkien riskit ovat kuusi ke rta a EU:n te stituloksia suu- remmat. Nämä ns. PIIGS-maat ovat Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka ja Espanja. EU:n testissä pankkien riskeihin huomioitiin mahdolliset tappiot vain lyhytaikaisesta rahoi- tusomaisuudesta, kun pankit kär- sivät me netyksiä saa tavien kir- jaustavasta riippumatta. Testeissä otettiin huomioon vain murto-osa riskisaa tavista - tode llise t riskit unohde ttiin. OECD:n tutkimus muistuttaa, että kirjanpidollinen jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin saa- taviin me nettää tyystin me r ki- tyksensä, jos riskit todella toteu- tuvat. Yksi EU:n testien keskeinen oletus oli, että valtiot aina hoitavat velkansa. Testejä onkin osuvasti nimitetty “kusetukseksi”.
Suomalaisten pankkien riskit olivat OECD:n selvityksessä kol- minkertaiset EU:n arvauksiin ver- rattuna: niiden tilanne ei ole hyvä, mutta parempi kuin EU- ja euro- mailla keskimäärin.
Kre ikan tukipäätöksen yh- teydessä Jyrki Katainen arveli
“kansanvallan saaneen niskalenkin markkinavoimista”. EU:n talous- komissaari Olli Rehn lauloi kesällä viran puolesta: “Talous on tulossa hyvin vakaalle pohjalle”. Huijaus ei muuta ma a ilma a ; huijar e ita e i helposti huijata. Pankit ja sijoittajat arvelevat, että Kreikan valtio voi päätyä velkasaneeraukseen kolmen vuoden kuluessa. Kreikan ja muiden euroalueen kriisivaltioiden Irlannin,
P or tuga lin ja Espa nja n mar kkinakor ot ovat olleet nou- sussa. Keinottelijoide n mielestä velkaisimpiin eurova ltioihin liit- tyvät riskit ovat kasvaneet. Suu- rimmat riskit luuraavat EU-maiden pankkien taseissa.
Kyllä valtio E U-kyydin maksaa...
Vuonna 2008 alkanut talouskriisi iski seuraavaksi Irlantiin. Valuut- takriisi kärjistyi. Irlannin valtion- lainojen korot ponkaisivat taivai- siin. Irlannin johtajat vakuuttivat pitkä ä n, e ttä he e ivä t ta r vitse tukipaketteja, mutta lopulta pyysi- vät apua. Irlannin pankkien velt- touden ja niiden valvonnan lai- minlyönnit ovat johtaneet tilan- teeseen, jossa Suomenkin veron- maksajat asetetaan uudelleen toisen ma an velkojen ja vastuuttoman talouspolitiika n ta kuumie hiksi.
Suomen taattavaksi jää korkoineen 741 miljoonaa.
Pan kkien pitäisi kantaa liike- riskinsä tavoitellessaan voittoja.
Muiden maiden vastuunotto Krei- kan veloista on EU:n perustuslain mukaan laiton! Artikla 125 kieltää yhteisvastuun: “Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsen- valtion keskushallinnoilla, alueel- lisilla , pa ika llisilla ta i muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeu- de llisilla laitoksilla ta i julkisilla yrityksillä on”.
EU-federalistit selittävät, että EU - j a Em u- ol oi ssa on ka n- sa laiste n uhr a udutta va ke inot- telijoiden hyväksi. Tä tä kuva a vertaus: Joukko ihmisiä oli pudon- nut laivalta hyiseen mereen. EU- laivan kapteeni huutaa hädä ssä oleville: - Pitäkää toisianne kädestä kiinni! Aikansa vettä poljettuaan kaikki painuvat pinnan alle. Järkevä neuvo olisi: - Uikaa rantaan päin, hakekaa vene tai uimarengas ja auttakaa toverinne rantaan!
EU-maiden ei tule taata ongel- mavaltioiden velkoja. Tuppurainen Ta ppur a isen ta kuumie he nä on kehno vaihtoehto.
Lainan vakuudet Ka ta ise n jutut Ir la nnin la ina n takuista on sisäpiirihuumoria vaa- lien e dellä. Hä n tuskin ke r too tä lla isia vitsejä EU:n Ec ofin- kokouksissa. “Itsenäinen” Suomi ei voi vaatia, että Irlanti ei saa olla
yritysveroparatiisi. Onko Katainen vaa tinut ta kuiksi laiva lasteittain viskiä va i pubin Dublinin sivu- kadulta?
Euron kriisi
Taloustieteen nobelisti Paul Krug- man toteaa: “Eurosotkun ydin ei ole holtiton valtiontalouden hoito, vaan euron joustamattomuus. Ja koska eurosta ei voida enää luopua, ainoa tie eteenpäin on poliittisen yhdentymisen syven-täminen, jotta Eur oopa n ma at a lka va t toimia Yhdysva ltain osa va ltioide n ta - voin.”
Tämän ovat EU-johtajat sisäis- täne et. He nä kevät liittovaltio- kehityksen ainoana keinona estää EU:n ja euroalueen hajoaminen. EU- maiden kansalaisten keskuudessa vastarinta on koko ajan nousussa, joten vallan keskitys ei tuo ratkaisua ongelmiin. Joka maassa pohditaan, mikä valuutta otetaan käyttöön, jos rahaliitto hajoaa.
Seuraavaksi uppoaa Por- tugali
Irlannin tuki on EU.ssa vain en- siapua. Emu on nyt kuilun partaalla;
Portugalia ja Espanjaa odotetaan jo letkajenkkaan.
The Guardian -lehden diplo- maattilähteiden mukaan pelas- tettavien maiden listalla on Por- tugali. P or tuga li kiistä ä avun- tarpeen. Saksan Angela Merkel väläytti maansa lähtevän eurosta, jos sen tahtoa ei toteuteta.
Mari uskoo. Jyrki toivoo.
Jutta unelmoi.
Suomen poliittiset johtajat uskovat, että ongelmat poistuvat, jos sulkee silmät, pane e tulpa t korviin ja ajattelee, miten EU-jäsenyys tuo Suomeen investointeja, rauhaa ja hyvinvointia ja miten vaikutamme Euroopan asioihin EU:n ytimissä.¨
Hajoaako Emu ja unioni?
Korviaan myöten velkaantuneet maa t eivät ole selvinnee t ilman de va lvointia . EU:ssa kin pa r a s r atka isu on ve lkamaiden irr ot- taminen eurosta. Yhteisvaluutta on liittovaltion edellytys. Joka puo- lella EU:lle pohditaan vaihtoehtoja.
Me illä on he ite tty aja tus mm.
P ohjolan Unionista - P ohjois- maiden liitosta, johon Baltian maat voisivat liittyä.
Irlannin talouskriisi
Juhani tanski on STP:n edus- k u nt avaali e h dokas K u opi on Vaalipiirissä
Juhani Tanski
Sa a tiinpa ta a s näyttö herrojen ra- ja ttoma sta ove - luudesta . Näyttö sa a tiin Kr e ika n k a r m a is e va s t a konkur ssiuhasta.
Sillä oli ulkoma isten pankkien holtittoma sti ilman va kuuksia antamaa velkaa 218,5 miljardia e uroa , 20 000 e ur oa joka ista a suka sta kohti. Kun ve lkojat, suurpääoma n pankit, ha lusivat toisilta a n omiaa n pois, koko Eurooppa oli kauhuissaan. Asia hoitui, kun EU-maa t r iensivä t veronmaksajien rahoilla apuun, ettei ma ailma aja utuisi finans- sikriisiin.
Kuinkas sitten kävikään?
He ti perää n ke rrottiin Ir lannin entistä pahemmasta kurimuksesta.
Irlannin pankkien velka ulkomaan suurpääoman pa nkeille on 620 miljardia euroa, karmaisevat 151 000 euroa asukasta kohti. Taas EU riensi verorahoineen apuun. Sinne suurpääoman taskuihin meni 85 miljardia veroeuroa, joka on 170 euroa jokaista eu-asukasta kohti.
Eikä tässä kaikki. Kreikan katast- rofin perustee lla ainakin kaksi muuta maata on katastrofaalisessa jamassa. Portugalin pankkien velka ulkomaille on 22 000 euroa asu-
kasta kohti ja Espanja n 18 000 euroa asukasta kohti. Niidenkin pankit olivat saaneet velkaa ilman vakuuksia.
Näissä tapauksissa neljän maan pankit ovat juonitelleet itselleen mielettömän suuren velan 1 886,8 miljardia euroa riihikuivaa rahaa.
Siitä osa on jo kadonnut johonkin, eikä kukaan tiedä paljonko vielä on kadoksissa, sillä eihän niitä ole poltettu. Suurpääoman suunnitel- miin ei alun alkaenkaan ole kuulunut vela n kokona a n ta ka isin mak- saminen. Se kokeilee kuinka pitkälle poliitikkojen verorahkeet kestävät.
Koko idea perustui siihe n, e ttä pankit lainaavat toinen toisilleen, mutta lopulta antavat rahat velaksi ulkopuolisille, joiden velan maksu jätetään kansalaisten kontolle – pa r empiosa isille vä he mmän ja pienituloisille enemmän.
Mikä li tässä olisi toimittu ns.
mar kkinataloude n pe riaa tteiden mukaa n, silloin vakuudettoman lainan antanut pankki on tehnyt riskisijoituksen. Jos velallinen ei kykene velkaansa hoitamaan, pank- ki häviää riskin ja kärsii tappion nahoissaan. Ulkopuolisten maksa- mattomat velat ovat heidän voittoja, jotka koituvat pankkien tappioksi.
Niitä fina nssika pita listit e ivä t suurin surminkaan hyväksy, siksi
ne va ativat poliitikoilta pää syä tavallisten kansalaisten kukkarolle ja myös pääsevät. Pankit ja po- liitikot toimivat yhteistuumin kuin korppiparvi haaskalla!
o o o
Viimea ikoina on puhuttu toi- saalta työn ihannoinnista ja huo- noista esimiehistä, jotka kiusaavat, a ihe utta va t a hdistusta , työuu- pumusta ja pilaavat työilmapiirin.
Työssä viihtymise stä puhutaa n kuin uudesta asiasta. Se ei ole uusi e ikä yksin e simie sa sia . Se on seurausta kapitalismin luonteesta, r iiston kovene misesta – loput- tomasta voittojen kasvattamisesta.
Jokaisen toivoisi muistavan ja tietävän, että EU on pa kottanut väärentämään työllisyystilastoja.
Niiden on näytettävä todellisuutta paremmilta, kun pitää todistaa, että työttömyyttä ei ole, on vain teki- jöiden puutetta. Kuka an ei ole huolissa a n siitä , e ttä miljoona ka ksisa ta atuha tta työtekijä ä on pätkätöiden työttömyyskierteessä ja tekee töitä työtuntien mukaan enintään kuusi kuukautta vuodessa.
Lisäksi tavalla ta i toisella työ- voiman ulkopuolelle on siirretty, syr jä yte tty kolme sa ta a tuha tta ihmistä.
Tä tä joukkoa kiusa ta a n vii- meisen päälle, kun kapitalistien ruoska selkäänsä soittaa. Ruos- kinnan seurausta kuvaa se, että 1990–2008 työläisten palkat kas- voivat 65 prosenttia, mutta voitot kapitalistien suurpalkkojen kanssa 305 prosenttia.
Tästä itse kukin voi miettiä onko työväenluokka nukahtanut?
o o o
Eduskuntapuolueet arve leva t, että tulevista eduskuntavaleista tulee verovaalit. Voi olla, kun niillä on niin kova ääni. Se raikuu kaikissa valtamedioissa. Siihen on varau- duttava. Siksi on paikallaan muis- tella menneitä eli viimeksi toteu- tettua tode lla suur ta, vere t se i- sauttanutta, verouudistusta vuonna 1993. Silloin yritys-, pääoma- ja todella suurten palkkatulojen vero- tuksesta leikattiin puolet pois ja osinkotulojen verotus poistettiin kokonaan. Progressiivisesta vero- tuksesta otettiin pitkä askel kohti tasaveroa.
Entä tulokset? Siinä vaiheessa tuotannon lasku oli jo päättynyt, mutta alkoi raju pääomien ja tuo- tannon virtaaminen pois maasta.
Teollisuudesta katosi satatuhatta ja maataloudesta toiset satatuhatta
työpaikkaa, eikä niitä ole saatu takaisin. Vuoden 1990 työtuntien tode llista mä ä rä ä e i ole vielä läheskään saavutettu, vaikka työ- voima on lisää ntynyt sada lla- tuhannella. Verojen alennus, kuten nyt tiedetään, ei parantanut työl- lisyyttä, kävi päinvastoin!
Yhdeksänkymmentäluvun vero- uudistuksesta lähtien tasaveroon siirtyminen on muuttanut todel- lisuudeksi sanonnan, että verot ka nsan ver ta juo. Jos tulevista vaaleista tehdään pelkät verovaalit, silloin palkkatyöläisten on ase- tettava kaiken yli meneväksi vaa- timukseksi se n, että ve r ot on kerättävä maksukyvyn mukaan.
Kaikki tuloverot laidasta laitaan on muutettava progressiivisiksi!
o o o
Jo tästäkin vähästä nähdään, että herrat ovat todella ovelia maailmalla ja meillä. Eduskunnassa he ovat rahoittaneet toinen toisensa jakaen meidän verorahojamme runsaalla kädellä puoluetukina ja palkinneet itsensä jumalattomilla palkoilla ja muka kulukorvauksilla. Eduskun- nassa toimitaan yli puoluerajojen tavalla, jossa musta korppi ei toisen korpin silmää noki.
Kai Kontturi
Ei korppi korpin silmää noki
Ulosottovirastot ja perintätoi- mistot ul osmit taavat pank ki- tuet Irlannin, Kreikan, Saksan ja Ranskan pankeille – talous- politiikan valuvikaan tarvitaan peruskorjaus
Irlannin valtiolla oli vain vähän velkaa, ennenkuin Irlannin pankit r oma htivat ta ppioine en valtion syliin vuosi pari sitten. Nyt Suomi laitettiin osaltaan takaamaan Irlan- nin pankit 740 miljoonalla eurolla.
Osa siitä on suoraa takausta pan- keille ja osa ta ka usta Irla nnin valtiolle ve loista, jotka johtuvat pankkituesta.
Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Kr eika n pa nkkien toiminnasta aihe utune ita valtion ve lkoja oli taattu 1,5 miljardilla eurolla tou- kokuussa 2010. Silloin Kr eikan la inoje n ta ka a jiksi sitoutuiva t osaltaan Irlanti, Portugali, Espanja ja Italia. Jo silloin nähtiin, että jos ne e ivä t pysty ve lka isuutta a n kattamaan osuutta, Suomen katet- tavaksi tulee niidenkin osuus.
Meillä siis paukutellaan henk- seleitä Euroopan ja maailman pelas- tajina. On meillä rahhaa. Annetaan,
kuka tarvii. Onko kuinka kauan?
Suomea ei 1990-luvun pankki- kriisissä kukaan tukenut. Silloin tehtiin aivan perusvirhe siinä, että anne ttiin pa nkkitukea ottamatta vastineeksi pankkien osakkeita.
Norja otti ja kun pankit olivat taas tolpillaan, niiden osakkeiden kurs- sinousu toi Norjan valtiolle hyötyä enemmän kuin pankkituen määrä.
Suomessa rahat lahjoitettiin. Siis lahjoitettiin! Lahjoitettiin! Aivan uskomatonta nöyristelyä pankkien edessä. Nyt siis taas ollaan anta- massa pankkitukea muiden joukossa tällä kertaa Irlannin pankeille.
Suomessa pankkitukilahjaraha jaettiin Meritalle, nykyisin Nor- dea, ja OKO-pankille, nykyiseltä nime ltää n Pohjola pankki. Nyt Nordea on ruotsalainen pankki, jolla on tytäryhtiöitä eri maissa, kuten Suomessa. Rahat siis lahjoitettiin ei-kotimaiselle pankille.
Pankit aiheuttivat tämän kriisin.
Eivät yksin, mutta ilman pankkien r ahante koa kr iisi ei olisi tullut tällaiseksi. Nyt pankit on pelas- tettu suunna ttomilla summilla.
Joulukuun vaihteessa esillä olleiden tietojen mukaan Yhdysvalloissa tukisumma on 3400 miljardia dol- laria eli liki 3 000 miljardia euroa.
Euro-alueen pankkien takaukset ovat enemmän kuin EUn vuosi- budjetti.
Kenen rahaa meillä ollaan jaka- ma ssa ? Suomi - brändiä kiillo- tettaessa kulissien taakse on pii- lotettu hälyttäviä asioita, joita ei tunneta.
Suome ssa ve lkomusa sioide n osuus kaikista kärä jäoikeuksien päätöksistä oli 1990-luvun laman jälkeen noin viidennes ja nyt 60 %.
Aivan viime vuosina ne ovat kol-
minkertaistuneet yli 200 000:nteen e li ve lkomuspää töksiä te hdää n tuomioistuimissa 800 kappaletta joka päivä. Perintäyhtiöiden vel- kaperinnässä on 300 000 ihmistä tai yritystä ja ulosottovirastoissa liki 250 000. Lukuja ei voi summata suoraan, koska paljon on samoja.
P e lkä stä ä n ulosottovir a stoissa perittävä summa on noin 4 miljardia euroa ja vuosittain peritään yli 700 miljoonaa euroa. Se on kutakuinkin sama summa kuin Irlannille osoi- tetut pankkitakaukset. Kannattaa muistaa, että Stora Enso hukkasi Yhdysvaltain te hdasostossaan 4 milja rdia e ur oa . Sone ra n ar vo puolestaan romahti UMTS-kau- poissa 30 miljardia euroa. On meillä rahhaa. Paukutellaan henkseleitä.
Kyllä kansa maksaa.
Velkaperinnässä tilanne on jyr- kä sti pa he ntunut sitte n 1990- luvun. Silloin valittiin täysin väärä linja, kun sen vastapainoksi, että ve lat vanhentuvat 15 vuodessa, perintää ja ulosottoa on vastaavasti kiristetty ja Lindor ffin kaltaiset pe rintä yhtiöt on pä ästetty ryö- vää mä än ihmiste n ja yrityste n r a hoja . On jopa siir r e tty nor - maa lila skutusta pe r intäyhtiölle kuten HUSn, Helsingin ja Uuden- maan Sairaanhoitopiirissä. Kannat- ta a muista a, että perintäyhtiöt, kuten Lindorff ja Intrum Justitia ovat ulkomaisia ja siirtävät peri- mänsä voitot ulkomaille.
Pääongelma on, että pankkeja ei ole pantu kantamaan vastuutaan toimistaan. Oikeuslaitos on alis- tunut rooliinsa ve lka pe rintä jä r- jeste lmä n ja tke e na e ikä puutu pa nkkie n ja muide n ve lkojie n virheellisiin menettelyihin. Asian- ajobusiness kuorii omat voittonsa palkkioina pä ältä, koska niille maksetaan, olipa tulos mikä vain ja pankit ovat hyviä maksajia.
Pankkien valtaan puuttumisen ohella a ivan ykköskysymys on työllisyys ja toimeentulo.
Sata-komitea epäonnistui siksi, että toimeentulon parantamiseen ta rvitut r aha t käytettiin finans- sikriisin vahinkoihin. Tässä kon- kr eettinen asia oli, että valtion budjettiin synnytettiin iso aukko, kun sie ltä piti ka tta a milja r di Kelalle. Kelan tarve johtui siitä, että poiste ttiin työna ntajan kansa n- eläkevakuutusmaksu hyvitykseksi työeläkemaksukorotuksista, joka johtui työeläkerahastojen menetyk- sistä finanssikriisissä. Menetys jäi sitten pienemmäksi, mutta kansan- eläkevakuutusmaksun poistoa ei peruttu.
Sata-komitean ongelma liittyi alun perin siihen, että menoja ei saanut nostaa. Eli jos nostetaan perusturvaa, ansioturvaa on vähen- nettävä ja päinvastoin. Jos järjes- tetään työtä pitkäaikaistyöttömille ja työttömille, joiden työttömyys uhka a muuttua pitkäa ika istyöt- tömyyde ksi, työma r kkina tue n saajien lukumäärä pienenee, jolloin työttömyysturvaa voidaan paran- taa eivätkä työttömyysturvamenot edes kasva, vaikka työttömyys- turvaa korotetaan. Tämä osaltaan osoittaa, että keinoja on, mutta ongelma on, että työllistämiseen ei ole lisätty var oja ta rpeellisessa määrin Tämä on ideologinen valinta Työllisyys on ha luttu sysä tä yksilöiden vastuulle, kun aiemmin valtiovallalla oli velvoite järjestää tarvittaessa työtä. Tarvitaan uutta suuntaa työllisyyspolitiikkaan niin, että työtä tarvitsevat saavat työtä ja sitä ka utta toimee ntulon. Se poistaa velkaantumista sen ohella, että pieniä tuloja ja palkkoja on tarpeen korottaa. Perintäyhtiöiden saalistus tulee lopettaa ja pankeille asettaa vastuuta toiminnastaan. Jos pankit päästetään tavallisten ih-
misten rahoilla vastuustaan, kyl- vetään samalla siemenet uusille ongelmille.
Suomesta on te hty velkava n- kileirien saaristo. Perintäyhtiöiden ja ulosottovir astojen pihde issä olevat sa dattuha nne t ihmiset ja yritykset on vapautettava perin- nä stä. Se tulee r ahoittaa pank- kiverolla ja lisä ä mä llä suur te n tulojen ja omaisuuksien veroja.
Piikkilankojen sijaan velkavangit hallitaan sosiaaliturvatunnuksilla ja sa laiste n tie toje n vuota mise lla pankeille ja muille velkojille.
Valitettavaa on, että muutosta ei tällä hetke llä ole nä köpiirissä . Pääsyy tälle on, että meillä ei ole tällä hetkellä Suomessa sellaista vaikutusvaltaista liikettä kuin sotien jälkeisten vuosikymmenien Suomen Ka nsan De mokraa ttine n Liitto, jonka tehtävä oli koota kansaa ja työtätekeviä toimima an yhteis- työssä paremman tuleva isuuden puolesta . SKDLn ha jottaminen vuonna 1983 oli tässä suhteessa kä ä nne kohta , jolla pä ä ste ttiin valloilleen eriarvoistava kehitys, r a ha n va lla n va hvista mine n, NATO-suuntaus, ympäristön tur- meleminen ja toisistamme huo- lenpitämisen hylkääminen, jotka tänä päivänä uhkaavat kansamme tulevaisuutta. Suomen Työväen- puolue lähtee SKDLn perusaja- tuksen soveltamisesta 2000-luvun Suomeen ja siihen ovat tervetulleita ka ikki, jotka ha lua va t e distä ä yhdessä yhteisiä tavoitteita ketään syr jimättä ja ka ikkien mukana olevien omia lähtökohtia kun- nioittaen luottamuksen ja oikeu- denmukaisuuden perustalle raken- taen.
Pekka Tiainen
Talouspolitiikan valuvikaan peruskorjaus
Pekka Tiainen on STP:n edus- ku nt avaali eh dok as He lsi ngin vaalipiirissä
EK:n vuodenvaihteessa jät- tävä t oi mi tu sjoht aj a Sakari Tamminen sanoi 6.11-10 väl i – Suomen lehtiin ja Kalevaan ant am assaan h aastatt e lu ssa että lomien lyhentäminen voisi olla yksi keino työurien piden- t äm i se e n. Hän e n m ie l est ään työuria pitäisi pidentää alusta, keskeltä ja lopusta.Työaika on Su ome ssa ku ul emm a m aai l- man lyhimpiä.Tamminen joh- t aa m yös t e räsyh ti ö R au ta- ruukkia.
Rautaruukin duunarit eivät j oht aj ansa san om ast a pit ä- neet,vaan lyhensivät työuraansa vuorokauden mittaisella lakolla.
Nähtäväksi jää onko Tamminen valmis pidentämään omaa työ- uraansa – ja kuinka pitkään.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly vastasi Tammisen ulostuloon
STT:lle antamassaan lausunnossa, että työpanoksen ka svattamista tulisi e nsin ha ke a työttömie n työllistämisestä sekä osa -aikaisten ja pä tkätyönte kijöide n työaja n pidentämisestä.Kolmanneksi työ- elämän pitää olla sellaista,että siellä voidaan tehdä pidempää työuraa.
Työu ran pi den t äm i spu h ee t kum puavat väitteistä, että Suo- mesta suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle loppuvat Työläiset ihan tykkä nä än ja kapitalistit jää vä t ilma n työvoimaa . Toine n use in kuultu väittämä on,että työikäisten ikäluokkien pienentyessä loppuvat rahat joilla eläkkeet maksetaan.Nä- mä väitteet eivät kestä lähempää tarkastelua.
Ongelma ei ole lisääntyvä elä- keläisten, vaan tuo Lylynkin mai- nitsema työttömien ja pätkätyö- läisten määrä.Työikäisestä väes-
töstä on työelämän ulkopuolella puoli miljoonaa ihmistä ja miljoona tekee osa-aikaisia ja muita pät- kätöitä.Se on ongelma.Työttömille pitää saada työtä ja pätkätyöläisille kokoaikaista työtä.Ongelmana vain on, e ttä työllistä misha luttoma t työnteettäjät eivät palkkaa yhtä- kään duunaria, jos ei ole äärim- mäinen pakko. Silloinkin he maksa- vat niin pientä palkkaa,että duunari joutuu hakemaan lisätuloa luukulta.
K a k s i t o i s t a m i l j o o n a i s e n Kreikan talous meinasi keväällä kaatu a. EU:n poliittine n eliitti riensi apuun ja keräsi sille veljellisen apupaketin,110 miljardia euroa.Se on käsittämättömän suuri r aha- määrä.
Suomen työeläkeyhtiöt ovat sij oittaneet Kreikkalaisiin jo- uk kolainoihin 800 miljoonaa eur oa . Suur i summa se kin. Se on kuite nkin va in 0, 6 pr ose nttia
työe lä ker a ha stojen koko sijoi- tuskannasta,joka kohosi ma alis- kuun lopussa per äti 130 miljar- diin!(STT 8.5.2010)Suomen 1,2 miljoonan e läke läisen yhteine n va ra llisuus on siis 20 milja rdia suurempi kuin Kreikalle myönnetyt lainat!Jokaisella eläkeläisellä on n.
108 000 euron sijoitukset.Yli mil- joonan eläkeläisen keskimääräinen eläke oli viime vuonna 1 050 euroa kuukaudessa. Heillä on siis kah- deksan ja puolen vuoden eläkkeet jemmassa! Toisin on niillä, jotka kuittaavat 40 000 eläkkeen joka kuukausi... Eivät eläkerahat taida olla aivan heti loppumassa ja työssä olevat maksavat työllään koko ajan lisää kassoihin.
Eläke rahastoihin saadaan lisä ä rahoitusta kunhan ne puoli miljo onaa työtöntä ja syrjäytettyä työlli stetään.Se voidaan toteuttaa lyhe nt ämä llä työaika kuutee n
tuntiin pä ivä ssä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamat-ta se kä la ske ma lla e läke ikä r a s- ka immissa töissä kuute enkym- meneen.
Yh tei sk unn an kustannu k- sella korkeasti koulutetut, ke- vyttä työtä tekevät herran kekkulit ve lvoite ta an työske nte lemä ä n vähintään 40 vuotta. Samalla saa- daan palkkatulojen osuutta kansan- tulosta nostettua oikeaan suun- taan.Mitä enemmän on porukkaa työssä, sitä enemmän saavat kun- na t ja valtio ver otuloja ja sitä parempia palveluja ne pystyvät tarjoamaan.-
Siis työaika kuuteen tuntiin päi vässä, 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta,sekä elä- köitymisikä kuuteenkymmeneen!- Heti. Se ei ole kohtuuton vaati- mus.
Markku Nieminen
Työaikaa ja työuraa lyhennettävä
Maaseudulla, pienissä kunnissa ja yleensä haja-alueilla jakelu on Etelä-Suomen suuriin kasvualu- e isiin (Ta mpe re e n-, Tur un- ja pääkaupunkiseudun alueet) ver- rattuna jopa viisi kertaa kalliimpaa.
Tämä avaisi kilpailun “kaikenlaisille ker mankuor ijoille ” , jotka la it- taisivat postitoimintaa harjoitavia yrityksiä vain niille alueille, jossa se olisi kannattavaa. Itellalle se kuite nkin me rkitsisi ka nna tta - vuuden jyrkkä ä laskua. Koska tulevan toiminnan rahoitusta ei ole turvattu, merkitsisi tämä työpis- te ide n sulke mista se kä työn- tekijöiden irtisanomisia.
Työehdot korjattava en- nen kilpailutusta
Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) aloittikin pistelakkojen ja ulosma rssien sar ja n Itellan er i toimipaikoilla a sioide n korjaa - miseksi. PAU:n ta voitte ena oli tur va ta a la n työe hdot työe h-
tosopimuksella ja torjua heiken- nykset ennen alan avautumista EU- kilpailulle. PAU esitti mm. seu- raavia tavoitteita: (1) tulee tiukentaa yötyöhön liittyviä tes-määräyksiä, (2) estettävä alihankinnan ja vuok- r a työvoima n kä yttö, jolla työt viedään halvempaan työehtosopi- mukseen, (3) osa-aikaisten työn- tekijöiden lisätyökorvauksen nos- taminen ja (4) muutosturvan saa- mine n osa ksi työehtosopimusta tuota nnollis- ja ta loudellisissa irtisanomistilanteissa jne.
Vain huono isäntä tappaa lypsävän lehmän
Ka nsa n ä ä ne n toimitus kä vi 4.11.2010 Turun postikeskuksessa seuraamassa työntekijöiden ulos- marssia työpaikaltaan. Hallituksen suunnittelema an la kiesityksee n sisältyi myös esitys ensimmäisen luokan kirjeen poistamisesta. Tähän saakka meillä on ollut sääntö, että ennen 17.00 jätetty kirje on “yön
yli” seuraavana päivänä perillä.
Ha llitukse n e sitykse n muka a n tämän olisi korvannut “kahden yön yli”- kirje . Tur un sekä monien muiden käsittelykeskusten osalta tämä olisi merkinnyt sitä, että kirjeet e hdittä isiin kulje tta a muua lle kä site ltä vä ksi ja sa a tta a siitä huolimatta ajoissa perille. Tämä merkitsisi esim. Turun sekä monien muide n jake luke skuste n osa lta töide n ja työpa ikkojen vä he n- tämistä ehkä jopa koko keskuksen sulkemista. niiden osalta, jonne töitä siirrettäisiin, se olisi merkinnyt lisääntyvää työtä ilman, että tilalle olisi otettu uusia työnte kijöitä.
Tur un la jitte luke skukse n pä ä - luottamusmies Matti Vikström otti e simer kin Ruotsista, jossa kilpailevat jakeluyritykset jakavat postia (laskuja ja helppoja lehtiä) 2-3 päivänä viikossa. Se voi joille- kin ka nna ttaa , mutta ihmiste n tar vitsemat postipa lvelut ei tule näin hoidettua. Ihmetellä voi vaan, että hallitus haluaa “tappaa lyp- sävän lehmän”. Ammattiosaston puheenjohtaja Ju ssi Saarike to totesi, että Itella voi luokitella kyllä vapaaehtoisesti 1. luokan kirjeen, mutta se n hinta kohoa isi niin korkeaksi, että kukaan ei käyttäisi sitä. Hallituksen esitys olisi tuonut monia muitakin heike nnyksiä . Sa noma lehden va rhaisjakelu ja postin päiväjakelu olisi yhdistetty yötyöksi eikä alan uusille kilpai- lijoille mä ä r ä tä mitää n la atu-, sa ata vuus- ja hinnoitteluva ati- muksia
Perustavoitteet saavu- tettiin
Itellan väki seisoi lujasti vaati- mustensa ta ka na ja paika llise t luottamusmiehet toteavat, että rivit eivät missään rakoilleet. Pistelakot loppuiva t ja lakonuhka vä istyi 7. 11. 2010, kun pä ä stiin sopi- mukseen lakon keskeisistä kysy- myksistä. Hallitus ilmoitti olevansa valmis muuttamaan eduskunnan käsiteltävänä olevaa esitystä uu- de ksi postila iksi. Se n muka a n ministeriö lupaa, että 1. luokan kirje säilyy tuotteena, eikä varhais- ja päivä jakelua yhdiste tä yhde ksi yöjakeluksi. Luottamusmiesten ja PAU:n väen piirissä arvioidaan, että
Postiväki torjui irtisanomiset ja palvelujen heikennykset
Edellisen vuoden verotilastot valmistuvat aina marraskuus- sa. Si ksi t ode l l i se t t u l o- j a mi kse i m yös työll isyyst iedot vaikuttavat aina hieman van- h oi lt a. Sam asta syyst ä poli - tiikan pelimiehet ehtivät monta kuukautta puhella puuta hei- nää yhteiskuntarauhan ja oi- ke istolai sen pol itii kan pysy- vyyden turvaamiseksi.
Verot i last oje n i lm est yt tyä media julkaisee ja ihailee suuri- tuloisten nimilistoja. Niillä vai- vihka a ujute taa n pie ne mpitu- loisille perusteetonta “hyvin me- nee ” mielikuvaa . Tuloluokkien alapää ei kiinnosta valtamediaa.
Vu on n a 2009 pal kk at ul oa saaneiden määrä supistui 2 845 389:stä 2 613 235:n eli 232 154 hengellä. He olivat koko vuoden työttöminä eivätkä saaneet palk- kaa . Nä issä työttömissä lähe s kaikki 219 148 henkeä sai edel- lisvuonna palkkaa alle 35 000 euroa vuode ssa . Nä mä työttömiksi joutuneet menettivät palkkatulona edelliseen vuoteen verraten huikeat
LISÄÄ TYÖLÄISIÄ LEIPÄJONOON
Lokakuun lopulla Posti- ja Logistiikka alalla syntyi vaikea ti- lanne, kun hallitus uhkasi säätää lain, jossa puuttuu selkeä rahoi- tusmalli postitoiminnan- ja palvelujen turvaamiseksi. Taustalla on pian EU:ssa säädettävä direktiivi, joka avaa postitoiminnan kilpailulle siten, että sallitaan esim. alueelliset postit, joilla olisi velvollisuus toimia vain alueilla. Valtakunnalliset postipalvelut jäisivät edelleen Itellalle.
näin estettiin 7000 ihmisen siir- täminen yötyöhön ja torjuttiin 5000 työpa ikan vä hentämine n. P osti/
Itellassa on kaikkiaan 25000 työ- pa ikka a . Sopimukse e n sa a tiin muitakin merkittäviä parannuksia mm. työterveyshuollon ja työvaa-
te kysymysten osalta. Kaksivuo- tisen sopimuksen mukaan palkan- korotus on nyt 1,4 % ja tulevat kor otukse t nouda tta va t myö- hemmin sovittavaa yleistä linjaa.
KÄ/toimitus
Pistelakot ja ulosmarssit alkoivat Pasilasta. Niiden tuli jatkua maan eri työpiste issä. El le i sopi muk se en oli si päädytt y ol isi koko laitoksella alkanut lakko. Valtion pyrkimys vähentää väkeä on osa Valtion työpaikkojen ns. tuottavuusohjelmaa, joka käytännössä on
"irtisanomisohjelma". Kuvassa lakkovahdit vasemmalta: Christa Luoto, Mari Tanninen ja Silve Ahanen
Väki marssi ulos Turun lajittelukeskuksesta 4.11.2010 klo 15.00
2,72 miljardia euroa. Sen menetti työttömyyte e n sysä tty pie ni- tuloiste n joukko, jolla vuoden keskiansio oli 12 433 euroa.
Viime vuonna alle 35 000 eu roa sai yht eensä 3,63 mil- joonaa, 79,2 prosenttia tulon- saajista. Heillä vuoden kesitulo oli 16 194 euroa, 1 350 eroa kuu- ka ude ssa . Tä ssä joukossa oli palkansaajia 1,79 miljoonaa, 68,6 prosent ti a palkkaa saa ne ista . Heidän keskiansionsa oli mitätön 17 140 euroa vuodessa, 1 428 euroa kuukaudessa.
Näissä joukoissa näyttää olevan jat kuva kurjuuden kasvu ja syve- ne minen. Se on poliitikoitten mut- ta myös ka pita listise n jä rje s- telmän rajaton häpeä. Se on häpeä työväenluokalle ja työläisille, jotka eivät tunnusta olemassaoloa an luokka na . Se on hä pe ä myös työväenliikkeelle, joka on jättänyt työläiset oman onnensa nojaan.
Niistä kasvavat apua tarvitsevien leipäjonot.
Kai Kontturi
Porvoon kaupunki irtisanoo 41 työntekijää. Kaikkiaan kau- punki aikoo vähentää yli sata henkilötyövuotta päättyneiden yt -ne uvotte lui den tu lok sen a.
Tämän lisäksi jo viime keväänä laaditun budje tin yhteyde ssä työntekijöitä vähennettiin run- saasti.
Näin siitä huolim atta, että P orvooll a e i ole taloude llista pakkoa irtisanomisiin. P itkä llä aikavälillä kaupungin talous on paremmassa tilassa kuin monen muun kunnan talous.
Porvoon Julkisten ja hyvin- vointialojen liitto JHL:än, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty:tyn ja Tekniikka ja Terveys KTN:ää n kuuluva t työnte kijä t ma r ssiva t ulos työpa ika lta a n 8. 12.2010. “ Ulosma rssillamme haluamme vaikuttaa kaupungin- valtuustoon, jotta se peruisi irti- sanomiset ja henkilöstön vähen- nykset.” Vaatimus ei liikuttanut kaupunginvaltuustoa, joka päätti nume r oin 44 vasta a n 6 liittyä
“markkinataloussaneeraajien” jouk- koon ja pä ä tti tote utta a ir ti- sanomiset.
Henkilöstön edustajat tote- si vat , e t t ä he n k i l öst öm äärä
voidaan sopeuttaa kaupungin esit- tämään tavoitemäärään ilman irti- sanomisiakin. Henkilöstöjärjestöt ovat e hdottane et, että irtisano- miste n sijaa n he nkilöstöä kou- lute ta a n niihin te htä viin, joita jatkossa joka tapauksessa tarvitaan.
Tä mä voita isiin tote utta a e si- me rkiksi oppisopimuskoulutuk- sella ja että irtisanottavia henkilöitä palkataan vakituisiksi sijaisiksi.
Työnantajaa neu vot tel uissa edustaneet virkamiehet hylkä- sivä t tar jouksen jonka kaupun- ginva ltuusto va hvisti. Me idä n työtä mme tar vitaa n, jotta kau- punkilaiset saavat tarvitsemansa
Kaupungin työntekijät marssivat ulos Porvoossa
Ministeri puolustaa tehometsätaloutta
Cancúnista pohja ilmastosopimukselle YK:n ilmastokokous päättyi??
Meksikon Cancunissa päättyi YK:n suuri ilmastokokous. Lähes 2 viikkoisen kokouksen aikana maailman maiden edustajat yrittivät löytää ra tkaisua ilma stonmuutokse n pysä yttä mise en. Vuoden takaine n Kööpenhaminan kokous oli suuri pettymys. Kehitysmaiden ja rikkaiden ma iden er imielisyys ilma stonmuutokse n tor junna n kusta nnusten jakamisesta ajoi kokouksen karille. Tuloksena oli vain julistus, jossa osanottajat ilmaisivat, ettei maapallon ilmasto lämpenisi enempää kuin kaksi astetta teollistumisen alkuvaiheeseen verrattuna. Silläkin olisi katastrofa alise t seura ukset. Kööpe nha mina ssa kute n Me ksikon Cancunissa Bolivia piti kiinni tavoitteesta, joka sallisi vain yhden asteen lämpötilannousun, koska sekin jo tuottaisi kehitysmaille suuria ongelmia.
CANCÚN. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki ärsyyntyi kuullessaan kansainvälisen Avaazkampanjaverkoston kovasta kritiikistä Suomen metsäpolitiikkaa kohtaan . “Joissakin maissa on sahattu kaikki metsät siilitukaksi, ja kun sitten pystytetään yksi mänty johonkin, se on tiputanssin paikka! Sitten joku tulee helikopterilla lentelemään metsiemme päälle ja sanoo, että olette hoitaneet metsätaloutenne paskasti”.
“Suomen metsi en hiili nielun arvioitu pieneneminen ei ole mikään luonnonlaki vaan seurausta poliittisesti asetetuista hakkuu- määrien tavoitteista. Niinkuin kaikilla muillakin sektoreilla, tulisi päästöjä lisäävistä poliittisista päätöksistä kantaa vastuu eikä pyrkiä piilottamaan päästöjä”, ilmastovastaava Venla Virkamäki sanoo.
Lehtomäki kommentoi Suomen Luonnolle myös maamme sijoitusta tuoreessa Climate Change Performance Indexissä (CCPI). Suomi on 57 maan listalla vasta sijalla 31, mikä oikeuttaa ilmastotyössä arvosanaan
“heikko”. “Minä näen lasin aina puoliksi täytenä: sijoituksemme nousi viisi sijaa. Mielestäni tilanteemme on oikeasti parempi, sillä meillä on aika konkreettinen suunnitelma vuoteen 2050. Lisäksi teemme, mitä lupaamme, ja uusiutuvien energialähteiden tukemme ovat suuremmat kuin monessa muussa EU-maassa”, sanoo Lehtomäki. Suomen sijoitusta heikentää muun muassa turveteollisuuden suosiminen. Listan kärjessä ovat Brasilia, Ruotsi ja Norja. Pohjalla ovat Saudi-Arabia, Kazakstan, Australia ja Kanada.
Antero Nummiranta Lähde: Suomen Luonto nettisivu
Cancúnin ilmastokokouksessa saatiin lopulta aikaan sopu, joka on askel kohti sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä Etelä- Afrikassa vuoden päästä. Suomalaisten kehitys- ja ympäristöjärjestöjen mukaan sopimus samalla palautti uskon YK-järjestelmään. Lopputulos jättää kuitenkin useita tärkeitä kohtia auki. Kahden viikon neuvottelujen aikana osa teollisuusmaista - erityisesti Yhdysvallat, Japani, Kanada ja Venäjä - madalsivat jo valmiiksi alhaisia odotuksia. Nousevat taloudet Kiinan ja Intian johdolla puolestaan joustivat kannoissaan esimerkiksi päästöjen seurannan läpinäkyvyyttä koskien. Nykyisellä mallilla edetään noin 3,5 asteen ilmaston lämpenemiseen, Cancunin tavoite 2 astetta ja Bolivian pre sidentti Evo Morales vaa tii tiukka a 1 a stee n nousun sietämistä.
Mitä ta pa htuu Pohjolassa jo nyt: Toista talvea e nnä tykselliset lumimassat Suomen etelärannikolla ja pakkanen paukkuu, vaikka arktiset jäät sulavat. Uuden tietokonesimulaation mukaan Eurooppa ja Pohjois- Aasia voivat saada kylmiä talvisäitä, vaikka pohjoinen pallonpuolisko lämpeneekin yleisesti ottaen. Talvet voivat viilentyä ja äärimmäisen kylmien talvisäiden esiintymistodennäköisyys saattaa kolminkertaistua.
Simulaatiossa tarkasteltiin, mitä ilmakehässä tapahtuu, jos merijään peittävyys Pohjoisen jäämeren itäosissa vähenee asteittain sadasta prosentista yhteen prosenttiin. Tuloksena oli, että ilman lämpötila ja tuulet reagoivat jääpeitteen vähenemiseen epälineaarisesti. Ilma lämpeni, viileni, ja lämpeni jälleen. Kun meri on jäätön, se menettää lämpöään ylläolevaan kylmään ilmakerrokseen. Kun ilma lämpenee Barentsin- ja Karanmeren yllä, siitä näyttäisi seuraavan välillisesti kylmiä talvituulia Eurooppa an. Entäpä sitte n jos Golf- virtaa lakkaa lämmittämästä Pohjolaa?
Antero Nummiranta
La Paz, 13.12. (Prensa Latina) - Bolivia vie Meksikon Cancunin ilma stokokouksessa tehdyt sopimukset ka nsainvä liseen laillisuus- tuomistuimeen, kertoi Bolivian YK-valtuutettu Pablo Solon sunnuntaina maan “Patria Nueva” -radiokanavalla. Hän sanoi, että 193 maan Cancunissa hyväksymät sopimukset eivät ole juridisesti päteviä, koska ne ova t ristir iida ssa 29.3. 1994 voima a n tullee n Yhdistyne ide n kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen kanssa. Solon totesi, että Cancunin sopimukset eivät perustu todelliseen konsensukseen ja antavat siten valheellisen kuvan ilmastonmuutoksen vastaisten toimien todellisesta luonteesta ja mahdollisuuksista. Bolivia edellyttää tilanteen palauttamista Kioton sopimuksen pohjalle ja asian käsittelyn jatkamista huhtikuussa 2010 Bolivian Tiquipayassa pidettyjen Maailman kansojen ilmastokokouksen ja Äiti Maan oikeuksien kokouksen perustalta. Solon totesi, että nyt laaditut sopimukset sallivat lämpötilan nousemisen neljällä celsiusasteella ja jopa enemmänkin, mitä Bolivian valtuuskunta ei Cancunissa hyväksynyt. Tiquipayassa pidettyihin kokouksiin osallistui 35000 ihmistä 147 maasta. Maailman kansojen ilmastokokous ehdottaa sellaisen kansainvälisen ilmastonmuutostuomioistuimen perustamista, jolla olisi todellinen mahdollisuus estää Yhdysvaltain ja monikansallisten yhtiöiden edelleen jatkama ympäristön saastuttaminen, mitä Cancunissa ei lainkaan huomioitu.
Bolivia vie Cancunin kokouksen sopimukset kansain- väliseen laillisuustuomistuimeen.
* * *
* * *
* * *
Prensa Latina / KOMINFORM Su om e n l e n t oe m än t i e n – j a
St u e rt t i e n yhdi st yk se n pu - heenjohtajan Thelma Åkersin m u k aan ( Y l e uu t i se t 10. 12) lakon lopettamisneuvotteluissa ensimmäin en tavoite oli var- m i st aa sopi m uk se n yl e i ssi - tovuus. Sen jälkeen tulivat pa- l au tu mi svapaat j a vapaapäi - väjärjestelmän pysyminen en- tisenlaisena. Sopimuskaudeksi haluttiin kolme vuotta eli sama pit u us ku i n ai em m in sol mi - tussa Blue 1:n sopimuksessa.
Åk ersi n mu kaan erimit taiset sopimukset olisivat aiheuttaneet mahdollisuuden yleissopimuk- sen kattavuuden murtamiseen.
Työntekijäpuoli onnistui mo- lem missa tavoittei ssaan . Toki teimme vastaantuloja, eli perus- timme vapaaehtoisuuteen perus- tuvan aikaer o – ja ka ukolento- ryhmän, jossa työnantaja pystyy te hokkaa sti kä yttä mä än henki- lökuntaa sanoo Åkers. Vastaan- tulosta huolimatta hän uskoo, että SLSY:n jäsenistö on tyytyväinen sopimukseen.
SLY:n j a F in nairi n väli ll ä solmittu sopimus sisältää jatkuvan neuvotte lun pe r iaa tte e n, joka tarkoittaa sitä, että sopimuskauden aikana voidaan yhdessä hakea rat- kaisua ongelmallisiin tilanteisiin.
Molempien tavoite on var masti sama, e ttä Finnair mene styy ja kaikilla säilyy työ ja toimeentulo hyvällä tasolla sanoo Åkers (lähde:
Yle uutiset 10.12.2010).
Halpamaista uutisointia Suurinta huomiota lentoemäntien ja stuerttien lakon aikana saivat ns.
palautumisvapaat. Lehdet repivät otsikoita yhde ksän pä ivän mit- taisista vapaista. Surullista on, että
nämä jutut menivät täydestä kuin väärä raha. Todellisuudessa len- tohe nkilökunnalla on yhde ksän päivän “vapaa” vain aikaerolen- noista. Sen yhdeksän päivän aikana he tekevät neljästä viiteen Euroopan- , tai kotimaan lentoa. On vaikea ym- märtää ja vielä vaikeampi hyväksyä valtamedian valheellista uutisointia.
Valtionyhtiö työehtoja pol- kemassa
Finnairin toiminta ja tiedotus lakon aikana on oma lukunsa sekin. Se vä läytte li e sime r kiksi vuokr a - työvoiman hankkimista ulkomailta aivan kuin siinä ei olisi ollut tarpeek- si, että työehtoja pyrittiin heiken- tämään. Tällaiseen loan heittoon syyllistyi voittoa te ke vä valtion yhtiö! Eikö valtion yhtiöiden pitäisi toimia esimerkillisinä työnantajina jotka arvostavat työntekijöitään?
Hallitus vaihtoon Valtionyhtiöistä vastaava ministeri Jyri Häkämies ei millään tavalla puuttunut lakon lope tta misne u- votteluun. Paitsi että toivoi kes- kusjär jestöje n, SAK :n ja EK:n
osallistuvan siihen – ja väläytteli sovittelulautakunnan perustamista.
Porvarihallitus näytti kenen puolella se se isoo. Työe htosopimuste n yleissitovuus ja työntekijöide n hyvinvointi ei sen vaakakupissa paina mitään. Vain “markkinoiden rauhoittelu” on sen mielestä tärkeää.
Kevään vaaleista on saatava pro- te stivaa lit, joissa e duskunta a n valitaan sellaisten puolueiden edus- tajat, jotka uskaltavat astua kapi- talistien va rpa ille ja puolusta a tavallisten Ihmisten oikeuksia.
Solidaarisuudessa on voi- maa
Lentoemäntien - ja Stuerttien lakko olisi saattanut jatkua vielä pitkään, elleivät muut kuljetusalan liitot olisi ryhtyneet tukitoimiin. AKT:n ja IAU:n tuki pe lästytti Finnairin johdon ja työehtojen heikennykset ja yleissitovuude n mur ta mine n saatiin estettyä.
AY – liike näytti kerrankin voimansa ja osoitti että työväen yhteistyössä on voimaa!
Markku Nieminen Lentoemäntä – ja Stuerttiyhdistyksen (SLSY) lakko:
Tavoitteet saavutettiin
palvelut laadukkaasti, luotettavasti ja taloudellisesti. Tuotamme mie- le llä mme ka upunkila iste n ta r - vitse mat pa lve lut, jos se meille sallitaan, sanoivat työntekijät,
“Pahoi ttel emme ulosmars- sim me mah doll i se st i ai he ut - tam aa haitta a kaupunkilaisille.
Luotamme siihen, että kaupun- kilaiset arvostavat tarjoamiamme pa lveluita ja ymmä r tä vä t, että puolusta mme niitä myös tä llä tavoin.” Henkilöstön vakuutukset eivät kiinnostaneet Porvoon oikeis- tolais-demari konsensusjohtoa.
KÄ/Porvoo AKT:n ja IAU:n solidaarisuus tuotti tuloksia. Siinä olisi esimerkkiä SAK:lle, joka ei joukkovoimaansa ole käyttänyt. AKT:n väki on joutunut turvautumaan työtaisteluun ja ymmärtää tuen merkityksen.
Porvoossa kaupungin työntekijät suorittivat ulosmarssin vasta- toimena 41 työntekijän irtisanomisille. Porvoon 50 valtuutetusta 46 liittyi markkinataloussaneeraajien joukkoon.
Til ai su u den avasi ve rk oston puh ee nj oht aj a Ani ta Ke ll es- Viitanen kertoen samalla, mitä m aai l m a Su ome l t a odot t aa.
YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsit- televä komitea ilmaisi jo v. 2000 huolestumisensa Suomen tilan- teesta: Terveydenhuoltoon tar- vittavien määrärahojen supis- tuksista sekä kuntakohtaisten säästöjen synnyttämästä epäta- sa-arvosta terveydenhoidon pal- veluiden saannissa.
Edelleen YK korosti, että julkisiin terveydenhoidon palveluihin tulee kohdentaa riittävästi määrärahoja.
Myös tuntemusta taloudellisten, sosiaa liste n ja sivistykse lliste n oikeuksien täytäntöönpanosta tulee lisätä.
Lisä ksi YK ke hotti Suomea varmistamaan, että kunnat tarjoavat riittävät terveyspalvelut erityisesti haavoittuville ryhmille kuten lap-
sille , va nhuksille , liikunta - ja kehitysvammaisille. Suomea pyy- dettiin erityisesti raportoimaan myös mielenterveyspalve luiden sa a ta vuude sta . Lisä ksi r a por - tissa a n v. 2007 komite a pyysi Suomea torjumaan köyhyyttä ja sosia a lista syrjä ytymistä se kä kehittämään sitä varten seuran- tajärjestelmän.
Tanskan malli
Anita Kelles-Viitanen kertoi Tans- kan mallista, jota on Tanskassa kehitetty jo 25-vuoden ajan, Skae- vingen kunta yhtenä esimerkkinä.
Ter ve ys- ja sosiaa lijä r jeste lmä siirrettiin yhden katon alle. Siellä ei terveydenhoitoa rajata vain sairai- den hoitamiseen. Yhtä tärkeää on ennakoiva terveydenhoito ja kun- talaisia aktivoiva oman terveyden
ylläpitäminen. Keskus on monitoi- mikeskus. siellä on mm. vanhusten asuntoja. Se tarjoaa kotipalveluja.
Rakentamistukeakin saa, jos kotia pitä ä r e montoida yksilölliste n tarpeiden mukaan. Keskus tarjoaa myös pä ivä hoitoa ja yllä pitä ä kerhoja muistisairaille. Tanskassa on lain myötä siirr ytty pa kollisiin vanhuuslautakuntiin, kun Suomessa on edelleen vanha järjestelmä eli vanhusne uvostoja , joilla ei ole lainvoimaa, jolloin niiden mielipi- dettä ei tarvitse kysyä.
Ta nska n va nhuuslauta kuntiin valitaan vaaleissa 60-vuotta täyt- täneitä ehdokkaita. He osallistuvat myös hoivan laadun seurantaan.
Kun ihmisiä näin arvostaen koh- dellaan täydet oikeudet omaavina kansalaisina he voivat paremmin ja
pysyvät pidempään terveinä.
Valtuutettujen näkökan- toja
Tuomas Wallgren (SDP) viittasi alustuksessaan mm. perustuslain 19§:n oikeudesta sosiaaliturvaan.
Valtuutetut olivat aikalailla yhtä mieltä mm. siitä, että vanhusten palveluasuntoja puuttuu ja van- husten hoito on hoidettu huonosti.
Omaa aktiivisuutta tukevia hoi- topaikkoja ta rvitaan. Alueellista tasa -a r voa on tue tta va ja vah- viste tta va. Te rveyspa lve lut ovat r apa utune et. Miele nter veyson- gelmat ovat kasvaneet. Ongelmien ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu.
Hoidon tasoon ja laatuun on kiin- nitettävä huomiota. Kuka valvoo?
P e r uspa lve lut e ivä t pysy ka s- vuvauhdin mukana. Todettiin, että työttömyys itsessään kärjistää ja lisää ongelmia.
Yrjö Hakanen (SKP) totesi, että plussaa oli, ettei Pajusen leikkaus- lista a hyvä ksytty budje ttiva l- mistelun perustaksi. Huonoa oli, että raami hyväksyttiin kaupun- ginhallituksessa ja sitäkin Pajunen vielä tiukensi. Tätä lautakunnat nyt joutuva t toteuttamaa n v. 2011.
Hakasen mielestä Helsinki ei ole vararikossa. Verotulot kasvavat 120 miljoonaa euroa ilman veronkoro- tuksiakin. Nythän Helsinki korottaa kunnallisveroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä 18,5 prosent- tiin, mikä merkitsee vuodessa noin 200 euron lisä laskua / a suka s.
Ha ka ne n myös tote si, että ko- koomus esti Helsingin tekemästä omaa vanhuspalveluohjelmaa.
Kokoomuksen ka upunginva l- tuute ttu Sirpa Asko-Se lja va ar a puolusti leikkauksia. Hänen mieles- tään Helsinki velkaantuu. Nyt on leikattava, koska velkamme nousee yli 2 miljardin v. 2011. Valtaisat Helsingin Kampissa 7.10. Pro Kuntapalvelu-verkoston järjes-
täm ässä kansalai sten budj ettiriihi- tilaisuudessa käsi telt iin vanh ustenh oitoa ja terveyspal veluit a ym. asioita suhte essa Helsingin kaupungin budjettisuunnitelmiin.
K i rj oi t t aj a on STP : n e du s- kuntavaaliehdokas (sit.) Helsin- gi ssä, se kä m i e l en t e rveyde n keskusliiton val tuuston jäsen
investoinnit yht. 670 miljoonaa vaativat leikkauksia, eikä hänen mielestään meillä ole kassavaroja.
Yleisön kommentteja Vaikeavammainen June Tuominen kysyi, eikö vammaispalvelulain tapa a n voita isi sä ä tä ä va nhus- palvelulaki, jolloin myös saataisiin kotien muutostyöt ja muut palvelut sekä tarvittaessa henkilökohtainen avustaja, että voisi edelleen asua kotona. Asko- Seljovaara vastasi, että Paula Risikko antoi v. 2009 vanhuspalveluohjelman kunnille, mutta kunna t e ivät ole tehne et mitä än. Asia siirtyy seuraavalle eduskunnalle, joka valitaan v. 2011.
Eräs omaishoitaja kysyi, kuka voisi olla omaishoitaja, kun hänen tulee olla riittävän terve ja kyvykäs.
Kun hä n sairastui, niin hä nellä itsellään ei enää ollut lupaa olla omaishoitaja. Kunnan tulisi tarjota sijaista, ettei hoidettavan tarvitsisi muuttaa pois kotoaan. Vihreiden Sa nna Ve sika nsa va sta si, e ttä omaishoitajakriteerit määrittelee sosiaa livirasto, mutta pää tökset tehdään määrärahojen puitteissa.
Yleisöstä kysyttiin, miten meitä kaupunkilaisia todella kuunnellaan, kun ei esimerkiksi Asko Seljavaara kuuntele koskaan mitään. Miten te va ltuute tut tode lla kuunte lette meitä kaupunkilaisia?
Ede llee n tode ttiin, että van- hene misen prosessin loppupään ta r pe ide n pa lve lut on sa a ta va kuntoon. Budjetti on te htä vä tarpeiden mukaisesti sosiaalisten oikeuksien turvaamiseksi.
Allekirjoittanut saattoi todeta, että yleisön kanssa keskusteluun ja kuulemise en oli va ra ttu jälleen kerran liian vähän aikaa.
Rosa-Maria Keskivaara
Kansan ääni osallistui Joulun alla kahteen vanhusten ja sai- raiden asemaa käsit ell eese en kii ntoisaan sem inaariin. Tie- teiden talolla (4.11.) käsiteltiin vanhusten hoitoa ja asumista.
Suomen kansallismuseon audi- toriossa pidettiin (9.11.) asia- kasrakenteen, hoidon laadun, h en ki löstön hyvin voi nn in j a kustannusten erot Kilpa-hank- keen päätösseminaari.
Vanhukset vaaliteemana Ikääntyneiden ja vanhusten asu- minen ja hoito vaativat kunnilta ja valtiolta yhä enemmän suunnittelua ja sellaista uudenlaista ajattelua, johon viimeisin ge rontologine n tutkimus ja erilaiset kokeilut ovat anta neet a rvokasta tietoa. Van- husten hyvän elämän takaamiseksi on parhaillaan tekeillä myös van- huspalvelulaki. Kiviniemen halli- tus ei sitä enää tee. Lain sisällöstä ja velvoittavuudesta on aika aloittaa keskustelu. Laissa tulisi määritellä ikääntyneiden asema, osallisuus, oikeudet, palvelut ja etuudet. Se pitäisi kirjata tuleva an hallitus- ohjelmaan. Laki tulee eduskun- ta kä sitte lyyn viime istä ä n e nsi kevään vaalien jälkeen. Tulossa on myös EU- direktiivi, joka kieltää iän perusteella tapahtuvan syrjinnän.
Va nhuste n a sumise n ja hyvä n e lämä n e dellytyksiä ova t, e ttä instituutiot e ivät nöyr yytä jä - seniään, eivätkä kohtele kaltoin tai huonosti toisiaa n. Kipupiste itä ova t yksinä isyys, oma ishoito,
laitokset, ns. myöhästyneet siir- tymiset (eli vanhukselle ei löydy a joissa sopiva a hoitopa ikkaa ) , de me ntoitumine n ja kuolema n puitteet.
Ryhmällä on voimaa Seminaarin karismaattisin puhuja oli yleislääketieteen professori Sirkka- Liisa Kivelä, joka varoitti yliam- puva sta kotihoitokeskuste lusta.
Terveelliseen elämään kuuluu paitsi fyysine n ja psyykkine n myös sosiaalinen ulottuvuus. Nykyinen lääkärikoulutus perustuu yksilökes- keiseen ajatteluun. Ryhmätoiminta on hyväksi miltei missä hyvänsä muodossa : Ryhmä liikunna n ja muisteluryhmien vaikutus on yhtä hyvä kuin masennuslääkke iden.
Samaan ikäryhmään kuuluvat ym- mär tävät toisiaan. Ryhmällä on voimaa. Kotihoito ei toteuta näitä ryhmävoima n etuja . Ryhmä on myös halvenpaa kuin yksilöllinen terapiahoito. Ylikansallisten sijoit- tajien ja puhtaan markkinatalouden aiheuttamista vaaroista vanhusten palveluasumiseen professori Kivelä puuttui vielä seminaarin jälkeenkin Kirkko ja Kaupunki- lehden kirjoi- tukse ssa a n se ur a a vasti: "Va n- huste n palve lua sumine n slum- miutuu. P ieniä palve luta loja ja ryhmäkoteja jää tyhjiksi. Entä jos sijoittajat eivät saakaan riittävästi tuottoja ja siirtävät omaisuuttaan tuottavampiin yrityksiin? Maa - hamme saattaa jäädä vain yksi tai pa ri isoa yritystä. Nyt niin in- tohimoisesti tavoitellut markkinat
eivät toimikaan. Kilpailua ei ole, ja hinnat nousevat. Pahin uhka on se, että tuottoihinsa tyytymä ttömät sijoittajat täydellisesti vetäytyvät palve lua sumisyr ityksistä. Van- husten hoidon järje stämine n on kuntien lakisääteinen velvollisuus, mutta markkinatalouteen ja suuriin yrityksiin luottaneet kunnat ovat heikentäneet osaamistaan palvelu- asumisen tuottamisessa. Kuntien oman toiminnan rakentaminen ja uuden osaa mise n hankkimine n kestää vuosia.
Kumpi on parempaa, yksi- tyinen vai julkinen palve- luasuminen?
Kilpahankkeessa on tutkittu yri- tysten, järjestöjen ja kunnallisten asumispalveluiden eroja asiakas- r a kente e ssa, hoidon la a dussa , kusta nnuksissa ja he nkilöstön hyvinvoinnissa . Lisäksi on se l- vite tty tila a jie n ja tuotta jie n kokemuksia kilpailuttamisesta ja sen vaikutuksista. Hankkeessa on kerätty laaja aineisto yli 150:stä ikä ihmisten a sumispalve luyksi- köstä ja vanhainkodista. Hanke on toteutettu TYKES-ohjelman ja Työsuojelurahaston rahoituksella.
Kilpa- hankkeen taustalla vaikut- tiva t ha nkinta laki ja ostopa l- veluiden kilpailutus. Kun kunta osta a pa lvelua sumista ta i mitä tahansa ulkoista palvelua, tuijo- tetaan a lkuun vain sopimushin- taa n. Pa lvelun tuota ntokustan- nukset muodostuvat hoitopäivän hinnasta, he nkilöstökuluista ja
toiminta kuluista . Lopullisissa kuluissa olisi huomioitava myös transaktiokustannukset eli tilaa- mine n, kilpa ilutus ja va lvonta . Laatuvarmennushypoteesina voi- daan todeta, että laatua on vaikea valvoa ja siitä on helppo tinkiä.
Espoo ja Vantaa ova t a ktiivisia kilpailuttajia Helsinkiin verrattuna.
Kunna n omaa tuotantoa ei kil- pa ilute ta . Vain He lsingissä on merkittävää omaa palvelutuotan- toa.
Tutkimuksessa havaittua:
Ha lvinta tuotanto on aina kun- nallisessa palveluasumisessa, jossa myös se lvästi liian vähän hen- kilökuntaa. Lääkkeitä (uni- yms.) voida a n kä yttää kusta nnuste n alentamiseen ja sitä tapahtuu eni- ten yksityise n pa lve luasumise n puolella. Painoindeksi: asiakkaan painonlasku on vähäisintä julkisen
palvelun puolella. Painehaavoja on enemmän siellä missä työn kuor- mitte tta vuus on suur in. Työn- tekijöiden kuormitusta on eniten järjestöjen palveluasumistaloissa, mutta ne ovat myös parhaita sitou- tuneisuude ssa ja työntekijöiden tyytyvä isyyde ssä.
Tuottavimmat ovat kii- reisimpiä.
Yksityise llä puolella on e nite n hoitajia. Henkilöstön koulutus- tasolla ja asenteella on merkitystä.
He nkilöstön hyvinvointiin va i- kuttaa liiallinen kuormitus, var- ha inen e läköityminen ja johta- misen oikeudenmukaisuus. Yksi- tyisissä taloissa itsenäisyys on vä- hä isintä . Te hoste tun pa lve lua - sumisen piirissä on huomattavasti e ne mmän a siakka ita kuin van- hainkodeissa. Yksityisten osuus on Kustaankartanossa löytyy asiantuntemusta June Tuominen esitti vammaispalvelulain tapaan säädettäväksi
van h uspal ve l ul ak i a. Sirpa Ask o- Se l jovaara tot esi k un t ie n panttaavan vanhuspalveluohjelmaa seuraavalle eduskunnalle.
Vanhusten palvelu vaatii kunnilta enemmän suunnittelua
Jatkuu sivulla 7
