LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta
Ympäristötekniikan koulutusohjelma
Ulla Ikonen
SUOMEN KEMIALLISEN METSÄTEOLLISUUDEN PÄÄSTÖKEHITYS VUOTEEN 2020
Työn tarkastajat: Professori Risto Soukka Professori Esa Vakkilainen Työn ohjaaja: TkL Juha Pesari
TIIVISTELMÄ
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta
Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ulla Ikonen
Suomen kemiallisen metsäteollisuuden päästökehitys vuoteen 2020
Diplomityö 2012
137 sivua, 44 kuvaa, 23 taulukkoa ja 1 liite.
Tarkastajat: Professori Risto Soukka Professori Esa Vakkilainen
Hakusanat: metsäteollisuus, paras käytettävissä oleva tekniikka, päästöt ilmaan, päästöt vesistöön, skenaario, ympäristölupa
Keywords: forest industry, best available technology, emissions to air, emissions to wa- ter, scenario, environmental permit
Metsäteollisuudessa on käynnissä rakennemuutos, joka tuo haasteita toimialan ympäris- töasioiden hallintaan sekä ympäristölupia myöntävän ja valvovan viranomaisen toimin- taan. Lähivuosina tulee myös runsaasti voimaan uutta lainsäädäntöä, joka vaikuttaa metsäteollisuuden ympäristöasioiden hallintaan.
Tämän työn tarkoituksena oli arvioida Suomen kemiallisen metsäteollisuuden päästöke- hitystä vuoteen 2020 huomioiden metsäteollisuuden uusi tuotanto sekä lähivuosina voimaan tuleva ympäristölainsäädäntö, erityisesti päivitettävänä oleva massa- ja paperi- teollisuuden BREF-asiakirja. Päästökehitystä arvioitiin viiden skenaarion avulla. Vesis- töpäästöjen osalta tarkasteltiin COD- ja AOX-päästöjä sekä typpi- ja fosforipäästöjä, ja ilmapäästöjen osalta sellun tuotannon rikki- ja typpioksidi- sekä hiukkaspäästöjä. Mas- san- ja paperintuotannon oletettiin pysyvän muutaman prosentin nykyistä tasoa korke- ammalla tasolla. Uuden tuotannon osalta kahdessa skenaariossa huomioitiin nestemäis- ten biopolttoaineiden tuotanto kolmella laitoksella, yhteensä 600 000 t/a. Päästölasken- nassa käytettiin päivitettävänä olevan massa- ja paperiteollisuuden BREF-asiakirjan BAT-päätelmissä annettuja luonnoksia uusista päästötasoista.
Skenaarioiden pohjalta havaittiin, että massa- ja paperiteollisuuden BAT-päätelmien mukaiset päästötasot eivät tuo merkittäviä muutoksia metsäteollisuuden vesistöpäästöi- hin vuoteen 2020 mennessä. Biojalosteiden tuotannon vaikutus vesistöpäästöihin todet- tiin myös hyvin vähäiseksi. Sen sijaan ilmaan johdettavat päästöt pienenevät huomatta- vasti: hiukkaspäästöt vähenivät 42–50 prosenttia uusien päästötasojen myötä. Biojalos- teiden tuotannon vaikutus oli myös merkittävämpi kuin ilmapäästöihin kuin vesistö- päästöihin. Prosentuaalisesti eniten biojalostus lisäsi rikkidioksidipäästöjä.
ABSTRACT
Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology
Degree Programme in Environmental Technology Ulla Ikonen
Emissions of Finnish Chemical Forest Industry by the Year 2020 Master’s thesis
2012
137 pages, 44 figures, 23 tables and 1 appendice Examiners: Professor Risto Soukka
Professor Esa Vakkilainen
Keywords: forest industry, best available technology, emissions to air, emissions to wa- ter, scenario, environmental permit
Forest industry is going through a global structural change which brings challenges to the environmental management of the industry as well as to the operation of the authori- ties responsible for granting and monitoring environmental permits of forest industry. In the near future, number of new environmental laws and regulations will be coming into force, which increases the challenges in environmental management of the industry.
The purpose of this study was to estimate the development of emissions of Finnish chemical forest industry by the year 2020, taking into account the new production of forest industry and the new environmental legislation coming into force in the near fu- ture, particularly the new emission levels given in the BREF document of pulp and pa- per industry, which is currently being updated. The development of emissions was esti- mated with the help of five scenarios. From the water emissions, the COD, AOX, nitro- gen and phosphorus emissions were studied, and from the air emissions the nitrogen dioxide, sulphur dioxide and dust emissions of pulping processes were studied. The production of pulp and paper were assumed to be on a level which was few percentages higher than the current production quantity. Of the new products, the liquid biofuels produced in three mills (in total 600 000 tonnes/a) were taken into account. The emis- sion calculations were made using the draft of new emission levels given in the BAT conclusions of the BREF document of pulp and paper industry which is currently being updated.
The scenarios showed that the new levels of water emissions given in the BAT conclu- sions will not bring remarkable changes to the total emissions to water of forest industry by the year 2020. Biofuel production will neither affect the total emissions to water from forest industry significantly. However, the new emission levels for air emissions would significantly reduce the total emissions: the dust emissions would decrease from 42 percent up to 50 percent from the level of the year 2010. Biofuel production caused the highest percentual increase in sulphur dioxide emissions.
ALKUSANAT
Tämä diplomityö on tehty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- sessa (KAS ELY) Lappeenrannassa. Kiitän KAS ELYä mahdollisuudesta työskennellä osana metsäteollisuuden erikoistumisryhmää ja tehdä tästä aiheesta opinnäytetyöni. Ju- ha Pesaria kiitän hyvästä työn ohjauksesta sekä rohkaisusta työn eri vaiheissa. Mika Toikkaa kiitän kaikesta avusta, arvokkaista vinkeistä sekä monista päivän piristyksistä.
Kiitän myös koko Lappeenrannan KAS ELYn ympäristöväkeä hyvästä työtoveruudesta.
Työn tarkastajia, Risto Soukkaa sekä Esa Vakkilaista Lappeenrannan teknillisestä yli- opistosta kiitän asiantuntevista neuvoista ja ohjeista sekä hyvästä yhteistyöstä.
KAS ELY:n koordinoiman metsäteollisuuden ympäristöstrategian (hallinnon näkökul- ma) työryhmää kiitän antoisasta yhteistyöstä, jonka ansiosta opin paljon uutta ja mie- lenkiintoista Suomen metsäteollisuudesta ja sen ympäristöasioista.
Kiitän myös vaivaamiani asiantuntijoita, erityisesti Tiina Vuoristoa Metsäteollisuus ry:stä, saamistani tarpeellisista tiedoista ja muusta avusta.
Lopuksi haluan kiittää lämpimästi perhettäni, sukulaisiani sekä ystäviäni mukana olos- tanne tässä projektissa. Tukenne ja kannustuksenne olivat suureksi avuksi tämän työn valmistumisessa.
LYHENTEET
AOX adsorpoituva orgaaninen halogeeniyhdiste
BAT best available technology, paras käytettävissä oleva tekniik- ka
BAT-AEL BAT associated emission level, parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyvä päästötaso
BOD7 biological oxygen demand, biologinen hapenkulutus, koeai- ka 7 vrk
BREF BAT-reference document, BAT-vertailuasiakirja
CO hiilimonoksidi
CO2 hiilidioksidi
CODCr chemical oxygen demand, kemiallinen hapenkulutus, joka on määritetty hapettamalla näyte dikromaatilla
IED industrial emission directive, teollisuuden päästödirektiivi IPPC integrated pollution prevention and control, ympäristön pi-
laantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen
N typpi
NO2 typpidioksidi
NOx typen oksidit
P fosfori
PP BREF massa- ja paperiteollisuuden BAT-vertailuasiakirja
SO2 rikkidioksidi
SOx rikin oksidit
TRS total reduced sulphur compounds, haisevat rikkiyhdisteet
SISÄLLYSLUETTELO
1 JOHDANTO ... 9
1.1 Tutkimuksen taustaa ... 9
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus ... 11
2 SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ... 13
2.1 Metsäteollisuuden rakenne ja tuotantoprosessit ... 14
2.1.1 Kemiallisen massan valmistus ... 15
2.1.2 Mekaanisen massan valmistus ... 16
2.1.3 Uusiomassan valmistus ... 16
2.1.4 Paperin ja kartongin valmistus ... 17
2.1.5 Sahatavara ... 17
2.1.6 Vaneri ... 18
2.1.7 Lastulevy ... 18
2.1.8 Kuitulevy ... 18
2.2 Metsäteollisuuden tuotanto ... 18
2.2.1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto ... 20
2.2.2 Puutuoteteollisuuden tuotanto ... 23
2.2.3 Muut tuotteet ... 25
2.3 Tuotannon tulevaisuudennäkymiä ... 28
2.3.1 Massa- ja paperiteollisuus ... 30
2.3.2 Puutuoteteollisuus ... 37
2.3.3 Uudet tuotteet ... 40
2.3.4 Metsäteollisuuden investoinnit... 44
3 SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ... 47
3.1 Metsäteollisuuden ympäristövaikutukset ja niiden hallinta ... 47
3.2 Päästöt vesistöön ... 50
3.3 Päästöt ilmaan ... 56
3.4 Jätteet ... 64
3.5 Melu ... 66
3.6 Pilaantuneet maat ja pohjasedimentit ... 67
3.6.1 Puutuoteteollisuus ... 67
3.6.2 Kemiallinen metsäteollisuus ... 69
3.7 Energian kulutus ... 70
3.7.1 Sähkö ja lämpö ... 71
3.7.2 Energiapolttoaineet ... 74
3.8 Raaka-aineiden kulutus ... 75
3.8.1 Raakapuun käyttö ... 75
3.8.2 Kierrätyskuidun käyttö ... 76
3.8.3 Kemikaalien käyttö ... 77
3.8.4 Veden kulutus ... 78
4 METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN OHJAUSKEINOT VIRANOMAISTOIMINNASSA ... 80
4.1 Ympäristölupien käytössä ja valvonnassa käytettävä lainsäädäntö ja tulevat muutokset ... 81
4.1.1 IE-direktiivi ja BAT-periaatteet ... 81
4.1.2 Ympäristönsuojelulaki ... 82
4.1.3 Vesiensuojelun lainsäädäntö ... 85
4.1.4 Ilmansuojelun lainsäädäntö ... 87
4.1.5 Jätelainsäädäntö... 88
4.1.6 Kemikaalilainsäädäntö ... 89
4.1.7 Meluntorjunnan lainsäädäntö ... 90
4.2 Ympäristölupamääräysten vesistöön ja ilmaan johdettavien päästöjen tasot ja tulevat muutokset ... 90
4.2.1 Vesistöön johdettavia päästöjä koskevat määräykset ... 90
4.2.2 Ilmaan johdettavia päästöjä koskevat määräykset ... 94
4.3 Ympäristölupa- ja valvontakäytäntöjen haasteet ... 97
5 METSÄTEOLLISUUDEN TUOTANTO JA YMPÄRISTÖKUORMITUS VUOTEEN 2020 ... 100
5.1 Tarkasteltavat skenaariot ... 100
5.2 Skenaarioiden päästöjen laskentaperusteet ... 104
5.2.1 Vesistöön johdettavien päästöjen laskenta ... 104
5.2.2 Ilmaan johdettavien päästöjen laskenta ... 107
6 TULOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI ... 110
6.1 Päästöt vesistöön ... 110
6.2 Päästöt ilmaan ... 114
6.3 Virhemahdolllisuudet ... 118
7 POHDINTAA ... 120
8 YHTEENVETO ... 125
LÄHDELUETTELO ... 129
LIITTEET
LIITE 1: Sulfaattisellun tuotannon ilmaan johdettavien päästöjen BAT-tasot
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen taustaa
Metsäteollisuus on Suomessa merkittävä teollisuudenala, joka tuottaa erilaisia paperi- tuotteita 100 miljoonalle ja puutuotteita 50 miljoonalle kuluttajalle eri puolille maail- maa, erityisesti EU-maihin. Metsäteollisuuden osuus koko Suomen viennistä sekä met- säteollisuustuotteiden viennillä ansaitut tulot asukasta kohden laskettuina ovat suurem- mat kuin missään muussa maassa. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)
Metsäteollisuudessa on parhaillaan käynnissä maailmanlaajuinen rakennemuutos. Tuo- tantoa siirtyy Euroopan ja Pohjois-Amerikan perinteisistä metsäteollisuusmaista enene- vässä määrin Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Myös Suomen metsäteollisuus elää voima- kasta murrosvaihetta. Paperi- ja kartonkituotteiden rinnalle on kehittymässä uusia tuot- teita kuten biopolttoaineita, kemikaaleja, nanosellujohdannaisia, terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja uusia puutuoteratkaisuja. Puutuoteteollisuudessakin toimintaympäristö muuttuu, ja uusia tuotteita kehitetään.
Metsäteollisuudella on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia ympäristöön. Metsäteolli- suuden ympäristövaikutukset aiheutuvat pääasiassa raaka-aineiden kulutuksesta, energi- an tuotannosta, ympäristöä kuormittavista päästöistä ilmaan, vesistöön ja maaperään sekä haju- ja meluhaitoista. Massa-, paperi- ja kartonkitehtaat sekä osa puutuoteteolli- suuden tuotantolaitoksista tarvitsee toiminnalleen ympäristönsuojelulain mukaisen ym- päristöluvan, jossa määrätään mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä sekä niiden vähen- tämisestä. Suomen ympäristönsuojelulain mukaan päästöraja-arvoja sekä päästöjen eh- käisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttö- kelpoiseen tekniikkaan (best available technologies, BAT). Massa- ja paperiteollisuuden ympäristölupia myöntävät aluehallintovirastot (AVI), ja valvovana viranomaisena toi- mivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Joidenkin mekaani- sen metsäteollisuuden toimintojen lupa-asiat käsitellään kunnan ympäristöviranomai- sessa.
Rakennemuutos tuo mukanaan uusia haasteita Suomen metsäteollisuuden ympäristöasi- oiden hallinnalle. Laitosten sulkemiset, laitoskoon kasvu, uudet tuotteet ja niiden val-
mistuksessa käytettävät kemikaalit sekä vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöönotto muiden muassa asettavat uusia vaatimuksia niin toiminnanharjoittajien ympäristöasioi- den hallinnalle kuin viranomaistoiminnallekin. Haastetta lisää hallinnon jatkuva muutos ja voimavarojen väheneminen, joiden seurauksena käytännön ympäristölupa- ja valvon- tatyöhön on jatkossa mahdollisesti käytettävissä yhä vähemmän aikaa.
Uudistuva EU:n ja kansallinen ympäristölainsäädäntö vaikuttavat osaltaan metsäteolli- suuden ympäristöasioiden tulevaisuudennäkymiin. Merkittävin ajankohtainen metsäte- ollisuuden ympäristöasioita koskeva muutos on 6.1.2011 voimaan astunut teollisuuden päästödirektiivi (IED), joka saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä parhaillaan käyn- nissä olevalla ympäristönsuojelulain uudistuksella. IED:n voimaantulon myötä mm.
teollisuuden toimialojen BAT-vertailuasiakirjojen (BREF) BAT-päätelmissä annetut parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot tulevat aiempaa sitovam- miksi raja-arvoja määritettäessä. Lisäksi ympäristölupa- ja valvontakäytäntöjä säätele- viin ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen sekä sektorikohtaiseen lainsäädäntöön on tulossa muutoksia. Myös voimassa olevaa, vuodelta 2001 olevaa massa- ja paperiteolli- suuden BREFiä päivitetään parhaillaan.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (KAS ELY), erityisesti sen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, on erikoistunut metsäteollisuuden ja siihen liit- tyvän kemianteollisuuden ympäristökysymysten asiantuntijatehtäviin. KAS ELY:ssa käynnistyi vuonna 2011 hanke "Metsäteollisuuden ympäristöstrategia vuoteen 2020 - hallinnon näkökulma", jolla pyritään vastaamaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen sekä hallinnon muutosten aiheuttamiin haasteisiin metsäteollisuuden ympäristövaikutus- ten hallinnassa sekä lupa- ja valvontatoiminnassa. Hankkeessa tarkastellaan metsäteolli- suuden ympäristönäkökohtia lähtökohdista, joihin yritys voi vaikuttaa raaka-aineen tu- losta ja lähdöstä tehtaalle sekä tehtaan perustamisesta sulkemiseen ja jälkihoitoon asti.
Hankkeen tuloksena laaditaan metsäteollisuuden toiminnoille hallinnon näkökulmasta toimiva ympäristöstrategia, jonka tavoitteena on metsäteollisuuden ympäristövaikutus- ten minimointi sekä energia- ja ekotehokkuuden parantaminen.
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus
Tämä diplomityö on osa luvussa 1.1 esiteltyä KAS ELY:n metsäteollisuusstrategiahan- ketta. Työssä laaditaan viisi skenaariota metsäteollisuuden ympäristökuormituksesta keskeisten päästöjen osalta vuoteen 2020. Tarkoituksena on arvioida metsäteollisuuden tuotantokehityksen sekä uudistuvan ympäristölainsäädännön vaikutuksia metsäteolli- suuden ympäristökuormitukseen. Päästöarvioilla pyritään hahmottamaan siitä, millai- sessa toimintaympäristössä lupa- ja valvontaviranomaiset vuonna 2020 toimivat metsä- teollisuuden osalta. Arvioista viranomaiset saavat taustatietoa sen pohtimiseen ja suun- nitteluun, miten ympäristöhallinnon väheneviä voimavaroja tulisi suunnata ja mihin asioihin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota, jotta esim. valvonnan riittävä laatu ja sen myötä ympäristön saastumisen ehkäisy voidaan turvata. Työ toimii taustaselvityk- senä metsäteollisuuden ympäristöstrategiahankkeelle.
Skenaarioissa metsäteollisuuden tuotantokehitystä tarkastellaan kahden eri vaihtoehdon osalta. Ensimmäisessä metsäteollisuuden rakenne pysyy ennallaan ja tuotantomäärät asettuvat tasolle, joka vastaa aikajakson 1990–2010 tuotantomäärien keskiarvoa. Tämä taso on myös taantumavuosien 2008 ja 2009 sekä niitä edeltäneiden huippuvuosien vä- lillä. Toisessa vaihtoehdossa perinteiden metsäteollisuuden tuotantomäärät pysyvät sa- moina kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa, mutta niiden rinnalla metsäteollisuus tuottaa vuonna 2020 nestemäisiä biojalosteita kolmella tuotantolaitoksella, joissa on myös pe- rinteistä tuotantoa. Tuotantotasojen määrityksessä huomioidaan välttämättömät muutok- set, kuten tiedossa olevat tuotantoyksiköiden tai niiden osien lakkautukset ja uuden tuo- tannon laitokset, esim. biojalostamot. Tuotannon lisäksi skenaarioita määrittävät tulevat päästörajat, joihin vaikuttavat merkittävimmin pian valmistuva, päivitetty massa- ja paperiteollisuuden BREF-asiakirja. Sen toisessa luonnoksessa esitetyissä BAT- päätelmissä annetut parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT- AELit) toimivat pohjana vuoden 2020 päästöarvioille. Yhdessä skenaariossa päästöar- viot laaditaan sillä oletuksella, ettei lainsäädännöstä tule tiukennuksia päästörajoihin, muissa päästörajojen muutokset huomioidaan. Kahdessa skenaariovaihtoehdossa tarkas- tellaan myös päästökehitystä sellaisessa tapauksessa, jossa kolmen merkittävästi ympä- ristöä kuormittavan sellutehtaan tuotanto siirtyy sellaisiin tuotantolaitoksiin, joiden ominaiskuormitus vastaa muiden sellutehtaiden päästökeskiarvoja. Skenaarioiden tar- koituksena ei ole ensisijaisesti tuottaa tarkkoja numeerisia arvoja vuoden 2020 päästö-
määristä, vaan arvioida pikemminkin päästökehitystrendejä sekä tarkastella muutoksia eri vaihtoehtojen välillä.
Työn perusosassa selvitetään Suomen metsäteollisuuden nykytilaa, jossa tarkastellaan sen rakennetta, tuotantokehitystä ja ympäristökuormitusta keskeisten päästöjen, energi- an ja raaka-aineiden kulutuksen osalta. Lisäksi käsitellään metsäteollisuuden ympäristö- kuormituksen lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja ja niiden ajankohtaisia muutoksia sekä tulevia muutoksia ympäristölupien päästörajojen lainsäädännöllisissä perusteissa. Työn tutkimusosassa laaditaan arviot Suomen metsäteollisuuden tuotannosta sekä ympäristö- kuormituksesta vesistö- ja ilmapäästöjen osalta vuoteen 2020 edellä esiteltyjen viiden skenaarion pohjalta.
Ympäristökuormituksen tarkastelu rajataan tehdasalueella tapahtuvaan metsäteollisuu- den tuotantotoimintaan. Tehdastoiminnan ulkopuoliset elinkaarivaiheet, kuten puunkor- juu ja kuljetukset, eivät sisälly selvitykseen. Työn perusosassa käsitellään sekä kemial- lista että mekaanista metsäteollisuutta, mutta skenaariotarkastelu keskittyy kemialliseen metsäteollisuuteen, sillä sen ympäristövaikutuksetkin ovat merkittävämmät. Lisäksi mekaaniselle metsäteollisuudelle ei ole olemassa vastaavaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjaa kuin massa- ja paperiteollisuudelle on. Useimpien mekaani- sen metsäteollisuuden tuotantolaitosten valvonta kuuluu lisäksi kunnan ympäristöviran- omaiselle eikä näin ollen ole elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialuetta.
2 SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Suomen metsäteollisuuden synty ajoittuu 1500-luvulle, jolloin maahan perustettiin en- simmäiset vesisahat. Sahatavaran vienti ulkomaille aloitettiin 1700-luvulla. Paperin valmistus alkoi 1660-luvulla. 1800-luvun puolivälin jälkeen sekä mekaaninen että ke- miallinen metsäteollisuus alkoivat kehittyä nopeasti. Ensimmäinen paperikone käynnis- tettiin 1842, ja ensimmäinen puuraaka-ainetta käyttävä sellutehdas 1876. Vaneriteolli- suus alkoi 1900-luvun alussa, kuitulevyn valmistus 1930-luvun alussa ja lastulevyn valmistus 1950-luvulla. 1900-luvun aikana metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvoi- vat voimakkaasti. (Metsäteollisuus ry 2011a.) Nykyään teollisia sahoja on Suomessa noin 170, vaneritehtaita 11, lastulevytehtaita 2 ja kuitulevytehtaita 2. Paperi- ja karton- kitehtaita on 40. Näistä viisi toimii välittömässä yhteydessä toisiinsa, joten toimipaikko- ja on yhteensä 34. Sellutehtaita on 15. (Metsäteollisuus ry 2011a.) Kuvassa 1 on esitetty Suomen metsäteollisuuden tuotantolaitokset.
Kuva 1. Suomen metsäteollisuuden tuotantolaitokset (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012)
2.1 Metsäteollisuuden rakenne ja tuotantoprosessit
Suomen metsäteollisuus jakautuu kahteen osa-alueeseen, puutuoteteollisuuteen (toimi- alaluokitus TOL 2008:n mukaan 16) ja massa- ja paperiteollisuuteen (toimialaluokitus TOL 2008:n mukaan 17). Massa- ja paperiteollisuus eli kemiallinen metsäteollisuus valmistaa sellua, paperia, paperin jatkojalosteita ja erikoispapereita sekä kartonkia ja pakkausratkaisuja. Puutuoteteollisuus eli mekaaninen metsäteollisuus tuottaa mm. saha- tavaraa, vaneria, puulevyjä, puurakentamisen ratkaisuja, pientaloja, ovia ja ikkunoita.
Huonekaluteollisuutta ei lasketa kuuluvaksi metsäteollisuuteen.
Suomen metsäteollisuudelle on suuren laitoskoon ohella tyypillistä integrointi eli eri- laisten peräkkäisten tuotantovaiheiden liittäminen ketjuksi. Tehdasintegraateissa massa- ja paperitehdas toimivat toistensa yhteydessä, jolloin raaka-aineiden käyttö tehostuu, tuotanto on taloudellisempaa ja ympäristövaikutukset voidaan minimoida.
Integroimattomissa sellutehtaissa valmistetaan pelkästään sellua, joka myydään avoi- milla markkinoilla. Integroimattomat paperitehtaat tuottavat ostosellusta paperia. Integ- roiduissa massa- ja paperitehtaissa sellua ja paperia tuotetaan samalla tehdasalueella.
Monituoteintegraateissa samalla tehdasalueella valmistetaan useita erilaisia puupohjai- sia tuotteita sahatavarasta paperin ja kartongin jatkojalosteisiin. Monituoteintegraateissa saattaa olla useita kuitulinjoja ja paperikoneita, ja niillä voidaan valmistaa erilaisia pa- peri- ja kartonkilaatuja samanaikaisesti. Varsinaisten tuotantotoimintojen lisäksi tehdas- alueella on erilaisia tukitoimintoja kuten energiantuotanto ja päästöjen hallinta. (EC 2010, 35–36.)
Euroopan metsäteollisuuden rakenne ja prosessit on kuvattu kattavasti toimialan BREF- asiakirjassa (EC 2000), joka on IPPC-direktiivin (2008/1/EY) mukaisen parhaan käytet- tävissä olevan tekniikan (best available technologies, BAT) tietojen vaihdon tulos toi- mialalla. Kuvassa 2 on esitetty monituoteintegraatille tyypilliset tuotantoprosessit (yhte- näinen viiva) sekä tukitoiminnot (katkoviiva) kuten ne on toimialan BREFissä kuvattu.
Kuva 2. Massan ja paperin valmistuksen keskeiset prosessit Euroopassa (Ojanen (toim.) 2011, 11)
Puupohjaista paperia, kartonkia sekä niiden jatkojalosteita valmistetaan erilaisilla tek- niikoilla ja prosessiyhdistelmillä. Osa prosesseista ja toiminnoista on yhteisiä koko toi- mialalle riippumatta valmistettavasta tuotteesta. Seuraavissa luvuissa esitellään lyhyesti Suomen metsäteollisuuden keskeisimmät tuotantoprosessit.
2.1.1 Kemiallisen massan valmistus
Paperia valmistetaan kemiallisella sekä mekaanisella menetelmällä. Kemiallisessa mas- sanvalmistuksessa eli sellunkeitossa puut kuoritaan, katkaistaan sopivan pituisiksi ja haketetaan. Seuraavaksi puun kuidut irrotetaan keittämällä puuhaketta lipeäliuoksessa, jossa on natriumhydroksidia ja natriumsulfidia (sulfaattimenetelmä). Sulfaattisellu on ruskeaa, joten se täytyy valkaista, mikäli halutaan valkoista paperia. (Metsäteollisuus ry 2011b.) Valkaisu tapahtuu kemikaalien, esim. klooridioksidin, hapen, otsonin tai vety-
peroksidin avulla (Puusta jalosteeksi 1998, 41). Valkaisun jälkeen massa pumpataan integroidussa tehtaassa yleensä suoraan paperikoneeseen. Mikäli massa menee myytä- väksi, se kuivataan ja arkitetaan.
Sellun valmistukseen käytetään Suomessa pääasiassa mäntyä ja koivua. Sellun keitto- liemi, mustalipeä, keitetään soodakattilassa, jolloin saadaan talteen mustalipeään liuen- neen puuaineksen energia. Samalla sellunkeitossa käytetyt kemikaalit muutetaan uudel- leen käyttökelpoisiksi. Mustalipeällä tuotettua energiaa voidaan toimittaa muualle yh- teiskuntaan sähkönä ja lämpönä. Sellusta valmistetaan mm. toimistopaperia ja karton- kia. (Metsäteollisuus ry 2011b.)
Sellua voidaan valmistaa myös sulfiittimenetelmällä, jossa käytetään hapanta keittoliu- osta. Suomessa sellua valmistetaan kuitenkin ainoastaan sulfaattimenetelmällä. Sulfiitti- sellun valmistus lopetettiin vuonna 1991. (Metsäteollisuus ry 1998, 51.)
2.1.2 Mekaanisen massan valmistus
Mekaanisessa massanvalmistuksessa puun kuidut irrotetaan toisistaan mekaanisesti joko hiertämällä tai hiomalla. Hioke valmistetaan painamalla puupölkyt pyörivää hiomakiveä vasten. Hierre valmistetaan jauhamalla puuhake massaksi pyörivien kiekkojen välissä.
Kuitujen irtoamista voidaan tehostaa lämmön ja kemikaalien avulla. Mekaanista massaa valmistetaan pääasiassa kuusipuusta. Mekaanisesta massasta valmistetaan etenkin sa- noma- ja aikakauslehtipaperia. (Metsäteollisuus ry 2011b.)
Kemiallisen ja mekaanisen massanvalmistuksen lisäksi on olemassa näiden välimuoto, kemimekaaninen massanvalmistus (CTMP). Siinä hake kuidutetaan mekaanisesti lyhy- en kemiallisen käsittelyn jälkeen. (KnowPulp 2012.)
2.1.3 Uusiomassan valmistus
Kierrätyspaperista valmistetaan ns. uusiomassaa. Siinä keräyspaperin kuidut erotetaan painoväristä ja muista paperinvalmistukseen soveltumattomista materiaaleista niin sano- tussa siistauksessa, joka on monivaiheinen lajittelu- ja puhdistusprosessi. Ensin keräys- paperi hajotetaan vedessä ja painoväri irrotetaan vaahdottamalla. Sen jälkeen massasta
poistetaan muut epäpuhtaudet, kuten niitit ja muovi. Siistausprosessi tuottaa painoväri- lietettä ja lajittelujätettä, joista suurin osa poltetaan tehtaan voimalaitoksessa. Lopuksi kemiallinen tai mekaaninen tai uusiomassa sekä lisäaineet sekoitetaan veteen. (Metsäte- ollisuus ry 2011b.)
2.1.4 Paperin ja kartongin valmistus
Massaseoksesta valmistetaan paperia paperikoneessa, jossa on viiraosa, puristinosa ja kuivatusosa. Massaseos syötetään tasaisesti vettä läpäisevälle paperikoneen viiralle, joka liikkuu. Vesi poistuu viiran rei'istä, ja viiralle jääneet kuidut muodostavat tasaisen kuitumaton eli paperirainan, jonka kuiva-ainepitoisuus on viiran jälkeen noin 20 %.
Puristinosassa rainasta puristetaan mahdollisimman paljon vettä pois. Lisäksi rainaa tiivistetään. Puristimella tavoitellaan riittävän suurta märkälujuutta, jotta raina voidaan siirtää kuivatusosalle katkoitta. Rainan tiivistyksen ansiosta kuitujen välille syntyy myös lujia sidoksia kuivausvaiheessa. Puristinosan jälkeen paperirainan kuiva- ainepitoisuus on 35–50 prosenttia paperilajista ja puristimesta riippuen. (Metsäteollisuus ry 2011b.)
Kuivatusosassa raina ohjataan kuumia sylintereitä vasten, jolloin rainasta haihtuu lisää vettä. Vettä haihdutetaan niin pitkään, että saavutetaan haluttu kuiva-ainepitoisuus.
Käyttötarkoituksesta riippuen paperi voidaan vielä esim. päällystää tai kiillottaa. Pääl- lystyksellä voidaan parantaa paperin painatusominaisuuksia, kiiltoa, sileyttä ja vaaleut- ta. Kalanteroinnilla voidaan puolestaan silittää ja kiillottaa paperi puristamalla rainaa pyörivien telojen välissä. Lopuksi paperi leikataan arkeiksi tai rulliksi. (Metsäteollisuus ry 2011b.)
2.1.5 Sahatavara
Suomalainen sahatavara on pääasiassa mänty- ja kuusisahatavaraa. Aluksi tukit lajitel- laan koon ja laadun mukaan ja kuoritaan. Tukin pintaosasta tehdään tyypillisesti haket- ta. Pintapuusta tuotetaan ohuita sivulautoja, ja tukin keskiosasta järeämpää sydänpuuta- varaa, soiroja ja lankkuja. Valmiit tuotteet lajitellaan koon perusteella, kuivataan ja laji- tellaan laadun mukaan. (Metsäteollisuus ry 1998, 48–49).
2.1.6 Vaneri
Vaneria valmistetaan koivu- ja kuusitukista. Tukkeja haudotaan lämpimässä vedessä, jonka jälkeen ne kuoritaan ja katkaistaan sorvipölkyiksi. Sorvi leikkaa tukista poik- kisuuntaisen yhtenäisen viilumaton. Sorvauksesta jää tähteeksi puun keskiosa, joka ha- ketetaan ja toimitetaan sellun tai lastulevyn raaka-aineeksi. Viilumatto leikataan arkeik- si, kuivataan, lajitellaan eri laatuluokkiin, paikataan, jatketaan tarvittaessa ja liimataan levyiksi. Levyt puristetaan, kuivataan ja sahataan mittoihin, ja pinnat hiotaan ja jaloste- taan usein erilaisilla pinnoitteilla. (Metsäteollisuus ry 1998, 49.)
2.1.7 Lastulevy
Lastulevy valmistetaan puulastuista ja osin sahanpurusta, joita saadaan muun mekaani- sen metsäteollisuuden sivutuotteina. Puulastut kuivataan ja lajitellaan koon mukaan, ja ne liitetään toisiinsa lämmössä kovettuvalla liimalla. Lastuliimaseos sirotellaan kerrok- sittain levyaihioiksi ja puristetaan kuumapuristimessa yhtenäiseksi levyksi. Levyt jääh- dytetään ja niiden reunat sahataan, jonka jälkeen levyt paloitellaan myyntikokoon, hio- taan ja lajitellaan. (Metsäteollisuus ry 1998, 50.)
2.1.8 Kuitulevy
Kuitulevy valmistetaan puukuiduista, jota saadaan muun mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotepuusta. Hake kuidutetaan ja saatu massa lisäksi jauhetaan. Kuidut sitoutuvat toisiinsa ensisijaisesti huopautuksen ansiosta. Kuitujen joukkoon lisätään vettä ja mah- dollisesti lisäaineita kuten liimaa. Märkä massa ohjataan viiralle, jossa siitä poistetaan ylimääräinen vesi. Kuituraina katkaistaan arkeiksi, jotka kuivataan tai puristetaan ja lopuksi lämpökäsitellään lujuuden lisäämiseksi. (Metsäteollisuus ry 1998, 50.)
2.2 Metsäteollisuuden tuotanto
Suomi on maailman kuudenneksi suurin paperin ja kartongin tuottajamaa, kymmenen- neksi suurin havusahatavaran tuottaja sekä kymmenenneksi suurin vanerin valmistaja.
Noin 60 prosenttia Suomen paperintuotantokapasiteetista sijaitsee ulkomailla, sahateol-
lisuuden tuotantokapasiteetista vastaavasti noin kolmannes. (Metsäteollisuus ry 2010.) Suomen metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2010 oli 19,3 miljardia euroa, josta massa- ja paperiteollisuuden osuus oli noin 70 prosenttia (Metla 2011a, 315). Met- säteollisuus ry:n arvion mukaan sellun, paperin ja kartongin viennin arvo vuonna 2011 oli n. 8,5 miljardia euroa. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)
Globaali talouden taantuma aiheutti vuosien 2008 ja 2009 metsäteollisuuden tuotantoon notkahduksen, mutta sen jälkeen tuotanto on jälleen kääntynyt kasvuun. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi 12 prosenttia vuodesta 2009, mutta ei saavuttanut vielä vuoden 2008 tuotannon tasoa. Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi runsaat 11 prosenttia ja puutuoteteollisuuden noin 14 prosenttia vuodesta 2009. Vuonna 2011 paperin ja karton- gin tuotanto puolestaan laski 4 prosenttia vuoden 2010 tasosta ollen 11,3 miljoonaa ton- nia. Sellun tuotanto pysyi samalla tasolla edellisvuoteen nähden, 6,7 miljoonassa tonnis- sa. Metsäteollisuuden tuotantomäärät vuosina 2010 ja 2011 on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Suomen metsäteollisuuden tuotantomäärät vuosina 2010 ja 2011. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012, FAOSTAT 2011)
yks. 1000 2010 2011
Havusahatavara m3 9 400 9 700 (arvio)
Vaneri m3 980 1 010 (arvio)
Lastulevy m3 220 170 (arvio)
Kuitulevy m3 120 60
Mekaaniset massat ja puolisellu t 3 775 3612
Sellu t 6 733 6748
Massat yhteensä t 10 508 10360
Paperi t 8 929 8 602
paino- ja kirjoituspaperi 1 t 7 466 7 323
mekaaninen p&k 1 t 4 685 4 705
puuvapaa p&k t 2 781 2 618
muu paperi t 1 462 1 280
Kartonki t 2 860 2 716
Paperi ja kartonki yhteensä t 11 789 11 318
1 ml. sanomalehtipaperi
Puutuoteteollisuudessa sahatavaran tuotanto kasvoi vuonna 2011 edellisvuodesta 7 pro- senttia kymmeneen miljoonaan kuutiometriin. Sahatavaralle olisi ollut markkinoilla kysyntää enemmänkin, mutta tukkipuun saatavuus rajoitti tuotantoa alkuvuonna. Vane- rin tuotanto kasvoi 6 prosenttia vuodesta 2010. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.) Seuraavissa luvuissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Suomen metsäteolli- suuden tuotantokehitystä viime vuosikymmeninä.
2.2.1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto
Suomen kemiallisen metsäteollisuuden tuotannon kasvu on ollut voimakasta 1960- luvulta lähtien. Vuosikymmenien aikana tuotannon jalostusaste on noussut, ja tuotanto- yksiköt ovat entistä suurempia ja tehokkaampia. Sellun tuotanto on kasvanut vuoden 1961 noin 2,6 miljoonasta tonnista vuoden 2010 noin 6,7 miljoonaan tonniin, ja mekaa-
nisten massojen tuotanto vastaavasti vuoden 1961 noin 1,4 miljoonasta tonnista vuoden 2010 noin 3,4 miljoonaan tonniin. Puolisellun tuotantomäärät sen sijaan ovat pysytelleet 140 000 ja 500 000 tonnin välillä. Massojen tuotantomäärät 1990–2010 on esitetty ku- vassa 3. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012; FAOSTAT 2011.)
Kuva 3. Massojen tuotanto Suomessa 1961−2010 (FAOSTAT 2011, Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012)
Suomessa valmistettava sellu on sulfaattisellua. Sulfiittisellun valmistus lopetettiin vuonna 1991. Eri puumassalajien tuotanto 1970–2010 on esitetty kuvassa 4.
- 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000
1000 tonnia/a
Sellu Mekaaniset massat Puolisellu
Kuva 4. Puumassojen tuotanto Suomessa 1970−2010 massalajeittain. (Metla 2011a, 329)
Paperin ja kartongin tuotanto on lähes viisinkertaistunut Suomessa 1960-luvulta vuoteen 2010: vuonna 1961 paperin ja kartongin tuotanto oli n. 2,4 miljoonaa tonnia, kun se vuonna 2010 oli noin 11,8 miljoonaa tonnia (kuva 5). Erityisesti paino- ja kirjoituspaperin tuotantomäärien kasvu on ollut voimakasta. Sanomalehtipaperin tuotanto sen sijaan on vähentynyt tasaisesti 1980-luvun puolivälistä lähtien, erityisesti 2000-luvulla.
0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0
1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
milj. tonnia/a
Mekaaniset massat Valkaistu havusulfaattisellu Valkaistu lehtisulfaattisellu Valkaisematon sulfaattisellu Sulfiittisellu
Kuva 5. Paperin ja kartongin tuotanto Suomessa 1961−2010 (FAOSTAT 2011)
Kartongin osuus paperi- ja kartonkituotteiden tuotannosta on vaihdellut 20 ja 30 prosentin välillä. Suomessa valmistettavista paperi- ja kartonkituotteista merkittävä osa sijoittuu kasvaviin tuoteryhmiin, kuten erikoispapereihin, pakkausmateriaaleihin ja hygieniatuotteisiin. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)
2.2.2 Puutuoteteollisuuden tuotanto
Mekaaninen metsäteollisuus poikkeaa rakenteeltaan monista muista teollisuudenaloista, sillä se koostuu pääosin suhteellisen pienistä yksiköistä. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä riippuu suurimmalta osalta rakennustoiminnan kehityksestä sekä rakennuttajien materiaalivalinnoista. Muun muassa ympäristöystävällisyytensä ja helpon työstettävyytensä ansiosta kiinnostus puun käyttöä kohtaan rakennusmateriaalina on lisääntymässä.
Puutuotteiden osalta etenkin havusahatavaran tuotanto on ollut kasvussa (kuva 6).
Kasvu oli voimakasta etenkin 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2004. Ennätysvuonna 2003 havusahatavaraa tuotettiin 13,65 miljoonaa kuutiometriä. Vuosien 2008 ja 2009 notkahduksen jälkeen tuotanto on kääntynyt jälleen kasvuun.
- 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0
1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
milj. t/a
Sanomalehtipaperi Paino- ja kirjoituspaperi Kartonki Muu paperi
Kuva 6. Havusahatavaran tuotanto Suomessa 1961–2010 (FAOSTAT 2011, Metsäteollisuus ry:n tilasto- palvelu 2012)
Vanerin tuotannon kasvu oli voimakasta 1990-luvulta vuoteen 2006 asti: tuotanto vuonna 1990 oli 643 000 m3/a, josta se kasvoi kaikkien aikojen huipputuotantoon, 1,415 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2006 (kuva 7). Lastulevyn ja kuitulevyn tuotantomäärät sen sijaan ovat olleet laskusuuntaisia 1970-luvulta lähtien.
(Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)
- 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000
1000 m3/a
- 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600
1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009
1000 m3/a
Lastulevy Vaneri Kuitulevy
Kuva 7. Vanerin, lastulevyn ja kuitulevyn tuotanto Suomessa 1961–2009 (FAOSTAT 2011; Metsäteolli- suus ry:n tilastopalvelu 2012)
2.2.3 Muut tuotteet
Kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuustuotteiden valmistuksen ohessa syntyy erilai- sia energiaksi hyödynnettäviä jakeita, ns. sivutuotteita, joista merkittävimpiä ovat mus- talipeä, kuori, purut ja puutähdehakkeet. Näillä jakeilla on katettu suurin osa 2000- luvulla tuotetusta puuenergiasta, joka on vastannut vuosittain noin viidennestä koko Suomen energiankulutuksesta. Suurin osa puunjalostuksen lopputuotteista hyödynne- tään metsäteollisuuden lämmön ja sähkön tuotannossa. Metsäteollisuus käyttää itse suu- rimman osan puupohjaisista energiapolttoaineista, mutta osa niistä toimitetaan myös alueellisille energialaitoksille ja kiinteistöjen polttoaineiksi. (Motiva 2012.) Puupoltto- aineiden käyttö on lisääntynyt Suomessa rinnan metsäteollisuuden tuotannon kasvun kanssa. Vuonna 2010 puupolttoaineita tuotettiin yhteensä 5 miljoonaa kuutiometriä (FAOSTAT 2012). Kuvassa 8 on esitetty puupolttoaineiden tuotanto Suomessa 1990–
2010.
Kuva 8. Puupolttoaineiden tuotanto Suomessa 1990–2010. (FAOSTAT 2012.) 0
1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
m3/a
Kemiallisen massanvalmistusprosessin sivutuotteena syntyvä mustalipeä koostuu pää- asiassa puuperäisestä ligniinistä ja keittolipeästä. Mustalipeästä haihdutetaan vettä, jon- ka jälkeen se poltetaan soodakattilassa. Muut puuperäiset jakeet ovat metsäteollisuuden kiinteitä sivutuotteita. Kuorta, puruja, lastuja ja hiontapölyä syntyy etenkin sahoilla.
Kuori hyödynnetään yleensä kokonaan energiantuotannossa, mutta nykyään sitä käyte- tään myös esim. maanparannusaineena. (Motiva 2012.) Metsähaketta käytettiin Suo- messa vuonna 2010 lähes 7 miljoonaa kuutiometriä; tästä 6,2 miljoonaa kuutiometriä lämpö- ja voimalaitoksissa ja noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä pientaloissa (kuva 9).
(Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)
Kuva 9. Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000–2010. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) * Pienta- lojen käyttämästä metsähakkeesta pääosa on valmistettu karsitusta rankahakkeesta.
Puupelletit
Puupellettejä valmistetaan pääasiassa mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteista ku- ten sahanpurusta ja kutterinlastusta. Pellettejä puristetaan myös metsäpohjaisista raaka- aineista kuten runkopuusta, kuoresta tai hakkuutähteestä, mutta näiden käyttö pelletin valmistuksessa on Suomessa vähäisempää teollisessa mittakaavassa. Pellettien käyttö on lisääntynyt uusiutuvan energian edistämisen myötä etenkin Euroopassa. Suomessa pel- lettien tuotanto kasvoi melko nopeasti 2000-luvulla, sen sijaan kuluttajamarkkinoiden
kasvu ei ole ollut yhtä nopeaa (kuva 10). Suurin osa tuotetuista pelleteistä onkin viety Euroopan markkinoille. Eurooppaan pellettejä tulee erityisesti Pohjois-Amerikasta ja tulevaisuudessa entistä enemmän Venäjältä. Sahanpurun ja kutterin saatavuus on viime vuosina heikentynyt, metsäpohjaisten raaka-aineiden käyttö pelletintuotannossa sen sijaan lisääntynyt. Tähän vaikuttaa osaltaan raaka-ainekustannusten kohoaminen, mikä on nostanut myös pelletin kuluttajahintaa. (Rouvinen et al. 2010, 5–6.)
Kuva 10. Puupellettien tuotanto, käyttö, vienti ja tuonti Suomessa 2001−2009. (Rouvinen et al. 2010, 6.)
Mäntyöljy ja tärpätti
Raakamäntyöljyä ja tärpättiä saadaan sulfaattiselluprosessin sivutuotteina. Raakamän- työljyä saadaan n. 20–30 kg sellutonnia kohden ja sitä käytetään muun muassa kasvin- suojeluaineiden valmistukseen. Pääosa mäntyöljystä kuitenkin tislataan ja käytetään esimerkiksi maali- ja liimateollisuuden sekä mäntysaippuan raaka-aineeksi. Lisäksi siitä valmistetaan kasvisterolia, jonka on todettu alentavan veren kolesterolia. Mäntyöljystä voidaan valmistaa myös biodieseliä. Tärpättiä käytetään pääasiassa maali- ja lakkateol- lisuuden liuottimena ja ohentimena sekä lääkeaineiden ja parfyymien raaka-aineena.
(Puusta jalosteeksi 1998, 55–56.) Mäntyöljyn ja tärpätin tuotantomäärät Suomessa 1997–2009 on esitetty kuvassa 11.
Kuva 11. Mäntyöljyn ja tärpätin tuotanto Suomessa 1997–2010. (VAHTI)
Ksylitoli
Ksylitoli eli koivusokeri on makealta maistuva yhdiste, jota saadaan koivun hemisellu- loosasta. Se on kemialliselta rakenteeltaan alkoholi. Ksylitolia käytetään makeis- ja elin- tarviketeollisuudessa. Lisäksi sitä on lääketuotteissa, mm. yskänlääkkeissä. Ksylitolin on todettu ehkäisevän hampaiden reikiintymistä, ja siitä on saatu uusi lääke myös lasten korvatulehdusten ehkäisyyn. (Puusta jalosteeksi 1998, 56.)
2.3 Tuotannon tulevaisuudennäkymiä
Toisen maailmansodan jälkeen Suomen metsäsektorin menestyksen perustana ovat ol- leet metsäteollisuustuotteiden kasvava kysyntä, laajentunut puuraaka-ainepohja, edulli- nen energia, metsäteollisuuden kehittynyt tuotantoteknologia ja tehokas tuotantokoneis- to sekä talouspoliittinen erityisasema. Viimeisten vuosikymmenten aikana näiden tä- hänastisten menestystekijöiden vaikutus on murentunut tai merkittävästi vähentynyt,
- 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
tonnia/a
toteaa professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitokselta Pellervon taloustutkimuskat- sauksessa 2/2010. (Pellervon Taloustutkimus 2010, 25.)
Seppälä muistuttaa, että metsäteollisuutemme nykytuotteiden kysyntä kasvaa myös tu- levaisuudessa, mutta kasvu on siirtymässä kehittyviin maihin. Tuotannossa on myös tapahtunut sisäisiä rakennemuutoksia, joista merkittävimpiä ovat paperin ja puumassan osuuden supistuminen. Sanomalehtipaperin kapasiteetti on vähentynyt jo merkittävästi.
Kasvua sen sijaan on mm. pehmopapereiden ja pakkausten tuotannossa. Seppälä tiivis- tää metsäteollisuuden rakennemuutoksen taustalla olevat megatrendit kolmeen globaa- liin ja yhteen kotimaiseen tekijään. Ensimmäinen globaalimuuttuja on talouskasvun painopisteen siirtyminen pohjoisesta etelään, ja toinen kustannustehokkaan puunkasva- tuksen painopisteen siirtyminen samoin pohjoisesta etelään. Näistä johtuen suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat vuodesta 1998 alkaen investoineet enemmän ulkomaille kuin kotimaahan. Kolmanneksi globaalimuuttujaksi Seppälä nimeää sähköisen viestin- täteknologian kehityksen, jonka seurauksena joidenkin paperituotteiden kysyntä on jo saavuttamassa huippupistettään. Seppälän mainitsema kotimainen megatrendi on met- säsektorin suhteellisen merkityksen pieneneminen. (Pellervon Taloustutkimus 2010, 25–27.)
Paperituotteiden reaalisten yksikköhintojen lasku on kiihtynyt 2000–luvulla. Professori Seppälän mukaan laskevien hintojen ongelma on pystytty tähän asti ratkaisemaan jalos- tusasteen nostolla ja kustannustehokkuuden parantamisella, mutta näillä keinoilla ete- neminen on käynyt yhä vaikeammaksi. Epäedulliseen hintakehitykseen on alettu rea- goida sulkemalla kilpailukyvyttömiä laitoksia ja keskittymällä tuotteisiin, joiden kysyn- tä kasvaa riittävästi kohtuullisen hintakehityksen takaamiseksi. (Pellervon Taloustutki- mus 2010, 26.)
Metsäteollisuusyhtiöt hakevat voimakkaasti uutta ajattelua tuotantoonsa. Euroopan pa- periteollisuuden liitto CEPIn vuoden 2012 alkupuolella julkaisemassa tulevaisuusrapor- tissa Unfold the future kuvaillaan metsäteollisuuden näkymistä vuoden 2050 arjessa seuraavasti: Eräänä aamuna ihmiset heräävät puukuitupeitteidensä alla 20-kerroksisessa puutalossa. Aamupalaksi kaadetaan muroja kartonkipakkauksesta puukomposiittilauta- selle ja kahvia juodaan paperimukista. Pehmopaperilla siivotaan sotkut pöydältä. Työ- matka taittuu biopolttoaineita käyttävällä bussilla tai puupohjaisista biokomposiiteista
valmistetulla henkilöautolla, jossa on hybridi- tai biodieseliä käyttävä moottori. Töissä käytetään biokomposiiteista tehtyä elektroniikkaa, ja matkapuhelimet toimivat paperi- pohjaisilla paristoilla. Lounas on pakattu kierrätyspaperista valmistettuun rasiaan, joka lämmitettäessä ilmoittaa ruuan lämpötilan. Töiden jälkeen vanhempien luona käydessä voi tarkistaa, että lääkerasia on ajastettu oikein, jotta vanhemmat ottavat puupohjaiset lääkkeensä oikeaan aikaan. Päivän päätteeksi katsotaan kotona hyvä elokuva viihde- elektroniikkalaitteistolla, joka on valmistettu biokomposiittipohjaisista nanokuiduista.
(Presas 2012, 5.)
Myös Suomessa metsäteollisuusyhtiöt ovat lähteneet hakemaan uutta suuntaa tuotannol- leen ja pyrkivät tuomaan suunnitelmiaan vahvasti kuluttajien tietouteen, kuten Hannes Mäntyranta Suomen Metsäyhdistyksestä (2012) CEPIn tulevaisuusraporttia tarkastele- vassa artikkelissaan toteaa. Mäntyranta viittaa mm. UPM Kymmenen näyttäviin viime- aikaisiin koko sivun ilmoituksiin tulevaisuudensuunnitelmistaan, Stora Enson sisäisen kehittämisen Rethink-ohjelmaan, joka on tullut onnistuneesti myös ulkopuolisille tutuk- si, ja Metsäliiton (Metsä Group) nimenmuutokseen sekä yhtiön viestintähankkeeseen, jolla pyritään osoittamaan metsän ja metsätuotteiden keskeinen rooli ihmisten arjessa.
(Mäntyranta 2012a.)
Seuraavissa luvuissa tarkastellaan Suomen metsäteollisuuden tuotannon tulevaisuuden- näkymiä toimialan maailmanlaajuisen rakennemuutoksen pohjalta mm. ajankohtaisten kapasiteetin ja tuotannon muutosten, metsäteollisuustuotteiden kulutustrendien ja niihin vaikuttavien asioiden, uusien tuotteiden ja kilpailukykyyn vaikuttavien asioiden valossa.
2.3.1 Massa- ja paperiteollisuus
Taloustaantuma romahdutti paperin kulutuksen maailmalla vuonna 2008, ja lasku jatkui vielä vuoden 2009 alussa. Suomen ja Euroopan paperiteollisuus on kärsinyt koko 2000- luvun ylitarjonnasta, sillä paperin kulutus on kasvanut hitaasti ja tuotantokapasiteetti on lisääntynyt selvästi kulutuksen kasvua nopeammin. (Metla 2009a, 21.) Ylitarjonnan seurauksena Euroopassa suljettiin vuosina 2009 ja 2010 paino- ja kirjoituspaperin tuotantokapasiteettia yli kolme miljoonaa tonnia. Kapasiteettia on tosin myös lisätty, mutta kokonaisuutena tuotantokapasiteetin määrä on vähentynyt Länsi-Euroopassa.
(Pellervon taloustutkimus 2011, 2.) Myös Suomessa metsäteollisuus on vähentänyt
sellun ja paperin tuotantokapasiteettia, ja taloudellista taantumaa seurannut kysynnän ja viennin romahdus vuonna 2008 vauhditti tätä suuntausta. Vuosina 2008–2009 Suomen sellukapasiteettia vähennettiin noin miljoona tonnia ja paperi- ja kartonkiteollisuuden kapasiteettia noin 1,4 miljoonaa tonnia. (Metla 2010b, 21, 26.) Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset vuosina 2008–2011 on koottu taulukkoon 2.
Taulukko 2. Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset Suomessa 2008–2011. (Metla 2011a, 317; Metla 2010a, 315; Metla 2009b, 295)
Yhtiö Paikkakunta Tuote Kapasiteetin
poistuma Metsä-
Botnia
Kaskinen (2009) Valkaistu lehtisulfaattisellu 450 000 t Metsä-
Tissue
Mänttä (2011) Tiivispaperi 7 000 t
M-real Jyväskylä (2008) Päällystetty hienopaperi 100 000 t
Simpele (2010) Erikoispaperi 50 000 t
Tampere: Lielahti (2008)
Kemihierre (CTMP) 105 000 t
Sappi Limited
Jyväskylä (2010) Päällystetty aikakauslehtipaperi 210 000 t Stora Enso Hamina: Summa
(2008)
Sanomalehtipaperi ja päällystämätön
aikakauslehtipaperi 350 000 t
Imatra (2010) Päällystämätön hienopaperi 200 000 t Kemijärvi (2008) Valkaistu havusulfaattisellu 250 000 t
Kouvola (2008) Kirjapaperi 120 000 t
Varkaus (2008) (2010)
Hylsykartonki
Sanomalehti- ja luettelopaperit
100 000 t 290 000 t UPM Kajaani (2008) Sanomalehtipaperi ja päällystämätön
aikakauslehtipaperi
640 000 t Myllykoski (2011) Aikakauslehtipaperi 600 000 t Valkeakoski
(2008)
Valkaisematon sulfaattisellu 210 000 t
Marraskuun alussa 2011 M-real ilmoitti suunnitelmistaan sulkea päällystettyä hienopaperia valmistava kone Äänekosken paperi- ja kartonkitehtaalla ja siirtää tehtaan paperintuotanto Ruotsin Husumiin, jossa yhtiöllä on yksi Euroopan uudenaikaisimmista ja tehokkaimmista päällystetyn paperin tuotantolinjoista. Samalla Äänekosken tehtaan arkituskapasiteetti aiotaan muuttaa kokonaan taivekartongin arkitukseen. (Paperiliitto 2011.)
Kapasiteetin sulkemisten rinnalla Suomen paperintuotannossa on tapahtunut kuitenkin myös toisensuuntaista kehitystä. Kauppalehti uutisoi helmikuussa 2012 UPM:n siirtäneen 150 000 tonnia paperinvalmistusta Keski-Euroopan tehtailta Suomeen alkuvuonna 2012. Siirto on kohdistunut useille eri tehtaille Suomeen. Uusia koneita ei ole käynnistetty, vaan tuotantoa on lisätty kapasiteetin käyttöasteita nostamalla. Siirron taustalla on hallituksen päättämä energiaveroleikkurin muutos, jossa leikkurin kynnys aleni 3,7 prosentista 0,5 prosenttiin. T'ämän mukaisesti energiaverot, jotka ylittävät 0,5 prosenttia jalostusarvosta palautetaan jatkossa 85-prosenttisesti. Muutos otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Muutoksen ansiosta kokonaisvalmistuskustannukset ovat laskeneet niin, että tuotantoa on alkanut ohjautua takaisin kotimaan tehtaille.
(Kauppalehti 2012b, 4.)
Myös muita esimerkkejä tuotannon palauttamisista on Suomen metsäteollisuudessa ollut. Esimerkiksi Stora Enso ajoi alas Sunilan sellutehtaan tuotannon keväällä 2009 osana yhtiön ohjelmaa tuotannon sopeuttamiseksi vähentyneeseen kysyntään, ja ilmoitti elokuussa sulkevansa tehtaan vuoden 2010 alussa. Marraskuun lopussa 2009 yhtiö kuitenkin perui päätöksen ja ilmoitti, että tehdas käynnistetään uudelleen, sillä sellun markkinatilanne oli kehittynyt kesän aikana suotuisasti. Toiminnan jatko oli tosin tuolloin vielä epävarmaa, mutta laitos on ollut siitä lähtien toiminnassa. (Tekniikka &
Talous 2009.) UPM uutisoi maaliskuun lopussa 2012 käynnistäneensä Tervasaaren tehtaalla tarran taustapaperia valmistavan paperikoneensa sekä uudistaneensa koko paperikonelinjaa nopeuden nostamiseksi ja paperin laadun parantamiseksi. Uusinnan myötä paperikoneen kapasiteetti nousi 30 000 tonnilla. (UPM Kymmene Oyj 2012a.)
On esitetty arvioita, ettei painopaperin kulutus Euroopassa tulevaisuudessa enää nouse lamaa edeltäneelle tasolle, sillä paperiset painotuotteet ovat menettäneet osuuttaan säh- köiselle medialle. (Metla 2009a, 26.) Digitaalisten lukulaitteiden ja muiden viestintävä- lineiden kehittymisen myötä tämä suuntaus voimistunee ja nopeutunee tulevaisuudessa.
Professori Risto Seppälä arvioi paperinkulutuksen kasvumahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla ja toteaa, että kehitysmaissa saatetaan siirtyä suoraan tai ainakin nopealla aikataululla sähköiseen viestintään, jolloin niissä ei välttämättä koettaisi ollenkaan run- saan toimistopaperimäärän tai laajalevikkisten painettujen sanomalehtien aikakautta.
(Pellervon Taloustutkimus 2010, 25–27.) Suomessa esim. koulujen paperisten oppima- teriaalien korvaamisesta ainakin osittain sähköisillä oppimisympäristöillä on keskusteltu
jo pitkään. Paperituotteiden kysynnälle Euroopassa arvioidaankin vain lievää kasvua (Metla 2009a, 26).
Massa- ja paperiteollisuuden globaaleilla markkinoilla kasvu on nopeinta Aasiassa etu- päässä Kiinan ripeästi kasvavan teollisuuden ansiosta. Aasian osuus koko maailman paperin ja kartongin tuotannosta on jo yli kolmanneksen, Pohjois-Amerikan tuotanto sen sijaan on supistumassa. Tuotannon kasvua Aasiassa vauhdittaa paperin ja kartongin kulutuksen kiihtyvä kasvu: Aasian osuus koko maailman kulutuksesta on jo lähes 40 prosenttia, tästä Kiinan osuus on vähän yli puolet. (Metsäteollisuus 2011: Paperi- ja kartonkiteollisuus globaaleilla markkinoilla.) Myös itäisen Euroopan maissa kysyntä kasvaa nopeammin kuin perinteisillä markkinoilla. Euroopan ja Pohjois-Amerikan osuus kulutuksesta on lähes kolmannes. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)
Aasian paperintuotannon nopea kasvu viime vuosina on vahvistanut maanosan omava- raisuutta ja kaventanut eurooppalaisten ja amerikkalaisten vientimahdollisuuksia. Lisäk- si Aasiasta, erityisesti Kiinasta, tuodaan jo paperia myös länsimarkkinoille. Uusissa tuottajamaissa kustannustaso on huomattavasti matalampi kuin läntisissä kilpailijamais- sa, ja näin ollen globaali kilpailu on voimistunut huomattavasti. (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012.)
Sellun osalta Kiinan oma puukuidun tuotanto kattaa alle puolet puukuidun kulutuksesta, joten maa joutuu täyttämään puukuidun tarpeestaan yli puolet tuontikuidulla. Suomen valkaistun havusellun viennistä Kiinan osuus nousi jo kolmasosaan vuonna 2010. (Met- la 2009a, 27.)
Asiantuntijalausunnossaan Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja sähkönkulutusarvi- oista eduskunnan ympäristövaliokunnalle Hetemäki (2010) toteaa, että eri toimijoiden arviot vientimarkkinoiden kehityksestä ovat varsin yhteneviä. Hetemäki viittaa mm.
RISI:n (globaalin metsäteollisuuden johtava tiedontuottaja) arvioihin, joiden mukaan Länsi-Euroopan (mukaan lukien Suomi) paino- ja kirjoituspaperin kulutus vähenisi vuoden 2008 tasosta vuoteen 2024 runsaat 8 miljoonaa tonnia, eli lähes kolmanneksen.
Paino- ja kirjoituspaperikapasiteetin RISI arvioi vähenevän Länsi-Euroopassa tätäkin enemmän, mikä johtuu Kiinan kasvavan tuotannon ja viennin aiheuttamasta kilpailun kiristymisestä. RISIn arvioiden mukaan Länsi-Euroopan kapasiteetti supistuisi noin 14
miljoonaa tonnia, eli 36 % vuoden 2008 tasosta. Arvion mukainen kehitys on jo vaikut- tanut kapasiteetin supistuksia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja yritykset muuttavat strategioitaan kehityksen mukaan. Esimerkiksi Metsä Board (aiemmin M-real) on siir- tynyt entistä enemmän kuluttajapakkauskartonkeihin ja vähentänyt sellaisten paperilaa- tujen tuotantoa, joiden kysyntää digitalisoituminen vähentää, ja joiden kulutus ei kehit- tyvissä maissa pitkällä aikavälillä kasva. Hetemäki toteaa muutoksen olevan ongelmal- linen Suomen kohdalla, sillä UPM:n, Stora Enson ja Myllykosken tuotanto on edelleen keskittynyt viestintään käytettäviin papereihin. (Hetemäki 2010, 2.)
Suomen metsäteollisuuden tuotannon kehitystä on arvioitu mm. Hetemäen ja Hännisen (2009) muistiossa maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvostolle. Arviossa on käytet- ty vertailutasona taantumavuoden 2008 tuotantomääriä, ja siinä massojen tuotanto vä- henisi 11,6 miljoonasta tonnista 8,4 miljoonaan tonniin, ja paperin ja kartongin tuotanto vähenisi 13,1 miljoonasta tonnista 9,4 miljoonaan tonniin, jossa suurin vähennys tapah- tuisi aikakauslehtipaperin tuotannossa. Hetemäen ja Hännisen arviot tuotantokehityk- sestä vuonna 2015 ja 2020 on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3. Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto 2008 (Metsäteollisuus ry:n tilastopalvelu 2012) ja arviot vuosille 2015 ja 2020. (Hetemäki ja Hänninen 2009, 5.)
milj.t, milj. m3. 2008 tuotan- to
2015 tuotan- to
2015 muu- tosmäärä vrt.
2008
2020 tuotan- to
2020 muu- tosmäärä vrt.
2008 Hienopaperi (puu-
vapaa p&k) 2,940 2,530 -0,410 2,168 -0,772
Aikakauslehtipaperi
(mekaaninen p&k) 5,894 4,111 -1,783 3,524 -2,370
Muu paperi 1,394 1,265 -0,129 1,084 -0,310
Paperi yhteensä 10,200 7,900 -2,300 6,800 -3,400
Kartonki 2,897 2,632 -0,265 2,613 -0,284
Paperi ja kartonki
yhteensä 13,097 10,537 -2,559 9,397 -3,709
Sellu 7,159 6,318 -0,841 5,414 -1,745
Havusellu 3,781 3,240
Lehtisellu 2,537 2,175
Mekaaninen massa
ja puolisellu 4,441 3,498 -0,943 2,997 -1,444
Massat yhteensä 11,600 9,816 -1,784 8,412 -3,188
Myöhemmässä asiantuntijalausunnossaan Hetemäki (2010) kuitenkin toteaa, että kapa- siteetti on vähentynyt vuonna 2009 laadittuja arvioita nopeammin, ja vuoden 2015 tuo- tantoarviot saattavat toteutua jo aiemmin. Hetemäen ja Hännisen vuonna 2009 laatimiin arvioihin nähden ne merkitsisivät sitä, että kuluvan vuosikymmenen aikana paperintuo- tanto vähenisi vielä 2,3 ja massojen tuotanto 2,9 miljoonaa tonnia lisää vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna. Kartongintuotanto pysyisi kuitenkin nykytasolla. Näin ollen kapasiteetin sopeutusvauhti hidastuisi selvästi viime vuosista, ja massa- ja paperiteolli- suuden tuotanto olisi suuruudeltaan samaa tasoa kuin 1990-luvulla. Hetemäen mukaan nämä arviot vaikuttavat kuitenkin optimistisilta tämänhetkiseen taloustilanteeseen sekä Kiinan kasvavaan vientiin nähden. (Hetemäki 2010, 2–3.)
Suomen kustannustaso vaikuttaa merkittävästi metsäteollisuuteen, jonka tuotanto perus- tuu pitkälti kotimaiseen raaka-aineeseen ja tuotantopanoksiin, mutta joka kilpailee vien- timarkkinoilla. Jatkuvina ongelmina Suomen kilpailukyvyssä suhteessa esimerkiksi eu- rooppalaisiin kilpailijamaihin ovat pitkät etäisyydet kulutuskeskuksiin ja siitä aiheutuvat
kuljetuskustannukset. (Metla 2009a.) Kilpailukyvyn kannalta raaka-aineiden kustannus- kehitys on erittäin tärkeä. Sen merkitys on kuitenkin suhteellisesti pieni verrattuna muu- toksiin lopputuotteiden hinnoissa ja kulutuksessa. Puuraaka-aineen osuus kemiallisen metsäteollisuuden tuotantokustannuksista vuonna 2007 oli 16 % ja sähkön osuus 5 %.
(Hetemäki 2010, 3.) Kotimaan puumarkkinoilla puun lisääntyvä käyttö energiantuotantoon on aiheuttanut metsäteollisuudessa huolta siitä, että puumassateollisuus joutuu kilpailemaan energiateollisuuden kanssa kuitupuusta erityisesti bioenergian tuotantoon kohdistuvien tukien myötä.
Kuljetuskustannuksiin liittyvä, suomalaisen metsäteollisuuden viennin kilpailukyvyn kannalta ajankohtainen huolenaihe on EU:ssa valmisteltavana oleva merikuljetuksia koskeva rikkidirektiivi, jonka seurauksena Suomen metsäteollisuuden merikuljetuksia uhkaisivat Metsäteollisuus ry:n mukaan n. 200 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustan- nukset. EU- komission ehdotus rikkidirektiiviksi alentaisi laivapolttoaineiden rikkipääs- törajaa Itämerellä 0,1 %:iin vuonna 2015. Päästöraja ja sen voimaantulon aikataulu ovat kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) nimeämällä erityisalueella Itämerellä, Poh- janmerellä ja Englannin Kanaalissa tiukempia kuin globaalisti. Direktiivi nostaisi Suo- men metsäteollisuuden merenkulun kustannuksia 50 prosenttia vuodessa. (Metsäteolli- suus ry 2012a.)
Metsäteollisuus ry on vaatinut, että rikkipäätös tulee saattaa voimaan samassa aikatau- lussa kuin muillakin alueilla ja ettei kansainvälisillä poliittisilla päätöksillä saa asettaa maita eriarvoiseen asemaan maantieteellisen sijainnin perusteella. Metsäteollisuus ry pelkää direktiivin aiheuttavan rikkivuotoa eli tuotannon siirtämistä Euroopan ulkopuo- lelle. (Metsäteollisuus ry 2012a.)
Keskeinen edellytys metsäteollisuuden kehitykselle on puun saatavuuden varmistaminen. Puuston kasvu on Suomessa viimeisenä kolmena vuosikymmenenä puolitoistakertaistunut ja lisääntyy edelleen. Hakkumahdollisuudet ovat kuitenkin kasvua pienemmät pääosin puuston rakenteesta ja metsien suojelusta johtuen. Vuosina 2004–2008 hakkuumahdollisuuksista saatiin käytettyä 80 %, ja jatkossa tämän osuuden arvioidaan vähenevän. Suomen metsäteollisuus onkin turvautunut puuntuontiin erityisesti Venäjältä. Venäjän ilmoittamien vientitullien vuoksi sieltä tuodun puun määrä on kuitenkin viime vuosina pudonnut jyrkästi. (Pellervon taloustutkimus 2/2010,
