Jouni Taskinen Jyväskylän yliopisto
Vesistökunnostusverkoston talviwebinaari, SYKE, 17.3.2021
”Sisävesistöjen monimuotoisuus ja kunnostukset muuttuvassa ilmastossa”
Jokihelmisimpukat Suomen vesistöissä – tilannekatsaus ja tulevaisuudenkuva
Kuva: Panu Oulasvirta
Sisältö:
1. Terve raakku—terve joki
2. Raakku auttaa monimuotoisuuden suojelussa 3. Olennainen osa vesiemme monimuotoisuutta 4. Nykytila
5. Uhanalaisuuden syyt 6. Kunnostukset
7. Muuttuva ilmasto 8. Tulevaisuus
Kuva: Panu Oulasvirta Kuva: Jaakko Leppänen
Kuva: Mikko Ranta Kuva: Jouni Salonen
Kuva: Jouni Salonen
1. Terve raakku—terve joki
Kuva: Panu Oulasvirta
● Elinympäristövaatimuksiltaan hyvin vaativa; hyvän elinympäristön indikaattori - Vesi, jokiuoma, valuma-alue, kalayhteisö
● Indikaattorilaji, sateenvarjolaji, avainlaji
● Jokihelmisimpukkan suojelu suojellaan jokiluonnon monimuotoisuutta laajasti
Lohi, taimen
2. Raakku auttaa monimuotoisuuden suojelussa
Kuva: Panu Oulasvirta
● Uhanalaisuusstatus voidaan hyödyntää elinympäristön suojelussa - Esim. erityisaluerajaus
● Lippulaivalaji antaa yleisön/rahoittajan/päättäjien silmissä lisäarvoa suojeluhankkeille
Kuva: Mikko Ranta Kuva: Mikko Ranta
3. On (ollut) olennainen osa vesiemme monimuotoisuutta
Kuva: Panu Oulasvirta
● Aikoinaan satoja raakkujokia, kymmeniä miljoonia yksilöitä
● Nykyäänkin jopa 1000 yksilöä/m2
● Suodattavat 40-50 litraa vettä päivässä, stabiloivat
pohjaa eroosiota vastaan, mylläävät pohjaa, kuoret vesisammalten kiinnittymisalustana
● Siirtävät materiaalia vedestä pohjalle vesiselkärangattomat kalat
● Sitovat ravinteita kudoksiinsa, edistävät denitrifikaatiota
● Simpukkatihentymät biodversiteetin (mikrobit, selkärangattomat, kalat) ja biologisen aktiivisuuden hotspotteja
Kuva: Panu Oulasvirta
4. Nykytila
Kuva: Panu Oulasvirta
● Suomessa n. 130 raakkujokea
● Yli 90% populaatioista pohjoisessa, Oulujoen vesistöalueen pohjoispuolella
● Lisääntyminen kestävällä tasolla vain n. 10:ssä populaatiossa
● Hävinnyt useista joista
● Populaatioiden koot kauttaaltaan laskussa
- Esimerkiksi Ähtävänjoki: 1980-luvulla 50.000 yksilöä, nyt n. 300 yksilöä
© Ympäristöministeriö
Kuva: Mikko Ranta Kuva: Mikko Ranta
Kuva: Panu Oulasvirta Mustionjoki (Karjaanjoen v.a.)
- n. 1.000 kpl - ei < 5 cm yksilöitä Kiskonjoki
- hävinnyt hiljattain?
Karvianjoki - n. 2.000 kpl - ei < 5cm yksilöitä Isojoki/Lapväärtinjoki - n. 200 kpl
- ei < 5cm yksilöitä
Ähtävänjoki - n. 500 kpl jäljellä - ei < 5cm yksilöitä
Pyhäjoki
- hävinnyt hiljattain?
Oulujoki
2 populaatiota tiedossa nyt - 10:stä varma historiallinen - ei < 5 cm yksilöitä
Etelä-Suomi: 7 populaatiota
- Nuoria, alle 2 cm raakkuja Turkimusojassa; alle 5 cm raakkuja Turkimusojasssa ja Ruonanjoessa (Kokemäenjoen vesistöalue)
Kokemäenjoen v.a.
Pinsiö-Matalusjoki(11.000 kpl), Ruonanjoki*(45.000 kpl), Turkimusoja*(2.000 kpl) - *< 5cm yksilöitä löytyy
Varma tieto siitä, että raakku joskus esiintynyt, mutta hävinnyt:
Kymijoki, Ahlaistenjoki Porvoonjoki, Lampinjoki Gumbölenjoki, Eteläjoki Eurajoki, Merikarvianjoki Perhonjoki, Noormarkunjoki Lestijoki, Kokemäenjoki Kalajoki, Mäntsälä Siikajoki, Kärkölä ym.
5. Uhanalaisuuden syitä
Kuva: Panu Oulasvirta
● (Helmestys)
● Jokiuomien muuttuminen
- uittoperkaukset, oikomiset
● Muutokset valuma-alueilla - metsätalous
- maatalous - ojitukset
● Veden laatu, veden riittävyys
● Kiintoaines, huuhtoutuma, rehevöitymien sorapohjan liettyminen raakun poikaset ’tukehtuvat’
● Isäntäkalojen, lohen ja taimenen väheneminen tai puuttuminen (jopa vuosikymmeniaä)
Kuva: Pirkko-Liisa Luhta
Mustionjoki
Kuvat: Jari Ilmonen
6. Kunnostukset
Kuva: Panu Oulasvirta
● Lohikalojen palauttaminen tai lisääminen +
● Lohikalojen kutusoraikot palvelevat myös raakkuja?
● Kivet, puuaines, suisteet virtausolojen
monimuotoisuuden lisääminen (Metsähallitus)
● Sedimentaatioaltaat, tulvittaminen kiintoaineksen pidättäminen
● Suojavyöhykkeet
● Valuma-aluekunnostukset (ojien tukkiminen yms.)
● Keinotekoiset raakun poikashabitaatit?
Kuva: Eero Moilanen
7. Muuttuva ilmasto
Kuva: Panu Oulasvirta
● Suosii viileitä, hapekkaita vesiä (~ lohi, taimen)
● Elämänkierron lämpötila- ja vuodenaikaisriippuvuus ilmaston lämpeneminen haitallista
Vuosi °C kesä- syysk., k.a.
°C Min-max
Glokidioitten kypsyminen (irtoavat kaloista)
Raakut erittävät glokidiat (tarttuvat kaloihin)
Glokidiat loisena kaloissa Luttojoen vesistö
Hanhioja 2009 12.5 °C 11.9-16.9 °C Heinäk. loppu-elokuun alku Elokuun loppu-syysk. alku ~ 11 kk Iijoen vesistöalue
Jukuanoja 2011 13.5 °C 7.9-20.5 °C Kesäkuun loppu-heinäk. alku Elokuun loppupuolisko ~ 10 kk
Koivuoja 2011 17.3 °C 10.1-24.3 °C Kesäkuun puoliväli Syyskuun alku ~ 9 kk
Kokemäenjoki
Matalusjoki 2013 13.5 °C 9.1-18.1 °C Kesäkuun loppu-heinäk. alku Elokuun loppupuolisko ~ 10 kk
Glokidioitten erittyminen raakuista, kehittymisnopeus kalassa ja kypsyminen (irtoaminen kaloista) riippuvat lämpötilasta:
8. Tulevaisuus
Kuva: Panu Oulasvirta
● YM: Raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020-2030
● Tieto raakkujen esiintymisestä ja runsaudesta lisääntynyt
(esim. EU Interreg project RAAKKU! 2011-14, EU CBC Kolarctic project SALMUS 2019-22)
● Tieto esim. raakun isännänvalinnasta ja poikasten elinympäristövaatimuksista lisääntynyt
8. Tulevaisuus
Kuva: Panu Oulasvirta
● Menetelmiä raakun poikasten viljelemiseksi kehitetty
● Huonokuntoisia raakkuja on onnistuttu
kuntouttamaan lisääntymiskykyisiksi (JYU, Konneveden tutkimusasema; LIFE IP project FRESHABIT 2016-22)
Kuva: Keskisuoma- lainen/Tiina Mutila
8. Tulevaisuus
Kuva: Panu Oulasvirta
● Ensimmäiset Konneveden tutkimusasemalla kasvatetut raakun poikaset istutettiin
Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen 2020; LIFE IP project FRESHABIT
● Uusia kansainvälisiä hankkeita raakun suojelutoimien ja -tutkimuksen edistämiseksi vireillä
- LIFE Revives–hakemus arvioitavana (11 partneria / Suomi-Ruotsi-Viro, 15,9 milj. € 2021-27)
Kuva: Jari Ilmonen Kuva: Jaakko Leppänen
