10.13.1.2 Tieluokitukset
Kuva 10-13-4 osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähi- alueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, Kolarin pohjoispuolella Äkäsjokisuuhun saakka leveys on 7 met- riä ja Äkäsjokisuusta pohjoiseen 6,5 metriä. Tien geometria on erittäin hyvä.
Seututien 940 leveys valtatien 21 risteyksestä Hannukaiseen on 7 metriä. Hannukaisesta Äkäslompoloon tie kapenee 6,5 metriin ja samalla tien geometria muuttuu seututietasoisesta tiestä paikallistieksi, jolla on tiukkoja mutkia ja suhteellisen lyhyi- tä suoria osuuksia (ks. Kuva 10-13-4, Kuva 10-13-5).
Kuva 10-13-5. Tienvarsinäkymä Hannukaisen kohdalta.
0 1 km
10.13.1.3 Teiden nopeusrajoitukset
Seuraavassa kuvassa (Kuva 10-13-6) näkyvät alueen teillä käy- tetyt kesäajan nopeusrajoitukset. Sää- ja ilmasto-olojen vuok- si Suomessa useimpien pääteiden nopeusrajoitukset laske- taan talvella sadasta kahdeksaankymmeneen kilometriin tun- nissa. Pellon ja Kilpisjärven välillä valtatiellä 21 on kuitenkin ympärivuotinen nopeusrajoitus 100 km/h. Seututiellä 940 on alempi talviaikainen 80 km/h-rajoitus valtatien 21 risteyksestä Hannukaiseen. Yleinen 80 km/h nopeusrajoitus osoittaa myös, että tien geometria ei välttämättä salli 80 km/h-ajonopeutta tien jokaisella kohdalla.
10.13.1.4 Teiden ja siltojen kantavuus
Kaikilla Suomen teillä on yli 60 tonnia painavia ajoneuvoja kos- keva raskaan liikenteen enimmäispainorajoitus, mikäli ajoneu- volla ei ole erikoiskuljetuslupaa. Kaikille Suomen teille on myös määritelty kantavuus (ks. tekstilaatikko). Suomen tierekisterin mukaan valtatien 21 kantavuus on riittämätön nykyisille liiken- nemäärille noin 27 kilometrin matkalla välillä Pohjasenvaara – Kolari ja Kolari – Tapojärvi. Seututien 940 kantavuus on myös saavuttanut kapasiteettinsa ylärajan Hannukaisen ja tien 21 ris- teyksen välillä liikennemäärien johdosta. Alueen tiestön kanta- vuus on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 10-13-7).
Nykyiset kantavuustiedot perustuvat 90-luvun puolivälissä tehtyihin kantavuusmittauksiin. Paikallisen ELY-keskuksen vi- ranomaisten mukaan teiden mahdollinen peruskorjaus ja sen suunnittelu edellyttävät nykyistä tarkempaa ja ajantasaista tie- toa kantavuudesta. Viimeisimpien mittausten jälkeen teiden pintoja on jonkin verran uusittu, mikä on kohentanut myös nii- den kantavuutta. Vaikka meneillään ja suunnitteilla on kaivos- hankkeita, paikallisilla viranomaisilla ei ole lähitulevaisuudessa suunnitteilla teiden peruskorjauksia hankealueen läheisyydessä.
Viranomaisten kanta on, että käytännössä kantavuusongelmia ei ole1 (Heikkilä 2011, Kärkkäinen 2011, Erkinjuntti 2011).
Kantavuus
Kantavuuden käsitettä on perinteisesti käytetty kuvaamaan tien rakenteen kykyä kestää liikenne- kuormitusta murtumatta.
Normaaleissa liikenneolosuhteissa tien rakenteen kestävyyteen vaikuttaa pikemminkin kuormitusten lukumäärä, eli liikenteen määrä, kuin jokin yksittäi- nen enimmäiskuormitus.
Kantavuuden mittayksikkönä käytetään megapas- calia (MPa). Pascal (Pa) on paine, jonka yhden new- tonin voima aiheuttaa kohdistuessaan neliömetrin pinta-alalle (m2). 1 MPa on puolestaan 1 000 000 N/m2.
Valtatie 21:llä on kaksi 1960-luvulla rakennettua, kantavuudel- taan tutkittua siltaa:
• n 44 m pitkä Palosaajon silta valtatiellä 21 ylittää rautatien noin 3 km Kolarista etelään
• n 44 m pitkä Ylläsjoen silta valtatiellä 21 ylittää Ylläsjoen noin 1,5 km Kolarista pohjoiseen
Nämä sillat eivät täytä nykyisiä yliraskaiden (yli 60 t) kuljetuk- sien vaatimuksia. Sillat kuitenkin kestävät normaaleja kuljetuksia 60 tonnin maksimikuormitukseen asti. Yliraskaille kuljetuksille vaaditaan paikallisilta viranomaisilta saatava erikoiskuljetuslupa.
Lupaan kuuluu reittikartta, jota kuuluu noudattaa tarkasti välttä- en heikkoja ja/tai kapeita siltoja. Erikoislupia myöntäessään pai- kalliset viranomaiset ottavat huomioon kaikki vaikuttavat tekijät.
Hannukaiseen johtavalla seututiellä 940 on kaksi kapeaa siltaa:
• Valkeajoen silta ja
• Äkäsjoen silta
Nämä sillat sijaitsevat noin 2 km päässä Hannukaisesta ja nii- den enimmäisleveys on noin 6,6 metriä. Äkäsjoen sillan pituus on 42 m ja Valkeajoen 16 m.
Paikallisilla viranomaisilla ei ole lähitulevaisuudessa suunni- telmia siltojen peruskorjausta varten.
1) Lapin ELY-keskuksen investointivastaava Keijo Heikkilän, ylläpitovas- taava Ari Kärkkäisen ja tierekisteriasiantuntija Antero Erkinjuntin haastatte- lut 28.10.2011.
Kuva 10-13-6. Kesäajan nopeusrajoitukset hankealueen lähistön teillä.
Kuva 10-13-7. Alueen teiden kantavuus kevätaikaan. Liikennetiheyden mukaiset teiden kantavuusvaatimukset on esitetty selitteessä. Liikennemäärät näkyvät edellä esitetyssä kuvassa (Kuva 10-13-3).
10.13.1.5 Liikenneonnettomuudet
Kuluneiden viiden vuoden aikana valtatie 21:llä ja seututie 940:llä on sattunut 23 liikenneonnettomuutta, joista 26 % on johtanut henkilövahinkoihin. Tänä aikana ei ole tapahtunut kuo- lemaan johtavia onnettomuuksia. Kuusi ihmistä on kuitenkin loukkaantunut. Tyypillisimpiä onnettomuuksia ovat tieltä suis- tumiset ja hirvikolarit. Onnettomuusluvut teillä 21 (5,2) ja 940 (5,1) ovat kansallisen keskiarvon alapuolella, joka on valtateillä 5,6 henkilövahinkoa 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti ja seututeillä 10,6 henkilövahinkoa 100 miljoonaa ajoneuvokilo- metriä kohti.
Kuva 10-13-8. Liikenneonnettomuudet ja niiden vakavuusaste vuosina 2006–2010 teillä numero 21 ja 940 (tiellä 21 tieosuudella 15 km Kolarista etelään ja 10 km Kolarista pohjoiseen; tiellä 940 tien 21 risteyksestä Äkäslompoloon).
Luvut kattavat vain poliisille ilmoitetut onnettomuudet.
10.13.2 Voimajohtoverkko
Kolarista Ylläkselle johtaa 110 kV:n voimajohto. Voimajohtoverkko kattaa myös Hannukaisen ja Rautuvaaran alueet. Hankkeen tarpeisiin Rautuvaaran kytkinasemalta Hannukaiseen on rakennet- tava noin 11 kilometriä voimajohtoa. Hankealueelle menevä linja haaroitetaan Ylläkselle johtavasta 110 kV voimajohdosta.
Lainsäädäntö ja ohjeistukset
• Voimajohtojen lunastuksesta yleisiin tarpeisiin säädetään lailla kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk- sesta (603/1977) ja yleisiin tarpeisiin verrattavissa oleviin tar- peisiin lailla kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta säh- kölaitosta varten (168/1928).
• Oikeus sijoittaa ja rakentaa sähkölinjoja, joiden kapasiteetti ei ylitä 110 kV, voidaan myöntää maankäyttö- ja rakennus- lain (132/1999) 161 § nojalla.
• Voimalinjoille, joiden pituus on korkeintaan 15 km ja jännite 220 kV, vaaditaan ympäristövaikutusten arviointiprosessi.
• Sähkömarkkinalaki (386/1995) edellyttää, että voimajohdolla on rakennuslupa.
• Sähköturvallisuuslaki (410/1996) säätää sähköön ja sen käyt- töön liittyvästä turvallisuudesta.
Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali
Tässä esitetyn nykytilakuvauksen perustana on käytetty seuraa- via lähteitä ja aineistoja:
• Pajalan ja Kolarin infrastruktuuri, Luulajan teknillinen yliopis- to (Rantakyrö & Johansson 2007)
Tarkastelualueen rajaus
Voimajohtoverkkoa on tarkasteltu hankealueen välittömässä lä- heisyydessä.
