Kansalliskirjasto on kerännyt digitaalisia pelejä vuodesta 2008 alkaen, jolloin ne sisällytettiin arkistoinnin piiriin vapaakappaletoimintaa ohjaavassa lainsäädän- nössä. Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta (1433/2007) velvoittaa Kansallis- kirjastoa ja julkaisualan toimijoita tallettamaan kansalliskokoelmaan kattavasti sekä tallenteina levitettävät tietokonepelit että lauta- yms. pelit. Lisäksi verkossa levitettäviä pelejä tallennetaan verkkoarkistoon edustavasti ja monipuolisesti.
Suomalaiset tietokonepelit
Suomalaisia digitaalisia pelejä on julkaistu 1970-luvulta alkaen. Reilun kolmenkymme- nen vuoden aikana on ilmestynyt noin 800–
1000 kaupallista peliä. Tämän lisäksi on julkais- tu muun muassa ei-kaupallisia pelejä, harrastaja- ryhmien tuottamia pelejä ja muita pikkupelejä, joiden lukumääristä ei ole saatavilla tietoa.
Pelien jakelu on Suomessakin kansainvälisen trendin mukaisesti siirtynyt enenevässä määrin verkkoon. Kuluvan vuoden aikana tuotetuista suomalaisista digitaalisista peleistä on julkaistu tallenteena kymmenkunta nimekettä, kun verk- kojakeluun on tullut reilu sata peliä. Ensi vuo- den osalta tallenteena levitettävien pelien mää- rän oletetaan edelleen laskevan. Isoja niin sanot- tuja AAA-pelejä, joissa painopiste edelleen on tal- lennelevityksessä, tehdään Suomessa vähän. Esi- merkiksi tänä vuonna tällaisia pelejä ei ole ilmes- tynyt lainkaan.
Suhdetta muokkaavat myös viime vuosikym- menenä yleistyneet ”downloadable contentit” eli ladattavat lisäsisällöt, joita jaetaan verkossa joko maksutta tai pientä maksua vastaan. Nämä voi- vat olla joko uusia asusteita tai kosmeettisia lisä- yksiä pelihahmoille tai täysin uutta pelattavaa si- sältöä emopeliin. Ja kuten nimensäkin kertoo, niin lisäsisällöt eivät päädy tallennelevitykseen.
Poikkeukset ovat hyvin harvinaisia.
Mitä pitäisi arkistoida?
Pelit kulttuurihistoriallisena ilmiönä ovat aikaan sidottuja. Pelikokemus, tai ainakin osa siitä, syn- tyy usein käyttäjäyhteisön kautta. Tutkijoiden näkökulmasta itse pelien arkistoinnin lisäksi on vähintään yhtä tärkeää tallentaa peleihin liitty- vä ajallinen viitekehys ja pelikokemus. Tällä tar- koitetaan peleihin liittyviä muita julkaisuja, joi- ta ovat esimerkiksi pelilehdet ja -videot, kuten trailerit, mainosvideot ja pelaamista kuvaavat vi- deot, pelikertomukset sekä peleihin liittyvä verk- koaineisto, kuten keskustelufoorumit tai blogit.
Keskustelua on käyty myös pelien koodin tal- lentamisesta.
Ajallisen viitekehyksen ja pelikokemuksen tal- lentaminen on erityisen keskeistä silloin, kun it- se pelin tallentaminen ei ole esimerkiksi teknises- ti ainakaan vielä toistaiseksi mahdollista. Tällaisia pelejä ovat esimerkiksi verkkomoninpelit, joissa pelin kontekstin luovat toiset pelaajat.
Kulttuuriaineistolaki puolestaan velvoittaa Kansalliskirjastoa arkistoimaan kaikki suomalai- set yleisölle levitettävät lauta- yms. pelit sekä tal- lenteina levitettävät pelit, verkkopelien osalta tal- lennetaan edustava ja monipuolinen otos. Kult- tuuriaineistolain tarkoituksena on Suomessa ylei- sön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin ai- neistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja tar- joaminen tutkijoiden ja muiden tiedontarvitsijoi- den käyttöön (KulttAinL 1 §).
Tallenteita ja lautapelejä arkistoon
Tallenteina levitettäviä pelejä on tallennettu kult- tuuriaineistolain mukaisesti vuodesta 2008. Kan- salliskokoelmassa pelitallenteita on 139 kappalet- ta. Kokoelmassa on myös aiemmilta vuosikym- meniltä muun muassa Amersoftin Commodore 64:lle, VIC-20:lle ja Spectrumille levittämiä pe- lejä ja ohjelmistoja niin kasetilla kuin lerpulla- kin. Aivan täydellinen kokoelma ei ole, mutta si- tä voi hyvin kutsua edustavaksi otokseksi yhdestä suomalaisen pelijulkaisun historian ajanjaksosta.Lisäksi kirjaston kokoelmissa, esimerkiksi Brummerianassa, on lahjoituksina saatuja peli- lautoja ja muita pelejä 1800-luvulta asti. Vapaa- kappaleina saatuja lautapelejä on kansalliskoko- elmassa 1970-luvulta eteenpäin.
Vapaakappaleiden luovutusvelvollisuus on useimmissa tapauksissa pelien kohdalla maahan- tuojalla. Vapaakappaletoimintaa ohjaavan lain- säädännön mukaisesti Suomessa valmistettujen tallenteiden ja lauta- yms. pelien osalta luovu-
tusvelvollisuus on valmistajalla. Jos pelit valmis- tetaan ulkomailla, on julkaisija tai kustantaja luo- vutusvelvollinen. Tapauksissa, joissa julkaisijal- la tai kustantajalla ei ole toimipaikkaa Suomes- sa, pelin luovutusvelvollisuus on maahantuojalla.
Pelien tekijät harvoin kustantavat itse pelejään.
Kustantajat taas ovat suurimmaksi osaksi isoja kansainvälisiä firmoja, joiden pelien levittämi- nen on ulkoistettu paikallisille maahantuojille.
Näin myös Suomessa.
Miten verkon pelejä tallennetaan?
Tietoverkoissa avoimesti yleisön saatavilla ole- vaa verkkoaineistoa on tallennettu verkkoarkis- toon vuodesta 2006 alkaen, jolloin tekijäinoike- uslainsäädännössä annettiin Kansalliskirjastolle oikeus valmistaa kokoelmiinsa liitettäviksi kap- paleita tietoverkoissa yleisön saataviin saatetuis- ta teoksista. Verkkoarkisto karttuu pääsääntöises- ti kerran vuodessa toteutettavassa Suomi-keräyk- sessä, minkä lisäksi tehdään eri aihepiireihin liit-
Kuvaaja: Lauri Ojanen
tyviä teemakeräyksiä.
Peleihin liittyviä teemakeräyksiä on tehty kah- desti. Kuluvana syksynä toteutetussa keräyksessä tallennettavien sisältöjen kartoittamiseen osallis- tui tutkijoita museoista ja yliopistoista Kansallis- kirjaston asiantuntijoiden lisäksi. Keräyksessä tal- lennettiin muun muassa peleihin liittyviä sivus- toja, keskustelupalstoja ja pelivideoita YouTuben videokanavilta. Aiempi, hieman suppeampi, peli-
aiheinen teemakeräys toteutettiin vuonna 2010.
Suomi-keräys toteutetaan kerran vuodessa, Ke- räyksessä tallennetaan verkkoaineistoa .fi ja .ax -päätteisiltä sivustoilta. Vuoden 2015 Suomi-ke- räyksessä tallennettiin sisältöjä myös suomenkie- lisiltä sivustoilta, jotka oli linkitetty .fi ja .ax -päät- teisille sivuille. Näissä keräyksissä tallennetaan ajankuva suomalaisesta verkkojulkaisemisesta, mikä sisältää myös peleihin liittyvää materiaalia.
Aivan yksiselitteistä digitaalisten pelien tallen- taminen ei ole, olivatpa ne sitten tallenteina tai verkon kautta levitettäviä. Haasteena on esimer- kiksi pelialan globaali toimintaympäristö, johon suomalainen lainsäädäntö ei useinkaan ylety. Li- säksi aineiston pitkäaikaissäilytykseen liittyy ky- symyksiä, joita ei ole vielä ratkaistu.
Kuka pääsee pelaamaan?
Kansalliskokoelman aineistot ovat käytettävis- sä Kansalliskirjastossa, painotuotteet lukusalissa ja verkkoaineistot vapaakappaletyöasemilla. Toi- mintaa ohjaavan lainsäädännön mukaisesti jul- kaisut arkistoidaan tutkijoiden ja muiden tiedon- tarvitsijoiden käyttöön ja ne säilytetään tulevil- le sukupolville. Tämän vuoksi kokoelman käyt- töön kohdistuu rajoituksia. Pelejä, kuten muu- takaan aineistoa, ei anneta kotilainaan. Joissain tapauksissa aineiston käyttöä on jouduttu rajoit- tamaan säilymisen turvaamiseksi.
Arkistoitujen verkkoaineistojen käyttö on oh-
jeistettu tekijäinoikeuslain (1961/404) 16 b py- kälässä, jonka mukaisesti aineistoja saa käyttää tutkimusta tai yksityistä opiskelua varten kirjas- ton tiloissa vapaakappaletyöasemilla. Verkkoai- neistoa voi katsella ja kuunnella, mutta digitaa- listen kopioiden tekeminen ja teosten välittämi- nen edelleen on estetty.
Pelien tutkimuskäytön tarpeiden selvittämisek- si tarvitaan yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Verk- koaineistojen osalta on jo käynyt ilmi etteivät käyttömahdollisuudet kaikilta osin vastaa tutki- joiden tarpeita. Tallennettua aineistoa ei nyky- lainsäädännön mukaisesti voida tutkia digitaalis- ten ihmistieteiden tutkimusmenetelmillä.
Tallennetut verkkoaineistot ovat käytettävissä vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjaston lisäk- si Itä-Suomen, Jyväskylän, Turun ja Oulun yli- opiston kirjastossa, Åbo Akademin ja Eduskun- nan kirjastossa sekä Kansallisessa audiovisuaali- sessa instituutissa.
Kuvaaja: Lauri Ojanen
töön. Tallennus ja säilytys ovat olleet pitkälti har- rastajien varassa kyseiset vuodet.
Suomalainen pelihistoria on tosin saatu kerät- tyä kirjallisesti varsin hyvin. Vaikka itse pelien tal- lennuksessa on aukko, niin historiankirjoituksen puolesta tiedetään suhteellisen hyvin mitä on jul- kaistu, milloin ja mille alustoille.
Näihin kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu levitykseltään ja tuotannoltaan varsin kirjavaa pe- limateriaalia. On tietokoneille ja konsoleille pe- rinteisinä fyysisinä kappaleina julkaistuja isompia pelejä isommilta kustantajilta, mutta myös yksit- täisten koodareiden tai kaveriporukoiden teke- miä verkossa levitettyjä pienpelejä.
Pelien arkistointi laajentuu
Toiveita digitaalisten pelien alkutaipaleen arkis- toinnista on tullut tutkijoilta ja pelialan edusta-
kulkuaan suomalaisten pelitalojen taidonnäyt- teinä. Suomalaiset pelintekijät ovat vahvasti pai- nottuneet mobiilipeleihin. Mobiilipelejä ei käy- tännössä levitetä tallenteena lainkaan, joten kaik- ki suomalaiset mobiilipelit julkaistaan vain ver- kossa. Arkistoinnin laajentaminen näihin lienee seuraava askel pelien tallentamisessa. &
Tietoa kirjoittajista:
Lauri Ojanen, kirjastosihteeri Kansalliskirjasto
Email. lauri.ojanen@helsinki.fi Aija Vahtola, johtava tietoasiantuntija Kansalliskirjasto
Email. aija.vahtola@helsinki.fi
