Emmi Yli-Sissala & Semi Yli-Sissala
Aikuisten infektiopotilaiden
kokemuksia sairaalaeristyksessä saamastaan hoidosta
Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja AMK
Sairaanhoitotyön koulutusohjelma SXO19S2B
Opinnäytetyö
22.10.2021
Tekijä Emmi Yli-Sissala, Semi Yli-Sissala
Otsikko Aikuisten infektiopotilaiden kokemuksia sairaalaeristyksessä saamastaan hoidosta
Sivumäärä 23 sivua + 2 liitettä
Aika 22.10.2021
Tutkinto Sairaanhoitaja AMK
Tutkinto-ohjelma Hoitotyön koulutusohjelma
Ohjaajat Pihla Markkanen, lehtori
Opinnäytetyömme aiheena on aikuisten infektiopotilaiden kokemukset eristyksessä saa- mastaan hoidosta sairaalassa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta kuvailla aikuis- ten infektiopotilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta eristyksessä sairaalassa. Analyysi- menetelmänä käytimme induktiivista sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tavoitteena on tuot- taa ajantasaista tutkittua tietoa suomeksi potilaiden kokemuksista eristyksissä sekä tutki- muksemme tavoitteena on parantaa eristyshoidonlaatua. Työtämme voi hyödyntää tervey- denhuollon moniammatillinen työyhteisö sekä terveysalan opiskelijat.
Opinnäytetyössä etsitään vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Miten aikuiset infektiopotilaat kokevat saadun hoidon sairaala eristyksessä?
2. Millä hoitotyön keinoilla voidaan luoda eristyshoitopotilaalle positiivisia kokemuksia sai- raalahoidossa?
Aineisto kerättiin syksyllä 2021 ja aineistoomme valikoitui vertaisarvioidut tutkimusartikkelit vuosilta 2010–2021. Aineisto kerättiin kriittisesti harkituista tietokannoista ja löytämämme analyysivaiheessa pidimme mielessä, vastaako löytämämme aineiston sisältö tutkimusky- symyksiimme.
Löytämämme aineiston tuloksista ilmenee, että potilaan kokemukset eristyshoidosta vaih- telee positiivisen ja negatiivisen välillä. Positiivisia kokemuksia, joita potilaat toivat ilmi tut- kimuksissa, esimerkiksi yksityisyys, oma rauha sekä helpottunut olo siitä, että potilaan ol- lessa eristyksissä suojaa muita potilaita saamasta tartuntaa. Yleisimmät negatiiviset tun- teet, joita potilaat toivat ilmi kokevan eristyksissä, oli yksinäisyys, ahdistus ja masennus.
Tartunnan aiheuttama leima vaikutti potilaiden sosiaalisiin kontakteihin negatiivisesti, hei- kentäen heidän elämänlaatuaan.
Potilaan kokiessa eristyksen rajoittavaksi ja loukkaavaksi tekijäksi, niin tutkimustulosten mukaan potilaan on helpompi hyväksyä asia riittävällä ja asiallisella tiedonannolla.
Adaptiivisia selviytymiskeinoja, joita tutkimuksissa kuvattiin, nousi tärkeäksi tukiverkosto.
Tukiverkoston ollessa läsnä esimerkiksi puhelimen välityksellä, eristyspotilaat tuntevat olon turvalliseksi ja tuetuksi, jolla voitiin ennaltaehkäistä potilaan emotionaalinen romahtaminen.
Avainsanat infektio, potilas, eristys, kokemus, havainto
Author Emmi Yli-Sissala, Semi Yli-Sissala
Title Adult Infection Patients’ Experiences of Isolation Care in Hospital Setting
Number of Pages 23 pages + 2 appendices
Date 22 October 2021
Degree Programme Bachelor of Health Care
Instructors Pihla Markkanen, Senior Lecturer
This thesis is part of Metropolia’s bachelor’s degree programme in social and health ser- vices and especially in nursing programme. The objective of this thesis is to describe the experiences of adult infection patients about the treatment they receive in isolation in a hospital setting.
The aim of the thesis was to produce up-to-date researched information about patients’ ex- periences in isolation and to improve the quality of isolation care. Our thesis can benefit the multidisciplinary healthcare work community as well as all the students in the field.
Our goal was to answer the following research questions:
1. How do adult infectious patients experience the treatment received in hospital iso- lation?
2. What tools can be used to create positive experiences for isolation care patients in hospital care?
Descriptive literature review was used as the research method and the material was ana- lyzed using the ways of inductive content analysis. The material was gathered during fall of 2021 and as the material we have used academically published articles of nursing science from the years 2010 to 2021. The material was gathered from critically considered data- bases and while analyzing the content we have simultaneously reflected whether the con- tent answers our research questions.
The results of this thesis show that patients’ experiences of isolation care vary from posi- tive to negative. Some of the positive aspects of isolation care that studies show are pri- vacy and peace that the private isolation room provides. Experiences of isolation care re- vealed various negative experiences due to lack of social contacts, loss of sense of time, physical isolation, and limited mobility
If the patient perceives isolation as a limiting and offensive factor, then the research results show that it is easier for the patient to accept the matter with adequate and relevant infor- mation about patient’s health situation from the medical staff.
Keywords infection, patient, isolation, experience, perceptions
1 Johdanto 1
2 Infektion synty ja vaikutus elimistöön 2
3 Tavanomaiset varotoimet ja varotoimiluokat 3
4 Eristyshoitoon liittyvät lait 4
5 Tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset 5
6 Opinnäytetyön toteutus 5
6.1 Kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmä 5
6.2 Aineiston haku ja valinta 6
6.3 Opinnäytetyön aineisto 7
6.4 Sisällönanalyysi analyysimenetelmänä 7
7 Aikuisten infektiopotilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta sairaalaerityksessä 11
7.1 Positiiviset kokemukset 11
7.2 Kielteiset kokemukset 11
7.2.1 Tartunnan aiheuttama leimaantuminen 12
7.2.2 Eristyshuoneen fyysinen ympäristö ja potilasturvallisuus 13 7.2.3 Suojavarusteiden epäjohdonmukainen käyttö 13
7.3 Kokemukset saadun tiedon riittävyydestä 14
8 Hoitotyön keinoja luoda positiivisia kokemuksia eristyshoitopotilaille
sairaalahoidossa 15
9 Pohdinta 16
9.1 Tulosten tarkastelu 16
9.2 Eettisyys ja luotettavuus 18
9.3 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset 19
9.4 Ammatillinen kasvu 20
Lähteet 21
Liitteet
Liite 1. Tiedonhakutaulukko Liite 2. Analyysirunko
1 Johdanto
Tartuntataudilla eli infektiotaudilla tarkoitetaan sairautta tai tartuntaa, joka aiheutuu eli- mistössä lisääntyvien mikrobien tai niiden osien taikka loisten seurauksena. Tartunta- tautina pidetään myös mikrobin myrkyn taikka prionin aiheuttamaa tilaa. (Tartuntatauti- laki 1227/2016.) Tartuntavaarallisen taudin kantajan eristämisellä pyritään estämään sairauden leviämistä muihin potilaisiin, työntekijöihin tai vierailijoihin (Karhu-
mäki & Jonsson & Saros 2016: 192).
Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden mukaan, sairaanhoitajan tulee kunnioittaa potilaan päätöstä, itsemääräämisoikeutta sekä kannustaa potilasta osallistumaan hoitoaan kos- keviin päätöksiin (Sairaanhoitajaliitto 2021). Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tode- taan kuitenkin, että ihmisen perusoikeuksiin kuuluva vapautta voidaan rajoittaa, mikäli epäillään hänen levittävän tartuntavaarallista tautia (Euroopan ihmisoikeussopimus 63/1999). Miten asia muuttuu, kun kyseessä on tartuntavaarallista tautia kantava poti- las, jonka perusoikeuksiin kuuluvaa vapautta joudutaan rajoittamaan lain nojalla?
Vaikuttaako rajoittaminen potilaan kokemukseen saadun hoidon laadusta?
Aihettamme koskien eristyshoidon aiheuttamista kokemuksista potilaalle on tutkittu ai- kaisemmin laajasti. Barrattin, Shabanin, Moylen (2011: 182) tekemä tutkimus osoittaa, että potilaan kokemus eristyksessä vaihtelee huomattavasti positiivisten ja negatiivisten välillä. Osa potilaista koki positiiviseksi esimerkiksi eristyshuoneen antaman yksityisyy- den ja hiljaisuuden, kun taas osalle potilaista se aiheutti haitallisia psykologisia vaiku- tuksia. Näitä haitallisia psykologisia vaikutuksia, joita tutkimus tuo ilmi, ovat muun mu- assa ahdistuneisuus, masennus, yksinäisyys, tylsyys sekä tartunnan tuoma leimaantu- misen tunne
Wardin (2000: 166, 168) tutkimuksessa nousee kolme olennaisinta asiaa, jotka paran- tavat potilaan kokemusta eristyshoidosta. Tutkimukseen osallistuvat potilaat toivat ilmi, että hyvä kommunikaatio potilaan ja hoitohenkilönkunnan välillä sekä yksilöllisen tiedon tarjoaminen potilaan hoidosta suullisessa sekä kirjallisessa muodossa parantaisi huo- mattavasti potilaan eristyskokemusta. Tutkimuksessa potilaat nostivat myös parempien eristystilojen olevan ennaltaehkäisevässä asemassa eristyksen aikana aiheutuvaan tyl- syyteen.
Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla aikuisten in- fektiopotilaiden kokemuksia sairaalaeristyksessä saamastaan hoidosta. Aiheemme on ajankohtainen ja tärkeä covid-19-pandemian ollessa läsnä sekä eristyspotilaiden hoi- don ollessa arkipäivää eri sairaanhoitopiireissä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuot- taa ajantasaista tutkittua tietoa suomeksi potilaiden kokemuksista eristyksissä sekä tuoda ilmi tutkimustuloksista nousevia hoitotyön keinoja potilaan positiivisten kokemus- ten luomiseksi. Opinnäytetyömme tilaajamme on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoi- topiiri (HUS). Hyödynsaajat ovat koko terveydenhuollon moniammatillinen työyh- teisö sekä terveysalan opiskelijat.
2 Infektion synty ja vaikutus elimistöön
Infektion tartunta syntyy, kun mikrobi siirtyy henkilöstä, eläimestä tai ympäristöstä eli- mistöön. Siihen aiheuttaako tartunta infektiosairautta vaikuttaa ihmisen vastustus- kyky, tartunnan aikana saatujen mikrobien määrä, sekä mikrobin virulenssi eli taudinai- heuttamiskyky. (Lumio 2021a.)
Infektion ollessa kliininen eli oireileva ja hoitoa vaativa, se yleensä nostaa ruumiin läm- pötilaa. Lämpötilan nousu johtuu siitä, kun mikrobit aktivoivat valkosolut tuotta-
maan biologisesti aktiivisia aineita, jotka vaikuttavat lämmönsäätelykeskukseen, joka sijaitsee ihmisellä väliaivoissa. (Karhumäki ym. 2016:105.) Infektion alkaessa mak- sassa alkaa muodostumaan C-reaktiivista proteiinia jo 6–12 tunnissa tulehduksen alusta, mikä tekee siitä käyttökelpoisen tulehduskokeen (Tunturi 2021b).
Infektio saattaa myös vaikuttaa esimerkiksi aineenvaihdunnan ja verenkuvan muutok- siin, koska elimistö aktiivisesti yrittää taistella infektiota vastaan. Erilaisia verenkuva- muutoksia, joita infektio aiheuttaa ovat muun muassa leukopenia eli valkosolujen vähe- neminen, jota voi ilmetä esimerkiksi vaikeissa bakteeri-infektioissa. Leukosytoosi eli valkosolujen kokonaismäärän suurenemista voi ilmetä erilaisissa virusinfektioissa.
Muita verenkuvan muutoksia, joita voi esiintyä infektion aikana ovat tulehdusanemia, joka aiheuttaa hemoglobiiniarvon pienenemistä, sekä trombosytopenia, jossa verihiuta- leiden määrä vähenee. Verihiutaleiden määrän väheneminen johtuu infektion vaikutta- essa veren hyytymisjärjestelmään. (Karhumäki ym. 2016: 105–106.)
3 Tavanomaiset varotoimet ja varotoimiluokat
Tavanomaiset varotoimet ovat infektioiden torjunnan perusta ja tavanomaisia varotoi- mia käytetään tarvittaessa muiden varotoimiluokkien lisäksi. Tavanomaiset varotoimet sisältävät: huolellisen käsihygienian, oikeaoppisen suojainten käytön, aseptiset työta- vat, eritetarhadesinfektion sekä pisto ja viiltotapaturmien ehkäisyn. (THL 2020.) Tavan- omaiset varotoimet perustuvat siihen periaatteeseen, että kaikki hoitohenkilökunnan kohtaamat potilaan kehonnesteet ja eritteet, iho ja limakalvot voivat sisältää tarttuvia komponentteja, jotka voivat vaarantaa terveydenhuollon työntekijän (Harding & Alm- quist & Hashemi 2011: 367). Tavanomaisia varotoimia oikeaoppisesti käyttäen katkais- taan kosketus ja tartuntatiet potilaasta toiseen tai henkilökunnasta potilaaseen ja poti- laasta hoitohenkilökuntaan (Karhumäki ym. 2016: 75).
Eristyshoitoa vaativia infektiosairauksia ovat esimerkiksi covid-19, tuberkuloosi, clostri- dium difficile sekä moniresistentit bakteerit (esim. MRSA, VRE, polio). Muun muassa nämä sairaudet leviävät helposti kosketuksen välityksellä sekä ilmateitse ja tarvitsevat mahdollisuuksien mukaan yhden hengen huoneen tartuntaketjun katkaisemiseksi. Jos yhden hengen huonetta ei ole saatavissa, voidaan samaa sairautta sairastavat potilaat asettaa samaan huoneeseen, kohorttiin. (Karhumäki ym. 2016: 194.)
Seuraavaksi avaamme lyhyesti kolme hoitotyössä käytettävää varotoimiluokkaa: Ilma- eristys, pisaravarotoimet ja kosketusvarotoimet. Kontaminaation välttämiseksi on erityi- sen tärkeää, että henkilökunta noudattaa oikeaoppisesti varotoimia tartuntaketjujen kat- kaisemiseksi. Mikrobi saattaa myös levitä useiden tartuntareittien kautta, jolloin on sa- manaikaisesti käytettävä useampaa varotoimiluokkaa. (THL 2020).
Ilmaeristystä käytetään niiden potilaiden kohdalla, joilla tiedetään tai epäillään olevan ilmatartunnan kautta leviävä sairaus. Tautia aiheuttaa ilmassa leijailevat mikropartikke- lit, joita erittyy esimerkiksi potilaan yskiessä tai aivastaessa tai muun aerosolia muo- dostavan toimenpiteen yhteydessä, esim. liman imeminen. Sairauksia, joita hoidetaan ilmaeristys toimenpitein ovat muun muassa tuberkuloosi, tuhkarokko, vesirokko, SARS/
MERS sekä erilaiset verenvuotokuumeet. (Lapin sairaanhoitopiiri 2020.)
Pisaravarotoimia käytetään tavanomaisten varotoimien lisäksi niiden potilaiden koh- dalla, joilla tiedetään tai epäillään olevan pisaroiden välityksellä leviävä tauti. Pisaroita syntyy yskiessä, niistäessä, puhuessa, aivastaessa tai aerosolia muodostavien toimen- piteiden yhteydessä. Pisaratartuntana leviäviä sairauksia ovat muun muassa kurkku- mätä, erilaiset hengitystieinfektiot, esimerkiksi influenssa sekä covid-19 tauti. (Lapin sairaanhoitopiiri 2021.)
Kosketusvarotoimien ensisijainen tarkoitus on pysäyttää tartuntaketju, sen takia koske- tusvarotoimissa korostuu erityisesti käsihygienia, aseptiset työskentelytavat sekä suo- jainten oikeaoppinen käyttö. Tyypillisimpiä sairauksia, joita hoidetaan kosketusvarotoi- min ovat esimerkiksi moniresistentit bakteerit. (Karhumäki ym. 2016: 193–194.)
4 Eristyshoitoon liittyvät lait
Eristyshoidosta on säädetty tartuntatautilain 1227/2016 pykälissä 63–66, jonka mu- kaan virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä yleisvaaralli- seen tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön eris- tämisestä enintään kahden kuukauden ajaksi, jos taudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä. Eristystä voidaan jatkaa enintään kuudella kuukaudella kerral- laan eteenpäin, jos edellytys eristykselle on vielä voimassa. Eristäminen on lopetettava heti, kun 63 §:n mukaisia edellytyksiä ei enää ole. Eristämisen lopettamisesta päättää virkasuhteinen kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri.
Tartuntatautilain 1227/2016 §:n 60 nojalla tartuntataudeista vastaava lääkäri voi mää- rätä henkilön myös enintään yhden kuukauden ajaksi karanteeniin. Päätös karantee- nista edellyttää henkilöllä todetun tartunnan tai perusteellisesti epäillyn altistumisen tar- tuntavaaralliselle taudille. Karanteeni on purettava heti, kun edellytyksiä karanteenille ei enää ole.
5 Tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kautta kuvailla ai- kuisten infektiopotilaiden kokemuksia saamastaan eristyshoidosta sairaalassa. Opin- näytetyön tavoitteena on tuottaa ajantasaista tutkittua tietoa suomeksi potilaiden koke- muksista eristyksissä sekä tutkimuksemme tavoitteena on parantaa eristyshoidonlaa- tua tuomalla ilmi tutkimustuloksista nousevia hoitotyönkeinoja potilaan positiivisten ko- kemusten luomiseksi. Työtä voi hyödyntää terveydenhuollon moniammatillinen työyh- teisö sekä terveysalan opiskelijat.
Opinnäytetyössä etsitään vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Miten aikuiset infektiopotilaat kokevat saadun hoidon sairaalaeristyksessä?
2. Millä hoitotyön keinoilla voidaan luoda eristyshoitopotilaalle positiivisia kokemuksia sairaalahoidossa?
6 Opinnäytetyön toteutus
6.1 Kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmä
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytämme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kan- gasniemi ym. (2013: 291–292, 294) mukaan kuvaileva kirjallisuuskatsaus on luonteel- taan aineistolähtöistä ja ymmärtämiseen tähtäävää ilmiön kuvausta, sekä menetelmän tarkoituksena on usein etsiä vastauksia kysymyksiin ja kuvailla mitä ilmiöstä tiede- tään. Kirjallisuuskatsauksen eri vaiheet on kuvattu alla olevassa kuviossa.
Kuvio 1. Kirjallisuuskatsauksen eri vaiheet
Tutkimuskysymysten
muodostaminen Aineiston valinta Kuvailun
rakentaminen Tulosten tarkastelu
6.2 Aineiston haku ja valinta
Käytimme aineiston tiedonhakuun meille entuudestaan tuttua Medic-tietokantaa. Metro- polian kirjaston pitämässä työpajassa saimme uusia tietokantoja aineiston haun helpot- tamiseksi kuten PubMed, Cinahl sekä Proquest Central. Teimme myös Metropo- lian sähköisten tietokantojen lisäksi manuaalisen tiedonhaun. Manuaali-
sen haun teimme siten, että etsimme valittujen artikkeleiden lähdeluettelosta otsikoiden perusteella sopivia tutkimusartikkeleita, jotka tukisivat tutkimustamme ja vastasivat tut- kimuskysymyksiimme.
Tutkittua tietoa löytyi aiheestamme enemmän kansainvälisistä teoksista, kuin suomalai- sista. Suomalaiset teokset keskittyivät useimmiten psykiatrisen hoidon kautta tapahtu- vaan eristyshoitoon, joka oli yksi meidän poissulkukriteereistämme. Hakusanoina käy- timme infektio, aikuinen, potilas, eristys, kokemus, kosketusvarotoimet, ja sai-
raala. Englanniksi infection, adult, patient, isolation, experience, contact precautions, isolation ward, hospitalization, isolation room, hospital. Tiedonhakua havainnoll- istetaan taulukossa 1, jossa erittelimme aineiston sisäänotto ja poissulkukriteerit.
Taulukko 1. Sisäänotto ja poissulkukriteerit
SISÄÄNOTTOKRITEERIT - Aikuisten infektiopotilaiden kokemuk- siin eristyshoidossa kohdennetut tut- kimukset.
- Vuoden 2010–2021 vertaisarvioidut tutkimusartikkelit.
- Jufo portaalissa vähintään tason 1 tutkimusartikkelit.
- Aineisto vastaa tutkimuskysymyksiin.
- Aineisto on saatavilla kokonaan mak- suttomasti.
- Suomen sekä englanninkieliset tutki- mukset.
POISSULKUKRITEERIT
-
Mielenterveyttä, lapsia tai kirurgiaa koskevat artikkelit.- Vuoden 2010 vanhemmat tutkimuk- set.
- Aineisto ei vastaa tutkimuskysymyk- siin.
- Aineisto ei kokonaan saatavilla tai on maksullinen
- Ei suomen tai englanninkielinen tutki- musartikkeli.
6.3 Opinnäytetyön aineisto
Opinnäytetyöhön valittiin kahdeksan tutkimusartikkelia. Tietokannoista löysimme viisi sekä hyödyntämämme manuaalisen haun perusteella valitsimme opinnäytetyöhön kolme tutkimusartikkelia. Artikkeleista seitsemän on englannin ja yksi suomen kielellä.
Tutkimukset ovat kirjoitettu Australiassa (Shaban ym. 2020), Kiinassa (Woong ym.
2021), Ruotsissa (Skyman & Lindahl & Bergbom & Thunberg Sjöström & Åhrén 2016), Etelä-Koreassa (Haeng-Mi & Won-Hen & Young-Hui & Hye-Ryun 2021),
kaksi tutkimusta Suomessa (Luokkakallio & Kylmä & Roos & Haapa & Suominen 2017), (Lohiniva & Dub & Hagberg & Nohynek 2021) sekä kaksi tutkimusta Yhdysval- loissa (Mehrotra ym. 2013) sekä (Abad & Fearday & Safdar 2010.)
Löytämämme tutkimusartikkelit on julkaistu tieteellisissä vertaisarvioiduissa lehdissä, jotka kuuluvat julkaisufoorumin tasoluokkaan 1. Aineisto valittiin tutkimuskysymyksien pohjalta, miten tutkimukset parhaiten vastasivat kysymyksiimme. Aineistosta kirjoi- timme analyysirungon ja tiedonhakutaulukon liitteeksi 1 ja 2.
6.4 Sisällönanalyysi analyysimenetelmänä
Analyysimenetelmänä käytimme induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyy- siä. Analyysimenetelmän tarkoituksena on järjestää aineisto tiiviiseen ja selkään muo- toon kadottamatta sen sisältämää alkuperäistä informaatiota. Induktiivinen sisällönana- lyysi koostuu kolmesta eri vaiheesta: aineiston pelkistäminen eli redusointi, aineiston ryhmittely eli klusterointi sekä viimeisenä teoreettisten käsitteiden luominen eli abstra- hointi. (Tuomi & Sarajärvi 2018: 122.)
Sisällönanalyysin ensimmäisessä vaiheessa pilkoimme löytämämme aineiston datan pienempiin osiin. Jonka jälkeen poimimme löytämästämme aineistosta kaiken olennai- sen tiedon, joka tuki meidän tutkimustamme. Löysimme aineistosta alkuperäisilmaisuja 114 kappaletta. Suomensimme kansainvälisistä artikkeleista löytämämme alkuperäisil- maukset hyödyntämällä koulumme kautta mahdollistamaa MOT kielipalvelua. Suomen- tamisen jälkeen pelkistimme alkuperäisilmaukset pelkistetyiksi ilmaisuiksi. Seuraa- vassa taulukossa esimerkki ote meidän sisällönanalyysimme redusointivaiheesta.
Taulukko 2. Esimerkki redusointivaiheesta
Redusointivaiheen jälkeen jatkoimme klusterointi eli ryhmittelyvaiheeseen. Tässä seu- raavassa vaiheessa alkuperäisilmaisut sekä pelkistetyt ilmaisut käytiin tarkasti läpi ja pyrittiin löytämään samankaltaisuuksia ryhmittelyn helpottamiseksi ja alaluokkien muo- dostamiseksi. (Tuomi & Sarajärvi. 2019: 126.) Ryhmittelyvaiheessa alaluokkia sisäl- lönanalyysiimme muodostui yhteensä 38 kappaletta.
Taulukko 3. Esimerkki klusterointivaiheesta
Pelkistetyt ilmaukset Alaluokat Huumori koettiin mieltä nostattavana te-
kijänä
Huumori
Eristyksessä olo tuntui, kuin olisi vanki- lassa
Tunne vapauden riistosta
Potilaat kokivat alempiarvoisuuden tun- netta
Itsetunnon aleneminen
Sisällönanalyysin viimeisenä vaiheena on abstrahointivaihe. Abstrahointivaiheessa eli yleiskäsitteiden muodostusvaiheessa erotellaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto ja valikoidun tiedon perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä. Käsitteellistämistä jatketaan niin kauan kuin se aineiston sisällön näkökulmasta on mahdollista, pitäen huolta, että aineistossa säilyy polku alkuperäisdataan. (Tuomi & Sarajärvi. 2019: 126.)
Alkuperäisilmaus Suomennos Pelkistetty ilmaus
“To keep up their spirits and to turn feelings of uneasiness into humor seemed to pro- vide some comfort and relief.”
Hyvän mielen ylläpitä- miseksi ja levottomuuden tunteiden muuttaminen huumoriksi näytti tuovan potilaille lohtua ja helpo- tusta.
Huumori koettiin mieltä nos- tattavana tekijänä
“The participants described the environment as being similar to confinement, jail.”
Osallistujat kuvailivat eris- tyksessä olemisen saman- laiseksi, kuin olisivat van- kilassa.
Eristyksessä olo tuntui, kuin olisi vankilassa
Tartunnan saaneet arvelivat tartunnan leimaavan heidät loppuiäksi, mikä koettiin ih- misarvoa loukkaavana.
Potilaat kokivat alempiarvoi- suuden tunnetta
Sisällönanalyysissa meille muodostui pääluokkia yhteensä neljä (4) kappaletta. Ensim- mäiseen tutkimuskysymykseen muodostui kolme (3) pääluokkaa: eristyksen aiheutta- mat kokemukset, eristyshuoneen fyysinen ympäristö, kokemukset saadun tiedon riittä- vyydestä. Toiseen tutkimuskysymykseen muodostui yhdeksi pääluokaksi: hoitotyönkei- not positiivisten kokemusten luomiseksi. Taulukossa 4 on esitetty abstrahointivai- heemme.
Taulukko 4. Abstrahointivaihe
Alaluokat Yläluokat Pääluokka
Oma rauha Helpotus
Oman elämän reflektointi
Ahdistus Masennus Yksinäisyys Häpeä
Huono omatunto Turvattomuus Pelko
Mielialanlasku Epätietoisuus
Itsetunnon aleneminen Shokkitila
Ammattimainen potilaan kohtaaminen
Huumori
Myönteiset kokemukset
Kielteiset kokemukset
Potilaan kohtaaminen
Eristyksen aiheuttamat ko- kemukset
Televisio Kello Ikkuna
Puutteet eristyshuoneessa Eristyshuoneen fyysinen ympäristö
Tunne vapauden riistosta Ajantajun menettäminen Rajattu liikkuminen Sosiaalisen vuorovaiku- tusten puute
Hoitaja käynyt vain pakolli- set käynnit
Hoitovirheet
Elämää eristyshuoneessa
Tieto auttoi sopeutumaan Tieto oli asiallista
Tieto annettiin rauhoitta- vasti
Tieto oli ristiriitaista Tieto oli puutteellista Tietoa ei annettu ollen- kaan
Tiedonsaanti oli riittävää
Tiedonsaanti oli riittämä- töntä
Kokemukset saadun tie- don riittävyydestä
Perhe Ystävät
Älypuhelimet ja vastaavat laitteet
Riittävä fyysisen tilan jär- jestäminen
Ikkunoiden järjestäminen eristyshuoneeseen
Tukiverkosto
Digitalisaatio
Käytännön keinot
Hoitotyönkeinot positiivis- ten kokemusten luo- miseksi
7 Aikuisten infektiopotilaiden kokemuksia saamastaan hoi- dosta sairaalaerityksessä
7.1 Positiiviset kokemukset
Osalle tutkimukseen osallistuvista potilaista eristyskäytännöt olivat selkeä heijastus hoi- tohenkilökunnan ammattitaidosta sekä hyvästä hoidon laadusta, mikä lisäsi potilaiden luottamusta terveyden huoltojärjestelmään ja auttoivat lievittämään heidän alkuperäisiä huolenaiheitaan tartunnan suhteen. (Shaban ym. 2020: 1448). Ammattimaminen koh- taaminen ja tietotaito eristyshoitoa ja tarttuvia tauteja kohtaan herättää potilaassa luot- tamusta ja tuo helpotusta oloon, muutenkin hankalassa ja stressaavassa tilanteessa.
Tämä lisää positiivista kokemusta saadusta hoidosta. (Skyman & Lindahl & Bergbom &
Sjöström & Åhrén 2016: 816.)
Potilaan positiivista kokemusta lisäsi eristyshuoneen tuoma yksityisyys (Shaban ym.
2020: 1446), rauha muista potilasta sekä tieto siitä, että olemalla eristyksissä suojaavat muita potilaita tartunnalta. (Luokkakallio ym. 2017: 36). Osa tutkimukseen osallistuvista potilaista toi myös eristyksen positiivisen näkökulman esiin ja totesivat sen tarjonneen heille mahdollisuuden pohtia elämäänsä rauhassa. Osallistujat, jotka otettiin sairaala- hoitoon talvella ja heidät vapautettiin keväällä, muistelivat useita kuukausia kestäneitä sairaalahoitoja, he tunsivat helpotusta ja kiitollisuutta saadessaan vapautensa takaisin.
(Haeng-Mi & Won-Hee & Young-Hui & Hye-Ryun 2021: 9.)
Huumorin todettiin myös helpottavan ahdistusta ja antavan helpotusta eristyshoidossa olemiseen. Potilaat kokivat, että huumorin avulla he saivat tilanteen omaan kontrolliinsa ja pystyivät muun muassa nauramaan hoitohenkilökunnalle, jotka ylimitoittivat varotoi- mensa tietämättömyyden vuoksi. (Skyman ym. 2016: 816–817.)
7.2 Kielteiset kokemukset
Kokemukset eristyshoidosta toivat esille erilaisia negatiivisia kokemuksia sosiaalisten kontaktien puutteen, ajantajun menetyksen, fyysisen eristyksen ja rajallisen liikkumisen vuoksi (Shaban ym. 2020: 1448). Tartunnasta saatu tieto aiheutti potilaissa tunnekoke-
muksia, joiden voimakkuus vaihteli lievistä tunteista voimakkaisiin tunteisiin. Lievät tun- teet aiheuttivat ihmetystä ja kysymyksiä siitä, mistä potilaat arvelivat saaneensa tartun- nan. Voimakkaat tunteet ilmenivät aggressiivisuutena, häpeänä, turvattomuutena, mie- lialan laskuna, pelkona ja shokkitilana. (Luokkakallio ym. 2017: 35–36.)
Eristyksen psykologiset seuraukset muuttuivat merkittäviksi sairaalahoidon keston pit- kittyessä (Shaban ym. 2020:1449). Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa mitattiin potilaan ahdistusta ja masennusta eristyksissä HADS pistetaulukon avulla. Potilaan HADS pis- teet nousivat suhteessa eristyksen pituuteen. Potilailla, joilla oli viikon kestävä eristys- hoito, oli keskimääräisesti korkeammat pisteet ahdistuksesta, masennuksesta ja alhai- semmat itsetunto pisteet. Korkeisiin HADS pisteisiin vaikutti myös, jos potilaalla oli mie- lenterveysongelmia aikaisemmin. (Abad ym. 2010: 98.)
7.2.1 Tartunnan aiheuttama leimaantuminen
Tieto tarttuvasta taudista aiheuttaa potilaille epävarmuutta, syyllisyyttä, häpeää ja pel- koa. Pelkoa aiheutti se, että tartunnan saaneet uskoivat tartunnan leimaavan heidät loppuiäksi, joka koettiin ihmisarvoa loukkaavana tekijänä. (Luokkakallio ym. 2017: 35.) Lohinivan ym. (2021: 6) tutkimuksessa, jossa tutkittiin covid-19-taudin aiheuttamaa lei- maantumisen tunnetta, todettiin, että jotkut tutkimukseen osallistuvista potilaista uskoi- vat ihmisten olevan vihaisia heille siitä, että he asettivat toiset, etenkin lapset, tartunta- vaaraan saadessaan tiedon positiivisesta koronatartunnasta. Tartunnan aiheuttama leima vaikutti tutkimukseen osallistuvien potilaiden sosiaalisiin kontakteihin negatiivi- sesti, heikentäen heidän elämänlaatuaan.
Luokkakallion ym. (2017: 34–35) teettämässä tutkimuksessa MRSA tartunnan saaneet pelkäsivät tartunnan aiheuttavan syrjintää sekä arvelivat MRSA tartunnan leimaavan heidät loppuiäksi, mikä koettiin ihmisarvoa loukkaavana. Samanlaisia potilaskokemuk- sia nousi myös Haeng-Mi ym. (2021: 11, 13) tutkimuksessa, jossa tutkittiin covid-19- potilaiden kokemuksia eristyksissä. Osaa potilaista ärsytti se, että heitä kohdeltiin, kuin spitaalisia ja kokivat olonsa petetyiksi, kun heidän ystävänsä välttivät heitä ja puhuivat heidän selkänsä takana. Potilaat kokivat vielä täysin toivuttuaan taudista, että heidän ympärillään olevat ihmiset pelkäsivät joutumista fyysiseen kosketukseen heidän kans- saan. Tällainen sosiaalisen fobian ilmiö aiheutti covid-19-taudista toipuneille potilaille ahdistuneisuusoireita, kuten kohonnutta sykettä ja vapisevaa ääntä, he tunsivat sääliä itseään kohtaan tapahtuneiden dramaattisten muutosten vuoksi.
7.2.2 Eristyshuoneen fyysinen ympäristö ja potilasturvallisuus
Sairaalahuoneiden fyysinen ympäristö aiheutti potilaissa kokemuksen, että heidät eris- tetään kokonaan muusta ulkopuolisesta maailmasta. Eristyshuone rajoitti heidän liikku- mistaan sekä fyysisen toiminnan harjoittamista. Television, kellon, ikkunoiden tai peilin puute eristyshuoneissa aiheutti myös ajantajun katoamista. (Shaban ym. 2020: 1448.) Osa potilaista kuvaili eristyshuoneessa olemista myös, kuin olisivat olleet vankilassa.
Alipaineistetut eristyshuoneet olivat kylmiä ja huoneilma oli kuivaa, joka aiheutti poti- laissa kaipuun päästä raikkaaseen ilmaan ja näkemään ulkomaailman maisemaa. (Ha- eng-Mi ym. 2021: 9.)
Aineistosta ilmeni, että eristyspotilaat saivat vajaa puolet vähemmän hoitajan käyntejä, kuin ne potilaat, jotka eivät olleet eristyksessä(Abad ym. 2010: 99). Tämä aiheuttaa potilaissa kokemuksen, että heitä hoitava hoitohenkilökunta välttelee heitä käydessään eristyshuoneessa vain pakolliset käynnit (Luokkakallio ym. 2017: 36). Hoidon ollessa epätasa-arvoista eristyspotilaiden ja ei-eristyspotilaiden kesken on kiinnitettävä erityistä huomiota potilasturvallisuuteen. Tutkimukset, joissa arvioitiin potilasturvallisuutta, todet- tiin, että eristyspotilaat kokivat jopa kahdeksan kertaa todennäköisemmin hoitovirheitä hoidossaan. Hoitovirheet ilmenivät esimerkiksi potilaan kaatumisina, painehaavoina, neste- ja elektrolyyttihäiriöinä, vitaalielintoimintojen puutteellisena kirjauksena potilas- kertomuksessa, tai potilaasta ei moneen päivään saatettu ottaa vitaaleja. (Abad &
Fearday & Safdar 2010: 101.)
7.2.3 Suojavarusteiden epäjohdonmukainen käyttö
Tutkimustuloksista käy ilmi se, miten ajoittain potilaat kokivat hoitohenkilökunnan suo- javarusteiden käytön epäjohdonmukaiseksi. Sairaalassa henkilökunnan suojavarustei- den käyttö vaihteli puutteellisesta, liialliseen suojainten käyttöön (Luokkakallio ym.
2017: 36). Liiallinen suojavarusteiden käyttö hoitohenkilökunnan toimesta koettiin pelot- tavana ja voimisti potilaissa taudin vaarallisuuden kokemusta (Mehrotra ym. 2013: 5).
Usein potilaat tuntevat tarttuvan taudin suojautumisrutiinit ja kun he kohtaavat hoito- henkilökunnan, joka ei tunne käytäntöjä aiheuttaa tämä usein epäluottamusta ja nega- tiivisia tunteita, varsinkin jos hoitohenkilökunta on ylipukeutunut tilanteeseen nähden.
(Skyman ym. 2016: 816).
7.3 Kokemukset saadun tiedon riittävyydestä
Eristyksellä on monenlaisia vaikutuksia potilaiden kokemuksiin. Potilaat voivat kokea eristämisen rajoittavana ja loukkaavana, mutta perustelujen jälkeen he hyväksyvät sen.
Tiedon kulku oli riittävää, kun henkilökunta antoi tietoa asiallisesti sekä kattavasti, sillä potilas koki, että riittävä tieto auttoi tartunnan saaneita sopeutumaan tilanteeseensa pa- remmin, sekä potilaat ymmärsivät sen mitä tartunta merkitsee heidän elämässään.
(Luokkakallio ym. 2017: 35.)
Potilaiden kokemukset saadun tiedon riittävyydestä vaihteli riittämättömästä riittävään.
Puutteellinen tieto aiheutti potilaille muun muassa väärinkäsityksiä, sillä jotkut potilaat saattoivat luulla, että tartunta oli hoidettu jo pois antibiooteilla. Tiedon antamisen puut- teellisuus ilmeni myös siten, että potilaille annettiin heidän tartunnastaan tietoa vain pa- perilla ja tieto tartunnan vakavuudesta oli ristiriitaista. (Luokkakallio ym. 2017: 34–35.)
Vaikka potilaat kertoivat kokeneensa luottamusta lääkäreihinsä ja hoitajiin, he ilmaisivat haluavansa saada lisätietoja sairauksistaan, hoidostaan sekä taudin ennusteista hoita- vilta lääkäreiltään (Shaban ym. 2020: 1449). Erityisesti infektiolääkärien sekä hygienia- hoitajien koettiin antavan luotettavaa, selkeää ja rauhoittavaa tietoa potilaiden tartun- nastaan ja terveydentilastaan. (Luokkakallio ym. 2017: 35). Osittain potilaat ratkaisivat tiedonsaannin puutteellisuuden ongelman lataamalla itse tietoja verkkosivustoilta ja muusta sosiaalisesta mediasta koskien omaa terveydentilaansa (Skyman ym. 2016:
816).
Puutteellinen tiedon kulku aiheuttaa potilaan hoidon epäorganisoitumista. Mehrotran ym. (2013: 5) tutkimukseen osallistuneet potilaat toivat ilmi, miten hoitohenkilökunta ei ollut yhtenäinen määräyksissään. Tutkimuksessa kuvataan eräs potilaskokemus, jossa elinsiirtoryhmä tuli kotiuttamaan potilasta hieman yhdeksän jälkeen aamulla, mutta poti- laan hoitotiimille ei ollut koskaan tullut kotiuttamismääräystä, jonka seurauksena poti- laan kotiuttaminen viivästyi neljällä tunnilla. Tällainen epäjohdonmukainen hoidon koor- dinoiminen, aiheutti potilaalle ylimääräistä turhautumisen tunnetta.
8 Hoitotyön keinoja luoda positiivisia kokemuksia eristyshoi- topotilaille sairaalahoidossa
Perheen ja ystävien tuki on tärkeä keino vahvistaa potilaan positiivista kokemusta eris- tyshoidosta. Tukiverkoston ollessa läsnä esimerkiksi puhelimen välityksellä sai eristys- potilaat tuntemaan olonsa turvalliseksi ja tuetuksi, jolla voitiin ennaltaehkäistä potilaan emotionaalinen romahtaminen. (Haeng-Mi ym. 2021: 15.) Samankaltaisia adaptiivisia selviytymiskeinoja eristäytymisen kielteisten psykologisten vaikutusten minimoimiseksi löysimme myös Shabanin ym. (2020: 1449) tutkimuksesta. Tutkimuksessa todettiin, että kun potilas sai olla yhteydessä älypuhelinten tai muiden vastaavien laitteiden kautta perheisiin sekä ystäviin, se vähensi potilaan yksinäisyyden tunnetta.
Muita käytännön keinoja, joiden avulla voidaan vahvistaa eristyspotilaalle positiivista sairaalakokemusta, on riittävän fyysisen tilan järjestäminen, jotta potilas voi liikkua va- paasti eristyshuoneessa sekä ikkunoiden järjestäminen eristyshuoneisiin, joiden avulla eristyspotilaat voivat muodostaa yhteyden huoneensa ulkopuolisiin tiloihin. Haeng-Min ym. (2021: 9) tutkimuksessa kerrotaan, että jotkut tutkimukseen osallistuvista potilaista lievitti eristyshuoneessa tuomaa tylsyyttä ja avuttomuuden tunnetta vastaan harjoitta- malla pieniä aktiviteetteja, kuten pyykin pesua, liikuntaa, lukemista, piirtämistä, kirjoitta- mista, musiikin kuuntelua, uskonnon harjoittamista ja pelien pelaamista.
Yksi erittäin tehokas käytännön keino kehittää eristyshoitopotilaiden positiivista koke- musta sairaalahoidosta kävi ilmi löytämästämme singaporelaisessa sairaalassa teh- dystä tutkimuksesta. Sairaalassa kehitettiin MyCare-sovellus, joka ladattiin eristys- huoneissa oleviin tabletteihin. MyCare-sovellus sisälsi laajasti tietoa potilaan hoidosta, kuten esimerkiksi potilaan päiväohjelman, lääkitystiedot sekä mahdolliset laboratorio- tutkimusvastaukset. Potilas sai applikaation kautta yhteyden hoitohenkilökuntaan sekä pystyi antamaan palautetta hoidostaan. (Woong ym. 2021: 4.)
Tabletille oli ladattu myös pelejä, sekä erilaisia tukimateriaaleja. Tukimateriaaleja oli muun muassa kyseisen sairaalan toimitusjohtajan rauhoittava viesti eristyksissä oleville potilaille. Siinä selitettiin potilaalle eristyksen syy sekä vakuutettiin videolla, että eristys- hoito ei tule vaikuttamaan hoidon laatuun. Tabletin kautta potilas sai myös ohjeet vara- maan tarvittaessa psykologin tai sosiaalityöntekijän vastaanottoaika tai ilmoittautumaan vertaistukiryhmään, jossa potilas voi osallistua muiden eristyksissä olevien kanssa vi-
deopuheluun. Tabletilta löytyi myös runsaasti psykososiaalista terveyttä ylläpitäviä ar- tikkeleita, rentoutumisharjoituksia sekä erilaisia äänikirjoja ja värityskirjoja ajan kuluksi.
(Woong ym. 2021: 4.)
Kymmenen 83 potilaasta, joille annettiin tabletit käyttöön, lähetti palautetta MyCare-so- velluksen kautta. Yhdeksän heistä arvioi sairaalakokemuksensa viidellä ja yksi potilas neljällä tähdellä. Kaikki 10 potilasta antoivat sovelluksessa olevalle tukimateriaalille viisi tähteä, sekä avoimiin kysymyksiin neljä potilasta ilmoitti, että toiminto, jonka avulla he voivat tarkistaa lääketieteelliset tiedot, oli hyödyllinen. Palaute tukimateriaaleista oli yli- voimaisen positiivista. (Woong ym. 2021: 5.)
Kyseisen sairaalan eristysosaston yksitoista (11) lääkäriä antoivat myös palautetta My- Care-sovelluksen käyttöönoton jälkeen. Kolme lääkäriä raportoi, että potilailla oli vä- hemmän kysymyksiä taudista ja hoitosuunnitelmistaan intervention jälkeen. Osa lääkä- reistä ei ilmoittanut muutoksista. Yksi lääkäri sanoi, että kaikki potilaat eivät käyttäneet sovellusta, koska sovelluksen oletuskieli oli englanti ja lääkäreitä pyydettiin auttamaan vaihtamaan oletuskieli kiinaksi. (Woong ym. 2021: 5–6.)
9 Pohdinta
9.1 Tulosten tarkastelu
Opinnäytetyön tulokset tukevat aikaisempia tutkimustuloksia potilaiden kokemuksista sairaalaeristyksissä (Barratt & Shaban & Wendy 2011; Ward 2000). Potilaan kokemuk- set eristyshoidosta vaihtelee edelleen positiivisen ja negatiivisen välillä. Jaoimme tutki- mustulokset neljään pääkategoriaan. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen muodostui kolme (3) pääluokkaa: eristyksen aiheuttamat kokemukset, eristyshuoneen fyysinen ympäristö, kokemukset saadun tiedon riittävyydestä. Toiseen tutkimuskysymykseen muodostui yhdeksi pääluokaksi: hoitotyönkeinot positiivisten kokemusten luomiseksi.
Positiivista kokemusta tukevia tunteita olivat eristyshuoneen tuoma yksityisyys, jota po- tilaat siteerasivat ”luksukseksi”. Oma rauha ja helpottunut olo siitä, että olemalla eris- tyksissä suojaavat muita potilaita saamasta tartuntaa. Joillekin potilaille eristyskäytän- nöt olivat selkeä heijastus hoitohenkilökunnan ammattitaidosta sekä hoidon laadusta, mikä lisäsi potilaiden luottamusta terveyden huoltojärjestelmään ja auttoivat lievittä- mään heidän alkuperäisiä huolenaiheitaan tartunnan suhteen.
Yleisimmät negatiiviset tunteet, joita potilaat toivat ilmi eristyksissä, olivat yksinäisyys, häpeä, huono omatunto, turvattomuus, pelko, mielialan lasku, epävarmuus, ahdistus ja masennus. Tartunnan aiheuttama leima vaikutti potilaiden sosiaalisiin kontakteihin ne- gatiivisesti, heikentäen heidän elämänlaatuaan. Osalle tartunnan aiheuttama leima ai- heutti vielä toivuttuaan taudista ahdistuneisuusoireita, kuten kohonnutta sykettä ja vapi- sevaa ääntä. Potilaat tunsivat sääliä itseään kohtaan itsessä tapahtuneiden dramaattis- ten muutosten vuoksi.
Potilaan kielteisiä kokemuksia eristyksissä voidaan ennaltaehkäistä muun muassa riit- tävällä ja asiallisella tiedonannolla potilaan tartunnasta ja terveydentilastaan. Sillä poti- laan kokiessa eristyksen rajoittavaksi ja loukkaavaksi tekijäksi, niin tutkimustulosten mukaan potilaan on helpompi hyväksyä asia perustelujen jälkeen. Kun henkilökunta antaa tietoa asiallisesti, kattavasti, silloin se auttaa se potilasta sopeutumaan tilantee- seen paremmin ja potilas ymmärtää mistä tartunnasta on kyse ja mitä se merkitsee hei- dän elämässään.
Muita adaptiivisista selviytymiskeinoista, joita tutkimuksissa kuvattiin, nousi tärkeim- pänä perheen ja ystävien tuki eristyspotilaalle. Tukiverkoston ollessa läsnä esimerkiksi puhelimen välityksellä sai eristyspotilaat tuntemaan olonsa turvalliseksi ja tuetuksi, jolla voitiin ennaltaehkäistä potilaan emotionaalinen romahtaminen. Tietotekniikka tulee var- masti pelaamaan myös tulevaisuudessa isoa osaa eristyshoitopotilaiden hoidossa, sillä tavoin potilaat saisivat tarvittaessa yhteyden hoitotiimiinsä, psykologiin tai vertaistuki- ryhmään.
Tutkimuksista käy ilmi, että potilaiden kokemukset universaalisti eri puolilla maailmaa ovat suhteellisen saman tyyppisiä liittyen eristyshoitoon. Usein ilmi tulleet potilaan tun- teet muun muassa yksinäisyys, ahdistus, turvattomuus, epävarmuus ja pelko, ovat poti- laan kokemia tunteita eristyshoidossa, jotka tulivat useimmissa tutkimustuloksissa vas- taan. Pystymme toteamaan, että näitä edellä mainittuja potilaan tuntemuksia pystytään terveydenalan ammattilaisina hoitamaan ja ennaltaehkäisemään sairaalaoloissa muun muassa koulutuksella ja tutkimusnäytön avulla. Usein hoitohenkilökunnan tiedon puute infektion leviämisestä sai hoitajat viettämään vähemmän aikaan eristyshoidossa olevan potilaan kanssa, ellei potilasta hoidettu infektioihin erikoistuneella osastolla.
9.2 Eettisyys ja luotettavuus
Opinnäytetyön suunnitelmaa laatiessamme palautimme mieleen Tutkimus ja kehitys- työnmenetelmät opintokokonaisuudessa opiskelemiamme Hyvän tieteellisen käytännön ohjeita. Hyvän tieteellisen käytännön ohjeiden mukaan noudatimme työmme joka vai- heessa tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimus- ten ja niiden tulosten arvioinnissa. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK.)
Ennen opinnäytetyön raportointivaihetta ja arviointiin palautusta käytimme työmme Tur- nitin- plagiointijärjestelmän kautta, jolloin osoitimme opinnäytetyömme tekstin olevan asianmukaisesti tuotettua. Opinnäytetyömme luotettavuutta myös lisää se, että pi- dimme teoriaosuuteen valitsemat lähteet sekä analysoitavat tutkimusartikkelit erillään.
Kirjallisuuskatsauksen jokainen vaihe on esitetty opinnäytetyössämme. Tutkimuskysy- mykset muotoiltiin harkiten ja aineistonkeruu on suoritettu luotettavista kansainvälisistä tietokannoista. Aineistonhakua varten määrittelimme tarkasti käytettävät hakusanat, jo- hon saimme apua sekä koulumme kirjastoinformaatikolta että tiedonhaun työpajoista.
Aineiston valinnassa hyödynsimme myös manuaalista tiedonhakua, joista valikoitui kolme tutkimusartikkelia aineistoomme. Tiedonhaku prosessimme on kuvattu tarkem- min kohdassa 6.2, tiedonhakutaulukossa (liite 1) sekä sisäänotto- sekä poissulkukritee- rit löytyvät taulukosta 1. Analyysivaiheemme on esitetty taulukoissa 2-4. Näiden materi- aalien pohjalta tiedonhakuprosessimme on toistettavissa, joka lisää opinnäytetyömme luotettavuutta.
Käytimme jokaisen löytämämme tutkimuslehden Julkaisufoorumi portaalin kautta löytä- miemme lähteiden laadun arvioinniksi. Valitsimme ainoastaan vertaisarvioituja tutki- muksia opinnäytetyöhömme. Tutkimukset sijoittuvat suurimmalta osin 2010–2021 vä- lille. Kirjallisissa lähteissä pyrimme käyttämään tuoreinta painosta.
Yksi opinnäytetyömme luotettavuutta lisäävä tekijä on ohjaavalta opettajalta saa- mamme laadukas ohjaus. Tämä käy ilmi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvos- ton Arene Ry teettämässä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettisistä suosituk- sista. Suositusten mukaan opinnäytetyö on opiskelijalle ensisijaisesti oppimisprosessi, joka edistää opiskelijan asiantuntijuutta ja ammatillista kehitystä ja jonka aikana oh- jaava opettaja toimii tukijana, kannustajana ja laadunvarmistajana. (Arene, 2020: 6.)
Saimme ohjausta opinnäytetyön ohjaajaltamme, sekä osallistuimme Metropolia Am- mattikorkeakoulun järjestämälle Tieteellisen kirjoittamisen ABC opinnäytetyössä- opin- tokokonaisuudelle, jossa saimme ohjausta muun muassa viestinnän opettajalta, eng- lannin kielen opettajalta englanninkielisen tiivistelmän kirjoittamisessa sekä hakusano- jen muodostamisessa saimme myös ohjausta kirjastoinformaatikolta.
9.3 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset
Löytämiemme tutkimustulosten mukaan eristyksellä on selkeitä vaikutuksia potilaan hoitokokemukseen sekä hoidon laatuun. Kuten aiemmin jo tutkimustuloksissa todettiin, että eristyspotilaat kokivat jopa kahdeksan kertaa todennäköisemmin hoitovirheitä hoi- dossaan. Hoitovirheet, joita tutkimuksista käy ilmi on vakavia. Esimerkiksi potilaan kaa- tumiset ja hoidon laiminlyönti vitaalielintoimintojen puutteellisen kirjaamisen tai kirjaus- ten puuttumisena kokonaan monen päivän osalta potilaskertomuksesta on mieles- tämme ennaltaehkäistävissä mielestämme helposti.
Suurimmassa osassa löytämämme aineiston tuloksista nousi esiin eristyspotilaan ko- kevan leimaantumisen tunnetta tartunnan vuoksi, joka koettiin myös ihmisarvoa louk- kaavaksi tekijäksi aiheuttaen potilaalle syrjityksi tulemisen pelkoa. Asia on mieles- tämme erittäin vakava ja kuitenkin helposti ehkäistävissä. Löytämästämme Luokkakal- lion ym. 2017 tutkimuksesta käy ilmi, että silloin, kun tiedonsaanti tartunnasta on poti- laalle riittävää niin tieto auttaa tartunnan saaneita potilaita sopeutumaan tilanteeseensa paremmin, sekä potilaat ymmärtävät sen mitä tartunta merkitsee heidän elämässään.
Käytännön kehittämisehdotuksia miten edistää potilaan positiivista kokemusta eristyk- sissä on esimerkiksi olemalla enemmän läsnä potilaalle ottamalla paremmin huomioon potilaan tarpeet ja mieltymykset sekä olemaan perillä potilaan terveydentilasta, jotta ky- kenee antamaan potilaalle tietoa terveydentilastaan ja tartunnastaan viiveettä. Hoitotii- min läsnäoloa potilaalle voi edistää myös esimerkiksi tabletin kautta tapahtuvalla video- kommunikaatiolla potilaan kanssa, ellei hoitajan tarvitse olla paikan päällä eristyshuo- neessa hoitotoimenpiteitä varten.
Aiheesta on myös mielestämme aiheellista tehdä myös lisää samankaltaisia toiminnalli- sia tutkimuksia, kuin Etelä-Koreassa toteutettu innovatiivinen tutkimus, jossa suunnitel- tiin MyCare-sovellus ja ladattiin se eristyshuoneessa oleville tableteille.
9.4 Ammatillinen kasvu
Jo aiemmin lainatessamme Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene Ry:n teet- tämää opinnäytetöiden eettistä suositusta, jonka mukaan opiskelijalle opinnäytetyöpro- sessin tarkoitus on edistää opiskelijan asiantuntijuutta ja ammatillista kehitystä ja jonka aikana ohjaava opettaja toimii tukijana, kannustajana ja laadunvarmistajana. Opinnäy- tetyöprosessin aikana olemme harjaantuneet tietotekniikkaan ja viestintään liittyvissä taidoissa, kuten tutkitun tiedon hakemisessa eri tietokannoista, sekä tieteellisen tekstin kirjoittamisessa. Kirjallisuuskatsaus oli meille kummallekin uusi tutkimustapa, joka ai- heutti ajoittain hankaluuksia prosessin aikana, esimerkiksi tutkimuskysymysten ja haku- sanoja muodostaessa. Opinnäytetyön prosessin onnistunut toteutuminen reilussa kah- dessa kuukaudessa edellytti meiltä huolellista aikatauluttamista sekä sujuvaa sisäistä viestintää.
Omassa ammatissamme tulevana sairaanhoidon ammattilaisena meidän on hyvä viedä tietoa ja ymmärrystä eristyshoidossa koetuista kokemuksista kentälle. Tämän avulla pystymme parantamaan potilaan kokemusta sairaalan sisäisestä eristyshoidosta infektion torjunnassa. Tulemme jatkossa kiinnittämään huomiota paljon laajemmin poti- laan kanssa tapahtuvaan kommunikaatioon ja läsnä olemiseen eristyshoitotilanteessa.
Pystymme tuomaan työyhteisössä innovatiivisia kehitysideoita, jotka pohjautuvat tutkit- tuun tietoon eristyshoidon kokemuksen parantamiseksi potilaan kannalta.
Lähteet
Abad, C. – Fearday, A. – Safdar N. 2010. Adverse effects of isolation in hospitalized patients: a systematic review. The journal of Hospital Infection 76 (2). 97–102.
Ammattilaisohje. Ilmavarotoimet. Lapin sairaanhoitopiiri, Infektioiden torjuntayksikkö.
2020. Verkkodokumentti. <https://www.lshp.fi/fi-fi/ammattilaisille/Infektioiden_torjun- tayksikko/Ilmaeristys> Viitattu 29.8.2021
Euroopan ihmisoikeussopimus. 63/20.05.1999. Verkkodokumentti. <https://fin- lex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063#idp446954640> Viitattu 12.10.2021
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 2020. Ammattikorkeaakoulujen opin- näytetöiden eettiset suositukset. Verkkodokumentti. <https://www.arene.fi/wp-con- tent/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULU-
JEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUK- SET%202020.pdf?_t=1578480382> Viitattu 29.8.2021
Ammattilaisohje. Pisaravarotoimet. Lapin sairaanhoitopiiri, Infektioiden torjuntayksikkö.
2021. Verkkodokumentti. < https://www.lshp.fi/fi-fi/ammattilaisille/Infektioiden_torjun- tayksikko/Pisaravarotoimet> Viitattu 29.8.2021
Barratt, Ruth Linda & Shaban, Ramon & Moyle, Wendy 2011. Patient experience of source isolation: Lessons for clinical practice. Contemporary Nurse 39 (2). 180-193.
Harding, Andrew D. & Almquist, Laurel J. & Hashemi, Shabnam, 2011. The use and need for standard precautions and transmission-based precautions in the emergency department. Journal of Emergency Nursing 37 (4). 367–373.
Haeng-Mi, Son & Won-Hee, Choi & Young-Hui, Hwang & Hye-Ryun, Yang 2021. The Lived Experiences of COVID-19 Patients in South Korea: A Qualitative Study. Interna- tional Journal of Environmental Research and Public Health 18 (7149). 1-19.
Julkaisufoorumi. Arvioinnit. Verkkodokumentti. <https://julkaisufoorumi.fi/fi/arvioinnit>
Viitattu 12.10.21
Kangasniemi, Mari & Utriainen Kari & Ahonen, Sanna-Mari & Pietilä, Anna-Maija &
Jääskeläinen, Petri & Liikanen Eeva 2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Hoitotiede 25 (4). 291–292.
Karhumäki, Eliisa & Jonsson, Anne & Saros, Marita 2016. Mikrobit hoitotyön haas- teena. Helsinki: Edita publishing. Viitattu 21.8.2021
Lohiniva, Anna-Leena & Dub, Timothee & Hagberg, Lotta & Nohynek, Hanna 2021.
Learning about COVID-19-related stigma, quarantine and isolation experiences in Fin- land. PLOS ONE. 16 (4). 1–20.
Luokkakallio, Jaana & Kylmä, Jari & Roos, Mervi & Haapa, Toni & Suominen, Tarja 2017. MRSA-kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Tutkiva Hoito- työ 15 (3). 32–40.
Mehrotra, Preeti & Croft, Lindsay & Day, Hannah R. & Perencevich, Eli N. & Pineles, Lisa & Harris, Anthony D. & Weingart, Saul N. & Morgan, Daniel J. 2013. Effects of Contact Precautions on Patient Perception of Care and Satisfaction: A Prospective Co- hort Study. Infection Control Hospital Epidemiology 34 (10). 1087–1093.
Sairaanhoitajaliitto. Ammattietiikka ja kollegiaalisuus. 2021. Verkkodokumentti.
<https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/kollegiaalisuus-ja-ammattietiikka/> Vii- tattu 5.10.2021
Shaban, Ramon Z. & Nahidi, Shizar & Sotomayor-Castillo, Cristina & Li, Cecilia & Gil- roy, Nicole & O´Sullivan, Matthew V.N. & Sorrell, Tania C. & White, Elizabeth &
Hackett, Kate & Bag, Shopna 2020. SARS-Cov-2 infection and COVID-19: The lived experience and perceptions of patients in isolation and care in an Australian healthcare setting. American Journal of Infection Control 48 (12). 1445–1450.
Lumio Jukka. Terveyskirjasto Duodecim. 2021a. Infektioiden tartunta, taudin synty ja leviäminen. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00569> Viitattu 20.8.2021
Tunturi Satu. Terveyskirjasto Duodecim. 2021b. P-C-reaktiivinen proteiini. Lääkärikirja Duodecim. Verkkodokumentti. <https://www.terveyskirjasto.fi/snk03052> Viitattu 21.8.2021
Tartuntatautilaki 21.12.2016/1227.<https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan- tasa/2016/20161227> Viitattu 21.08.2021
THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
THL. Tavanomaiset varotoimet ja varotoimiluokat. 2020. Verkkodokumentti
<https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja- torjuntaohjeita/tavanomaiset-varotoimet-ja-varotoimiluokat> Viitattu 29.8.2021
Tutkimuseettinen tiedekunta TENK. Hyvä tieteellinen käytäntö. Verkkodokumentti.
<https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk> Viitattu 29.8.2021
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Kustannusosakeyhtiö Tammi. Viitattu 29.8.2021
Ward, Deborah. 2000. Infection control: reducing the psychological effects of isolation.
British Journal of Nursing. Vol 9. No 3. 162–170.
Woong, Natalie Liling & Sze Min Ekstrom, Victoria & Xin, Xiaohui & Lim, Crystal &
Swee Kim Boon, Evelyn & Wei Jie Teo, Shaun & Chee Sang Ng, Patrick & Pei Shin Ang, Tricia & Huim Lim, Shu & Yun Rui Lam, Amanda & Peijin Fan, Esther Monica &
Yuh Ang, Shin & Cheng Chow, Wan. 2021. Empower to connect and connect to em- power: experience in using a humanistic approach to improve patients’ access to, and experience of, care in isolation wards during the COVID-19 outbreak in Singapore. Vol 10. No. 1. 1-7.
Skyman, Eva & Lindahl, Berit & Bergbom, Ingegerd & Thunberg Sjöström, Harrieth &
Åhrén, Christina. 2016. Being Met as marked – patients’ experiences of being infected with community-acquired methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA) Scandi- navian Journal of Caring Sciences Vol 30. 813-820.
Tiedonhaku taulukko
Tietokanta Rajaukset Hakusanat Osumat Otsikon pe- rusteella va- littu
Tiivistelmän perusteella valittu
Koko tekstin pe- rusteella valittu
PubMed Koko teksti luet-
tavissa
2020–2021
Kieli: Englanti
Infection, pa- tient, isolation, experience, perceptions
33 - - 1
Proquest
Central -Koko teksti luettavissa -2017–2021 -Vertaisarvioitu teksti
-Tieteellinen lehti
-Kieli: Englanti -Pois-
sulkusanat: mie- lenterveys, lapset, kirurgia
-Koko teksti lu- ettavissa -2020-2021 -BMJ Open Quality lehti
Effects, of, hospital, isola- tion, precau- tions, infection, adult, patient, experience
Isolation AND infection AND experience AND hospitali- zation AND isolation roon AND patient AND adult
775
3
- - 1
1
CINAHL
Koko teksti luet-
tavissa 2016–2021 Vertaisarvioitu teksti
Tutkimusartik- keli
Eurooppa Kieli: Englanti
Isolation AND infection AND experience AND hospitali- zation AND isolation room AND patient AND adult
158 - - 1
MEDIC Kieli: Suomi Lehti: Tutkiva hoitotyö 2010–2021
infektio* poti- las* eristys*
kokemus*
52 - - 1
Manuaalinen
haku
3
Yhteensä: 8
Analyysirunko
Kirjoittaja(t), vuosi, maa
Tutkimuksen tarkoitus
Aineistonkeruu- menetelmä ja analyysimene- telmä
Päätulokset Keskeiset tulokset tutkimuskysymyksiimme
Tutkimus 1
Luokkakallio, Jaana – Kylmä Jari – Roos Mervi – Haapa Toni – Suominen, Tarja 2020. Tutkiva hoito- työ 15 (3). 32–40
Tutkimuksen tarkoituk- sena on kuvata suoma- laisten metilisilliiniresis- tantti Stafylococcus Au- reus – kantajien koke- muksia tartunnan saa- misesta ja hoidosta.
Aineisto kerättiin teemahaastatte- luna ja analysoi- tiin induktiivisella sisällönanalyy- silla.
Kantajat kokivat vaihtelevia eristyskäy- täntöjä, epäjohdonmukaista suojainten- käyttöä, eristyksen aiheuttamia vaikutuk- sia, MRSA-kantajuudesta johtuvia muu- toksia hoidossa ja henkilökunnan ammat- titaidon vaihtelevuutta. Vastaajat kokivat tarvitsevansa lisää tietoa MRSA:sta ja sen leviämiseen liittyvistä varotoimista.
JUFO portaalissa tutkimuslehden taso on: 1
Positiivisia kokemuksia: yksityisyys ja eris- tyshuoneen tuoma oma rauha
Kielteisiä kokemuksia: Tunteet, joita poti- laat kokivat, oli aggressiivisuus, häpeä, tur- vattomuuden tunne, mielialan lasku, pelko ja shokkitila.
Tiedonsaanti tartunnasta oli potilaiden mie- lestä hoitohenkilökunnalta puutteellista.
Tutkimus 2 Shaban, Ramon Z.
– Nahidi, Shi- zar – Sotomayor- Castillo, Cristina – Li, Cecilia – Gilroy, Ni- cole – O´Sullivan, Matthew V.N. – Sor- rell, Tania C. – White,
Tutkimuksen tarkoituk- sena on kuvata COVID- 19 potilaiden kokemuk- sia eristyshoidosta Australiassa.
Aineisto kerättiin haastatteluna.
Haastattelut ääni- tettiin, siirto kirjoi- tettiin sanatar- kasti ja tuotiin
Osalle tutkimukseen osallistuvista poti- laista eristyskäytännöt olivat selkeä hei- jastus hoitohenkilökunnan ammattitai- dosta sekä hoidon laadusta, mikä lisäsi potilaiden luottamusta terveyden huolto- järjestelmään ja auttoivat lievittämään heidän alkuperäisiä huolenaiheitaan tar- tunnan suhteen. Vaikka osalle potilaista
Positiivisia kokemuksia: eristyskäytännöt olivat selkeä heijastus hoitohenkilökunnan ammattitaidosta sekä hyvästä hoidon laa- dusta, mikä lisäsi potilaiden luottamusta terveyden huoltojärjestelmään ja auttoivat lievittämään heidän alkuperäisiä huolenai- heitaan tartunnan suhteen.
Elizabeth – Hackett, Kate
– Bag, Shopna 2020.
SARS-Cov-2 infec- tion and COVID-19:
The lived experience and perceptions of patients in isolation and care in an Aus- tralian healthcare set- ting. American Jour- nal of Infection Con- trol 48 (12). 1445–
1450.
NVivo12 koo- dausta ja analy- sointia varten.
eristyksessä oleminen toi positiivisia ko- kemuksia niin osalle tutkimukseen osal- listujista sosiaalisen vuorovaikutuksen puute, ajan tajun menettäminen ja eris- tyksessä oleminen toi negatiivisia psyko- logisia seurauksia, kuten ahdistusta ja masennusta.
JUFO portaalissa tutkimuslehden taso on: 1
Kielteisiä kokemuksia: kokemukset eristys- hoidosta toivat myös esille erilaisia negatii- visia kokemuksia sosiaalisten kontaktien puutteen, ajantajun menetyksen fyysisen eristyksen ja rajallisten liikkumisen vuoksi.
Tiedonsaanti: vaikka potilaat kertoivat ko- keneensa luottamusta lääkäreihinsä ja hoi- tajiin, he ilmaisivat haluavansa saada lisä- tietoja sairauksistaan, hoidostaan sekä tau- din ennusteistaan hoitavilta lääkäreiltään.
Tutkimus 3
Woong, Natalie Liling – Sze Min Ekstrom, Victoria – Xin, Xiaohui – Lim, Crys- tal – Swee Kim Boon, Evelyn – Wei Jie Teo, Shaun – Chee Sang Ng, Patrick – Pei Shin Ang, Tricia – Huim Lim, Shu – Yun Rui Lam, Amanda – Peijin Fan, Esther Monica – Yuh Ang, Shin – Cheng Chow,
Tutkimusta varten hoi- tajatiimi kehitti MyCare applikaation, joka ladat- tiin eristyshuoneiden iPadiin. Kehitetyn appli- kaation tarkoituksena oli poistaa kuilua eris- tyspotilaan ja tervey- denhuollon tiimin välillä sekä iPadin tarkoituk- sena oli vastata eristys- potilaiden tarpeisiin ko- konaisvaltaisesti mah-
Tutkimus toteutet- tiin toiminnalli- sena työnä, jonka tuloksena oli tii- min kehittävä My- Care sovellus.
Palaute sovelluk- sesta koottiin useammasta läh- teestä, kuten muun muassa lääkäreiltä sekä potilaita suullinen
MyCare applikaatioon sisältyi:
- Potilaan päiväohjelma, lääkitystie- dot sekä mahdolliset laboratorio- tutkimusvastaukset.
- Potilas sai applikaation kautta yh- teyden hoitohenkilökuntaan sekä pystyi antaa palautetta applikaa- tion kautta hoidostaan.
iPadille oli ladattu myös seuraavaa sisäl- töä:
- Pelejä
- Kyseisen sairaalan toimitusjohta- jan rauhoittava viesti potilaille, jossa selitetään
MyCare sovellus, johon sisältyi potilaalle tärkeitä terveystietojaan sekä psykososiaa- lisia tukimateriaaleja koskien eristyshoitoa auttoi potilasta selviytymään eristyshoi- dosta.
Sovelluksen lisäksi, videoyhteyden mah- dollistaminen potilaan perheenjäseniin ja ystäviin vastasi eristyspotilaan tarpeisiin kokonaisvaltaisesti.
Wan 2021. Empower to connect and con- nect to empower: ex- perience in using a humanistic approach to improve patients’
access to, and expe- rience of, care in iso- lation wards during the COVID-19 out- break in Singapore 10 (1). 1-7.
dollistamalla muun mu- assa videoyhteyden hoitohenkilökuntaan sekä potilaan ja hänen omaisiensa välillä.
sekä sovelluksen kautta annettava palaute.
COVID-19 potilaille eristyksen syy sekä toimitusjohtaja vakuuttelee, että eristyshoito ei tule vaikutta- maan potilaan hoidonlaatuun.
- Ohjeet psykologin tai sosiaali- työntekijän vastaanottoa varten varaamiseen. Ipadillä pystyy myös ilmoittautumaan vertaistuki- ryhmään, jossa voi osallistua mui- den eristyksissä olevien potilai- den kanssa videopuheluun.
- Ipadiltä löytyi myös runsaasti psy- kososiaalista terveyttä ylläpitäviä artikkeleita, rentoutumisharjoituk- sia sekä erilaisia äänikirjoja ja vä- rityskirjoja ajan kuluksi.
JUFO portaalissa tutkimuslehden taso on: 1
Tutkimus 4 Mehrotra, Preeti – Croft, Lindsay – Day, Hannah R. – Per- encevich, Eli N.
– Pineles, Lisa – Har- ris, Anthony D.
– Weingart, Saul N. – Morgan, Daniel J.
Tutkimuksen tarkoituk- sena on selvittää vä- hentääkö eristyshoito potilaan tyytyväisyyttä koetusta hoidosta
Aineiston keruu- menetelmänä käytettiin HCA- HPS kyselyä (ky- seisellä kyselyllä mitataan potilaan näkemyksiä sai- raalakokemuk- sestaan). Aineisto
Tutkimuksessa todettiin, että eristyshoi- dossa olevat potilaat saivat todennäköi- sesti huonommin koordinoitua hoitoa sekä heidän toiveitansa hoitoon ja tarpei- siin liittyen kuunneltiin huonommin, kuin niiden potilaiden, joita ei ollut asetettu eristykseen.
Tutkimuksessa todetaan, että eristyspoti- laat kokevat saadun hoidon negatiivisena
Tutkimuksen tulosten mukaan nousee kaksi olennaisinta asiaa mitkä eristyshoito- potilaat havaitsivat heikentävänä tekijänä heidän hoitonsa suhteen: huono koordinoi- minen hoitohenkilökunnalta sekä potilaiden tarpeiden ja mieltymysten kunnioittamisen puute.
2013. Effects of Con- tact Precautions on Patient Perception of Care and Satisfac- tion: A Prospective Cohort Study. Infect Control Hospital Epi- demiology 34 (10).
1087–1093.
kerättiin potilailta puhelinhaastatte- lulla.
eristyksessä koetun heikon kohtaamisen ja sen puutteen vuoksi.
JUFO portaalissa tutkimuslehden taso on: 1
Tutkimuksen mukaan jää epäselväksi koki- vatko potilaat hoidon todella huonommaksi vai muuttivatko kokemukset varotoimenpi- teistä heidän käsitystään tavanomaisesta hoidosta.
Tutkimus 5 Lohiniva, Anna- Leena – Hagberg, Lotta – Nohynek, Hanna – Timothee, Dub 2021. Learning about COVID-19- re- lated stigma, quaran- tine and isolation ex- periences in Fin- land. Plos One 16 (4). 1-20.
Tutkimuksen tarkoituk- sena on tutkia COVID- 19-tautiin liittyvää lei- maantumisen tunnetta sekä minimoida siihen liittyviä haasteita, jotka kohdistuvat karantee- niin ja eristykseen.
Aineisto kerättiin 64 henkilön haas- tatteluna. Analyy- simenetelmänä oli temaattinen analyysi.
Suurin osa tutkimukseen osallistuvista ai- kuisista oli kokenut leimaantumisen tun- netta saadessaan Covid-19-tartunnan.
Tartunnan aiheuttama leima vaikutti tutki- mukseen osallistuvien potilaiden sosiaali- siin kontakteihin negatiivisesti, heiken- täen heidän elämänlaatuaan.
Leimaantumisen tunnetta pahensi se, että potilaat uskoivat, että ihmiset olivat vihaisia heille siitä, että asettivat toiset, etenkin lapset tartuntavaaraan.
JUFO portaalissa tutkimuslehden taso on: 1
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että potilaille ei annettu selkeitä ja konkreettisia ohjeita koskien karanteenia sekä eristystään, joten tukee muita tutkimustuloksia aineistos- tamme.
Tutkimus 6
Skyman, Eva – Lin- dahl, Berit – Berg- bom, Ingegerd – Thunberg Sjöström, Harrieth – Åhrén, Christina 2016. Being Met as marked – pa- tients’ experiences of being infected with community-acquired methicillin-resistant Staphylococcus au- reus (MRSA). Scan- dinavian Journal 30 (4). 813-820
Tutkimuksen tarkoituk- sena on selvittää ihmis- ten kokemuksia saa- mastaan hoidosta MRSA-diagnoosin jäl- keen.
Aineisto kerättiin haastattelemalla 12 potilasta ja analysoitiin ra- kenneanalyysilla.
Tutkimuksessa käy ilmi, että MRSA kan- tajat, usein kokevat olonsa sairaalahoi- don aikana ulkopuolisiksi toisin, jos he asioisivat infektioihin erikoistuneilla osas- toilla, jossa varotoimet ovat arkipäivää ja tieto tartunnasta runsaampaa.
Usein potilaat, jotka kantavat tarttuvaa bakteeria kokevat sen negatiivisena ja kuormittavana, sillä he joutuvat jatkuvasti miettimään keinoja, ettei bakteeri tartu muihin normaalissa arjessa. Tutkimuk- sessa käy ilmi myös, että potilaat, jotka kantavat tarttuvaa bakteeria usein jäävät yksin tartuntaan liittyvien tunteidensa kanssa.
Tutkimuksen mukaan jatkuva koulutus ja ymmärryksen kerryttäminen bakteereista, niiden leviämisestä sekä varotoimista, helpottaisi, ettei potilaat kokisi niin paljoa negatiivisia kokemuksia eristyshoidosta.
JUFO portaalissa tutkimuslehden taso on: 1
Potilaat kokevat itsensä ulkopuolisiksi hoi- don aikana sekä jäävät yksin tartunnan saamisesta aiheutuvien tunteiden kanssa.
Useimmat kokivat negatiivisia tunteita hoi- dosta, sillä usein hoito ei ollut tasalaatuista heidän kohdallaan.
Negatiivista kuormitusta aiheuttaa myös usein potilaiden halu olla tartuttamatta bak- teeria muihin, joka lisää potilaan stressiä.
Tutkimus 7 Haeng-Mi, Son – Won-Hee, Choi – Young-Hui, Hwang – Hye-Ryun, Yang 2021. The Lived Ex- periences of COVID- 19 Patients in South Korea: A Qualitative Study. International Journal of Environ- mental Research and Public Health. 2021, 18, 7149.
Tutkimuksen tarkoituk- sena on tarkastella co- vid-19 potilaiden koke- muksia eristyshoidosta pandemian aikana Etelä-Koreassa. Tutki- muksen tarkoituksena on olla apuna kehittä- mässä keinoja koko- naisvaltaiseen parantu- miseen taudista.
Kvalitatiivinen fe- nomenologinen tutkimusmene- telmä, joka toteu- tettiin yksilöitä haastattelemalla.
Data analysoitiin Colazzin fenome- nologisella ta- valla.
Tutkimuksessa käydään läpi eri tunteita mitä eristyshoito sekä tuntematon uusi koronavirus aiheuttaa potilaalle eristys- hoidossa. Erityisesti sosiaalinen häpeä on este, joka estää potilaita palaamaan normaalin elämään Etelä-Korean kor- kean kontekstin yhteiskunnassa. Tutki- muksen mukaan sosiaaliseen häpeään on hyvä kehittää kuntoutusohjelma näi- den potilaiden resilienssin kasvattam- seksi.
JUFO portaalissa tutkimuslehden taso on: 1
Tutkimus tukee tuloksillaan muita aineiston tuloksia, mm. positiivista kokemusta lisää perheen ja ystävien tuki eristyspotilaalle.
Tutkimuksesta käy ilmi, että osa potilaista ovat olleet myös kiitollisia kokemuksestaan eristyksissä, sillä ovat saaneet reflektoida elämäänsä.
Eristyshuoneessa oleminen koettiin, kuin vankilassa olemiseksi. Eristyshuoneet oli- vat kylmiä ja ilma kuivaa.
Potilaat toivat ilmi myös, että miten he koki- vat tartunnan aiheuttaneet heille ”leiman”
loppuiäksi. Taudista toivuttuaankin, potilaat kokivat itsensä likaiseksi aiheuttaen tunte- muksia, että muut ihmiset välttelivät heitä.
Tutkimus 8
Abad, C – Fearday, A – Safdar, N. 2010.
Adverse effects of isolation in hospital- ized patients: a sys- tematic review. Jour- nal of Hospital Infec- tion 76 (2). 97-102
Tutkimuksen tarkoituk- sena on kirjallisuuskat- sauksen kautta selvit- tää mitä haittavaikutuk- sia sairaalassa tapahtu- vasta eristyshoidosta on potilaalle.
Tutkimus toteutet- tiin kirjallisuuskat- sauksena. Aineis- toksi valikoitui 16 tutkimusartikkelia.
Tutkimuksessa todettiin, että eristettyjen potilaiden HADS-pisteet (HADS pistetau- lukolla mitataan potilaan ahdistusta ja masennusta) nousivat suhteessa eristyk- sen pituuteen. Potilailla, joilla oli viikon kestävä eristyshoito jo, oli keskimääräi- sesti korkeammat pisteet ahdistuksesta, masennuksesta ja alhaisemmat itsetunto
Eristyshoidon pituus korostaa jo löytä- miämme tutkimustuloksia eristyshoidon psykologisista vaikutuksista potilaaseen.
Eristyspotilaat saivat vähemmän kontaktia hoitavaan tiimiinsä, kuin ne, jotka eivät ol- leet eristyksessä. Hoidon tasa-arvoisuus?
Hoitovirheet, miten ennaltaehkäistävissä?
pisteet. Korkeisiin HADS pisteisiin vai- kutti myös, jos potilaalla oli mielenter- veysongelmia aikaisemmin.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että eris- tyspotilaat saivat vajaa puolet vähemmän hoitajan käyntejä, kuin ne potilaat, jotka eivät olleet eristyksessä. Hoitovirheitä il- meni eristyispotilailla kahdeksan kertaa useammin, kuin muilla potilailla. Hoitovir- heet ilmenivät esimerkiksi potilaan kaatu- misina, painehaavoina, neste- ja elektro- lyyttihäiriöinä, vitaalien puutteellisena kir- jauksena potilaskertomuksessa, tai poti- laasta ei moneen päivään saatettu ottaa vitaaleja.
JUFO portaalissa tutkimuslehden taso on: 1
