3/97
niin&näin
• 27Filosofia
reaalikokeessa ja muuta
Pekka Elo
paljon ja valtaosin asiaa. Huomiota kiin- n it ti ku itenkin u sea mpi kymmenen va s- t a u st a , joissa in du kt ioper ia a t e selit et - t iin kor r ekt ist i m u t t a sen kä yt öst ä a n - nettiin seura a va esimerkki: “M.A. Num- m in e n on s om e r ola in e n t a it e ilija . Somerolaiset taiteilijat ovat kuolevaisia.
Siis M.A. on ku oleva in en .” Sen siis pit i olla pä ä t t elyä yksit yisest ä (eli M.A.st a ) yleiseen eli ku oleva isu u t een . Ku n filo- sofia ot et a a n m u u n a ku in u lkolu ku n a , edellin en pa lja st a a ym m ä r r ysku ilu n . Valitettavasti tuollainen esimerkki heittää oik ea n k in k u va u k s en pä ä lle s yn k ä n va r jon .
K e vä ä n k la s s ik k ot e h t ä vä oli: “4 . N om in a lism i on oppi, jon k a m u k a a n reaalimaailmassa ei ole olemassa sukuja eikä la jeja va a n a in oa st a a n yksilöit ä . Toisaalta puhumme eläin- ja kasvilajeista, jot ka biologia t iet een m u ka a n syn t yvä t ja k a t oa va t . P oh d i la jie n a s e m a a reaalimaailmassa.” Useat vastaajat pys- t yivä t r a ken t a m a a n P la t on in h a r t eille hyvä n va sta uksen. Oliko seura ava myös kla ssikko on n iin ja n ä in : “5. P a u l Ka r l F eyer a ben d k ir joit t i k ir ja n sa A gain st M eth od (1975) joh da n n ossa : ‘Tiede on poh jim m ilt a a n a n a r kkin en h a n ke: t eo- reettinen anarkismi on humanitaarisempi ja ka n n u st a a t oden n ä köisem m in edis- t yst ä ku in sen la kia ja jä r jest yst ä va a - t iva t va ih t oeh dot . .... Ain oa per ia a t e, joka ei est ä edist yst ä on : a n yt h in g goes, ka ikki kä y la a t u u n .’ (su om . J u h a Sa vo- la in en 1993) Ar vioi vä it t een t iet een - filos ofis t a p ä t e vyyt t ä ja va la is e esim er kein .” Sit a a t t i sa a t t oi h ä m ä t ä — jot ku t kir joit t iva t t iet eest ä a n a r kist ien yhteisössä — mutta he jotka tiesivät mitä PKF oli tarkoittanut löysivät oikeat jäljet.
Keitä ovat klassikot
UNE SCO on a in a ollu t h yvin kiin n os- t u n u t filosofia n opet u k sest a . Yh t en ä m elko su u r en a oh jelm a n a on filosofia n
N
et t ikesku st elu ssa selvisi m yöh em m in , e t t ä op e t t a ja oli B e r n a r d Defr a n ce. H ä n sa n oi h a lu n n een sa de- kon st r u oida opiskelija n su h t een opet - t a ja a n ja kou lu in st it u u t ioon - “n ä in sa in opiskelija t kiinnostuma a n filosofia st a ja ku n n ioit t a m a a n it seä n i”. Toisa a lt a ol- tiin varmoja, että koko juttu edusti huonoa m a ku a eikä edist ä n yt filosofia a m illä ä n a lu eella . Sa m a lla ih m et elt iin sä ä n t öjä : m illa is ia va s t a u k s ia void a a n a n t a a skeptisiin ongelmiin? J oukko skeptikko- opiskelijoit a r iisu isi ken et t a h a n sa – t a i sit ten meidä n t ulee h yvä ksyä n ä ihin on - gelm iin va st a u s, et t ä n iih in ei ole filo- sofisia r a t k a isu ja . J ok a t a pa u k sessa a ja u du m m e m ä ä r it t elem ä ä n filosofia n r a joja , sit ä m ikä on filosofin en va st a u s ja m ih in kysym yksiin voida a n a n t a a fi- losofin en r a t ka isu .Filosofian puhetapa
Kevä ä n 1997 r ea a lik ok een filosofia n t eh t ä vissä eh kä su u r in va st a a jien h a r -
h a oli a lka a psykologisoida teh tä vä n nu - m er o kolm e va st a u ksissa :
Teh t ä vä 3: “P a h a sa m a r ia la in en ” on h en kilö, joka jä t t ä ä a u t t a m a t t a va a - raan joutunutta ihmistä. Esimerkiksi h ä n e i p e la s t a u im a -a lt a a s e e n va joa va a la st a , va ikka voisi t eh dä sen va a r a n t a m a t t a it seä ä n . On k o t ä lla in en t ekem ä t t ä jä t t ä m in en eli omissio yhtä paha asia kuin teko joka joh t a a sa m a a n t u lokseen ?
E r it t ä in u sea t poh t iva t — u sein a n siok- ka a st i — pa h a n sa m a r ia la isen (P S) m o- tiiveja, hänen henkistä tasapainoaan yms.
Nekin saattavat osin olla filosofisesti kiin- n ost a via , m u t t a filosofia n n ä köku lm a pit ä isi va st a u k sessa ilm oit t a a . Tä ssä t a pa u ksessa h a n P S t ekee t eon jot a voi ku t su a a in a kin h a lveksit t a va ksi. Mu t - t a ei ole la in ka a n selvä , et t ä h ä n t oim i- si velvollisu u t t a a n va st a a n . Kyse on en - sinnäkin siitä, onko tekemättä jättäminen eli omissio lainkaan teko. Filosofien mie- lipiteet eroavat tässä kysymyksessä. J os om issio on t eko, silloin P S t a ppa a la p- sen , a iva n t a i m elkein sa m a ssa m ieles- sä ku in silloin ku n h ä n pa in a a la psen pä ä n veden a lle. Tä m ä on m or a a lisest i vä ä r ä t e k o, jot e n a u t t a m a t t a jä t t ä m in en kin on m or a a lisest i vä ä r in . J os t a a s om issio ei ole t ek o, voida a n vä ittää , ettei PS tee mitää n vä ä rä ä. Hä n ei ole a ih eu t t a n u t va a r a a , jot en h ä n ei voi olla vastuussa lapsen tilanteesta. Hän on yh t ä u lkopu olin en t ila n t eessa ku in jos h ä n olisi sa da n kilom et r in pä ä ssä a lt a a st a .
H ä m m ä st yt t ä vä n u sea t va st a a ja t pi- tivät PS:n omissiota moraalisesti pahem- pana kuin lapsen hukuttajan tekoa. Tulos on a ika h ä m m en t ä vä . Tä st ä kevä ä n sa - dost a se opet u s, et t ä filosofia n ja psy- kologian näkökulmaeroa tulee korostaa.
E n sim m ä isessä t eh t ä vä ssä kysyt t iin perusasiaa: “1. Induktio tiedonhankinta- m en et elm ä n ä ”. Teh t ä vä ä n va st a t t iin
Kesäisessä tietoverkossa keskusteltiin
eräästä filosofian opetusmenetelmästä.
Kerrottiin, että joku ranskalainen lukion opettaja oli harrastanut strippausfiloa.
Hän oli ottanut pois aina yhden vaatekappaleistaan, kun hänen opiskelijansa olivat osanneet esittää filosofisen ongelman, johon hän ei kyennyt vastaamaan. Lahjakas luokka oli pystynyt riisumaan opettajansa. Opiske- lijoiden vanhemmat olivat tehneet virallisen valituksen, mutta opiskelijat puolustivat opettajaansa sanomalla:
“Hän vain osoitti olevansa samanlainen
kuin me.”
28
• niin&näin
3/97opet u k sen ja dem ok r a t ia k a sva t u k sen yhteensovittaminen. Tämä saattaa näyt- tää oudolta suomalaisesta näkökulmasta, m u t t a m u ist a essa m m e, et t ä UNE SCOn jäsenmaiden enemmistö on ulkoeurooppa- la isia a sia n ä yt t ä ä jo lu on t eva lt a . F ilo- sofisen ka sva t u ksen h yveet ova t pa ljolt i m yös dem okr a a t t isia h yveit ä .
F ilosofia n opet u ksen ja dem okr a t ia n su h t eest a on ju lka ist u pa r i vu ot t a sit - ten raportti (The Teaching of Philosophy and Democracy in the World: a UNESCO Su r vey. 1995). Siih en oli kyselt y er i jä - sen m a iden t a poja opet t a a filosofia a . Yk s i k ys ym ys oli p yyn t ö n im et ä 10 kla ssikkofilosofia . Koon t i va st a u ksist a m u odost u i seu r a a va n la iseksi: P la t on 72 m a in in t a a , Ar is t ot eles 71, Ka n t 68, Descartes 66, Hegel 64, Hume 39, Spinoza 33, Leibn iz 31, Ma r x 30, Lock e 29, Ak vin ola in en 29, P . Au gu s t in u s 20, Wit t gen st ein 20, Rou ssea u 17, Sa r t r e 14, Ber keley 14, H obbes 11. Tä m ä n jä l- keen va lin t ojen m ä ä r ä la skee n opea s- t i, m u t t a t oisa a lt a sielt ä löyt yy pa ljon jä n n it t ä viä a ja t t elijoit a . Ka iken ka ik- kia a n m a a ilm a ssa t u n n u t a a n olt a va n suhteellisen yksituumaisia (ehkä liiankin) ket kä ku u lu va t 10 kä r jessä kla ssikoi- h in .
UNESCOn uusi kasvatussuositus
Ka n sa in vä list ym in en on t ä llä h et kellä yksi keskeisim piä ilm iöit ä yh t eisku n - n a llisessa keh it yksessä . Ar kielä m ä ssä se tavallisimmin liitetään taloudelliseen t oim in t a a n . Va r sin yleisest i ka t sot a a n , et t ä kou lu ka sva t u ksen ka n sa in vä list ä u lot t u vu u t t a on va h vist et t a va en n en ka ikkea siksi, et t ä selviä isim m e kir is- tyvässä kansainvälisessä taloudellisessa kilpa ilu ssa . F ilosofia on t ä ssä h a ken u t pa ikka a n sa t oisa a lt a kla ssisen sivist ys- per in n ön va a lija n a t oisa a lt a eh kä jos- kus jopa markkinahakuisesti tehokkaan a ja t t elu n keh it t ä jä n ä .Men est ym in en ka n sa in vä lisessä t a - lou dellisessa kilpa ilu ssa on koh on n u t ka sva t t a ja n t yöt ä oh ja a va ksi a r voksi.
Mu t t a pelkä st ä ä n t ä lt ä poh ja lt a joh de- t u t ka sva t u ksen a r volä h t ökoh da t ova t a u t t a m a t t om a s t i liia n yk s ip u olis et . E et t isest i kest ä vä ä per u st a a on h a et t u pit kä ä n . E r ä s t ä r keä m er kkipa a lu t ä l- lä sa r a lla t a pa h t u i, ku n UNE SCOn 18.
yleiskokou s h yvä ksyi vu on n a 1974 su o- situksen Kasvatuksesta kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön ja rauhaan.
Silloin elettiin jakautuneessa maailmassa ja kylm ä n soda n ilm a piir issä . Nä h t iin , et t ä en n en ka ikkea t a r vit t iin yh t eisym - m ä r r yst ä er ila ist en yh t eisku n t a jä r jes- t elm ien vä lillä .
Tu on a ika ka u den pä ä t yt t yä h a et t iin
uutta kasvatuksellista perustaa ta idolle elä ä yh dessä . Nyt oli m a h dollisu u s ku - va t a ja yh dist ä ä yh dessä elä m isen t a i- t o ih m isen sisä iseen r a u h a a n ja sopu - soin t u u n lu on n on ka n ssa . Nä in u u des- sa m a a ilm a n t ila n t eessa UNE SCOn 28.
yleiskokou ksessa vu on n a 1995 h yvä k- s yt t iin R a u h a n -, ih m is oik e u s - ja dem okr a t ia ka sva t u ksen yh t eiset per u s- t eet (ilm est yi kesä llä 1997 su om eksi, t ila t a voi fa ksilla Opet u sh a llit u s / P ek- ka E lo, 09-7747 7335), joka t u o m u ka a n en t ist ä voim a kka a m m in ih m ist en vä - lisen yh t eist oim in n a n ja h u olen pidon n ä köku lm a n .
Ra u h a n -, ih m isoikeu s- ja dem okr a t ia - kasvatuksen perimmäinen tavoite on se, et t ä joka in en yksilö oiva lt a a n e yleis- maailmalliset arvot ja toimintatavat, joille r a u h a n ku lt t u u r i voida a n r a ken t a a . Ih - m isku n n a n yh t eisin ä pidet t ä vä t a r vot ova t löydet t ä vissä m yös m it ä er ila isem - missa kulttuureissa ja yhteisöissä. Ajatus sa a t t a a k u u lost a a a ja st a m m e pu don - n een a , m u t t a se lien ee er eh dys. Kla s- siset arvot hyvän elämän perustana ovat ku in ova t kin h yvin pysyviä .
Nominalismi on ymmärrettävä katsanto- k a n t a , m u t t a t ois a a lt a s e t e k e e r ea a lim a a ilm a st a liia n yksin ker t a isen ja sa m a lla h a ja n a isen .
Nom in a list it eivä t pa n eu du iku isu u s- kysym yksiin sa m a lla t a r m olla ku in esi- m er kiksi P la t on , joka oli kä sit er ea list i.
P la t on in va iku t t a va n idea opin m u ka a n on olemassa yleiskäsitteitä, ideoita, jotka ovat pysyviä ja muuttumattomia . Todel- lin en t iet o löyt yy ideoist a . Ideoiden t a - solle edetään hierarkisesti portaita pitkin kunnes ideamaailma selkenee. Platonille näkyvä maailma on aistien sumentamaa heijastusta ideoista. Kaunis esine on vain va im ea ku va ja in en ka u n eu den olem u k- sest a . P la t on in la jit eivä t ole ver r a t t a - vissa elä in - t a i ka svila jeih in , sillä ide- a n eh dot on om in a isu u s on sen iku isu u s.
Nom in a list ien ja kä sit er ea list ien n ä - kem yst en vä liin a set t u u r ea a lielä m ä ä n ja arkiajatteluun sopiva konseptualismi.
Sen m u ka a n on kyllä olem a ssa yleis- k ä s it t e it ä , m u t t a n e ilm e n e vä t ja t odellist u va t yksilöin ä . Kon sept u a lism i sovittelee ne ongelmat, joita käsiterealistit ja n om in a list it jou t u va t koh t a a m a a n . Nom in a lism in h eikkou s pa lja st u u h y- vin yksinkertaisessa esimerkissä: jos näen kaksi saman muotoista ja väristä läiskää, t u n n is t a n yh t e yd e n n iid e n vä lillä . J ä sen n ä n n iiden sa m a n k a lt a isu u den vaikka nominalismin mukaan niiden tulisi olla erillisiä yksilöitä. On siis oltava edes om in a is u u s “s a m a n k a lt a in en ”, jok a yh d is t ä ä yk s ilöit ä va ik k a n e e ivä t muodostaisikaan lajia tai sukua. Käsite- realismia syytetään liiasta henkisyydestä ja yksilöllisyyden u n oh t a m isest a . Se ei mitenkään sovi yhteen esimerkiksi juuri biologiassa vakiintuneeseen laji- ja suku- a ja t t elu u n .
Oman mielenkiintoisen lisänsä käsite- kiist a a n t a r joa a yksi m oder n in filosofi- a n s u u r is t a a ja t t elijois t a — Lu d wig Wit t gen st ein . H ä n pä ä t yy kielen t u t ki- m u ksessa a n per h eyh t ä lä isyyden kä sit - t eeseen , joka yh dist ä ä u lkoisest i ja n ä - en n ä isest i h yvin kin er ila isia yksilöit ä . Wittgenstein mainitsee esimerkkinä pelin.
I h m is t en a ja t t elu u n on va k iin t u n u t m ä ä r it elm ä peli, joka ym m ä r r et ä ä n il- m a n et t ä su or a n a isia om in a isu u k sia t a r vit see poim ia t a i h a va it a yksilöiden vä lillä . E r ila isia pelejä yh dist ä ä su ku - laisuus, perheyhtäläisyys. Wittgensteinin a ja t t e lu m a lli t oim ii h yvin m yös r ea a lim a a ilm a ssa .
E dellä m a in it u t n ä kem ykset liit t yvä t oleellisest i filosofisiin t iet ot eor ioih in ja metafysiikkaan. Ne ovat kuitenkin vaih- t oeh t oja a ja t t elu n jä sen t ä m iseen m yös reaalielämässä. Filosofinen vapaus antaa m eidä n va lit a h a lu a m m eko olla h yviä yksilöit ä va i h yvyyden h eija st u m ia .
Tehtävä IV: “Nominalismi on oppi,
jonka mukaan reaalimaailmassa ei ole olemassa sukuja eikä lajeja vaan ainoastaan yksilöitä. Toisaalta puhumme eläin- ja kasvilajeista, jotka biologiatieteen mukaan syntyvät ja katoavat. Pohdi lajien asemaa reaalimaailmassa.”
K
ä sit t eet ova t t ä r keä filosofia n a ih e- a lu e ja t odellisu u den h a h m ot t a m i- sen kannalta ei ole samantekevää, kuinka t odellisu u t t a ja t osioleva a k u va t a a n . Nominalistit sanovat, että ei ole olemassa la jeja eikä yleiskä sit t eit ä va a n a in oa s- t a a n yksilöit ä . Nom in a list ille ei siis ole olem a ssa kä sit t eit ä viisa u s t a i ka u n e- u s va a n esim er kiksi yksit t ä isiä viisa i- t a ih m is iä t a i k a u n iit a k u k k ia . Yhdessä filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien yhdistyksen (FETO) kanssa niin &näin palkitsi parhaiten kevään ylioppilaskir- joitusten reaalin filosofian kysymyksiin vastanneena Miia Mustosen Tampereen yhteiskoulun lukiosta. Onnittelut myös opettaja Harri Päiväsaarelle. Miia Mustonen jatkaa opintojaan Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksella.
Seuraavassa kaksi esimerkkiä palkituista vastauksista.
