Koulutuksen ja yhteiskunnan reunalla näkymä

245

J

Järjestäjinä toimivat sosiologian laitos ja moni- tieteinen koulutuksen yhteiskunnallis-kulttuuri- sen tutkimuksen yksikkö yhteistyössä Kansain- välisen sosiologiliiton (ISA) kasvatussosiologi- an ryhmän, Euroopan aikuiskasvatuksen tutkijain järjestön (ESREA) kahden tutkijaverkon sekä eu- rooppalaisen Ammattikasvatus ja kulttuuri -tut- kijaverkon kanssa.

Konferenssiin ilmoittautui sata osanottajaa eri puolilta maailmaa, joista noin seitsemänkymmen- tä osallistui konferenssin istuntoihin. Ryhmistä mainittakoon eteläafrikkalaisen KwaZulu-Natalin yliopiston tutkijat, Taiwanin kansallisen yliopis- ton tutkijat ja Edinburghin yliopiston tutkijat Skot- lannista.

Tulkitsen yleisesitelmien sanomaa seuraavas- ti. Tohtori Lawrence Saha Australian kansalli- sesta yliopistosta käsitteli aktiivista kansalaisuut- ta. Hän totesi, että jo Immanuel Kant liitti kansa- laisuuden määritelmään aktiivisuuden. Passiivi- set eivät Kantille oikeastaan olleet kansalaisia.

Australiassa äänestäminen on pakollinen. Kui- tenkin varsin suuri osa väestöstä, mm. 300 000 nuorta ei äänestä. Hän ei pääesitelmässään etsi- nyt tälle selitystä, mutta toki me tiedämme, että politiikka koetaan nykymaailmassa varsin voimat- tomana talouteen verrattuna. Poliittisella kansa- laisuudella ei enää ole sitä painoarvoa kuin en- nen.

Professori Agnieszka Bron Tukholman yli- opistosta puhui maahanmuuttajista kansalaisyh- teiskunnan jäseninä. Hän mm. peräänkuulutti maahanmuuttajien kulttuurisen kansalaisuuden tärkeyttä. Siinä tulisi olla sijaa myös aikuiskoulu- tukseen osallistumiselle ja erityisesti uuden maan kielen oppimiselle. Hänen mielestään taloudelli- sen tuen antaminen ei ole riittävä eikä ehkä yhtä tärkeäkään kulttuurisen kansalaisuuden edelly- tys kuin edellä viittaamieni koulutusmahdolli- suuksien järjestäminen.

Professori Carlos Torres UCLA:sta käsitteli globalisaation muotoja. Hän katsoi, että margi- naalisuutta tarkastelemalla voitaisiin itse asiassa

KOULUTUKSEN JA YHTEISKUNNAN REUNALLA

rakentaa yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisen oppimisen teoriaa, malleja ja käytäntöä. ”Social justice learning”, jonka edellä käänsin yhteiskun- nallisesti oikeudenmukaiseksi oppimiseksi, on eräs kansainvälisen koulutustutkimuksen laaje- nevia aloja.

Tohtori Ian Martin Edinburghin yliopistosta katsoi yhden aikuiskoulutuksen muodon ja ai- kuiskouluttajien ryhmän marginalisoituneen ai- kuiskoulutuksen muodonmuutoksessa. Tämä ryhmä on perinteisen vapaan sivistystyön edus- tajat. Marginalisoitumisen uutta tutkimusta hän kutsui Raymond Williamsiin viitaten eriytyneiden paradigmojen tutkimukseksi. Yhteiskuntaluok- kaan, ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suun- tautumiseen, rotuun ja vammaisuuteen kohdis- tuvat tutkimuksen ovat paljolti eriytyneet toisis- taan.

Professori Kjell Rubenson Brittiläisen Kolum- bian yliopistosta Kanadasta ja Linköpingin yli- opistosta käsitteli osallistumattomuutta kansain- välisten vertailujen valossa. Hän totesi, että Poh- joismaissa osallistumisen taso on muuta maail- maa korkeampi. Tämän hän katsoi perustuvan pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, joka tässä tai tässäkin suhteessa eroaa anglosaksisesta ja mannereurooppalaisesta hyvinvointivaltion mal- lista. Kansalaisyhteiskunnan, työn ja perheen suhteet rakentuvat Pohjoismaisessa mallissa toi- sella tavoin aikuiskoulutusta tukeviksi kuin muis- sa hyvinvointivaltion malleissa. Hän kuitenkin raportoi vuonna 2003 kerätyn OECD:n lukutaito- tutkimuksen alustavista tuloksista, joiden mukaan muut maat olisivat kuroneet kiinni Pohjoismai- den kaulaa. Suomi ei ole osallistunut tähän tutki- mukseen.

Professori Knud Illeris Tanskan pedagogises- ta yliopistosta on juuri päättänyt laajan tutkimuk- sensa matalan koulutuksen ja osaamisen ryhmi- en osallistumisesta aikuisopiskeluun. Hänen mu- kaansa näiden ryhmien jäsenet eivät toivo mi- tään enemmän kuin vakituista työpaikkaa. He ovat kuitenkin ambivalentteja eli epävarmoja ja ristirii- taisia suhtautumisessaan aikuiskoulutukseen.

Hyvinkin pienet asiat aikuiskouluttajien tai mui- den portinvartija- ja toimijaryhmien suhtautumi-

AIKUISKASVATUS 3/2005 NÄKÖKULMIA TUTKIMUKSEEN

246

sessa ja teoissa voi kääntää heidän suhtautumi- sensa myönteiseksi tai kielteiseksi. Nämä ihmiset ovat haavoittuvia ja pelkäävät taas uutta epäon- nistumista elämässään.

Itse esitin esityksessäni sellaisen olettamuk- sen, että osa väestöä ja erityisesti yrittäjiä ja työn- tekijöitä elää vielä teollista eikä informaatioaikaa.

He puolustavat teollisen ajan identiteettiään. Pieni osa tätä puolustusta on vähäinen osallistuminen aikuiskoulutukseen.

Neljässä samanaikaisessa työryhmässä viiti- senkymmentä tutkijaa alusti tutkimuksistaan seu- raaviin teemoihin ryhmitettynä: monet marginaa- lit, osallistuminen/ei-osallistuminen, identiteetti ja kulttuuri, korkeakoulutus, politiikan vaihtoeh- dot, kansalaisyhteiskunta ja kansalaisuus, oppi- minen ja työelämä ja digitaalinen jako.

Tietoja konferenssista sen nettisivuilla: http:/

/www.joensuu.fi/sosiologia/margins2005/

Ari Antikainen

AIKUISKASVATUS 3/2005 NÄKÖKULMIA TUTKIMUKSEEN