Erilajisten osakkeiden käyttö osakeyhtiön määräysvallan sääntelymekanismina

(1)

Iida-Sofia Kulju

ERILAJISTEN OSAKKEIDEN KÄYTTÖ OSAKEYHTIÖN MÄÄRÄYSVALLAN

SÄÄNTELYMEKANISMINA

Johtamisen ja talouden tiedekunta Kandidaatintutkielma Tammikuu 2021

(2)

II

TIIVISTELMÄ

Iida-Sofia Kulju: Erilajisten osakkeiden käyttö osakeyhtiön määräysvallan sääntelymekanismina Kandidaatintutkielma

Tampereen yliopisto

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma, yritysjuridiikka Tammikuu 2021

Osakkeenomistajien voidaan sanoa olevan yhtiön päätöksenteossa ylimmällä tasolla, sillä he valitsevat yhtiökokouksessa hallituksen, joka puolestaan nimittää toimitusjohtajan. He tekevät myös merkittävimmät yhtiötä koskevat päätökset yhtiökokouksessa tai osakkeenomistajien yksimielisillä päätöksillä. Osakkeenomistajien omistamat osakkeet tuottavat heille oikeuden osallistua päätöksentekoon ja tehdä päätöksiä. Lähtökohtaisesti osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet, ja osake ja ääni -periaatteen mukaisesti yhden äänen osaketta kohti. Tästä lähtökohdasta voidaan kuitenkin poiketa erilaisten määräysvallan sääntelymekanismien avulla, ja siten osakeyhtiön päätöksentekoon vaikuttaa. Yhtiöjärjestyksessä voidaankin määrätä, että yhtiössä on oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Tyypillisimmin osake ja ääni -periaatteesta poikkeaminen tapahtuu äänivallattomilla osakkeilla tai moniääniosakkeilla, jolloin tietyn osakelajin osakkeet omaavat korkeamman äänivallan kuin toisen osakelajin osakkeet.

Tutkielmassa analysoidaan erilajisten osakkeiden käyttöä osakeyhtiön määräysvallan sääntelymekanismina ja otetaan kantaa osakeyhtiölain 1:7:n mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen sekä vähemmistönsuojan rooliin osakeyhtiön määräysvallan sääntelyn kontekstissa.

Tarkoituksena on lisäksi analysoida osakeyhtiölain suuntaviivojen kehitystä sekä kuvata äänivallaltaan erilajisten osakkeiden sääntelyä de lege ferenda -näkökulmasta. Tavoitteena on myös selvittää, mitä erilaisia oikeuksia osakkeen omistaminen tuottaa, ja miten äänivallan sääntely vaikuttaa näihin oikeuksiin. Tutkielman tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen ja näkökulma yhtiöoikeudellinen.

Tutkielman tulokset osoittavat, että vaikka vuonna 2006 voimaan tulleen osakeyhtiölain myötä uuden lain tahdonvaltaisempi ja sopimusvapautta korostavampi luonne on toisaalta vaikuttanut yhdenvertaisuusperiaatetta ja vähemmistönsuojaa heikentävästi mahdollistamalla laajemmat mahdollisuudet enemmistövallan käyttöön, ei äänivaltaeroja koskevan sääntelyn vapauttamisen voida kuitenkaan sanoa vaarantavan yhdenvertaisuusperiaatetta tai vähemmistön asemaa. Tämä tahdonvaltaisempi sääntely voidaankin nähdä positiivisena muutoksena, joka hyödyttää niin yhtiötä sisäisesti kuin myös taloutta ja yhteiskuntaa laajemmassa merkityksessä.

Avainsanat: osakkeiden erilajisuus, äänivallaton osake, rajoitetusti äänivaltainen osake, yhdenvertaisuusperiaate

Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.

(3)

III

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ ... II SISÄLLYS... III LÄHTEET... IV OIKEUSTAPAUKSET ... IX LYHENTEET ... X

1 JOHDANTO ... 1

1.1 Tutkielman tausta ja merkitys ... 1

1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset ... 2

1.3 Tutkielman metodi ja keskeiset lähteet ... 3

2 OSAKE JA SEN TUOTTAMAT OIKEUDET ... 5

2.1 Osakkeen oikeudellisesta luonteesta ja osakeyhtiölainsäädännöstä ... 5

2.2 Osakkeen tuottamat oikeudet ... 7

2.2.1 Osakkeen tuottamat oikeudet ... 7

2.2.2 Hallinnoimis- ja varallisuuspitoiset oikeudet ... 8

2.2.3 Muut osakkeeseen liittyvät oikeudet ... 10

2.3 Erilajiset osakkeet ... 11

3 OSAKKEEN TUOTTAMA ÄÄNIVALTA JA OSAKEYHTIÖN MÄÄRÄYSVALTA 14 3.1 Osakkeen tuottama äänivalta ... 14

3.2 Äänivallaton ja rajoitetusti äänivaltainen osake ... 15

3.3 Määräysvallasta osakeyhtiössä ... 18

4 YHDENVERTAISUUSPERIAATE JA MÄÄRÄYSVALLAN SÄÄNTELYMEKANISMIT OSAKEYHTIÖSSÄ ... 23

4.1 Osakeyhtiölainsäädäntö ja äänimäärä ... 23

4.2 Äänivaltaerot ja yhdenvertaisuusperiaate ... 26

4.3 Äänivaltaerojen sääntely de lege ferenda ... 30

5 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 34

(4)

IV

LÄHTEET

Kirjallisuus

Airaksinen, M. (2013). Onnistuiko vuoden 2006 osakeyhtiölakiuudistus? Defensor Legis N:o 4/2013. 443–460.

Airaksinen, M. & Jauhiainen, J. (2000). Suomen yhtiöoikeus. Helsinki: Werner Söderström

lakitieto Oy.

(Airaksinen & Jauhiainen 2000 a)

Airaksinen, M., Pulkkinen, P. & Rasinaho, V. (2018). Osakeyhtiölaki I. 3. uud. p. Helsinki: Alma

Talent Oy.

(Airaksinen – Pulkkinen – Rasinaho 2018 a)

Airaksinen, M., Pulkkinen, P. & Rasinaho, V. (2018). Osakeyhtiölaki II. 3. uud. p. Helsinki: Alma

Talent Oy.

(Airaksinen – Pulkkinen – Rasinaho 2018 b)

Armour, J., Hansmann, H. & Kraakman, R. (2009). What is Corporate Law? Teoksessa The Anathomy of Corporate Law. Oxford University Press. 1–34.

Bebchuk, L., Kraakman, R. & Triantis, G. (1999). Stock Pyramids, Cross-Ownership, and Dual Class Equity: The Mechanisms and Agency Costs of Separating Control from Cash-Flow Rights.

NBER Working paper. No. 6951. 295–318.

Bebchuk, L. (2005). The case for increasing shareholder power. Harvard Law Review. Vol. 118.

No. 3. 835–914.

Bernitz, U. (2006). The Attack on the Nordic Multiple Voting Rights Model: Is There a Future under EU Law? Teoksessa Modern Company Law for a European Economy: Ways and Means.

Nordstedts Juridik. 157–176.

Blair, M. (1998). For whom should corporations be run? An economic rationale for stakeholder management. Long Range Planning. Vol. 31. No. 2. 195–200.

Burkart, M. & Lee, S. (2007). The One Share - One Vote Debate: A Theoretical Perspective. ECGI Working Paper Series in Finance. No. 176/2007.

Cederberg, L. & Ylöstalo, M. (1962). Vähemmistön oikeuksien turvaamisesta osakeyhtiössä. 3.

uud. p. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Coffee, J. (1991). Liquidity versus Control: The Institutional Investor as Corporate Monitor.

Columbia Law Review. Vol. 91. No. 6. 1277–1368.

(5)

V

Collin, J. (2020). Osake ja modernit arvopaperimarkkinat. Helsinki: Alma Talent Oy.

Hannula, A. & Kari, M. (2007). Osakassopimukset. Helsinki: WSOYpro.

Helminen, S. (2006). Osakeyhtiön yhtiöjärjestys. Helsinki: Alma Talent Oy.

Hirvonen, A. (2011). Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen oikeustieteen julkaisuja 17. Helsinki.

Iirola, O., Kyläkallio, J. & Kyläkallio, K. (2020). Osakeyhtiö I. 8. uud. p. Edita Publishing Oy.

Immonen, R. & Nuolimaa, R. (2017). Osakeyhtiöoikeuden perusteet. 3. uud. p. Helsinki: Alma Talent Oy.

Immonen, R., Ossa, J. & Villa, S. (2014). Osakeyhtiön pääoman hallinta. 2. uud. p. Helsinki: Alma Talent Oy.

Kaisanlahti, T. (1998). Osakkeen jakamattomuus ja osakkaan äänioikeuden perusta. Teoksessa Näkökulmia oikeustaloustieteeseen 2. Toimittanut Kanniainen, V. & Määttä, K. Helsinki:

Kauppakaari Oyj Lakimiesliiton kustannus.

Kaisanlahti, T. (1999). Sidosryhmät ja riski pörssiyhtiössä. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Lindholm, T., Rasinaho, V. & Virtanen, O. (2004). Yhtiökokous corporate governancen hengessä.

Helsinki: WSOY.

Koski, P. & Sillanpää, M. (2020). Yhtiöoikeus. Jatkuvatäydenteinen. Helsinki: Alma Talent Oy.

Mähönen, J. & Villa, S. (2013). Osakeyhtiöoikeus käytännössä. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Mähönen, J. & Villa, S. (2015). Osakeyhtiö I Yleiset opit. 3. uud. p. Helsinki: Alma Talent Oy.

Mähönen, J. & Villa, S. (2020). Osakeyhtiö II Pääomarakenne ja rahoitus. 4. uud. p. Helsinki:

Alma Talent Oy.

Mähönen, J. & Villa, S. (2019). Osakeyhtiö III, Corporate governance. 3. uud. p. Helsinki: Alma Talent Oy.

Määttä, K. (2019). Säännellä vai ei? Defensor Legis N:o 4/2019. 512–524.

Määttä, K. (2005). Yritysoikeus yritystoiminnan suunnittelussa. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Nenova, T. (2003). The value of corporate voting rights and control: A cross-country analysis.

Journal of financial economics.

Nykänen, P. (2019). Johdatus oikeusjärjestykseen. Tampere.

(6)

VI

Ossa, J. (2018). Henkilökunnan sitouttaminen osakeomistuksen kautta ja verotus. Defensor Legis N:o 4/2018. 618–627.

Ossa, J., Saarnilehto, A. & Villa, S. (2007). Yritysmuodot - toiminta, rahoitus ja verotus. Helsinki:

WSOYpro.

Pönkä, V. (2011). Johdatus osakeyhtiöoikeuteen. Helsinki: Unigrafia Oy.

Pönkä, V. (2008). Määräysvallasta osakeyhtiössä. Defensor Legis N:o 5/2008. 737–757.

(Pönkä 2008 a)

Pönkä, V. (2013). Oppi osakkeen jakamattomuudesta. Defensor Legis N:o 3/2013. 326–337.

Pönkä, V. (2008) Osakassopimuksen tavoitteet ja voimassaolon hallinta. Helsinki: Edita

Publishing Oy.

(Pönkä 2008 b)

Pönkä, V. (2015). Osakkeen lunastaminen. Helsinki: Alma Talent Oy.

Pönkä, V. (2012). Yhdenvertaisuus osakeyhtiössä. Helsinki: Alma Talent Oy.

Romano, R. (1989). Answering the Wrong Question: The Tenuous Case for Mandatory Corporate Laws. Columbia Law Review. Vol. 89. No. 7. 1599–1617.

Savela, A. (2010). Osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate. Defensor Legis N:o 1/2010. 3–24.

Siikarla, P. (2006). Osakeyhtiölaki & käytäntö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Siltala, R. (2001). Johdatus oikeusteoriaan. Helsinki: Unigrafia Oy.

Timonen, P. (1997). Määräysvalta, hinta ja markkinavoima: julkisesti noteeratun yrityksen määräysvallan siirtymisen oikeudellinen sääntely. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus.

Vahtera, V. (2011). Osakeomistuksen riski ja sääntely. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus.

Vahtera, V. (2012). Sopimusajattelun käyttö osakeyhtiöoikeudessa. Lakimies 7–8/2012. 1048–

1069.

Villa, S. (2008). Onko yhdenvertainen kohtelu aina tasavertaista?. Lakimies 4/2008. 563–581.

Villa, S., Airaksinen, M., Alén-Savikko, A., Bärlund, J., Jauhiainen, J., Kaisanlahti, T., Kanervo, J., Knuts, M., Kuoppamäki, P., Kymäläinen, S., Mähönen, J., Pihlajarinne, T., Raitio, J. &

Viitanen, K. (2020). Yritysoikeus. Helsinki: Alma Talent Oy.

(7)

VII Virallislähteet

EU-direktiivit

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/30/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012 niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 54 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi osakeyhtiöitä perustettaessa sekä niiden pääomaa säilytettäessä ja muutettaessa.

Hallituksen esitykset

HE 186/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain ja vakuutusyhtiölain 8 luvun 1 a §:n muuttamisesta.

HE 109/2005 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölaiksi.

HE 45/2020 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi.

Ulkomaalainen lainsäädäntö

Aktiebolagslag (2005:551) – Ruotsin osakeyhtiölaki Aktiengesetz (6.9.1965) – Saksan osakeyhtiölaki

Muut

Airaksinen, M. & Jauhiainen, J. (2000). Osakeyhtiölain uudistaminen – Tavoitteena kilpailukykyisempi yhtiöoikeus. Kokonaisarviomuistio 7.7.2020.

(Airaksinen & Jauhiainen 2000 b)

Oikeusministeriön hanke osakeyhtiölain muutostarpeesta OM021:00/2016.

Osakeyhtiölakitoimikunnan mietintö KM 1992:32.

Osakeyhtiölakityöryhmän mietintö 2003:4.

Selvitys osakeyhtiölain muutostarpeista kilpailukykytekijänä 2020:39. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja.

Selvitys: Osakeyhtiölaki kaipaa korjauksia, mutta kokonaisuudistuksen aika ei ole vielä.

Oikeusministeriö, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tiedote 531/2020. 24.8.2020.

(8)

VIII

Viitattu 5.1.2021. https://tietokayttoon.fi/-/10616/selvitys-osakeyhtiolaki-kaipaa-korjauksia- mutta-kokonaisuudistuksen-aika-ei-ole-viela.

Talousvaliokunnan lausunto 2/2003 vp. – U 79/2002 vp. Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (yritysostotarjoukset).

(9)

IX

OIKEUSTAPAUKSET

HelHO 2019:8 KKO 1998:20

(10)

X

LYHENTEET

AOYL Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599

HE Hallituksen esitys

HHO Helsingin hovioikeus

KaupparekL Kaupparekisterilaki 2.2.1979/129

KirjPL Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336

KKO Korkein oikeus

OikTL Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228

OYL Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624

VOYL Osakeyhtiölaki 29.9.1978/734

VPL Laki osakeyhtiölain voimaanpanosta 21.7.2006/625

VVOYL Osakeyhtiölaki 2.5.1895/22

(11)

1

1 JOHDANTO

1.1 Tutkielman tausta ja merkitys

Osakkeen omistaminen tuottaa yhtiössä osakeoikeuden, joka pitää sisällään oikeuksia ja velvollisuuksia. Osaketta pidetäänkin vakiintuneesti sen tuottamien oikeuksien ja velvollisuuksien summana.¹ Osakkeen tuottamat oikeudet jaetaan perinteisesti hallinnoimis- ja varallisuuspitoisiin oikeuksiin. Hallinnoimisoikeudet puolestaan voidaan jakaa edelleen yksilöllisiin hallinnoimisoikeuksiin sekä vähemmistöosakkeenomistajia suojaaviin hallinnoimisoikeuksiin.

Varallisuuspitoisia oikeuksia pidetään vakiintuneesti osakkeenomistajan primäärioikeuksina, ja hallinnoimisoikeudet palvelevat lähinnä näiden varallisuuspitoisten oikeuksien toteutumista.² Osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 1:5:n mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkaille, ja tätä periaatetta havainnollistaakin näkemys hallinnoimis- ja varallisuuspitoisten oikeuksien välisestä suhteesta. OYL 3:1.1:n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Tällä säännöksellä varmistetaan OYL 1:7:ssä lausuttu yleinen yhtiöoikeudellinen yhdenvertaisuuden periaate. OYL 1:9:n mukainen osakkeenomistajan tahdonvaltaisuuden periaate mahdollistaa kuitenkin sen, että osakkeenomistajat voivat määrätä yhtiöjärjestyksessä yhtiön toiminnasta sekä pääomarakenteesta esimerkiksi siten, että yhtiössä on oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita.

Äänioikeuden osalta olettamuksena on, että jokainen osake tuottaa osake ja ääni -periaatteen mukaisesti yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Äänioikeuden osalta yhtiöjärjestyksessä voidaan vapaasti määrätä, että osakkeet tuottavat erisuuruisen äänimäärän, esimerkiksi niin, että A-osake tuottaa yhden äänen ja B-osake kymmenen ääntä yhtiökokouksessa, ja sitä kautta osakeyhtiön päätöksentekoon sekä osakkeenomistajien määräysvallan sääntelyyn vaikuttaa. Osakeyhtiön kontrolloinnin perusta ei

1 Mähönen – Villa 2013 s. 157–158.

2 Pönkä 2011 s. 32–34.

(12)

2

siis ole välittömästi osakkeenomistuksessa, vaan äänioikeuteen perustuvassa määräysvallan käyttämisessä. Äänivallan onkin katsottu oikeuskirjallisuudessa olevan osakkeen tuottamista hallinnoimisoikeuksista tärkein.³ Tyypillisimmin päätöksentekoon ja määräysvaltaan vaikuttaminen tapahtuu eri osakesarjojen tuottamien äänimääräerojen sääntelyllä.

Äänimääräerojen sääntely on kehittynyt tahdonvaltaisempaan suuntaan, ja tarve tutkielman tekemiseen on syntynyt, sillä osakeyhtiölainsäädännön tahdonvaltaisuuden lisääntyessä nousee keskeiseksi myös kysymys siitä, miten eri osakelajien väliset äänivaltaerot vaikuttavat yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja vähemmistönsuojaan, ja myötävaikuttaako osakeyhtiölain liberalisointi määräysvallan siirtymiseen taholle, joka pyrkii hyötymään muiden osakkeenomistajien kustannuksella. On myös nostettu esiin tarve osakeyhtiölain uudistamisesta, jolloin ajankohtaiseksi nousee lisäksi kysymys siitä, onko osakkeiden äänivaltaerojen sääntelyn osalta tarvetta tehdä muutoksia.

1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset

Tutkielmassa tarkastellaan osakkeeseen liittyviä oikeuksia sekä osakeyhtiön määräysvallan sääntelyä osakkeiden erilajisuuden kautta. Tutkielmassa pohditaan myös äänivaltaerojen sekä yhdenvertaisuusperiaatteen välistä suhdetta. Tutkielman tarkoituksena on aluksi selvittää lukijalle mitä osakkeet ovat sekä esitellä lyhyesti osakeyhtiölainsäädännön historiaa. Tämän lisäksi tarkoituksena on perehtyä osakkeen tuottamiin oikeuksiin, osakkeiden erilajisuuteen sekä äänivallattomiin osakkeisin. Tavoitteena on analysoida yhdenvertaisuusperiaatetta määräysvallan sääntelymekanismien kontekstissa, sekä selvittää millaisia oikeuksia äänivallattoman osakkeen omistajalla on, ja millainen on hänen asemansa Suomen voimassaolevan oikeuden mukaan.

Tarkoituksena on vertailla äänivaltaa koskevien säännösten nykytilannetta niin historiallisesti kuin kansainvälisestikin, sekä analysoida sitä, mitä lainsäätäjä on halunnut osakeyhtiölain muutoksilla ajaa takaa ja mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia näillä lainsäädännön muutoksilla on. Tarkoituksena

3 Airaksinen – Pulkkinen – Rasinaho 2018 a s. 143.

(13)

3

on myös analysoida de lege ferenda -hengessä sitä, olisiko äänimäärää koskevalle sääntelylle tarvetta tehdä kehittämisehdotuksia.

Nämä tutkimuskysymykset voidaan muotoilla seuraavasti:

1) Mitä oikeuksia osakkeen omistaminen tuottaa, ja miten äänivallan sääntely vaikuttaa näihin oikeuksiin?

2) Miten osakeyhtiön määräysvaltaa voidaan säännellä eri mekanismein, ja mikä on yhdenvertaisuusperiaatteen rooli määräysvallan sääntelymekanismien kontekstissa?

3) Millaista yhtiöoikeudellisen sääntelyn tulisi olla osakkeiden äänimääräerojen osalta?

Osakkeiden erilajisuus sekä osakeyhtiön määräysvallan sääntelymekanismit ovat laajoja kokonaisuuksia, joten on tarkoituksenmukaista keskittyä tutkielmassa pääosin vain osakkeiden erilajisuuteen niiden tuottaman äänivallan suhteen. Näin ollen tutkielman tarkastelun ulkopuolelle jäävät pääsääntöisesti muut osakkeisiin liittyvät oikeudet sekä muut määräysvallan sääntelymekanismit. Osakkeiden muuntaminen erilajisiksi sekä osakkeisiin liittyvien velvollisuuksien käsittely on myöskin rajattu tutkielman ulkopuolelle, jotta tutkielman aihe ja laajuus säilyvät tarkoituksenmukaisina.

1.3 Tutkielman metodi ja keskeiset lähteet

Tutkielman tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen ja tutkielman näkökulma yhtiöoikeudellinen. Oikeusdogmaattisen eli lainopillisen tutkimuksen tarkoituksena on tulkita ja systematisoida voimassa olevan oikeuden sääntöjä ja periaatteita.⁴ Lainoppi selvittää voimassaolevien oikeusnormien sisältöä ja tutkii sitä, mikä on voimassaolevaa oikeutta, ja mikä merkitys laista ja muista oikeuslähteistä löytyvällä materiaalilla on. Lainoppi ei nykyisin keskity vain oikeussääntöjen tutkimiseen, vaan sen tehtävänä on myös oikeusperiaatteiden punninta ja niiden yhteensovittaminen.⁵ Tämän takia tässä tutkielmassa pohditaankin tutkimuskysymystä myös yleisten yhtiöoikeudellisten periaatteiden kautta.

4 Siltala 2001 s. 15.

5 Hirvonen 2011 s. 22–24.

(14)

4

Oikeuslähteet on jaettu Suomessa perinteisesti kolmeen luokkaan, jotka ovat vahvasti velvoittavat oikeuslähteet, heikosti velvoittavat oikeuslähteet sekä sallitut oikeuslähteet. Vahvimmassa asemassa ovat nimensä mukaisesti vahvasti velvoittavat oikeuslähteet, eli laki ja maan tapa.

Toissijaisena ovat heikosti velvoittavat oikeuslähteet, eli lain esityöt ja oikeuskäytäntö, ja näiden jälkeen sallitut oikeuslähteet, kuten oikeuskirjallisuus ja reaaliset argumentit.⁶ Tutkielman pääasiallisina lähteinä toimivat osakeyhtiölainsäädäntö, sitä koskevat lain esityöt sekä yhtiöoikeutta käsittelevä oikeuskirjallisuus. Nykyisen osakeyhtiölain lisäksi myös vanhat osakeyhtiölait ovat tutkimuksessa esillä, sillä osakeyhtiölain uudistuksien myötä myös osakkeiden erilajisuutta ja äänimäärää koskeva lainsäädäntö on muuttunut. Viimeisimmän uudistuksen myötä osakeyhtiölaista esimerkiksi poistettiin säädös, jonka mukaan osakkeen äänimäärä ei saa olla suurempi kuin kaksikymmentä kertaa toisen osakkeen äänimäärä. Äänivallattomien osakkeiden osalta on myös luovuttu aiemmin pakollisena olleesta erityisestä taloudellisesta etuudesta yhtiön varoja jaettaessa.

6 Nykänen 2019 s. 58.

(15)

5

2 OSAKE JA SEN TUOTTAMAT OIKEUDET

2.1

Osakkeen oikeudellisesta luonteesta ja osakeyhtiölainsäädännöstä

Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, jonka toiminnan tarkoituksena on OYL 1:5:n mukaisesti voiton tuottaminen osakkeenomistajille, ja jota sitovista velvoitteista osakkeenomistajat eivät OYL 1:2:n mukaisesti vastaa henkilökohtaisesti. OYL 1:1:n mukaisesti osakeyhtiölakia sovelletaan kaikkiin Suomen lain mukaan rekisteröityihin osakeyhtiöihin, ellei toisin ole säädetty. Osake on osakeyhtiön rahoituksen perusväline, ja yhtiötä perustettaessa osakkeenomistajaksi tulevan on maksettava osakkeesta se määrä, joka perustamissopimuksessa on sovittu.⁷ Osakkeen voidaankin sanoa olevan yksi osakeyhtiömuodon tunnusomaisista ominaispiirteistä sekä yksi niistä tekijöistä, joka erottaa osakeyhtiön muista yhtiömuodoista.⁸ Osake on osuus osakeyhtiössä, joka sisältää osakkeenomistajan oikeudet ja velvollisuudet yhtiössä. Osakkeen omistaminen toisin sanoen tuottaa yhtiössä tietyt oikeudet ja velvollisuudet sisällään pitävän osakeoikeuden.⁹ Osaketta ei voida pitää yksiselitteisesti määriteltävänä aineellisena kohteena, vaan se on eräänlainen välillisen omistuksen instrumentti.

Osakkeenomistajan omistusoikeus kohdistuukin osakkeen tuottamiin oikeuksiin, ja siten esimerkiksi osakkeenomistajan oikeus yhtiövarallisuuteen on vain välillistä oikeutta. Osake on lähtökohtaisesti rajoituksitta luovutettavissa ja hankittavissa, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakkeenomistuksen sisältö määräytyy viime kädessä osakkeenomistajan oikeusasemaa koskevien osakeyhtiölain säännösten ja yhtiöjärjestysmääräysten pohjalta.¹⁰ Osaketta voidaankin luonnehtia abstraktiksi oikeussuhteiden verkostoksi, joka muodostuu oikeussuhteiden verkon osien ja niitä koskevien normien summasta.¹¹ Vaikka osakeyhtiön pohjana on perustamissopimus, ei osakkeenomistajien keskinäisiin eikä heidän ja yhtiön välisiin suhteisiin voida yleensä soveltaa

7 Villa ym. 2020.

8 Pönkä 2013 s. 1.

9 Mähönen – Villa 2013 s. 155.

10 Pönkä 2015 s. 45.

11 Collin 2020 s. 82.

(16)

6

tavallisia sopimusoikeudellisia säännöksiä, sillä osake muodostaa yhtiön ja osakkeenomistajan välille velkasuhteen sijasta yhtiösuhteen, jonka osapuolia ovat yhtiön kaikki osakkaat. Muun muassa tästä syystä itse osakkuus ei ole vanhentumisen alainen oikeussuhde, vaikka joidenkin yksittäisten oikeuksien tai velvoitteiden käyttämiseen ja voimassaoloon ajan kuluminen saattaa vaikuttaa.¹²

Osakeyhtiölainsäädännön juuret ulottuvat 1800-luvun loppupuoliskolle, kun Suomi sai vuonna 1864 ensimmäisen osakeyhtiötä koskevan asetuksen, keisarillisen asetuksen nimettömistä eli osakeyhdyskunnista, joka vastasi pääpiirteiltään Ruotsin vuoden 1848 osakeyhtiölakia.

Ensimmäinen suomalainen osakeyhtiölaki oli vuoden 1895 laki osakeyhtiöistä (22/1895, myöhemmin VVOYL), jota voidaan kuvata hyvin yleisluontoiseksi ja osakkeenomistajien sopimusvapautta korostavaksi säännöstöksi, lukuun ottamatta yhtiön perustamista sekä voitonjakoa koskevia teknisiä säännöksiä.¹³ Kun vuonna 1978 siirryttiin seuraavaan osakeyhtiölakiin (734/1978, myöhemmin VOYL), oli sen taustalla laaja pohjoismainen lainvalmistelu, ja tuolloin kaikkien Pohjoismaiden osakeyhtiölainsäädäntö oli varsin yhdenmukaista. Tämän jälkeen EU:n yhtiöoikeudelliset direktiivit on saatettu voimaan vuoden 2006 OYL:lla, mikä on myös merkinnyt pohjoismaisten osakeyhtiölakien erkaantumista toisistaan. Näistä seikoista huolimatta OYL:n tulkinnassa voidaan käyttää apuna kumottujen osakeyhtiölakien aikaista oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta, sekä muiden pohjoismaiden osakeyhtiöoikeutta.¹⁴ Lain esitöissä OYL:n tavoitteena on mainittu joustava ja kilpailukykyinen osakeyhtiölaki, joka mahdollistaisi sen, että yhtiöt voisivat järjestää toimintansa mahdollisimman tehokkaalla tavalla esimerkiksi vähentämällä ja keventämällä muotomääräyksiä sekä lisäämällä lain tahdonvaltaisuutta.¹⁵

12 Kyläkallio – Iirola – Kyläkallio 2020 s. 164.

13 Pönkä 2011 s. 40.

14 Immonen – Nuolimaa 2018 s. 18.

15 HE 109/2005.

(17)

7

2.2 Osakkeen tuottamat oikeudet

2.2.1 Osakkeen tuottamat oikeudet

Osakkeen tuottamat oikeudet ja velvollisuudet voivat perustua lakiin, yhtiöjärjestykseen, perustamissopimukseen tai osakkeen merkintäehtoihin. OYL 1:7:n mukaisesti kaikki osakkeet tuottavat lähtökohtaisesti yhtäläiset oikeudet, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. OYL:ssa ei kuitenkaan määritellä tyhjentävästi osakkeen tuottamia oikeuksia, vaan osakkeisiin voidaan myös yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä liittää muita oikeuksia varsin vapaasti lain pakottavien säännösten rajoissa sekä osakeyhtiölaissa määriteltyjen oikeuksien ohella. Osakkeen tuottamia oikeuksia kutsutaan osakeoikeuksiksi, jotka jaetaan perinteisesti hallinnoimis- ja varallisuuspitoisiin oikeuksiin.¹⁶ Hallinnoimis- ja varallisuuspitoisten oikeuksien rajanveto ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä jaottelu ei perustu lakiin eikä sillä siten ole juridista relevanssia.

Osakkeen tuottamien oikeuksien erottelun merkitys onkin lähinnä vain pedagogista, ja sen tarkoituksena on auttaa osakkeiden tuottamien erilaisten oikeuksien jäsentämisessä.¹⁷ Varallisuuspitoiset oikeudet tarkoittavat osakkeen tuottamia oikeuksia joko saada tai vaatia tietty taloudellinen suoritus yhtiöltä, ja hallinnoimisoikeudet liittyvät omistajan päätösvallan käyttöön ja sen edellytyksiin.¹⁸ Osakkeenomistajat voivat aina luopua lakimääräisistä tahdonvaltaisista oikeuksistaan laatimassaan osakassopimuksessa. Osakassopimukseen kuulumattomien osakkaiden tai ulkopuolisten, esimerkiksi velkojien, oikeuksia ei luonnollisesti voida vähentää.¹⁹ Suomen osakeyhtiölainsäädännössä on vakiintuneesti vallinnut ajatus osakkeen jakamattomuudesta. Tämä jakamattomuuden periaate sisältää erottamiskiellon, joka estää yhtiöoikeudellisella tasolla osakkeen tuottamien varallisuuspitoisten oikeuksien ja hallinnoimisoikeuksien erottamisen osakkeesta.²⁰ Jakamattomuusperiaatteen voidaan katsoa juontavan juurensa VVOYL:iin, jossa osakkeen jakamattomuudesta määrätään, mutta voimassa

16 Ossa – Saarnilehto – Villa 2007 s. 67.

17 Pönkä 2011 s. 32.

18 Timonen 1997 s. 245.

19 Hannula – Kari 2007 s. 105.

20 Pönkä 2013 s. 30.

(18)

8

olevassa osakeyhtiölaissa ei ole säännöksiä jakamattomuudesta. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty erilaisia näkökulmia jakamattomuusperiaatteen nykytilanteesta. Mähönen ja Villa katsovat jakamattomuusperiaatteen olevan olemassa ²¹, mutta Kaisanlahti ²² on esittänyt, että varallisuus- ja hallinnoimisoikeuksien liiton tulisi olla tahdonvaltainen, ja siten jakamattomuusopistakin luopua. Hänen mukaansa nykyaikana ei ole mitään järkevää perustetta kieltää osakkeenomistaja myymästä toiselle osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle taholle äänioikeutta, jota hän ei halua pitää itsellään, jos osakas saisi arvopaperimarkkinoilla äänestä markkinahinnan mukaisen korvauksen.

2.2.2 Hallinnoimis- ja varallisuuspitoiset oikeudet

Varallisuuspitoiset oikeudet ovat yhtiön varoihin liittyviä oikeuksia. Osakkeen tuottamilla varallisuuspitoisilla oikeuksilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti osakkeenomistajan oikeutta saada osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty osuus yhtiön varoista niitä jaettaessa. Varojen jakamista on muun muassa osingon jakaminen, osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen sekä osakkeelle tuleva jako-osuus yhtiötä purettaessa. Myös yhtiön sulautumiseen tai jakautumiseen voi liittyä varojen jakamista. OYL 1:5:n mukaisesti osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Tätä yhtiöoikeudellista periaatetta tukee näkemys siitä, että varallisuusoikeuksia on pidetty vakiintuneesti primäärioikeuksina. Varallisuuspitoiset oikeudet eivät ole yhtä lailla pakottavia kuin hallinnoimisoikeudet, ja niistä poikkeaminen yhtiöjärjestyksessä onkin yleensä mahdollista.

Keskeisiä OYL:n mukaisia varallisuuspitoisia oikeuksia ovat muun muassa:

- Merkintäetuoikeus osakkeisiin osakeannissa (OYL 9:3)

- Osinko-oikeus sekä oikeus saada osakeyhtiön purkautuessa osuus yhtiön varoista (OYL 13:1 ja 20:15.1)

- Oikeus saada sulautumis- ja jakautumisvastiketta (OYL 16:1 ja 17:1)

22 Kaisanlahti 1998 s. 101.

(19)

9

- Oikeus vaatia omien osakkeiden lunastamista tietyin edellytyksin (OYL 15:10, 16:13, 17:13 ja 18:1)

- Oikeus lunastaa toiselle siirtyneitä osakkeita tietyin edellytyksin (OYL 3:7)

- Oikeus myydä osakkeensa yhtiölle, kun yhtiö hankkii omia osakkeitaan sekä oikeus vaatia ja saada vahingonkorvausta (OYL 15:6, 22:2 ja 22:7.2)

Hallinnoimisoikeudet puolestaan liittyvät osakkeenomistajan päätösvallan käyttöön ja sen edellytyksiin. Hallinnoimisoikeuksista tärkeimpiä ovat oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä sekä osakkaan ääni-, läsnäolo-, ja puheoikeus yhtiökokouksessa.²³ Myös vähemmistöoikeudet, kuten oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen pitämistä sekä oikeus vaatia vähemmistöosingon jakamista, voidaan katsoa eräänlaisiksi hallinnoimisoikeuksiksi. Hallinnoimisoikeudet liittyvät niin kiinteästi itse osakkeeseen, etteivät ne voi olla itsenäisen luovutuksen kohteena, eikä osakas voi myöskään pidättää niitä itselleen luovuttaessaan osaketta.²⁴ Hallinnoimisoikeudet ovat pääasiassa pakottavia, eli niistä ei voida poiketa yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajan haitaksi. Oikeuskirjallisuudessa on tosin katsottu, etteivät ne ole absoluuttisesti pakottavia, vaan yhtiöjärjestyksessä on esimerkiksi mahdollista antaa tarkempia ohjeita niiden käyttämisestä.²⁵

Keskeisiä hallinnoimisoikeuksia OYL:n mukaisesti ovat muun muassa:

- Oikeus vaatia osakekirjaa sekä sen jakamista, yhdistämistä tai vaihtamista (OYL 3:9.2) - Oikeus vaatia osakeomistuksen merkitsemistä osakas- ja osakeluetteloon (OYL 3:16.1) - Oikeus saada asia käsiteltäväksi yhtiökokouksessa (OYL 5:5)

- Oikeus osallistua yhtiökokoukseen (OYL 5:6)

- Oikeus saada henkilökohtainen kutsu yhtiökokoukseen tai henkilökohtainen ilmoitus yhtiökokouksesta (OYL 5:20)

- Oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä (OYL 21:1)

- Oikeus saada nähtäväksi yhtiökokouksen pöytäkirja ja saada jäljennös siitä (OYL 5:23.4)

23 Koski – Sillanpää 2020.

25 Pönkä 2011 s. 33.

(20)

10

- Oikeus esittää yhtiökokouksessa kysymyksiä (OYL 5:25) 2.2.3 Muut osakkeeseen liittyvät oikeudet

Hallinnoimis- ja varallisuuspitoisten oikeuksien lisäksi on olemassa myös joukko yleisiä periaatteita, joita voidaan luonnehtia kaikkiin osakkeisiin ja niiden omistajiin kohdistuviksi perusoikeuksiksi. Nämä perusoikeudet, oikeus luopua osakkeista, oikeus hyvään hallintoon ja oikeus yhdenvertaiseen kohteluun, ovat sisällytetty OYL:n ensimmäiseen lukuun.²⁶ Lisäksi OYL:ssa ja muussa lainsäädännössä, kuten kirjanpitolaissa (1336/1997, myöhemmin KirjPL) ja kaupparekisterilaissa (129/1979, myöhemmin KaupparekL) on säädetty oikeuksista, joita ei ole sidottu osakkeeseen. Alla oleva luettelo osakkeeseen kuulumattomista oikeuksista on tehty mukaillen J. Kyläkallion, O. Iirolan sekä K. Kyläkallion tarkastelua²⁷:

- Oikeus vaatia osakasluettelo nähtäväkseen (OYL 3:17.1) - Oikeus vaatia jäljennös osakasluettelosta (OYL 3:17.1)²⁸ - Oikeus vaatia odotusluettelo nähtäväkseen (OYL 3:17.1-2) - Oikeus vaatia jäljennös odotusluettelosta (OYL 3:17-2) ²⁹

- Oikeus tietyssä tilanteessa saada yhtiöltä jäljennökset tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta (KirjPL 3:9.1)

- Oikeus saada kaupparekisterin merkinnöistä ja rekisteriviranomaisen hallussa olevista asiakirjoista tietoja, otteita ja todistuksia (KaupparekL 1 a.1)

Joihinkin OYL:n mukaisiin osakkeenomistajan oikeuksiin on tehty muutoksia vuoden 2020 aikana koronaviruspandemian vuoksi. Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto- osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-

26 Pönkä 2011 s. 36.

28 OYL 3:17.3:n mukaisesti oikeus jäljennökseen ei kuitenkaan koske henkilötunnuksen tunnusosaa, maksu- tai verotustietoja tai tietoa siitä, mille kaupintatilille osakkeenomistajan myytäviksi antamat osakkeet on kirjattu.

29 OYL 3:17.3:n mukaisesti oikeus jäljennökseen ei kuitenkaan koske henkilötunnuksen tunnusosaa, maksu- tai verotustietoja tai tietoa siitä, mille kaupintatilille osakkeenomistajan myytäviksi antamat osakkeet on kirjattu.

(21)

11

epidemian leviämisen rajoittamiseksi (290/2020) oli voimassa 30.9.2020 asti, ja sitä seurannut laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (677/2020) on voimassa 30.6.2021 asti. Näillä laeilla säädettiin, että OYL:sta poiketen pörssiyhtiön yhtiökokous voidaan järjestää niin, että osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain valitsemansa asiamiehen välityksellä. Yhtiön hallitus nimeää silloin osakkeenomistajien käytettäväksi yhden tai useamman sellaisen asiamiehen, joka ei kuulu OYL:n 1:11:n tai 1:12:n mukaiseen yhtiön lähipiiriin.

Kyseisillä poikkeuslaeilla säädettiin myös, että OYL:sta poiketen pörssiyhtiön yhtiökokous voidaan järjestää niin, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain OYL 5:16.2:ssa tarkoitetulla tavalla postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Lakien tarkoituksena on mahdollistaa osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen syksyn 2020 sekä kevään 2021 yhtiökokousten järjestäminen terveydensuojeluvaatimukset täyttävällä tavalla koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi huomioiden kuitenkin myös osakkeenomistajien oikeuksien toteutuminen.

Koronaviruspandemia osoittaa sen, kuinka nopeasti osakeyhtiöiden toimintaympäristö voi muuttua. OYL on ollut voimassa 14 vuoden ajan, ja katsottu, että tuona aikana suomalainen yhteiskunta sekä yhtiöiden toimintaympäristö on muuttunut muun muassa digitalisoinnin sekä pienyritystoiminnan kehityksen myötä.³⁰ Toimintaympäristön muuttuessa tuleekin huomiota kiinnittää myös osakkeenomistajien oikeuksiin, jotta myös ne vastaavat muuttuvaa toimintaympäristöä. Tästä hyvä esimerkki onkin juuri poikkeuslakien mahdollistama etäyhteyksien hyödyntäminen yhtiökokouksen järjestämisessä sekä osakkeenomistajien osallistumisessa yhtiökokoukseen.

2.3 Erilajiset osakkeet

Lähtökohtaisesti osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai

30 Oikeusministeriön hanke osakeyhtiölain muutostarpeesta OM021:00/2016.

(22)

12

velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita, ja tällöin yhtiöjärjestyksestä on käytävä ilmi niiden väliset erot. OYL 3:1.2:n mukaisesti osakkeet, jotka poikkeavat toisistaan osakkeen tuottaman äänimäärän tai yhtiön varoja jaettaessa tuottaman oikeuden suhteen, tai jotka muuten yhtiöjärjestyksessä määrätään erilajisiksi, muodostavat oman osakelajinsa.³¹ Osakkeet voivat poiketa oikeuksiensa osalta toisistaan yhdellä tai useammalla tavalla. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että osakkeet ovat erilajisia, vaikka ne eivät edellä tarkoitetulla tavalla poikkeaisikaan oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan. Tällä määräyksellä voidaan esimerkiksi tavoitella osakelajikohtaista päätöksentekoa yhtiökokouksessa. Erilajisuuden voi aiheuttaa myös yhtiöjärjestykseen otettu muuntolauseke, jos se tekee mahdolliseksi osakkeiden myöhemmän muuntamisen äänioikeuden tai varojenjakoon liittyvien oikeuksien osalta muista osakkeista poikkeavaksi. Osakkeiden tuottamien oikeuksien ja velvollisuuksien erilajistamisen ideana on, että yhtiö ja pääomaansa sijoittava voivat sopimusvapauden rajoissa määrittää millaisin ehdoin ja velvollisuuksin yhtiö kerää pääomaa ja sijoittajat sitä sijoittavat. Laaja sopimusvapaus mahdollistaa myös sen, että yhtiössä voi olla suuri määrä erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia tuottavia osakkeita. Kunkin osakkeen laji ja osakelajien väliset erot on käytävä ilmi OYL 3:5:ssä tarkoitetusta osakeluettelosta. Eri osakesarjat voidaan nimetä yhtiöjärjestyksessä monin eri tavoin, mutta yleisistä oikeusperiaatteista kuitenkin seuraa, ettei nimitys tai lyhenne saa olla harhaanjohtava. Vaikka yleensä esimerkiksi A- ja B-lyhyenteitä käytettäessä B-osakesarjan osakkeet ovat vähä-äänisiä osakkeita, on asia aina syytä varmistaa yhtiöjärjestyksessä.³²

Osakkeiden erilajisuus ei aina ole täysin suoraviivaista, sillä vaikka osakkeet määrättäisiinkin yhtiöjärjestyksessä erilajisiksi, ne voivat silti tuottaa samat oikeudet ja velvollisuudet. Toisaalta taas esimerkiksi se, että suostumuslauseke koskee vain osaa osakkeista, ei tee vielä osakkeista keskenään erilajisia, ellei yhtiöjärjestyksessä nimenomaisesti määrätä osakkeita sanotulla periaatteella erilajisiksi. Myöskään se, että yhtiöjärjestyksessä määrätään eri osakkeisiin liittyvistä osakeyhtiön omaisuuteen kohdistuvista erilaisista käyttöoikeuksista ei tee osakkeista OYL 3:1.2:n tarkoittamalla tavalla erilajisia. Siten esimerkiksi golfosakeyhtiössä ei automaattisesti ole erilajisia osakkeita, vaikka eri osakkeet oikeuttaisivatkin erilaisiin pelioikeuksiin.³³

33 Pönkä 2011 s. 39.

(23)

13

Määräysvallan keskittäminen ei ole ainoa motiivi osakkeiden erilajistamiseen, vaan erilajisilla osakkeilla mahdollistetaan esimerkiksi se, että toiset osakkeenomistajat saavat osinkoa enemmän kuin toiset, vaikka kaikilla osakkeenomistajilla olisikin yhtä paljon osakkeita. Tämä voi tulla kyseeseen muun muassa avainhenkilöiden sitouttamisessa, kun esimerkiksi työntekijän ostaessa osakkeita voi kaupassa olla lähtökohtana maksaa kauppahinta tai sitä varten otettu luotto muutaman vuoden kuluessa kohdeyhtiöstä saaduilla tuloilla. Osakkaalle maksettava osinko pyritään mitoittamaan tämän tavoitteen mukaisesti, jolloin osakkaiden keskinäiset suhteet voivat tuottaa hankaluuksia, jos pääosakkailla ei esimerkiksi ole halua nostaa osinkoja huojennettua osinkoa enempää. Siten osinko-oikeudesta poikkeamisella erilajisten osakkeiden avulla voidaan varmistaa avainhenkilöiden kauppahinnan takaisinmaksuaikataulun pitävyyden lisäksi myös se, ettei muiden osakkaiden tarvitse nostaa verotuksellisesti tai liiketaloudellisesti epätarkoituksenmukaisen suuria osinkoja.³⁴

Osakkeiden erilajisuuden hyödyntäminen voi tulla kyseeseen myös työntekijöiden palkitsemisessa heidän työpanostensa suhteessa. Tämä on tyypillistä etenkin asiantuntijayhtiöissä, kuten asianajotoimistoissa sekä lääkäri- ja konsulttiyhtiöissä, joissa osakkaiden tulonmuodostus on erilaista jakautuen heidän työpanostensa suhteessa. Erilajiset osakesarjat ovat olleet Suomessa pienille ja kehittyville yhtiöille merkittävä keino rahoituksen hankkimiseksi ja pitkäjänteisen omistajuuden mahdollistamiseksi. Samalla on voitu mahdollistaa myös perustajien sitoutuminen yhtiöön.³⁵ Tyypillisesti esimerkiksi nopeasti kehittyvällä teknologia-alalla uudet startup-yritykset ovat hyödyntäneet kasvussaan erilajisten osakkeiden mahdollistamaa äänivaltaerojen sääntelyä.

Rahoittamiseen tarvitaan jatkuvasti pääomaa, mutta samanaikaisesti asiantuntemus on tyypillisesti perustajilla, joiden intressissä on pitää valta itsellään. Äänivaltaerojen sääntelyn avulla perustajaosakkaat voivat keskittyä kasvuun ja liiketoimintastrategian kehittämiseen pitkällä aikavälillä.

34 Ossa 2018 s. 624–625.

35Talousvaliokunnan lausunto 2/2003 vp.

(24)

14

3 OSAKKEEN TUOTTAMA ÄÄNIVALTA JA OSAKEYHTIÖN MÄÄRÄYSVALTA

3.1 Osakkeen tuottama äänivalta

Osakeyhtiöoikeudessa puhutaan niin sanotusta osake ja ääni -periaatteesta. Periaatteen mukaan kaikkiin osakkeisiin liittyy yhtäläinen äänioikeus, ellei yhtiöjärjestyksessä ole muusta määrätty.

Näin ollen siis yhtiössä, jossa ei ole erilajisia osakkeita, määräysvalta jakautuu omistajien kesken heidän yhteistoimintaan sijoittamiensa pääomapanosten mukaisessa suhteessa.³⁶ Äänioikeuden osalta olettamuksena on, että jokainen osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Äänioikeuden osalta yhtiöjärjestyksessä voidaan vapaasti määrätä, että osakkeet tuottavat erisuuruisen äänimäärän yhtiökokouksessa, esimerkiksi siten, että A-osake tuottaa yhden äänen ja B-osake kymmenen ääntä. Osake ja ääni -periaatteesta poikkeaminen onkin siis mahdollista erilaisin yhtiöoikeudellisin keinoin. Lähtökohtaisesti osakkeenomistaja saa äänestää yhtiökokouksessa edustamiensa osakkeiden koko äänimäärällä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin. Nämä äänivaltaa rajoittavat määräykset voivat olla esimerkiksi äänileikkureita tai äänestysasteikkoja, joissa osakkeiden tuottama äänimäärä ei muutu yhdenmukaisesti osakkeiden lukumäärän muutoksen kanssa.³⁷ Tyypillisimmin osake ja ääni -periaatteesta poikkeaminen tapahtuu kuitenkin moniääniosakkeilla, jolloin tietyn osakelajin osakkeet omaavat toisen osakelajin osakkeita korkeamman äänivallan, käyttämällä kokonaan äänivallattomia osakkeita tai kohdistamalla äänileikkurin vain tiettyyn osakelajiin.³⁸

Äänivallan laaja erilajistaminen perustuu tahdonvaltaisuuden periaatteeseen, jonka mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä keskinäisistä suhteistaan ottamalla yhtiöjärjestykseen määräyksiä osakkeiden erilajistamisesta osakkeen tuottaman äänivallan tai

36 Pönkä 2008 a s. 739.

37 Määttä 2005 s. 82.

38 Vahtera 2011 s. 387.

(25)

15

muiden oikeuksien osalta. Yhtiöjärjestykseen ei kuitenkaan voida ottaa määräystä, joka on osakeyhtiölain tai muun lain pakottavan säännöksen tai hyvän tavan vastainen.³⁹ On kuitenkin mainittava, että yhtiöjärjestyksen määräyksiä voidaan lain varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929, myöhemmin OikTL) 36 §:n nojalla sovitella, vaikkakin tämä on hyvin poikkeuksellista.⁴⁰

Tyypillisesti osakelajien välinen äänivallan ero on 10- tai 20-kertainen verrattuna toisen osakelajin osakkeisiin.⁴¹ Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, ettei osake tuota lainkaan äänioikeutta, tai että tietyt osakkeet tuottavat äänioikeuden vain tietyissä yhtiökokouksen päätöksentekotilanteissa. Lain esitöissä kuitenkin todetaan, että yhtiöjärjestyksen määräykset eivät kuitenkaan saisi johtaa siihen, että jossain yhtiökokouksessa käsiteltävässä asiassa yksikään osake ei tuota äänioikeutta.⁴² Täten tämä määräys voi kunkin yhtiökokouksessa käsiteltävän asian osalta koskea vain osaa yhtiön osakkeista. Erilajisten osakkeiden käyttö voi joskus aiheuttaa myös ongelmia. Esimerkiksi yrityskaupoissa määräysvallan keskittyminen moniääniosakkeista johtuen saattaa vaikeuttaa ostajan pyrkimyksiä, jos niiden avulla määräysvaltaa hallussa pitävä osakkeenomistaja ei ole halukas luopumaan osakkeistaan.

3.2 Äänivallaton ja rajoitetusti äänivaltainen osake

Yhtiössä voi myös olla osakkeita, jotka ovat kokonaan tai osittain vailla äänivaltaa, sillä OYL 3:3.2:n mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osake ei tuota lainkaan äänioikeutta tai oikeuta äänestämään joissain yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Tällaisia osakkeita kutsutaan äänivallattomiksi osakkeiksi, ja ne muodostavat oman osakelajinsa verrattuna osakkeisiin, joilla on äänioikeus. Lähtökohta on, että äänivallaton osake tuottaa äänioikeutta lukuun ottamatta kaikki muut osakkeeseen liittyvät oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin

40 Määttä 2005 s. 73.

41 Vahtera 2011 s. 387.

42 HE 109/2005.

(26)

16

määrätä.⁴³ Äänivallattomalle osakkeelle maksetaan myös lähtökohtaisesti sama osinko kuin muillekin osakkeille. Osakkeen äänioikeuden rajoittamista koskevat yhtiöjärjestyksen määräykset voivat koskea mitä tahansa yhtiökokouksen päätettävänä olevaa asiaa, kuten osakkeenomistajan oikeutta osallistua yhtiökokouksessa äänestykseen, jossa päätetään hallituksen jäsenten valinnasta taikka voitonjaosta esimerkiksi siten, että A-sarjan osakkeet eivät tuota oikeutta osallistua hallituksen jäsenten valintaan eivätkä B-sarjan osakkeet oikeutta päättää yhtiön voitonjaosta.⁴⁴ On tyypillistä, että äänivallan rajoittamista hyvitetään kohdistamalla tällaiseen osakkeeseen yhtiöjärjestyksen määräyksellä parempia taloudellisia oikeuksia, kuten yhtiökokouksen jakopäätöksestä riippumattoman jako-osaisen tai jako-osattoman osinko-oikeuden. Kun yhtiöjärjestyksessä on määrätty äänivallattomalle osakkeelle suoritettavaksi joko osingon lisäksi tai sen sijasta tietty ennalta laskettavissa oleva tuotto, ei se riipu yhtiökokouksen jakopäätöksestä, vaan osakkeenomistaja on oikeutettu tällaiseen tuottoon riippumatta siitä, onko yhtiön edellinen tilikausi ollut voitollinen vai ei. Tältä osin äänivallaton osake on niin sanottu jako-osaton osake, joka ei osallistu osingonjakoon muiden osakkeiden tapaan. Jako-osaton osake muistuttaakin tietyssä mielessä joukkovelkakirjaa, sillä sille on ikään kuin taattu tietty tuotto. On mahdollista, että äänivallaton osake tuottaa normaalin osinko-oikeuden, ja tältä osin äänivallaton osake on jako- osainen osake.⁴⁵

On mahdollista, että yhtiön kaikki osakkeet ovat äänivallattomia, sillä OYL:ssa ei ole säädetty, etteivätkö osakeyhtiössä kaikki osakkeet voisi olla äänivallattomia tai että ainakin yhdellä osakkeella olisi oltava kaikissa asioissa äänioikeus.⁴⁶ OYL 3:3.2:n mukaan yhtiössä, jossa on äänivallattomia osakkeita, voi äänivallattomuus kunkin yhtiökokouksessa käsiteltävän asian osalta koskea vain osaa yhtiön osakkeista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että äänivallattomat osakkeet ovat sellaisia, etteivät ne joko tuota lainkaan äänioikeutta, että niillä ei saa äänestää tietyissä asioissa tai että niillä saa äänestää vain tietyissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä ei kuitenkaan voida määrätä, että osake on jonakin ajanjaksona äänivallaton ja toisena äänivaltainen.

Yhtiöjärjestyksessä ei voida myöskään määrätä, että osakkeen äänioikeus tai oikeus äänestää

43 Iirola – Kyläkallio – Kyläkallio 2020 s. 189–190.

45 Villa ym. 2020.

(27)

17

osakkeilla riippuisi jostain yhtiötä, osakkeenomistajaa tai muuta koskevasta olosuhteesta, esimerkiksi taloudellisesta tuloksesta tai siitä, onko osakas täyttänyt mahdollisen maksuvelvoitteensa yhtiötä kohtaan.⁴⁷

OYL 3:4.1:n 2 kohdan mukaan osake tuottaa äänioikeuden kaikissa asioissa, jos sille ei ole maksettu yhtiöjärjestyksen mukaan jakopäätöksestä riippumatta maksettavaa osinkoa tai muuta vapaata omaa pääomaa kahdeksan kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Jakopäätöksestä riippumatta maksettava osinko on niin sanottua vähemmistöosinkoa, eli osinkoa, jota voidaan vaatia maksettavaksi riippumatta hallituksen osingonjakopäätöksestä. Tällaisissa tilanteissa osakkeen äänivallattomuus poistuu ja äänivallaton osake muuttuu vastaamaan normaalit oikeudet tuottavaa osaketta. OYL 3:4.1:n 3 kohdan mukaan äänivallatonta osaketta ei oteta lukuun laskettaessa yhtiökokouksen päätöksen edellyttämää enemmistöä. Äänivallaton osake ei tällöin tule otetuksi huomioon koko osakemäärään, josta enemmistöä lasketaan, eikä myöskään itse enemmistöön. Tämä on tarkoituksenmukaista, sillä äänivallattoman osakkeen omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jolloin voisi syntyä osakelajien välisistä suhteista riippuva tilanne, jossa päätöstä ei tietyissä tilanteissa voitaisi tehdä edes kaikkien äänivaltaisten osakkeiden tuottamilla äänillä.⁴⁸ Tätä voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä:

Yhtiössä on 500 kappaletta I-sarjan osakkeita, jotka tuottavat yhden äänen ja 500 kappaletta II-sarjan osakkeita, jotka ovat äänivallattomia. Yhtiön päätettävänä on asia, joka vaatii taaksensa määräenemmistön eli kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Kun kaikki osakkeet ovat edustettuina yhtiökokouksessa ja ehdotuksen puolesta on annettu 500 ääntä, eli kaikki A-sarjan osakkeiden äänet, ei päätöstä voitaisi ilman OYL 3:4.1:n 3 kohdan olettamasäännöstä tehdä, koska sitä ei olisi kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetuista osakkeista.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin tästä huolimatta määrätä, että tietyissä asioissa päätöksenteko edellyttää äänivallattomien osakkeenomistajien suostumusta. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että tämänkaltaiset määräykset voivat johtaa umpikujaan päätöksenteossa.

Äänivallattomat osakkeet otetaan kuitenkin huomioon esimerkiksi määritettäessä erilaisten

47 Kyläkallio – Iirola – Kyläkallio 2020 s. 189-190.

(28)

18

vähemmistön oikeussuojakeinojen edellyttämää osuutta yhtiön kaikista tai yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista sekä laskettaessa vähemmistön osakkeiden lunastamista koskevaa osakkeiden lukumäärää tilanteessa, jossa enemmistöosakas omistaa yli yhdeksän kymmenesosaa yhtiön osakkeista.

Äänivallattoman osakkeen tuottamien muiden oikeuksien rajoittaminen yhtiöjärjestyksessä voi tapahtua samoin edellytyksin kuin osakkeen tuottamien oikeuksien rajoittaminen yleensäkin, eli vain OYL 5:29:ssä vaaditulla osakkeenomistajan suostumuksella. Nämä tilanteet ovat sellaisia, joissa yhtiöjärjestystä ollaan muuttamassa niin, että äänivallattomien osakkeiden tuottamia etuuksia tai muita oikeuksia heikennetään. Tällaisia tilanteita on OYL 5:29:n mukaisesti esimerkiksi mikäli äänivallattoman osakkeen omistajan oikeutta yhtiön voittoon vähennetään, hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan lisätään tai saman lajisten osakkeiden tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta muutetaan siten, että muutos koskee hänen osakkeitaan. Näin ollen sellaisia oikeuksia, jotka perustuvat lain pakottaviin säännöksiin, ei voida äänivallattomienkaan osakkeiden osalta rajoittaa. Tällaisia pakottavia oikeuksia, joista ei voida edes yhtiöjärjestyksen määräyksellä poiketa, ovat muun muassa oikeus yhtiökokouksen päätöksen moittimiseen ja vahingonkorvauskanteen ajamisen.⁴⁹

3.3 Määräysvallasta osakeyhtiössä

Enemmistöperiaatteesta johtuu, että määräävät osakkeenomistajat voivat tehdä kaikkia osakkeenomistajia koskevia yksipuolisia päätöksiä, minkä takia määräysvaltapiirin ulkopuolelle jäävä tarvitsee riittävät takuut siitä, ettei tätä enemmistölle delegoitua määräysvaltaa käytetä väärin.⁵⁰ Enemmistöperiaatteesta seuraakin toisin sanoen riski siitä, että enemmistöosakkeenomistajat pyrkivät hankkimaan epäoikeutettua etua vähemmistöosakkeenomistajien kustannuksella, minkä takia vähemmistöosakkeenomistajien asemaa on haluttu suojata vähemmistöoikeuksilla. Osake ja ääni -periaate on sijoittajan

49 Ks. Osakeyhtiölakityöryhmän mietintö 2003:4 s. 102. On tosin myös esitetty, että yleisistä kanneoikeuksista johtuvista periaatteista voi johtua, ettei äänivallattoman osakkeen omistajalla yksittäistapauksessa katsota olevan oikeudellista intressiä kanteen ajamiseen.

50 Pönkä 2012 s. 147.

(29)

19

näkökulmasta edullinen, sillä sijoittajan saama vaikutusvalta osakeyhtiössä korreloituu tehdyn sijoituksen suhteessa. Määräysvallan keskittämisen osakkeiden erilajistamisen kautta voidaan kuitenkin katsoa olevan omistajamääriltään suurissa osakeyhtiöissä jopa tehokkaan toiminnan välttämätön edellytys.⁵¹ Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti juuri eri osakesarjojen tuottamien äänimääräerojen sääntelyä. Osakeyhtiön etuoikeusjärjestyksessä osakas on viimeisimpänä, mikä luo osakkeenomistajille kannustimen määrätä osakkeesta siten, että jäännösetuus on mahdollisimman suuri, ja että päätökset lisäävät yhtiön kannattavuutta. Osakkeenomistajalla onkin oikeus siihen hyötyyn, mitä omistuksen kohteena olevasta osakkeesta voidaan saada sen jälkeen, kun muiden tahojen oikeutetut osaketta koskevat vaateet on täytetty. Tästä näkökulmasta voidaan perustella varallisuusoikeuksien ohella myös hallinnoimisoikeuksien tavanomaista liittämistä sijoittajan merkittäväksi tarjottavaan osakkeeseen.⁵²

Kun osakeyhtiössä on paljon pienomistajia, jotka tavoittelevat sijoitustensa arvonnousua, voivat määräysvaltansa vahvistumista tavoittelevat omistajat kontrolloida yhtiötä erilaisin järjestelyin joko sopimusperusteisesti tai yhtiöjärjestystasolla. Yhtiöjärjestystasolla tapahtuvassa määräysvallan keskittämisessä on kyse ensisijaisesti osakkeiden erilajistamisesta. Suuryhtiöissä, joissa osakkeenomistus on usein hyvin hajautunutta, yhtiökokouksissa on edustettuina usein jopa alle puolet kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta. Mikäli yhtiössä on sellaisia omistajia, joilla on suurehko osuus osakkeista, mahdollisesti vielä suuremman äänioikeuden tuottamaa osakelajia, voi päätöksenteko tosiasiassa olla vain pienen osakkeenomistajien joukon käsissä, jolloin vähemmistönsuoja ja osakkeenomistajien yhdenvertaisuus saattavat vaarantua.

Yhtiöjärjestysperusteisena määräysvallan sääntelymekanismina on mahdollista käyttää myös äänileikkuria. Äänileikkurilla tarkoitetaan yhtiöjärjestyksen määräystä, jolla rajoitetaan osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlaskettua äänimäärää tai ääniosuutta yhtiökokouksessa.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä esimerkiksi, että jokaisen osakkaan äänimäärää rajoitetaan samassa suhteessa niin, että esimerkiksi 1-100 osaketta tuottaa yhden äänen, 101-1000 osaketta tuottaa kaksi ääntä ja niin edespäin.⁵³ Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, ettei kukaan saa yhtiökokouksessa äänestää edustamiensa osakkeiden nojalla suuremmalla äänimäärällä kuin

51 Cederberg – Ylöstalo 1962 s. 26.

52 Kaisanlahti 1999 s. 100.

53 Airaksinen – Jauhiainen 2000 a s. 226–227.

(30)

20

yhdellä viidesosalla kaikkien kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Esimerkiksi jos yhtiökokouksessa edustettujen osakkeiden äänimäärä on 1000, ja A:n edustamien osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä on 250 ääntä, A saa käyttää vain viidesosan 1000 äänestä, eli 200 ääntä. Tässä tapauksessa yhtiökokouksessa voidaan yhteensä antaa enintään 950 ääntä, kun A:n edustamien osakkeiden äänimäärää leikataan 50 äänen osalta.⁵⁴ Äänileikkurin soveltamisen osalta on noussut esiin tilanteita, joissa on ollut epäselvää, tuleeko leikkuria soveltaa vaiko painoarvoa ennemminkin antaa yhtiöjärjestyksen sanamuodon mukaisen tulkinnan merkitykselle.

Tämä konkretisoituu HelHO:n ratkaisussa 2019:8:

HelHO:n ratkaisussa 2019:8 asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen äänestyksen lopputulos oli riippuvainen siitä, oliko äänestyksessä tullut noudattaa AOYL 6:13.2:n mukaista säännöstä äänileikkurista, jonka mukaan yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, vai tuliko yhtiöjärjestyksen määräystä, jonka mukaan yhtiökokouksessa kullakin osakkeenomistajalla on yksi ääni kutakin omistamaansa osaketta kohden, tulkita siten, ettei äänileikkurisäännöstä sovelleta. HelHO päätyi ratkaisussaan siihen, että yhtiöjärjestyksen joustava sanamuoto, asunto-osakeyhtiön luonne sekä äänileikkurisäännöksen tarkoitus puolsivat sitä, ettei äänileikkuria koskevaa säännöstä sovelleta yhtiökokouksen äänestyksissä.

Yhtiöjärjestysperusteisten määräysvallan sääntelymekanismien lisäksi määräysvallan sääntelemisessä on mahdollista käyttää myös sopimusperusteisia keinoja. Yhtenä sopimusperusteisena määräysvallan sääntelymekanismina on mahdollista käyttää osakassopimusta, jonka tavoitteet liittyvät osakeyhtiön kontrolloimiseen, osakkeenomistajien taloudellisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä osakkeiden vaihdannansääntelyyn. Keskeisenä yhtiön kontrolloimiseen liittyvänä tavoitteena on muun muassa se, että kontrolliosakkeenomistajat pyrkivät tehostamaan ja vakauttamaan yhtiön toimintaa keskittämällä valtaa tietylle suppealle omistajapiirille. Toisaalta myös vähemmistöön jäävät osakkeenomistajat saattavat lujittaa vaikutusvaltaansa siten, että he voivat estää esimerkiksi tietyn vähemmistön kannatusta

(31)

21

edellyttävän päätöksen syntymisen yhtiökokouksessa tai vedotakseen muuhun OYL:n tai yhtiöjärjestyksen mukaiseen vähemmistöoikeuteen.⁵⁵ Määräysvallasta ja päätöksenteosta sopimisen tarkoituksena on tavallisesti lisätä vähemmistön oikeuksia, kun osakkaat haluavat esimerkiksi varmistaa itselleen veto-oikeuden eli mahdollisuuden estää enemmistöä tekemästä päätöstä, jota he itse vastustavat.

Toinen vaihtoehto vähemmistönsuojan lisäämiseksi on sopia osakassopimuksessa päätösten edellyttämistä määräenemmistöistä. Päätöksentekoa rajoitettaessa on kuitenkin otettava huomioon se, ettei yhtiön päätöksenteko lamaannu esimerkiksi vihamielisten omistajien, kuten entisen liikkeenjohdon, vastustuksen takia.⁵⁶ Toisaalta osakeyhtiöoikeuden lähtökohtana on, että osakeyhtiön päätöksenteon sääntely nojaa enemmistöperiaatteeseen liiketoiminnallisten päätösten ja riskien ottamisen suhteen, jolloin yhtiön osakkeita hankkiva sijoittaja hyväksyy osaltaan sen, että enemmistö vastaa liiketoiminnallisista ratkaisuista.⁵⁷ OYL 5:27:n mukaisesti tilanteessa, jossa päätös on määrätty tehtäväksi määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Lisäksi, jos yhtiössä on erilajisia osakkeita, on sulautuvan yhtiön sulautumista, jakautuvan yhtiön jakautumista, yhtiön asettamista selvitystilaan ja selvitystilan lopettamista sekä julkisessa osakeyhtiössä suunnattua omien osakkeiden hankkimista koskevia päätöksiä kannatettava määräenemmistö kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista. Näitä voidaan kutsua osittain pakottaviksi säännöksiksi, sillä niistä voidaan poiketa vähemmistöosakkeenomistajien kannalta vain edulliseen suuntaan.⁵⁸

Osakkeenomistajien äänioikeus, eli oikeus käyttää valtaa yhtiökokouksessa sekä valita osakeyhtiön hallitus, on johdettavissa osakkeenomistajan residuaalisesta asemasta suhteessa osakeyhtiön muihin intressitahoihin. Osakkeenomistajien asema on suhteessa muihin intressitahoihin myöskin riskillisempi, sillä he kantavat residuaaliriskin. Osakkeenomistajilla on myös eri intressitahojen välillä suurin intressi vaikuttaa siihen, että yritys tuottaa voittoa. Siten osakkeenomistajan asemaan liittyy myös residuaalikontrolli, eli viimekätinen oikeus käyttää

55 Pönkä 2008 b s. 89.

56 Hannula – Kari 2007 s. 104.

57 Vahtera 2011 s. 211.

58 Helminen 2006 s. 61.

(32)

22

valtaa. Osakeyhtiön voitot ja tappiot koituvat osakkeenomistajien hyödyksi tai haitaksi, joten he jäävät näin mahdollisten riskien kantajiksi, ja heillä on sillä perusteella myös päätösvalta yhtiössä.⁵⁹ Mikäli residuaaliriskin kantaminen ei hyödyttäisi osakkeenomistajia, eivät sijoittajat olisi halukkaita myöskään maksamaan tällaisista osakkeista.⁶⁰ Blair ⁶¹ onkin esittänyt, että residuaaliriskin kantajina osakkeenomistajille kuuluu niin oikeudellisesti kuin moraalisestikin yhtiön päätösvalta. On kuitenkin huomattava, että osakkeenomistajien riskipreferenssit sekä eri oikeuksien arvostaminen vaihtelevat eri osakkeenomistajien välillä. Pienosakkeenomistajille osakkeeseen liittyvä äänivalta on usein toisarvoinen, sillä he eivät tavoittele usein muuta kuin osakeomistukseen liittyviä varallisuuspitoisia oikeuksia. Likviditeettiä tavoittelevat sijoittajat voivat täten olla jopa haluttomia käyttämään kontrollia ⁶², kun taas kontrolliosakkeenomistajille, eli aktiivisesti päätöksentekoon osallistuville osakkeenomistajille, hallinnoimisoikeudet voivat olla ensisijainen intressin kohde.⁶³

59 Vahtera 2011 s. 384-385.

60Romano 1989 s. 1601.

61 Blair 1998 s. 196.

62 Coffee 1991 s. 1281.

63 Vahtera 2011 s. 386.

(33)

23

4 YHDENVERTAISUUSPERIAATE JA MÄÄRÄYSVALLAN SÄÄNTELYMEKANISMIT OSAKEYHTIÖSSÄ

4.1 Osakeyhtiölainsäädäntö ja äänimäärä

Osakeyhtiölain uudistuksen myötä osakkeiden erilajisuutta sekä äänivaltaa koskeva lainsäädäntö on muuttunut, ja uudistuksen myötä osakeyhtiölaista poistettiin esimerkiksi VOYL:n mukainen säännös, jonka mukaan osakkeen äänimäärä ei saa olla suurempi kuin kaksikymmentä kertaa toisen osakkeen äänimäärä. Tämän säännöksen poistamisella osakkeenomistajien määräysvallan käyttöä on haluttu liberalisoida, jotta osakkeenomistajat voivat vapaammin päättää miten he haluavat äänivaltasuhteensa järjestää. VOYL:sta poiketen OYL:ssa ei myöskään edellytetä äänivallattoman osakkeen osalta sitä, että tällaiseen osakkeeseen kytkettäisiin erityinen taloudellinen etuus, kuten parempi oikeus yhtiön varojen jaossa. Tämän takia tällaista osaketta ei myöskään OYL:ssa VOYL:n tavoin nimitetä etuosakkeeksi. Eri osakelajien äänimäärää koskevia rajoituksia on pidetty lain esitöissä epäjohdonmukaisina ja tarpeettomasti sopimusvapautta rajoittavina. Myös kokonaan tai osittain äänivallattomiin osakkeisiin liittynyt vaatimus taloudellisesta edusta varoja jaettaessa rajoitti lain esitöiden mukaan tarpeettomasti sopimusvapautta, ja siten myös niiden osalta sääntelyä haluttiin muuttaa yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi.⁶⁴ Nykyisessä OYL:ssa ei säädetä rajaa äänivaltaeroille, joten on mahdollista, että jonkin osakelajin osake tuottaa esimerkiksi yhden äänen ja toisen osakelajin osake esimerkiksi 1 000 ääntä. OYL:ssa ei ole säädetty mainittavaksi kuhunkin lajiin kuuluvien osakkeiden lukumäärää tai niiden vähimmäis- ja enimmäismäärää.⁶⁵ Mikäli yhtiössä on VOYL:n mukaisia etuosakkeita koskevia yhtiöjärjestysmääräyksiä, niiden osalta sovelletaan lain osakeyhtiölain voimaanpanosta (2006/625, myöhemmin VPL) 5.2 §:n mukaan jatkossakin VOYL 3:1a2:n, 3:1b:n ja 3:1c:n etuosaketta koskevia säännöksiä. Nämä poikkeavat OYL:n äänivallatonta osaketta koskevista säännöksistä. Esimerkiksi VOYL 3:1b 4:n mukaan etuosaketta, joka ei tuota äänioikeutta, ei oteta lukuun, jos yhtiökokouksen päätöksen syntymiseen

64 HE 109/2005.

65 Vrt. VOYL 3:1.1, jonka mukaan yhtiöjärjestyksessä on mainittava myös kunkin lajisten osakkeiden lukumäärä.