4 YHDENVERTAISUUSPERIAATE JA MÄÄRÄYSVALLAN
4.2 Äänivaltaerot ja yhdenvertaisuusperiaate
Määräysvallan keskittäminen sellaisille residuaaliriskin kantajille, jotka omaavat parhaat edellytykset ja joilla on suurin motivaatio kontrolloida yhtiön toimintaa kaikkien osakkeenomistajien etujen mukaisesti on yhtiön edun mukaista.79 Residuaaliriskin kantavilla osakkeenomistajilla on myös taloudellinen etu varmistaa, että yhtiön liiketoimet ovat hyödyllisiä osakkeenomistajien lisäksi myös muille yhtiön kanssa tekemisissä oleville osapuolille, sillä usein esimerkiksi luotonantajat ja asiakkaat haluavat olla yhtiön kanssa tekemisissä vain, jos yhteistyö parantaa myös heidän asemaansa.80 Hyvä yhtiöoikeus asettaa määrääville osakkeenomistajille negatiivisia kannustamia yksityisten etujen edustamiseen yhtiöstä väärinkäytösten estämiseksi, kuten osakkaiden keskinäisiin suhteisiin ulottuvia fidusiaarisia velvollisuuksia.81 Vallitsevassa oikeustilassa sääntely rakentuu tämän tehtävän osalta OYL 1:7:n mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen varaan, jonka mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Kyseinen pykälä sisältää myös yleislausekkeen, jonka mukaan yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Tätä yleislauseketta on pidetty tavanomaisesti oikeudenloukkauksia ehkäisevänä säännöksenä, ja sen perusteella päätökseen voidaan puuttua jo ennen kuin oikeudenloukkaus on toteutunut.82 Yleislausekkeen ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta on esitetty myös poikkeavia kannanottoja.83 Yhdenvertaisuusperiaatteen tarkoituksena on lieventää osake ja ääni -periaatteesta seuraavia epäkohtia sekä tasapainottaa enemmistöperiaatetta. Periaatteen keskeinen sisältö on yksittäisien osakkeenomistajien ja osakkeenomistajien vähemmistöryhmien suojaaminen enemmistövallan väärinkäyttöä vastaan etenkin sellaisissa päätöstilanteissa, joissa ei voida osoittaa mitään muuta
79 Pönkä 2008 a s. 745.
80Armour – Hansmann – Kraakman 2009 s. 26.
81 Mähönen – Villa 2015 s. 222.
82 Kaisanlahti 1999 s. 85.
83 Ks. Savela 2010 s. 5, jossa hänen mukaansa ennaltaehkäisevää vaikutusta ei ole, jos kunnollista mahdollisuutta päätösten riitauttamiseen oikeudessa ei ole. Mikäli enemmistö esimerkiksi tietää, että vähemmistön on vaikeaa ja kallista lähteä oikeuteen, voi se ajatella, ettei yhdenvertaisuusperiaatetta tarvitse välttämättä noudattaa.
27
lain säännöstä tai yhtiöjärjestyksen määräystä, jonka perusteella kyseistä päätöstä ei saisi tehdä.
Periaatteen tarkoituksena on myös suojajärjestelmän luominen sellaisille sijoittajille, jotka eivät saa yhtiössä määräysvaltaa, ja siten mahdollistaa vähemmistösijoitukset yhtiöön.84
Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen ei estä enemmistövallan käyttämistä, mutta estää enemmistöosakkeenomistajien suosimisen vähemmistön kustannuksella. Periaate soveltuu tyypillisesti varojen jakamista koskeviin tilanteisiin.85 Vaikka yhtiöjärjestyksessä voidaankin määrätä osakkeisiin liittyvistä erilaisista oikeuksista ja velvollisuuksista hyvän tavan asettamissa rajoissa varsin vapaasti, on osakeoikeuksien yhtäläisyyttä koskeva olettamasäännös ymmärrettävä kuitenkin siinä suhteessa pakottavaksi, ettei yhtiöjärjestys ole tällaisten oikeuksien ja velvollisuuksien osalta muutettavissa normaalissa menettelyssä eli määräenemmistön kannatuksesta. OYL:n lisäksi yhdenvertaisuusperiaate on kirjoitettu myös EU:n toisen yhtiöoikeudellisen direktiivin (2012/30/EU) 46 artiklaan, jonka mukaan direktiivin täytäntöön panemiseksi jäsenvaltioiden lainsäädännön on taattava kaikille samassa asemassa oleville osakkeenomistajille yhdenvertainen kohtelu.
Osakkeenomistajaa ei voida kieltää tavoittelemasta omia etujaan, mutta niitä ei kuitenkaan saa tavoitella loukkaamalla yhtiön tai toisten osakkeenomistajien etuja.86 Esimerkiksi tavaroiden tai palveluiden ostaminen ylihintaan enemmistöosakkeenomistajalta mielletään tyypilliseksi tilanteeksi, jossa yhdenvertaisuusperiaatetta loukataan.87 Osakassopimus ei sido juridisesti siihen liittymätöntä tahoa, mutta silti esimerkiksi enemmistöosakkeenomistajien keskinäisellä äänestyssopimuksella saattaa olla tosiasiallista vaikutusta yhtiön muiden osakkeenomistajien asemaan. Tämä vaikutusasema on usein niin merkittävä, että sen seurauksena sopimuksen ulkopuolisen osakkeenomistajan hallinnoimisoikeudet menettävät merkityksensä. On kuitenkin huomattava, että myös passiivisuudella on mahdollista rikkoa yhdenvertaisuutta. Näin voi olla esimerkiksi hallituksen jättäessä velan perimättä vain joltain osakkeenomistajalta.88 Kuitenkin niin kauan, kun kontrolliosakkeenomistajat käyttävät enemmistöperiaatteen mukaista määräysvaltaa
84 Airaksinen – Pulkkinen – Rasinaho 2018 a s. 39.
85 HE 109/2005.
86 Vahtera 2011 s. 213.
87 Pönkä 2012 s. 149.
88 Pönkä 2011 s. 111.
28
sallittujen rajojen sisällä, ei kyse ole yhdenvertaisuusperiaatteen väärinkäyttämisestä.89 Täten vaikka tietty päätös hyödyttäisi muiden kustannuksella toisia osakkeenomistajia, se ei aina tarkoita yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomista.
Tämä konkretisoituu esimerkiksi KKO:n ratkaisussa 1998:20, jossa oli kyse siitä, tuottiko yhtiöjärjestyksen määräys vanhoille osakkeenomistajille epäoikeutettua etua uusien osakkeenomistajien kustannuksella. Yhtiössä oli suoritettu ikkuna- ja julkisivukorjauksia, joiden kustannukset oli jaettu osakkeenomistajille yhtiöjärjestyksen periaatteita noudattaen siten, että uusista huoneistoista perittiin puolitoistakertaista vastiketta vanhoihin huoneistoihin verrattuna. KKO katsoi kuitenkin, että huoneistojen yhtiöjärjestykseen alun perin merkittyjen pinta-alojen lukuarvot poikkesivat vain vähäisesti nykyisen yhtiöjärjestyksen pinta-aloista, eikä tämä siten johtanut kohtuuttomuuteen. Täten yhtiöjärjestyksen määräyksen ei katsottu tuottavan epäoikeutettua etua uusien osakkeenomistajien kustannuksella, vaikka maksuvelvollisuudet poikkesivatkin toisistaan.
Yhdenvertaisuusperiaatteen voidaan sanoa suojaavan luottamusta osakkeen tuottamien oikeuksien ja velvollisuuksien yhtäläisyyden tai erilajisuuden pysyvyyteen sekä sopimuksen sitovuuteen.90 Yhdenvertaisuusperiaate perustuu luottamukseen sopimusten pitävyydestä, joten osakkeenomistajalla sekä myös potentiaalisella sijoittajalla on oltava oikeus luottaa siihen, että kaikki osakkeet tuottavat samat oikeudet ja velvollisuudet, mikäli yhtiössä on vain samanlaisia osakkeita. Toisaalta mainituilla tahoilla on täten myös oikeus luottaa yhtiöjärjestysmääräyksistä johtuvien eri osakelajien välisten osakeoikeuserojen pysyvyyteen, kuitenkin huomioiden sen, että enemmistöperiaatteesta johtuen eri osakkeiden tuottamia oikeuksia voidaan muuttaa noudattamalla osakeyhtiölain mukaista yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevia menettelyllisiä ja aineellisia säännöksiä.91 Osakkeiden yhtäläisyyden tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen päätös voi aiheuttaa tekijöilleen OYL 22:1:1-2:n, 22:2.1 sekä 22:3:n mukaisesti vahingonkorvausvastuun niitä kohtaan, jotka ovat kärsineet päätöksen seurauksena vahinkoa. OYL 23:1:n mukaan osakkeenomistaja voi myös toisen osakkeenomistajan kanteesta joutua lunastamaan tämän osakkeet, jos hän on tahallaan väärinkäyttänyt vaikutusvaltaansa yhtiössä myötävaikuttamalla
89 Pönkä 2008 b s. 276.
90 Pönkä 2012 s. 151.
91 Villa 2008 s. 567.
29
yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseen päätökseen tai muun OYL:n pykälän tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen.
Pönkä 92 on esittänyt, ettei näe osakkeiden tuottamaa äänimäärää koskevan osakeyhtiölain uudistuksen heikentävän vähemmistön asemaa julkisissa osakeyhtiöissä. Kuitenkin pienemmissä yhtiöissä, joiden osakkeilla ei ole varsinaisia markkinoita, ei äänivallattomien tai vähä-äänisten osakkeiden omistaja voi samalla tavalla äänestää jaloillaan, mikäli hän ei ole tyytyväinen yhtiön asioiden hoitoon. Toisaalta esimerkiksi osakeyhtiölakityöryhmän mietinnöissä annetuista lausunnoista tulee ilmi, ettei uudistusta ole pidetty täysin välttämättömänä.93 Lausunnoissa on esitetty muun muassa, ettei äänivaltaerojen kasvattamiseen nykyisestä liene käytännön tarvetta esimerkiksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden kehityssuunnan ollessa EU:ssa ennemminkin päinvastainen. Lain esitöissä puolestaan on todettu, ettei suurimman mahdollisen äänivaltaeron rajoittamiseen johonkin mielivaltaisesti määräytyvään suhdelukuun ole nähty perusteita.94 Täten voidaan todeta, että äänimäärää koskeva sääntely ei riko yhdenvertaisuusperiaatetta, vaan äänivaltaerojen sääntely voitaisiin nähdä epätarkoituksenmukaisena ja yhdenvertaisuusperiaatetta kyseenalaistavana.
Vaikka osakelajien välisten äänivaltaerojen on pelätty myötävaikuttavan määräysvallan siirtymiseen taholle, joka pyrkii hyötymään muiden osakkeenomistajien kustannuksella 95, on kuitenkin todettava, ettei osakkeiden erilajisuus horjuta osakkeenomistajien oikeussuojaa ja yhdenvertaisuutta, kunhan osakkeenomistajat ovat itse tietoisia omista oikeuksistaan, sekä tietävät, miten osakkeiden erilajisuus on yhtiöjärjestyksessä huomioitu. Vähemmistönsuoja on toteutettu OYL:ssa määrävähemmistön suojana, jolloin osakkeenomistajat, jotka omistavat tietyn määrän yhtiön kaikista osakkeista – ei siis osakkeiden tuottamasta äänimäärästä – ovat oikeutettuja määrättyihin lakiperusteisiin oikeuksiin.96 Näin ollen moniääniset osakkeet eivät välittömästi heikennä vähemmistöoikeuksia, eikä osakeyhtiölain tahdonvaltaisuuden lisääminen ole heikentänyt vähemmistön asemaa, vaikka esimerkiksi pienemmissä yhtiöissä, joiden osakkeilla ei ole varsinaisia markkinoita, ei äänivallattomien tai vähä-äänisten osakkeiden omistaja samalla
92 Pönkä 2008 a s. 745–746.
93 Ks. Lausunnot osakeyhtiölakityöryhmän mietinnöstä 2003:39 s. 38.
94 HE 109/2005.
95 Osakeyhtiölakitoimikunnan mietintö 1992:32 s. 237.
96 Pönkä 2008 a s. 744.
30
tavalla äänestää jaloillaan mikäli hän on tyytymätön yhtiön asioiden hoitoon. Vaikka vähemmistöoikeudet ovat täten tehokkaasti suojattuja pakottavalla sääntelyllä 97, on kuitenkin huomattava, että mikäli määräysvallan yksityiset edut ovat suuret, voivat määräysvallassa olevat osakkeenomistajat olla haluttomia luopumaan määräysvallastaan. Näin ollen he voivat käyttää äänivallattomia osakkeita pääoman keräämiseksi niin, ettei heidän määräysvaltansa yhtiössä heikkene.98