3 OSAKKEEN TUOTTAMA ÄÄNIVALTA JA OSAKEYHTIÖN MÄÄRÄYSVALTA 14
3.3 Määräysvallasta osakeyhtiössä
Enemmistöperiaatteesta johtuu, että määräävät osakkeenomistajat voivat tehdä kaikkia osakkeenomistajia koskevia yksipuolisia päätöksiä, minkä takia määräysvaltapiirin ulkopuolelle jäävä tarvitsee riittävät takuut siitä, ettei tätä enemmistölle delegoitua määräysvaltaa käytetä väärin.50 Enemmistöperiaatteesta seuraakin toisin sanoen riski siitä, että enemmistöosakkeenomistajat pyrkivät hankkimaan epäoikeutettua etua vähemmistöosakkeenomistajien kustannuksella, minkä takia vähemmistöosakkeenomistajien asemaa on haluttu suojata vähemmistöoikeuksilla. Osake ja ääni -periaate on sijoittajan
49 Ks. Osakeyhtiölakityöryhmän mietintö 2003:4 s. 102. On tosin myös esitetty, että yleisistä kanneoikeuksista johtuvista periaatteista voi johtua, ettei äänivallattoman osakkeen omistajalla yksittäistapauksessa katsota olevan oikeudellista intressiä kanteen ajamiseen.
50 Pönkä 2012 s. 147.
19
näkökulmasta edullinen, sillä sijoittajan saama vaikutusvalta osakeyhtiössä korreloituu tehdyn sijoituksen suhteessa. Määräysvallan keskittämisen osakkeiden erilajistamisen kautta voidaan kuitenkin katsoa olevan omistajamääriltään suurissa osakeyhtiöissä jopa tehokkaan toiminnan välttämätön edellytys.51 Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti juuri eri osakesarjojen tuottamien äänimääräerojen sääntelyä. Osakeyhtiön etuoikeusjärjestyksessä osakas on viimeisimpänä, mikä luo osakkeenomistajille kannustimen määrätä osakkeesta siten, että jäännösetuus on mahdollisimman suuri, ja että päätökset lisäävät yhtiön kannattavuutta. Osakkeenomistajalla onkin oikeus siihen hyötyyn, mitä omistuksen kohteena olevasta osakkeesta voidaan saada sen jälkeen, kun muiden tahojen oikeutetut osaketta koskevat vaateet on täytetty. Tästä näkökulmasta voidaan perustella varallisuusoikeuksien ohella myös hallinnoimisoikeuksien tavanomaista liittämistä sijoittajan merkittäväksi tarjottavaan osakkeeseen.52
Kun osakeyhtiössä on paljon pienomistajia, jotka tavoittelevat sijoitustensa arvonnousua, voivat määräysvaltansa vahvistumista tavoittelevat omistajat kontrolloida yhtiötä erilaisin järjestelyin joko sopimusperusteisesti tai yhtiöjärjestystasolla. Yhtiöjärjestystasolla tapahtuvassa määräysvallan keskittämisessä on kyse ensisijaisesti osakkeiden erilajistamisesta. Suuryhtiöissä, joissa osakkeenomistus on usein hyvin hajautunutta, yhtiökokouksissa on edustettuina usein jopa alle puolet kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta. Mikäli yhtiössä on sellaisia omistajia, joilla on suurehko osuus osakkeista, mahdollisesti vielä suuremman äänioikeuden tuottamaa osakelajia, voi päätöksenteko tosiasiassa olla vain pienen osakkeenomistajien joukon käsissä, jolloin vähemmistönsuoja ja osakkeenomistajien yhdenvertaisuus saattavat vaarantua.
Yhtiöjärjestysperusteisena määräysvallan sääntelymekanismina on mahdollista käyttää myös äänileikkuria. Äänileikkurilla tarkoitetaan yhtiöjärjestyksen määräystä, jolla rajoitetaan osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlaskettua äänimäärää tai ääniosuutta yhtiökokouksessa.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä esimerkiksi, että jokaisen osakkaan äänimäärää rajoitetaan samassa suhteessa niin, että esimerkiksi 1-100 osaketta tuottaa yhden äänen, 101-1000 osaketta tuottaa kaksi ääntä ja niin edespäin.53 Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, ettei kukaan saa yhtiökokouksessa äänestää edustamiensa osakkeiden nojalla suuremmalla äänimäärällä kuin
51 Cederberg – Ylöstalo 1962 s. 26.
52 Kaisanlahti 1999 s. 100.
53 Airaksinen – Jauhiainen 2000 a s. 226–227.
20
yhdellä viidesosalla kaikkien kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.
Esimerkiksi jos yhtiökokouksessa edustettujen osakkeiden äänimäärä on 1000, ja A:n edustamien osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä on 250 ääntä, A saa käyttää vain viidesosan 1000 äänestä, eli 200 ääntä. Tässä tapauksessa yhtiökokouksessa voidaan yhteensä antaa enintään 950 ääntä, kun A:n edustamien osakkeiden äänimäärää leikataan 50 äänen osalta.54 Äänileikkurin soveltamisen osalta on noussut esiin tilanteita, joissa on ollut epäselvää, tuleeko leikkuria soveltaa vaiko painoarvoa ennemminkin antaa yhtiöjärjestyksen sanamuodon mukaisen tulkinnan merkitykselle.
Tämä konkretisoituu HelHO:n ratkaisussa 2019:8:
HelHO:n ratkaisussa 2019:8 asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen äänestyksen lopputulos oli riippuvainen siitä, oliko äänestyksessä tullut noudattaa AOYL 6:13.2:n mukaista säännöstä äänileikkurista, jonka mukaan yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, vai tuliko yhtiöjärjestyksen määräystä, jonka mukaan yhtiökokouksessa kullakin osakkeenomistajalla on yksi ääni kutakin omistamaansa osaketta kohden, tulkita siten, ettei äänileikkurisäännöstä sovelleta. HelHO päätyi ratkaisussaan siihen, että yhtiöjärjestyksen joustava sanamuoto, asunto-osakeyhtiön luonne sekä äänileikkurisäännöksen tarkoitus puolsivat sitä, ettei äänileikkuria koskevaa säännöstä sovelleta yhtiökokouksen äänestyksissä.
Yhtiöjärjestysperusteisten määräysvallan sääntelymekanismien lisäksi määräysvallan sääntelemisessä on mahdollista käyttää myös sopimusperusteisia keinoja. Yhtenä sopimusperusteisena määräysvallan sääntelymekanismina on mahdollista käyttää osakassopimusta, jonka tavoitteet liittyvät osakeyhtiön kontrolloimiseen, osakkeenomistajien taloudellisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä osakkeiden vaihdannansääntelyyn. Keskeisenä yhtiön kontrolloimiseen liittyvänä tavoitteena on muun muassa se, että kontrolliosakkeenomistajat pyrkivät tehostamaan ja vakauttamaan yhtiön toimintaa keskittämällä valtaa tietylle suppealle omistajapiirille. Toisaalta myös vähemmistöön jäävät osakkeenomistajat saattavat lujittaa vaikutusvaltaansa siten, että he voivat estää esimerkiksi tietyn vähemmistön kannatusta
54 Immonen – Nuolimaa 2017 s. 51.
21
edellyttävän päätöksen syntymisen yhtiökokouksessa tai vedotakseen muuhun OYL:n tai yhtiöjärjestyksen mukaiseen vähemmistöoikeuteen.55 Määräysvallasta ja päätöksenteosta sopimisen tarkoituksena on tavallisesti lisätä vähemmistön oikeuksia, kun osakkaat haluavat esimerkiksi varmistaa itselleen veto-oikeuden eli mahdollisuuden estää enemmistöä tekemästä päätöstä, jota he itse vastustavat.
Toinen vaihtoehto vähemmistönsuojan lisäämiseksi on sopia osakassopimuksessa päätösten edellyttämistä määräenemmistöistä. Päätöksentekoa rajoitettaessa on kuitenkin otettava huomioon se, ettei yhtiön päätöksenteko lamaannu esimerkiksi vihamielisten omistajien, kuten entisen liikkeenjohdon, vastustuksen takia.56 Toisaalta osakeyhtiöoikeuden lähtökohtana on, että osakeyhtiön päätöksenteon sääntely nojaa enemmistöperiaatteeseen liiketoiminnallisten päätösten ja riskien ottamisen suhteen, jolloin yhtiön osakkeita hankkiva sijoittaja hyväksyy osaltaan sen, että enemmistö vastaa liiketoiminnallisista ratkaisuista.57 OYL 5:27:n mukaisesti tilanteessa, jossa päätös on määrätty tehtäväksi määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Lisäksi, jos yhtiössä on erilajisia osakkeita, on sulautuvan yhtiön sulautumista, jakautuvan yhtiön jakautumista, yhtiön asettamista selvitystilaan ja selvitystilan lopettamista sekä julkisessa osakeyhtiössä suunnattua omien osakkeiden hankkimista koskevia päätöksiä kannatettava määräenemmistö kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista. Näitä voidaan kutsua osittain pakottaviksi säännöksiksi, sillä niistä voidaan poiketa vähemmistöosakkeenomistajien kannalta vain edulliseen suuntaan.58
Osakkeenomistajien äänioikeus, eli oikeus käyttää valtaa yhtiökokouksessa sekä valita osakeyhtiön hallitus, on johdettavissa osakkeenomistajan residuaalisesta asemasta suhteessa osakeyhtiön muihin intressitahoihin. Osakkeenomistajien asema on suhteessa muihin intressitahoihin myöskin riskillisempi, sillä he kantavat residuaaliriskin. Osakkeenomistajilla on myös eri intressitahojen välillä suurin intressi vaikuttaa siihen, että yritys tuottaa voittoa. Siten osakkeenomistajan asemaan liittyy myös residuaalikontrolli, eli viimekätinen oikeus käyttää
55 Pönkä 2008 b s. 89.
56 Hannula – Kari 2007 s. 104.
57 Vahtera 2011 s. 211.
58 Helminen 2006 s. 61.
22
valtaa. Osakeyhtiön voitot ja tappiot koituvat osakkeenomistajien hyödyksi tai haitaksi, joten he jäävät näin mahdollisten riskien kantajiksi, ja heillä on sillä perusteella myös päätösvalta yhtiössä.59 Mikäli residuaaliriskin kantaminen ei hyödyttäisi osakkeenomistajia, eivät sijoittajat olisi halukkaita myöskään maksamaan tällaisista osakkeista.60 Blair 61 onkin esittänyt, että residuaaliriskin kantajina osakkeenomistajille kuuluu niin oikeudellisesti kuin moraalisestikin yhtiön päätösvalta. On kuitenkin huomattava, että osakkeenomistajien riskipreferenssit sekä eri oikeuksien arvostaminen vaihtelevat eri osakkeenomistajien välillä. Pienosakkeenomistajille osakkeeseen liittyvä äänivalta on usein toisarvoinen, sillä he eivät tavoittele usein muuta kuin osakeomistukseen liittyviä varallisuuspitoisia oikeuksia. Likviditeettiä tavoittelevat sijoittajat voivat täten olla jopa haluttomia käyttämään kontrollia 62, kun taas kontrolliosakkeenomistajille, eli aktiivisesti päätöksentekoon osallistuville osakkeenomistajille, hallinnoimisoikeudet voivat olla ensisijainen intressin kohde.63
59 Vahtera 2011 s. 384-385.
60Romano 1989 s. 1601.
61 Blair 1998 s. 196.
62 Coffee 1991 s. 1281.
63 Vahtera 2011 s. 386.
23