• Ei tuloksia

Aristoteles ja arvomuodon arvoitus: tutkielma yhteiskunnallisen työnjaon, vaihtosuhteiden ja rahan yhteydestä Aristoteleen taloudellisessa filosofiassa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Aristoteles ja arvomuodon arvoitus: tutkielma yhteiskunnallisen työnjaon, vaihtosuhteiden ja rahan yhteydestä Aristoteleen taloudellisessa filosofiassa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2008-618 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Käytännöllisen filosofian laitos

Tekijä-Författare-Author

Kabata, Miika

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Aristoteles ja arvomuodon arvoitus: tutkielma yhteiskunnallisen työnjaon, vaihtosuhteiden ja rahan yhteydestä Aristoteleen taloudellisessa filosofiassa

Oppiaine-Läroämne-Subject

Käytännöllinen filosofia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2008-05-12

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

87 s.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Aristoteleen taloudellista filosofiaa. Tutkimuskohteena on erityisesti Aristoteleen esittämä yhteiskunnallisen työnjaon, vaihdon ja rahan muodostamien yhteiskunnallisten suhteiden luonteen analyysi. Aristoteles piti vastavuoroisen oikeudenmukaisuuden

saavuttamista vaihtosuhteissa työnjaollisesti eriytyneen kaupunkivaltion olemassaolon kysymyksenä.

Aristoteleen tärkeimmät taloudellis-filosofiset kirjoitukset ovat löydettävissä Nikomakhoksen etiikan viidennen kirjan viidennestä luvusta ja Politiikan ensimmäisen kirjan kahdeksannesta ja yhdeksännestä luvusta. Koska Aristoteleen filosofia muodostaa verrattain yhtenäisen kokonaisuuden, on perusteltua tuoda mukaan laajasti Aristoteleen filosofian muita osa-alueita sikäli kuin ne liittyvät myös taloudellisten ilmiöiden analyysiin. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään Aristoteleen filosofiaa ja antiikin Kreikan yhteiskunnallisia ja taloudellisia olosuhteita käsittelevää tutkimuskirjallisuutta.

Tarkastellessaan vaihtosuhteiden ja rahan olemusta Aristoteles kehittää ensimmäisen tunnetun systemaattisen käsitteellisen viitekehyksen markkinailmiöiden analysoimiseksi. Tämän vuoksi Aristoteleen taloudellisella filosofialla on ollut merkittävä historiallinen vaikutus käsitteellisenä perustana, jolle sekä skolastikot että islamilaiset filosofit rakensivat taloutta koskevia käsityksiään. Toisaalta Aristoteleen käsitykset ovat 1900-luvulla joutuneet taloudellisessa ajattelussa jossain määrin sivuraiteelle.

Tutkielmassa pyritään kontekstualisoimaan Aristoteleen vaihtoa koskeva ongelmanasettelu ankkuroimalla teksti antiikin Kreikan

yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Tärkeimpien tekstinkohtien argumenttirakenteiden analyysin ja keskeisten käsitteiden eksplikoinnin avulla pyritään tuomaan esille Aristoteleen teoreettiset taustaoletukset ja selventämään hänen taloudellista ajatteluaan koskeva ongelmanasettelua.

Aristoteles näkee tarpeen ihmisyhteisöjen synnyn ja jatkuvuuden luonnollisena perustana. Tarpeiden tyydyttämisen ensisijainen väline on kotitalous. Yhteen liittyneet kotitaloudet muodostavat kaupunkivaltion. Aristoteles analysoi eri vaihtomuotoja, joita syntyy erikoistuneiden tuottajien välille. Kaupunkivaltion jäsenten on vaihdettava rahan välityksellä tuotteitaan.

Aristoteles erottaa toisistaan ”luonnolliset” ja ”luonnottomat” vaihtomuodot. Luonnolliset vaihtomuodot edistävät kaupunkivaltion yhtenäisyyttä tuomalla erikoistuneet tuottajat yhteen vaihtoyhteisön tasavertaisina jäseninä. Luonnollisia vaihtosuhteita vastaan Aristoteles asettaa

luonnottomat vaihtomuodot, jotka rikkovat vastavuoroista oikeudenmukaisuutta ja siten horjuttavat kaupunkivaltion yhteiskunnallista järjestystä.

Aristoteleen vaihdon analyysi kytkeytyy vastavuoroisen oikeudenmukaisuuden teemaan. Vastikkeiden vaihto on kaupunkivaltion olemassaolon edellytyksenä. Toisaalta tuotteiden välisen samanarvoisuuden olemassaolo on niiden vaihdon ehtona. Kolmanneksi vaihdettavien tuotteiden arvon yhteismitallisuus on edellytys niiden vaihdossa ilmenevälle samanarvoisuudelle. Aristoteles pyrkii ratkaisemaan tavaroiden

yhteismitallisuuden ongelman siinä kuitenkaan onnistumatta.

Aristoteleen näkökulmasta eettinen ja taloudellinen ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Taloutta, kuten muitakin elämänalueita, on voitava tarkastella hyvän elämän näkökulmasta. Aristoteleen taloudellinen analyysi on sidoksissa antiikin Kreikan yhteiskunnalliseen todellisuuteen.

Aristoteleen ongelmanasettelua ei voida ymmärtää irrallaan antiikin Kreikan historiallisesta perinteestä, luokkasuhteista ja tuotantotavasta.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords Aristoteles

poliittinen filosofia yhteiskuntarakenne työnjako

raha vaihtosuhteet

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Philosophica-kirjasto, Siltavuorenpenger 20 A, 3. kerros, Puh. 09-191 29247 Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kertoimien summa voi olla siis mikä vain, kunhan jokin niistä on erisuuri kuin nol- la, Lininto selittää?.

(2014, 127.) Tämä huomio on riittävä opinnäytteen aihetta ajatellen, koska tästä voidaan huomata, että Honnethin mukaan sosiaalisen vapauden

Yhteiskuntapolitiikassa erikoistutaankin siihen, että ymmärretään yhteiskunnallisen elämän koko logiikka aina globaalin talouden ja uuden kansainvälisen työnjaon

Seuraavaksi näistä 171:stä poistettiin asiakirjat, jotka eivät kohdistuneet tutkimuksen aiheeseen ja jäljelle jäänyt aineisto (n=115) analysoitiin kahdessa vaiheessa.

Havaitsen, että Ranskassa ja Yhdysvalloissa pienenevät tuloerot ovat olleet yhteydessä ma- talampaan talouskasvuun tuloerojen muutosta seuraavina vuosina, kun taas kasvavien

Puoluekannatussarjat parhaimmil- laan heijastelevat yhteiskunnan kehitystä ja näin ollen muutokset yhteiskunnassa niin ta- louden kuin politiikankin puolella voivat nä- kyä

On syytä korostaa, että mal- lin tämä tulos riippuu rahan määrään liittyvistä sopeuttamiskustannuksista sekä siitä, että rahan määrään liittyvät parametrit –

sulautuminen jälleen suuriin mantereisiin valtioihin oli hänen mukaansa luonnol- lista geopoliittista kehitystä, mutta hän katsoi sodan Neuvostoliittoa vastaan johta- van