K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 1 . v s k . – 4 / 2 0 0 5
531 V Ä I T Ö K S I Ä
Esseitä puoluekannatuksen ja talouden välisestä
yhteydestä
1Anna-Leena Asikainen VTT
Helsingin yliopisto
K
uukausittain julkaistavat puoluekannatus- tutkimukset sekä hieman harvemmat hallituk- sen kannatusmittaukset saavat huomiota me- diassa enenevässä määrin. Usein julkaistaan pelkät puoluekohtaiset kannatusluvut, silloin tällöin raportoidaan lisäksi puolueiden tai hal- lituksen kannatusluvut eri sosioekonomisissa ryhmissä. Erityisesti vaalien alla spekulaatio eri tekijöiden vaikutuksesta kannatukseen on osa yleistä keskustelua.Taloudelliset tekijät vaikuttavat kiistatta puolueiden ja hallituksen menestykseen erilai- sissa mielipidetiedusteluissa. Niin teoriassa kuin käytännössäkin hallitusta ja hallituspuo- lueita pidetään vastuullisina valtakautensa ta- louskehityksestä. Heikosta talouskehityksestä rangaistaan, hyvästä palkitaan. Kun mitoiltaan tavanomainen suhdannevaihtelu saa aikaan sel- viä kannatuksen laskun ja nousun kausia, niin
väitöskirjassani tutkitaan, kuinka dramaattiset ja koko yhteiskuntaan ulottuvat muutokset vai- kuttavat puolueiden ja hallituksen kannatuske- hitykseen sekä puoluekannatussarjojen statio- naarisuusanalyysiin.
Väitöskirjan ensimmäisessä esseessä käsitel- lään puoluekannatusaikasarjojen tilastollista luonnetta. Puoluekannatussarjat parhaimmil- laan heijastelevat yhteiskunnan kehitystä ja näin ollen muutokset yhteiskunnassa niin ta- louden kuin politiikankin puolella voivat nä- kyä sarjoissa rakennemuutoksina, jotka puoles- taan voivat vääristää stationaarisuustestien tu- loksia. Kun fraktionaalisen juuren omaava tai stationaarinen sarja sisältää rakennemuutok- sen, jota ei huomioida stationaarisuustesteissä, tuloksena voi olla virheellinen luokittelu yksik- köjuurisarjaksi tai jälkimmäisessä tapauksessa myös fraktionaalisen juuren omaavaksi sarjak- si (Diebold ja Inoue, 2001). Tässä tilanteessa usein käytetyt stationaarisuustestit ovat riittä- mättömiä.
Ongelman ratkaisussa sovelletaan Grange- rin ja Hyungin (2004) esittämää menetelmää, jossa erikseen tutkitaan sarjojen stationaarisuus
1 Kirjoitus perustuu Helsingin yliopistossa 7.10.2005 tarkas- tettuun väitöskirjaan ”Reward and Punishment. Essays on Party Popularity and Economy.” Väitöskirjan esitarkasta- jina toimivat professori Markku Lanne (Jyväskylän yliopis- to) ja professori Mika Widgrén (Turun yliopisto). Vastaväit- täjänä oli professori Martin Paldam Århusin yliopistosta.
532
V Ä I T Ö K S I Ä K A K 4 / 2 0 0 5
ja rakennemuutokset. Jos rakennemuutoksia löytyy, niiden esiintymiskohdat kontrolloidaan ja sarjan stationaarisuus tutkitaan uudelleen.
Näin saadaan luotettava tieto sarjan todellisesta tilastollisesta luonteesta. Tätä menetelmää so- velletaan neljän suurimman suomalaisen ja ruotsalaisen puolueen kannatusaikasarjoihin vuosina 1987–20012.
Integraatioasteen estimointi osoitti, että kaikissa suomalaisissa sarjoissa näyttäisi olevan yksikköjuuri, kun taas ruotsalaisissa sarjoissa näyttäisi olevan joko fraktionaalinen tai yksik- köjuuri. Lisäksi sekä suomalaiset että ruotsa- laiset sarjat sisälsivät rakenteellisia muutoksia.
Muutosajankohdat osuivat vaalien lähelle, la- man syvimpään kohtaan ja työttömyyden kään- nepisteeseen.
Seuraavaksi tutkittiin vaikuttavatko nämä muutoskohdat sarjan stationaarisuusluokitte- luun. Havaittiin, että kahdessa sarjassa kolmes- ta muutoskohtien kontrollointi poisti yksikkö- juuren sarjasta. Näin ollen on täysin mahdol- lista, että nämä sarjat olisi voitu luokitella yk- sikköjuurisarjoiksi, kun todellisuudessa ne oli- vat pitkämuistisia sarjoja rakennemuutoksilla.
On tietysti muistettava, että sitovat ylä- ja ala- rajat omaava sarja ei voi sisältää kaikkia yksik- köjuurisarjan ominaisuuksia. Tässä tapaukses- sa voi kuitenkin olla niin, että yksikköjuuri on paras lokaali approksimaatio kyseisille sarjoille.
Toisessa esseessä tarkasteltiin, kuinka la- man aiheuttamat suuret muutokset taloudessa ja yhteiskunnassa laajemminkin vaikuttivat puoluekannatussarjoihin kahdessa samankal- taisessa maassa. Suomessa ja Ruotsissa laman syyt olivat pitkälti yhteneväiset, mutta laman syvyys ja siitä selviytymiskeinot olivat erilaisia,
mikä eriytti maiden talouskehityksen. Aineis- to koostuu kummankin maan neljän suurim- man puolueen mielipidemittauksissa saaduis- ta kannatusluvuista vuosilta 1987–20012. Kaik- kiaan estimoitiin lineaarinen suosiofunktio erikseen kullekin puolueelle koko periodille ja osaperiodeille sekä nk. kynnysmalli (Tong, 1983, 1990). Jälkimmäisen avulla haluttiin sel- vittää onko olemassa kynnysarvoa, joka jakaa työttömyyden vaikutuksen puoluekannatuk- seen positiivisen ja negatiivisen vaikutuksen regiimeihin.
Työttömyyden kehitys ohjasi selvästi puo- luekannatuslukuja Suomessa. SDP:n ja Vasem- mistoliiton kannatus nousi työttömyyden kas- vaessa, mutta Kokoomuksen kannatus laski.
Työttömyydellä oli vahvempi vaikutus vasem- mistopuolueiden kannatuslukuihin, kun taas inflaatiolla oli Kokoomuksen lukuihin. Kokoo- musta siis pidettiin tuona aikana vastuullisena niin työttömyyden kuin inflaationkin suunnas- ta. Tulos selittyy puolueen mukanaololla kai- kissa hallituskoalitioissa ja sen vuodesta 1991 hallussaan pitämällä valtiovarainministerin sal- kulla. Keskustan osalta koko tutkimusajanjak- solle sovitettu tilastollinen malli ei antanut luo- tettavia tuloksia. Tutkimusajanjakson jakami- nen ajanjaksoihin ennen lamaa (1987–91), la- man aikana (1991–95) ja laman jälkeen (1995–
01) osoitti, että taloudellisten tekijöiden mer- kitys puoluekannatuksen selittäjinä oli vahvin- ta laman aikana. Lisäksi se oli vuosina 1995–
01 vahvempaa kuin vuosina 1987–91. Kynnys- mallin tulosten mukaan työttömyyden ylittäes- sä noin 12 %, vasemmistopuolueiden kanna- tus kasvoi ja oikeistopuolueiden kannatus käyt- täytyi suhteessa työttömyyteen samalla tavalla silloin, kun puolueet olivat mukana samassa hallituskoalitiossa. Ylipäänsä näyttäisi siltä, että korkea työttömyys laukaisi äänestäjissä huolen
2 Puoluekannatusluvut Suomen osalta ovat Taloustutki- mukselta ja Ruotsin osalta SIFOlta.
533 A n n a - L e e n a A s i k a i n e n
taloudesta. Erityisesti korkean työttömyyden aikana he arvioivat puolueita talouskehityksen mukaan.
Ruotsissa talousmuuttujien vaikutus puo- luekannatukseen oli selvästi heikompaa, eikä se noudattanut mitään perinteisiä ajatuskulkuja.
Suomen tuloksiin nähden Ruotsissa sisarpuo- lueiden kannatus reagoi täysin vastakkaisella tavalla talouskehitykseen. Vasemmistopuoluei- den kannatus reagoi negatiivisesti työttömyy- teen ja inflaatioon, mutta Moderaterna-puo- lueen kannatus nousi työttömyyden kasvaessa.
Lamankaan aikana hallitusvastuussa olevaa Moderaterna-puoluetta ei rangaistu kasvavas- ta työttömyydestä. 1995–01 työttömyys vaikutti edelleen positiivisesti Moderaternan kannatuk- seen. Kynnysmallin sovittaminen Ruotsin ai- neistoon ei tuota toivottuja tuloksia – ehkä työttömyys ei koskaan noussut Ruotsissa niin korkeaksi, että merkitseviä kynnysarvoja olisi syntynyt.
Maiden välisiä eroja tuloksissa selittävät erot taantuman syvyydessä ja harjoitetun poli- tiikan sisällössä ja ajoituksessa. Esimerkiksi jul- kisen sektorin säästöt ja leikkaukset etuisuuk- sissa toteutettiin Suomessa pitkälti oikeistohal- lituksen aikana, mutta Ruotsissa niitä lykättiin laman jälkeisen SDP:n yksipuoluehallituksen ajalle. Hallituskoostumus saattoi myös vaikut- taa. Ruotsissa suurimman osan tutkimusajan- jaksosta valtaa piti yhden puolueen vähemmis- töhallitus, joka päätöksiä läpi ajaessaan tarvit- see välttämättä muiden puolueiden tuen. Täl- löin äänestäjien on vaikea tietää kenen syytä tai ansiota kulloinenkin talouskehitys on.
Väitöskirjani kolmannessa esseessä tutkit- tiin maakunnallisen työttömyysasteen ja sosio- ekonomisten tekijöiden vaikutusta siihen, kan- nattaako yksilö hallitusta vai ei. Kysymys on relevantti, koska Suomessa lama kohteli eri ih-
misryhmiä ja alueita eri lailla. Tilastollinen me- netelmä valittiin silmällä pitäen tulosten yleis- tettävyys mielipidetiedusteluotoksesta koko väestöön. Aiempien tulosten mukaan hallitus- ta pidetään vastuullisena maassa harjoitetusta talouspolitiikasta. Näin ollen hallituksen kan- natuksen tulisi olla alhainen korkean työttö- myyden vallitessa ja erityisen matala sen tulisi olla hyvin korkean työttömyyden alueilla.
Tämä piti 1990-luvulla Suomessa paikkansa vain osittain. Hallituksen kannatus kasvoi vuo- sina 1991–95 mitä korkeamman työttömyyden alueelle siirryttiin. Tämä erikoinen suhde hal- lituksen kannatuksen ja alueellisen työttömyy- den välillä selittyy Keskustan vahvalla asemal- la Itä- ja Pohjois-Suomessa ja suhde muuttui heti hallituskoalition vaihduttua 1995. Tällöin palattiin normaaliin tilaan, jolloin hallituksen kannatuksella ja alueellisella työttömyydellä on negatiivinen suhde.
Tulokset vahvistavat sosiaaliluokan vähen- tyneen merkityksen hallituksen kannatuksen suhteen. Vain maanviljelijöiden ja työntekijöi- den kohdalla ilmeni perinteinen ”luokkapoh- jainen” valinta, tosin sekin ensisijaisesti ”ei- kannattamisen” muodossa. Maanviljelijät mui- ta todennäköisemmin eivät kannattaneet sa- teenkaarihallitusta ja työntekijät oikeistohalli- tusta.
Sukupuolella ei yksittäisenä tekijänä ollut merkitsevää vaikutusta hallituksen kannatusto- dennäköisyyteen, mutta sukupuoli yhdistetty- nä muihin tekijöihin, kuten koulutukseen, toi esiin eroja ryhmien välillä. Matalan koulutus- tason omaavien miesten keskuudessa hallituk- sen kannatustodennäköisyys oli 21 % pienem- pi kuin muiden miesten keskuudessa. Syytä tyytymättömyyteen voi etsiä ryhmän heikosta työmarkkina-asemasta ja syrjäytymisriskistä.
Toinen hallitukseen kriittisesti suhtautuva ryh-
534
V Ä I T Ö K S I Ä K A K 4 / 2 0 0 5
mä olivat korkeasti koulutetut naiset (amk, opisto, akat.). Tässä ryhmässä kannatustoden- näköisyys oli noin 10 % matalampi kuin mui- den naisten keskuudessa. Vaikka he itse eivät heikompiosaisten ryhmään kuuluisikaan, he ehkä tiedostavat riskin siihen putoamisesta avioeron ja yksinhuoltajuuden kautta ja koh- dentavat tyytymättömyytensä valtaapitäviin.
Kriittisyyttä voi lisätä myös eri elämänalueilla koetut esteet toteuttaa omia taipumuksiaan ja pyrkimyksiään. ⵧ
Kirjallisuus
Diebold, F.X. ja A. Inoue (2001): ”Long Memory and Regime Switching”. Journal of Econometrics, vol. 105, s. 131–159.
Granger, D.W.J. ja N. Hyung (2004): ”Occasional Structural Breaks and Long Memory with an Application to the S&P 500 Absolute Stock Re- turns”. Journal of Empirical Finance, vol. 11, s. 399–421.
Tong, H. (1983): Threshold Models in Non-Linear Time Series Analysis: Lecture Notes in Statistics 21, Berlin. Springer-Verlag.
Tong, H. (1990): Non-Linear Time Series: A Dynam- ical System Approach. New York. Oxford Uni- versity Press.
