MUISTELUN HYÖDYT IKÄIHMISILLE Sähköinen kysely Vahvike-aineiston käyttäjille
Virpi Närhi Pro gradu -tutkielma
Hoitotiede Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Toukokuu 2018
ABSRACT
1 JOHDANTO ... 1
2 MUISTELUMENETELMÄ IKÄÄNTYNEIDEN HOITOTYÖSSÄ ... 3
2.1 Väestön ikääntyminen ja ikääntyvän väestön tukeminen ... 3
2.2 Kirjallisuuden hakeminen ... 4
2.3 Muistelumenetelmän käyttö ja vaikutukset ... 4
2.4 Muistelumenetelmän käyttö hoitotyössä ... 7
2.5 Muistelussa käytetyt materiaalit ... 8
2.6 Muistelua käsittelevien tutkimusten yhteys aineistopankkiin ... 9
2.6.1 Kognitiivisten toimintojen stimulointi ja ylläpito ... 10
2.6.2 Vuorovaikutus ja muistojen jakaminen ... 12
2.6.3 Tunteiden käsittely ja ilmaisu muistelun avulla ... 14
2.6.4 Terveyttä edistävä toiminta ... 15
2.7 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista ... 17
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 18
4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 19
4.1 Kyselylomake ja sen luotettavuus ... 19
4.2 Kohderyhmä ja aineiston keruu ... 19
4.3 Aineiston analyysi ... 20
5 TULOKSET ... 22
5.1 Vastaajien taustatiedot ... 22
5.2 Vahvike-materiaalien käyttö ... 23
5.2.1 Vahvike-aineistopankin käytön kuvaus ... 23
5.2.2 Vahvike-aineistopankin osa-alueiden käyttö ... 25
5.3 Muistelussa käytetty esineistö ... 29
5.4 Muistelun hyödyt ... 30
5.5 Vahvike-aineistopankin käyttökokemukset ... 33
5.6 Vahvike-aineistopankkiin liittyvät kehittämisehdotukset ... 34
5.7 Yhteenveto tutkimustuloksista ... 35
6 POHDINTA ... 37
6.1 Keskeisten tulosten tarkastelua ... 37
6.2 Tutkimuksen luotettavuus... 47
6.3 Tutkimuksen eettisyys ... 48
6.4 Johtopäätökset ... 49
6.5 Jatkotutkimusaiheet ... 50
LÄHTEET... 52
Liite 2.Tutkimusten arviointi JBI-kriteeristöllä.
Liite 3. Tutkimuksia ikäihmisten muistelusta.
Liite 4. Kyselylomake.
Liite 5. Saatekirje.
Hoitototieteen laitos Hoitotiede
Hoitotyön johtaminen
Närhi, Virpi Muistelun hyödyt ikäihmisille, Sähköinen kysely Vahvike-aineis- ton käyttäjille
Pro gradu – tutkielma, 55, sivua, 5 liitettä (16 sivua)
Ohjaajat: Yliopistotutkija Tarja Välimäki TtT, Yliopistonlehtori Pirjo Partanen TtT
Toukokuu 2018
Muistelu on henkilöiden välillä tapahtuva vuorovaikutusprosessi. Se on hoitotyön itsenäinen interventio, jota voidaan käyttää hyvin erilaisissa ympäristöissä. Tämän tutkimuksen tarkoituk- sena oli kuvata Vanhustyön keskusliiton Vahvike-aineistopankkia käyttäville henkilöille koh- distetun kyselyn avulla miten materiaalia oli käytetty muistelun tukena ja arvioida materiaalin käyttökelpoisuutta. Vastaajat (n=51), olivat ikääntyvien ja iäkkäiden henkilöiden kanssa toimi- via hoitotyön ja kolmannen sektorin toimijoita. Tutkimusaineisto koottiin sähköisesti kartoit- taen aineistopankin käyttöä, muistelun hyötyjä ja kokemuksia materiaalin käytöstä sekä kehit- tämisehdotuksia.
Vahvike-aineistopankkia käytettiin eniten viikoittain palvelutalojen erilaisissa avopalveluissa.
Hoitotyössä materiaaleja käytettiin harvemmin. Virikeohjaajat käyttivät materiaaleja eniten.
Koulutukseltaan suurin osa käyttäjistä oli lähihoitajia ja loput vastaajat sijoittuivat ryhmään muu (n=27) ja he edustivat monipuolisesti erilaista koulutus taustaa. Kaikkia Vahvike-aineis- topankin osa-alueita oli käytetty, mutta hyödyllisimmiksi ja eniten käytetyimpien joukkoon erottuivat Muistelu, Kuvat, Aivojumppa ja Pelit. Vastaajat arvioivat Vahvike-aineiston sovel- tuvan hyvin tai melko hyvin muistelun tukena. Vastaajat arvioivat muistelumenetelmästä ole- van hyötyä ikäihmisille. Hyödyt olivat mielihyvä, keskustelu, vuorovaikutus, osallisuus, tun- teiden ilmaisu, aivojen aktivointi, itsetunto, muistin ylläpito, tuki hoitotyölle ja muistelun arkea rikastuttava vaikutus. Materiaalien sisältöä kuvattiin monipuoliseksi, toimivaksi ja soveltuvaksi erilaisille ryhmille. Valmiin materiaalin koettiin säästävän ohjaajien työaikaa ja mahdollistavan enemmän toimintaa asiakkaille. Kehittämisehdotuksissa toivottiin Vahvike-aineistopankin jatkumista, uutta materiaalia ja materiaalin monipuolistumista.
Tästä tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää muistelumenetelmän käytön vahvistami- sessa ja ikäihmisten vapaa-ajan toiminnassa sekä gerontologisessa hoitotyössä. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten ikäihmiset itse kokevat heille kohdennetut palvelut muistelun, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja elämänlaadun kehittämisen näkökulmasta.
Asiasanat: muistelu, sähköinen kysely, ikäihmiset,
The Department of Health Care Science Health Care Science
Management of Health Care Work
Närhi, Virpi The Benefits of Reminiscence for the Elderly- A web-based
survey for the users of Vahvike-material Pro Gradu Thesis, 55, pages, 5 attachments (16 pages)
Supervisors: University research scientist Tarja Välimäki Doctor of Health
Sciences, Docent Pirjo Partanen Doctor of Health Sciences May 2018
Reminiscing is a mutual interaction process between persons. It is an independent intervention of therapy work. That can be used in a variety of environments. The purpose of this study was to describe Vanhustyön keskusliitto Vahvike-material bank users by a targeted inquiry (n=51), how the material had been used as support for reminiscing, and to assess the validity of the material. The answerers were health care professionals and third sector operators that were working with the aging and the elderly. The study data was gathered electronically by mapping the use of the material bank, benefits of reminiscing and experiences of the use of the material and development suggestions.
Vahvike material bank was used mostly weekly by the outpatient care of the sheltered homes.
It was used less often in healthcare work. The incentive instructors used the material the most.
Most of the uses were practical nurses by education, and the rest were from the group others, being from different educational backgrounds (n=27). All the parts of Vahvike material back- ing was used, but the most beneficial and the most used were Reminiscing, Brain exercises and Games. All answerers experienced the use of Vahvike material bank well or fairly well suita- ble for use as a reminiscing aid. The users assessed the reminiscing method to be of value to the elderly. The benefits were pleasure, discussion, interaction, involvement, showing one’s emotions, activating the brain, self-esteem, maintenance of memory, support for health care work and the enrichment of everyday life. The content was described as versatile, working well, and applicable to different groups. The ready-made material was experienced as saving the working time of the instructors and making it possible to assign more activity to the clients. In the development suggestions continuation of Vahvike material bank, new material, and the diversifying of the material were suggested.
The data gathered in this study can be used for strengthening of the use of reminiscence method as well as the free time activities of the elderly and gerontological health care work.
In the future it would be beneficial to study how the elderly themselves experience the ser- vices targeted at them from the points of view of reminiscing, social interaction, as well as the point of view of the quality of life.
Key words: reminiscence, electronic inquiry, the elderly
iäkkäiden vapaa-ajan kerhoissa ja hoitotyössä. Muistelu on henkilöiden välillä tapahtuva vuo- rovaikutusprosessi. Sitä käytetään hoitotyön itsenäisenä interventiona ja hyvin erilaisissa hoi- totyön ympäristöissä. Muistelun avulla voidaan lisätä emotionaalista tietoisuutta ja lisätä sosi- aalista vuorovaikutusta ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten keskuudessa. (Stinson & Long 2014.) Hoitotyössä muistelumenetelmää voidaan käyttää mielihyvän ja sisällön tuojana hoidettavien ja hoitajien arkipäivään (Vanhustyön Keskusliitto 2016). Useiden tutkimusten perusteella muis- telumenetelmällä on myönteinen vaikutus ikääntyvien ja iäkkäiden elämänlaatuun ja tästä syystä menetelmää tulisi edelleen tutkia ja kehittää (MacKinlay & Trevitt 2010, Forsman ym.
2011, Haslam ym.2013, Särkämö ym 2013, Pöllänen & Hirsimäki, 2014, Wingbermuehle ym.
2014, Elias ym. 2015, Lopes ym. 2016 ).
Tilastokeskuksen (2016) väestöennusteen mukaan Suomen asukasluku on 5,5 miljoonaa, joista noin miljoona ja elää itsenäisesti ilman terveydenhuollon palveluita, ja vain joka neljäs yli 65–
vuotiasta käyttää säännöllisiä terveyspalveluita. (THL 2017, Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 10. )Yhteiskunnan on mukauduttava väestön ikääntymiseen turvaamalla mahdollisimman toimintakykyinen ja terve vanheneminen. Tämä edellyttää toimivia asumisratkaisuja, liikenne- järjestelyjä sekä, - mielekästä tekemistä, kuten elinikäistä oppimista ja sosiaalisia suhteita yllä- pitävää toimintaa. (STM 2013, 13–14.)
Kognitiivista rappeutumista ei voida vähentää merkittävästi lääkehoidolla. Lääkehoidon vaiku- tus kognitioon, toimintakykyyn ja käyttäytymiseen ovat olleet yleensä vaatimattomia. (Mas- soud & Leger 2011.) Se on lisännyt lääkkeettömien hoitomuotojen kehittämistä ja tutkimusta, joilla parannetaan muistisairaiden päivärytmiä ja elämänlaatua. Lääkkeetön lähestymistapa muistisairauden hoidossa on muistelu. (Barban ym. 2016, Wingbermuehle ym. 2014.) Yhteis- kunnan tavoitteena on, että ikääntyvä väestö säilyy mahdollisimman pitkään terveenä ja toi- mintakykyisenä. Syrjäytymisvaarassa oleva ikääntyvä väestö tarvitsee erilaisia vapaa-ajan pal- veluita osallisuuden tukemiseksi. (STM 2016.) Iäkäshenkilö on henkilö, jolla on oikeus van- huuseläkkeeseen ja jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi tai korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta (Laki ikääntyneen väes- tön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012).
Ikääntyminen lisää muistisairauksien yleisyyttä. Suomessa on vuonna 2017 arvioitu kognitiivi- set toiminnan lievästi heikentyneen 200 000 henkilöllä, ja lievä tai keskivaikea muistisairaus on noin kahdella sadalla tuhannella henkilöllä. (Muistiliitto 2017.)
Järjestöillä on keskeinen rooli kuntien ohella osattomuuden ja syrjäytymisen vaarassa olevien ikäihmisten tunnistamisessa. Järjestöt mahdollistavat kuulumisen yhteisöön ja tilaisuuden mie- lekkääseen tekemiseen. Järjestötoiminnassa ikäihmiset voivat osallistua vapaaehtoistoimijoina tai vertaistukena ikätovereilleen. (STM, 2013, 17.) Mielekäs vapaa-ajan toiminta ennaltaehkäi- see yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, ja siirtää myöhemmäksi kalliimpien vanhuspalvelujen käyt- töä. Vanhustyön keskusliitto käyttää kehittämästään aineistopankista Vahvike nimeä. Vah- vike muodostuu sanoista vahvista, viritä ja kehitä. Se on Vanhustyön keskusliiton kehittämä aineistopankki, joka on tarkoitettu yksittäisten ihmisten tai erilaisten ryhmien ja kerhojen käyt- töön. Siihen on koottu materiaalia eri aihepiireistä muistelun ja toimintatuokioiden tueksi.
Muistoja tuovat erilaiset lähihistoriaan liittyvät kulttuurituotteet ja arjen esineet (Hohental-An- tin 2013).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Vahvike-aineistopankkia käyttäville henkilöille kohdistetun kyselyn avulla, miten materiaalia on käytetty muistelun tukena ja arvioida materi- aalin käyttökelposisuutta. Kysely kohdistettiin iäkkäiden henkilöiden kanssa toimiville hoito- työn ammattilaisille ja kolmannen sektorin toimijoille. Tästä tutkimuksesta saatua tietoa voi- daan käyttää ikääntyvien ja iäkkäiden hoitotyössä, vapaa-ajan kerhoissa sekä Vahvike-aineis- topankin edelleen kehittämisessä.
2 MUISTELUMENETELMÄ IKÄÄNTYNEIDEN HOITOTYÖSSÄ 2.1 Väestön ikääntyminen ja ikääntyvän väestön tukeminen
Väestö ikääntyy Euroopassa, ja Euroopan unionin alueella yli 80-vuotiaiden osuus on kasvanut kymmenen vuoden aikana 7 miljoonaa, koko määrän ollessa 27,3 miljoonaa vuonna 2016. Jo- kaista kahtakymmentä henkilöä kohti on yksi kahdeksankymmentä vuotta täyttänyt. Eliniän kasvu on suurin syy väestörakenteen muutokseen. Yli 80-vuotiaiden määrä kasvoi Ruotsia lu- kuun ottamatta kaikissa Euroopan unionin maissa. Vuonna 2015 eliniänodote 80-vuotiaana oli korkein Ranskassa, kymmenen ja puoli vuotta, Espanjassa ja Luxemburgissa lähes kymmenen vuotta. Suomessa ja Italiassa eliniänodote on tämän ikäisillä yhdeksän ja puoli vuotta. (THL 2017, /Eurostat.) Suomalaisten vastasyntyneiden eliniänodote oli vuonna 2016 pojilla 78,4 vuotta ja tytöillä 84,1 vuotta (Tilastokeskus 2017).
Yhteiskunnan tulisi taata ikäihmisille mahdollisuus hyvään elämään omassa yhteisössään iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Hyvä elämänlaatu tulee nähdä laajemmin, ei pelkästään tervey- denhoitona tai hoidon ja huolenpidon näkökulmasta. Siihen kuuluu itsemääräämisoikeuden mu- kainen vapaus valita kiinnostuksen kohteet ja osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. (STM, 2017, 13.) Tutkimusten mukaan vapaa-ajan aktiviteettien kokonaismäärän lisäämisellä on vai- kutusta ikäihmisten lieviin masennusoireisiin. Tutkimuksissa on osoitettu, että seniorikeskusten sosiaalisen toiminnan hyödyt, niiden mahdollistama osallisuus, vapaaehtoistyö ja ryhmäko- kouksiin osallistuminen ja luennot auttoivat masennuksen oireisiin. Vapaa-ajan toiminta, jossa ikäihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa ja seurustella muiden kanssa, vähentää masennuksen oireita, edistää terveyttä ja ehkäisee ennenaikaisia kuolemia. (Poelke ym. 2016.) Sosiaalisella eristäytymisellä, yksinäisyydellä ja ennenaikaisilla kuolemilla on yhteys toisiinsa. Sosiaalisen eristyneisyyden ja kuolleisuuden yhteys oli voimakkaampi kuin yksinäisyyden ja kuolleisuuden välinen yhteys. Tutkimuksessa huomioitiin fyysiset ja psyykkiset terveystekijät, kuten masen- nusoireet ja kognitiiviset valmiudet-, sekä sosioekonomiset tekijät. Tutkimuksen mukaan sosi- aalisesti eristäytyneet ja yksinäiset ihmiset hyötyisivät erityisesti sellaisista terveyspoliittisista toimista, joilla pyritään ratkaisemaan sosiaaliseen eristyneisyyteen ja yksinäisyyteen liittyviä riskitekijöitä. (Elovainio ym. 2017.)
2.2 Kirjallisuuden hakeminen
Tutkimustyöhön haettiin kirjallisuutta muistelumenetelmästä. Hakuja tehtiin seuraavista kan- sainvälisistä tietokannoista: Scopus, Cinahl (EBCO), PubMed, ja, Cochrane. Lisäksi käytettiin kotimaista Medic tietokantaa. Hakusanoilla reminisc*(reminiscence) AND elder* OR old people OR aged OR aging OR ageing OR geriatr* OR gerontol*AND leisur* OR recreation*
sekä kotimaisesta tietokannasta Muistelu, ikäänt* vanhuk* gerontolog* geriatr*. Rajauksina aikaväli oli 2010–2017, englanninkielinen tutkimusartikkeli, otsikon, abstraktin tai avainsanan perusteella. Artikkeleiden sisäänottokriteereinä oli, että ne käsittelivät yli 65- vuotiaisiin hen- kilöihin kohdistuvaa muisteluinterventiota ja muistelun tukena käytettyjä menetelmiä. Tähän tutkielmaan valikoitui kolme kirjallisuuskatsausta, yhdeksän laadullista artikkelia ja kuusi mää- rällistä artikkelia. Yhdessä artikkelissa oli käytetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.
Tutkimukset olivat Yhdysvalloista (n=5), Englannista (n=2), Kanadasta (n=1), Australiasta (n=1), Hollannista (n=1), Kiinasta (n=1), Belgiasta (n=1), Suomesta (n=4), Italiasta (n=2) sekä Portugalista (n=1). Tutkimukset on esitetty liitetaulukossa 1.
Tutkimusten laadun arviointi toteutettiin käyttäen Joanna Briggs Instituutin arviointikriteerejä (JBI 2014). Kvantitatiivisille (n=7), kvalitatiivisille (n=9) ja kirjallisuuskatsaukselle (n=3) käy- tettiin omia arviointikriteerejä tutkimusasetelmien mukaisesti. JBI:n (2014) arviointikriteeris- töjen mukaan kokeelliset tutkimukset saivat pisteitä välillä 8/10 - 9/10, kuvailevat tutkimukset saivat 5/9-8/9 pistettä ja kirjallisuuskatsaukset saivat 7/10- 10/10 pistettä. JBI:n (2014) laadun- arvioinnin perusteella tutkimuksia ei poissuljettu ja ne olivat myös sisällöltään relevantteja.
(Liite 2.)
2.3 Muistelumenetelmän käyttö ja vaikutukset
Muistelu on tullut käyttöön psykoterapiassa jo 1960-luvulla Butler (1963), ja se on määritelty ikääntyneille henkilöille yleiseksi ja heille luontaiseksi menetelmäksi tarkastella omaa elä- määnsä. Aikaisemmin muistelua pidetiin henkiseen häiriintymiseen liittyvänä oireena, joka lii- tettiin erityisesti laitoshoidossa oleviin ikäryhmiin. Butler havaitsi psykoterapiassa, että muis- telumenetelmä auttaa ikääntyviä henkilöitä suhtautumaan iän tuomalla viisaudella ja tyyney- dellä menneisyyden tapahtumiin. Tämä prosessointi auttaa heitä selviytymään ikääntyneiden masennuksesta, johon voi liittyä menneisyydessä ratkaisemattomaksi jääneitä ristiriitoja.
Muistelu on henkilöiden välillä tapahtuva vuorovaikutusprosessi, jolla on positiivinen vaikutus tutkittavien elämänlaatuun ja psyykkiseen hyvinvointiin (Gaggioli ym. 2014). Muistelumene- telmää voidaan käyttää hoitotyössä, kotihoidossa sekä niidenkin keskuudessa, jotka eivät kuulu palvelujen piiriin, esimerkiksi vapaa-ajan kerhoissa. Muistelumenetelmän avulla lisätään emo- tionaalista tietoisuutta ja sosiaalista vuorovaikutusta iäkkäiden ihmisten keskuudessa. Muistelu on vapaaehtoista spontaania henkistä toimintaa, joka liittyy elämän tapahtumiin, joita pidetään merkittävinä henkilölle itselleen. (Stinson & Long 2014, Lopes ym. 2016.) Muistelussa on ke- vyen teeman avulla helppo kertoa elämään liittyvistä vaikeistakin asioista, esimerkiksi uuteen hoitoyhteisöön siirryttäessä (Anderson & Weber 2016).
Muistelua voidaan toteuttaa kolmella eri menetelmällä ja tasolla. Ensimmäinen taso on yksin- kertainen spontaani muistelu, joka keskittyy positiivisiin muistoihin. Tavoitteena on sosiaalisen hyvinvoinnin ja aktiivisuuden lisääntyminen. Toinen muistelun taso on elämänkerran tarkas- telu. Elämänkerran tarkasteluun pohjautuva muistelu on aktiivista, johdonmukaista kuvausta positiivisista ja negatiivisista tapahtumista. Kolmas muistelun taso on elämäntarkasteluterapia, joka on muodollista ja syvällistä terapiamuotoista muistelua. Elämäntarkasteluterapia on me- netelmä ongelmien ratkaisemiseksi, masennuksen tai ahdistuksen lievittämiseksi ja poista- miseksi. Elämäntarkasteluterapiassa lisätään positiivisia elementtejä henkilön ajatteluun. (Elias ym. 2015, Lopes ym. 2016.)
Muistelumenetelmän käyttöä ja vaikutuksia on tutkittu erilaisin menetelmin. Tutkimusten mu- kaan ryhmässä tapahtuvalla muistelulla oli tehokkaampi vaikutus yksinäisyyteen, masentunei- suuteen ja ahdistuneisuuteen verrattuna yksilömuisteluun. (Elias ym. 2015.) Psykososiaalisilla toimenpiteillä on vaikutusta mielenterveyteen ja masennuksen ehkäisyyn ikääntyvillä henki- löillä. Muistelulla oli tilastollisesti merkittävä positiivinen yhteys mielenterveyden edistämi- seen viidessä tutkimuksessa, mutta kahdessa tutkimuksessa sillä ei ollut merkittävää yhteyttä mielenterveyteen. (Forsman ym. 2011.) Muistelu, jossa käytetään aikaisempien tapahtumien, tunteiden palauttamista mieleen, auttaa sosiaalistumiseen, lisää itsetuntemusta, elämänhallintaa ja yhteiskuntaan sopeutumista. Muistelu toimii ennaltaehkäisevänä menetelmänä, joka vähen- tää sosiaalista eristäytymistä. (Gallagher & Carey, 2012.) Tutkimuksessa, jossa käytettiin po- pulaarimusiikkia, hengellistä musiikkia ja tarinan kerrontaa muistelun apuna, tyytyväisyys omaan elämään lisääntyi muisteluintervention jälkeen kaikissa ryhmissä. Sosiaalisen identitee- tin tunnistaminen ennusti parhaiten muisteluintervention hyötyä. Muisteluryhmään
osallistumisesta oli eniten positiivista terveydellistä vaikutusta niille muisteluryhmän jäsenille, jotka samaistuivat voimakkaimmin omaan ryhmäänsä ja hoitoyhteisöönsä. (Haslam ym. 2013.) Tutkimusten mukaan muistelulla oli vaikutusta mielenterveyteen, masennusoireisiin, kognition tasoon, elämänlaatuun, tyytyväisyyteen omaan elämään, itsetuntemukseen ja arvostukseen, hy- vinvointiin, psyykkiseen eheyteen, minäkuvaan ja elämän tarkoituksen löytämiseen (Elias ym.
2015, Bogaert ym. 2016, Lopes ym. 2016). Ehjään ikääntymiseen liittyvät elämän merkityksen ymmärtäminen ja kyky tunnistaa ne tapahtumat, jotka antavat sille merkityksen. Hengellisessä muistelussa käytettiin elämäntarinoita. Keskustelun aiheina olivat asiat, jotka olivat aiheutta- neet elämässä iloa, surua, vihaa, syyllisyyttä tai katumuksen tunteita. Muiden ryhmäläisten tuki, asiallinen keskustelu ja muistisairaiden henkilöiden mielipiteiden huomioiminen olivat merkit- täviä tekijöitä muistelumenetelmän positiivisissa vaikutuksissa. Muistelussa muistia tukivat parhaiten aikaisemmat arvot, roolit ja mielenkiinnon kohteet. (MacKinlay & Trevitt 2010, Pöl- länen & Hirsimäki 2014.)
Tutkimusten mukaan musiikin kuuntelemisella ja laulamisella oli vaikutusta muistisairaiden toimintakykyyn. Muistisairautta sairastavilla henkilöillä musiikkiin liittyvät tunnereaktiot vä- hensivät levottomuutta, ahdistusta sekä depressiota, ja muistelu tuki myös sanallista ilmaisua.
Musiikin kuuntelulla ja laulamisella oli positiivinen pitkäaikainen vaikutus Mini Mental pistei- siin (MMSE), huomiokykyyn, orientaatioon ja se palautti muistiin henkilökohtaisia tapahtumia.
Musiikin kuuntelulla ja laulamisella oli positiivinen vaikutus myös fyysiseen terveyteen ja mie- lenterveyteen. Lyhytaikaisina vaikutuksina olivat musiikin myönteiset vaikutukset mielialaan ja noradrenaliinin vaikutukset henkilön aktiivisuuteen. (Särkämö ym. 2013.) Urheiluharrastuk- seen liittyvä muistelu, kuten baseballin pelaamiseen liittyvä muistelu, antoi äänen henkilöille, jotka sairastivat lievää tai keskivaikeaa muistisairautta (Wingbermuehle ym. 2014). Käsitöihin liittyvässä toimintatutkimuksessa videotarkastelusta näkyi henkilöiden rentoutuminen, mieli- hyvä ja tyytyväisyys. Ryhmämuistelussa muiden kuuntelu laukaisee omat osittain unohtuneet muistot ja niiden jakaminen muiden ryhmäläisten kanssa tuki omaa itsetuntoa. Muistelu aktivoi puhumista ja vuorovaikutusta. Muistelumenetelmä aktivoi aisteja emotionaalisten muistojen avulla. (Pöllänen & Hirsimäki 2014, Stinson & Long 2014, Lopes ym. 2016.) Muistelulla on voimaannuttava vaikutus. Muistelussa asioita muistellaan, käsitellään ja jaetaan muiden osal- listujien kanssa. Muistelu auttaa ymmärtämään omaa elämää, se auttaa minäkuvan eheyttämi-
sessä ja muistelun avulla voidaan ehkäistä epätoivoa ja masennusta. Muistelu antaa merkityk- sen loppuvaiheen elämälle. Muisteluun liittyvä tutkimus on laajalti osoittanut muistelun merki- tyksen emotionaaliseen hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen omaan elämään. Muistelu ylläpitää kognitiivista toimintakykyä. (Anderson & Weber, 2015.) Muistelutuokioiden ohjaamiseen tar- vitaan koulutusta ja taitoa ohjata ryhmää (MacKinlay & Trevitt 2010, Gaggioli ym. 2014, An- derson & Weber 2016).
2.4 Muistelumenetelmän käyttö hoitotyössä
Hoivatilanteissa sekä hoidonantajan että hoidettavan läsnäolo antaa hyvää oloa molemmille osapuolille. Molempien ollessa läsnä heidän välille muodostuu yhteys, joka edistää ihmisenä kasvua, hyvinvointia ja keskinäistä suhdetta. Ikäihmisille suunnattu toiminta voidaan toteuttaa joko henkilökunnan näkökulmasta tai lähtökohtana on ikäihmisten elämäntarina, jossa kuuluu heidän oma ääni. (Martela 2012.) Ikäihmisten oman äänen kuuluminen tekee toiminnasta mie- lekästä ja se lisää elämän tarkoituksenmukaisuutta. Tarkoituksenmukaisuutta elämään lisäävät pienet päivittäiset hetket, kohtaamiset tunteiden jakamisesta ja elämisestä yhdessä muiden kanssa. (Stenberg 2015.) Ikäihmisiä ja gerontologista hoitotyötä kohtaan on ennakkoasenteita eikä gerontologista hoitotyötä nähdä siksi houkuttelevana vaihtoehtona. Hoitotyön opiskelijoi- den ja ikäihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen seurauksena löytyivät käsitteet siitä, miten ikäihmiset kokevat maailmansa. Ne olivat sukupolvien välisen vuorovaikutuksen merkitys ja arvo, muutos asenteissa eli stereotyyppisten käsitysten hylkääminen, ikäihmisten halu käsitellä myös kipeitä ja vaikeita asioita sekä iän tuoman viisauden ja rauhan löytyminen. Opiskelijoilla oli mahdollisuus kehittää puhe- ja kuuntelutaitoja sekä lisätä ymmärrystä terveestä ikääntymi- sestä. Ikäihmisille tarjoutui mahdollisuus käydä mielekästä vuoropuhelua erilaisten nuorten kanssa jakamalla tarinoita ja muistelemalla. (Gallagher & Carey 2012.)
Muistisairailta kysytään harvoin heidän omia toiveitaan, ja tutkimuksen mukaan ryhmän ohjaa- jilla oli erilaisia tapoja toimia. Osa heistä esitti kysymyksen kerrallaan ja antoi ryhmäläisille aikaa vastaamiseen. Hoitajilla, jotka arvostivat potilaiden elämäntarinoita, oli kyky antaa ko- konaisvaltaisempaa ja turvallisempaa hoitoa levottomille ja aggressiivisesti käyttäytyville po- tilaille. Muistelua voidaan toteuttaa normaalina osana hoitotyötä, esimerkiksi ruokailun tai lii- kunnan yhteydessä. Muistelu parantaa vuorovaikutusta asukkaiden kanssa ja lisää hoitotyönte- kijöiden työtyytyväisyyttä ja lisää ymmärrystä asukkaita kohtaan. (MacKinlay & Trevitt 2010,
Elias ym. 2015.) Geroteknologia tarjoaa uusia sovellutuksia hoitotyöhön. Sen avulla voidaan laajentaa näkemystä ikäihmisten yksilöllisestä elämänkerrasta (Pekkarinen ym. 2013).
Muistisairauksien lääkkeellinen tehokas hoito on rajallista ja lääkkeillä on todettu olevan myös sivuvaikutuksia (Wingbermuehle ym. 2014). Lievää masennusta, jota ei ole vielä diagnosoitu, on arveltu sairastavan noin viisi miljoonaa ikäihmistä. Masennuksella on yhteys kognitiivisiin häiriöihin. Jo lieviin masennusoireisiin liittyy kyseisiä kognitiivisia häiriöitä. Tutkimusten mu- kaan lääkehoidon ja psykoterapian tehokkuus vähenee ikääntyneillä henkilöillä. Tehokkuus las- kee erityisesti henkilöillä, joilla on muistisairautta tai kognitiivista vajautta. (Poelke ym. 2016.) Tämä on lisännyt lääkkeettömien hoitomuotojen kehittämistä ja tutkimusta, joilla parannetaan muistisairaiden päivärytmiä ja elämänlaatua. Eräiden tutkimusten mukaan myös fyysinen ak- tiivisuus voi olla tehokas hoito masennukseen, mikä hidastaa kognition heikkenemistä iäkkäillä henkilöillä. Muistelu voidaan sisällyttää hoitoon myös hoitokodeissa. (Wingbermuehle ym.
2014, Poelke ym. 2016.)
2.5 Muistelussa käytetyt materiaalit
Tutkimusten mukaan muistelun tukena käytettiin erilaisia materiaaleja, kuten esineitä ja valo- kuvia. Omaiset avustivat materiaalien hankinnassa. (Bogaert ym. 2016.) DVD-levyt toimivat muistelun apuna ja muistelua aktivoitiin myös lapsuuden lelujen, koulutodistusten, hääpukujen ja postikorttien avulla (Haslam ym. 2013, Särkämö ym. 2013, Gaggioli ym. 2014, Clements- Cortes 2014). Kotona tehtävien harjoitusten tueksi kehitettiin käytäntöön sovellettavia kortteja ja visuaaliseksi tueksi muistelijoille rakennettiin ajallisesti kronologisia tauluja. Henkilökohtai- sissa omaelämänkerrallisissa tauluissa käytettiin valokuvia, lehtileikkeitä, kirjeitä sekä käsi- töitä. Nykyajan teknologiaa hyödynnettiin tukemaan vapaa-ajan toimintaa ja sosiaalista hyvin- vointia hoivakodissa ja päiväkeskuksissa. Erilaiset pelit, sananlaskut sekä lauluihin, kieliin, tai luontoon liittyvät kysymykset olivat toimivia ryhmätilanteissa. (Nijhof ym. 2013, Lopes ym.
2016, Lou ym. 2016.)
Tutkimuksissa muisteluun liittyvää materiaalia koottiin teemoittain, josta esimerkkinä harras- tuksiin liittyvät teemat. Autoiluun liittyvässä teemassa autojen kuvia haettiin internetistä ja li- säksi omaiset kertoivat taustatietoja perheen aikaisemmista automerkeistä. Käsityöharrastuk- seen liittyi merkityksellisiä tunnemuistoja, ja baseball-harrastukseen sisältyi siihen liittyvää esi- neistöä ja vierailuja pelistadioneille. (Anderson & Weber 2015, Pöllänen & Hirsimäki
2014,Wingbermuehle ym. 2014.) Muistia voidaan harjoittaa kosketusnäyttöisten tietokoneiden avulla. Tietokoneiden avulla tehdyillä harjoituksilla oli positiivisia vaikutuksia kognitiivisiin taitoihin terveillä ikääntyneillä, lievää Alzheimerin tautia sairastavilla sekä henkilöillä, joilla oli lievää kognitiivista vajavuutta. (Barban ym. 2016.)
2.6 Muistelua käsittelevien tutkimusten yhteys aineistopankkiin
Vanhustyön keskusliiton kokoama Vahvike on eräs esimerkki aineistopankista, jota voidaan käyttää stimuloimaan muistia ja ylläpitämään kognitiivisia toimintoja sekä vuorovaikutukseen ja muistojen jakamiseen muiden osallistujien kanssa. Aineistoa voidaan käyttää omien tuntei- den käsittelyyn ja tunteiden ilmaisemiseen muistelun avulla. Aineistopankki sisältää ikäihmis- ten terveyttä ylläpitävää ja edistävää toimintaa, jolla on yhteys tutkimustietoon. Yhteenveto muistelua käsittelevien tutkimusten sisältöalueista on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Yhteenveto muistelua käsittelevien tutkimusten sisältöalueista.
Materiaalit Tutkimus
Kognitiivisten toimintojen sti- mulointi, ylläpito
Kuvat Anderson & Weber 2015, Gaggioli ym. 2014.
Pelit Nijhof ym. 2013.
Aivojumppa Poelke ym. 2016, Barban ym. 2016, Clementts-Cortes, 2014.
Sanataide Barban ym. 2016.
Tilaisuuksien järjestäminen Wingbermuehle ym. 2014.
Vuorovaikutus, muistojen ja- kaminen
Muistelu Bogaert ym. 2016, Lopes ym. 2016, MacKinlay & Trevitt, 2010, Elias ym. 2015.
Käsityöt Pöllänen & Hirsimäki, 2014
Tunteiden käsittely, ja ilmaisu muistelun avulla
Ikäpolvet Gallagher & Carey 2012.
Muistelu MacKinlay & Trevitt, 2010, Elias ym. 2015, Bogaert ym. 2016, Lopes ym. 2016.
Terveyttä ylläpitävä ja edis- tävä toiminta
Terveys Lou ym. 2016, Pekkarinen ym. 2013, Clementts-Cortes, 2014, Särkämö ym. 2013,
Musiikki Särkämö ym. 2013, Clementts-Cortes, 2014, Haslam ym. 2014.
Tietotekniikka Barban ym. 2016.
Apuvälineet Pekkarinen ym. 2013.
Liikunta Poelke ym. 2016, Grumbie ym. 2015.
2.6.1 Kognitiivisten toimintojen stimulointi ja ylläpito
Kognitiivisten toimintojen harjaannuttamisella on suojaava vaikutus muistisairautta vastaan. Se hidastuttaa muistin ja kognitiivisten taitojen heikkenemistä. (Särkämö ym. 2013.) Kuvat toimi- vat muistin stimuloijina. Esimerkiksi autoiluun liittyvässä muistelussa auton kuvien avulla ar- vioitiin muistelumenetelmän vaikutusta ikäihmisten muistin stimuloijana. Tutkimus suoritettiin
itsenäisesti hoivayhteisössä asuvien ikäihmisten keskuudessa. Apuna käytettiin internetin ku- vapalvelua. Kuvat stimuloivat muistia, vaikka osallistujat eivät olleet ajatelleet autoiluun liitty- viä muistoja vuosiin. Kuvat toivat muistoja isovanhemmista, vanhemmista, sisaruksista, lap- sista ja lapsenlapsista. Tutkimuksen mukaan autoiluun liittyvät kronologiset muistot heijastui- vat suoraan osallistujien elämäntarinaan. Tällaisia elämäntarinaan liittyviä muistoja olivat esi- merkiksi ajamisen opettelu, toinen maailmansota, avioliitto, matkustelu, autoilun vaikutus omiin lapsiin ja päättyen autoilun lopettamiseen, ajokieltoon liittyviin muistoihin. Autoiluun on liittynyt voimakkaita tunnepohjaisia muistoja. (Anderson & Weber, 2015.) Muisteluryhmään osallistujia kehotettiin tuomaan kuvia ja esineitä lapsuudesta, kouluvuosista, sota-ajasta, työstä ja vapaa-ajasta. Vertailuryhmän aiheet koostuivat päivälehdistä poimituista aiheista. Muistelu voi auttaa sopeutumaan pitkäaikaishoidon ympäristöön ja säilyttämään mielenterveys muuttu- neissa olosuhteissa. Muuttaminen hoitoyhteisöön voi aiheuttaa masennusta ja usko omiin ky- kyihin voi kadota. Muisteluohjelma auttaa käsittelemään ja arvioimaan menneen elämän tapah- tumia. (Gaggioli ym. 2014.)
Vapaa-ajan aktiviteetteihin liittyvässä tutkimuksessa lisättiin viikoittaisia aktiviteetteja ja arvi- oitiin niiden vaikutusta terveiden ja lievää muistisairautta tai kognitiivista heikkenemistä sai- rastavilla. Henkiset aktiviteetit koostuivat tietokoneen käyttämisestä, soittimella soittamisesta ja lukemisesta. (Poelke ym. 2016.) Aivotoimintoja voidaan harjoittaa tietokone pohjaisilla oh- jelmilla. Niillä voidaan harjoitella kykyä luetella erilaisia asioita, etsiä kuvapareista samankal- taisuuksia, abstraktiset käsitteiden kuvailua, loogiseen päättelykykyyn liittyvät harjoituksia, vi- suaalisten kuvioiden täydentämistä, palapelien kokoamista ja kielellisiä harjoituksia ja syno- nyymien etsimistä. (Barban ym. 2016.) Laulamiseen voidaan liittää tietokilpailukysymyksiä ja niistä käyty keskustelu oli kannustava ja tehokas menetelmä lisätä spontaania keskustelua ja luoda mahdollisuuksia ikäihmisten osallistumiseen. Tutut DVD – kappaleet auttoivat liittämään elämän varrella tapahtuneet muistot kuultuihin kappaleisiin. DVD – menetelmä lisäsi aistien stimulaatiota yhdistämällä visuaalisia ja auditiivisia ärsykkeitä. (Clementts-Cortes, 2014.) Tietokonepohjaisissa ohjelmissa harjoitettiin kielellisiä taitoja, kieltä ja sen rakennetta. Varhai- simmat muistot ovat parhaiten säilyneitä ja niitä voidaan stimuloida tietokoneohjelmiin perus- tuvilla harjoitteilla. Harjoituksissa pyydettiin kuvaamaan samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia abstrakteista käsitteistä ja etsimään synonyymejä. Kohteena olivat lievää Alzheimerin tautia sairastavat, lievää kognitiivista vajavuutta omaavat henkilöt sekä terveet iäkkäät henkilöt. Tut-
kimuksessa arvioitiin muistia, orientaatiota, kieltä ja sen rakennetta. Tietokoneavusteinen har- joittelu koostui tarinan tuottamisesta henkilöiden koko elämänkaaresta. Muisteluterapiassa vas- taukset annettiin kosketusnäyttöisellä tietokoneella. Terveiden iäkkäiden ryhmän harjoittelu koski episodista muistia, eli kykyä luetella erilaisia asioita, esineiden sijaintia, kuvaparien sa- mankaltaisuuksia, abstraktisia käsitteitä, orientaatiota ja loogista päättelykykyä, visuaalisten kuvioiden täydentämistä, palapelejä ja kielellisiä harjoituksia. Harjoitukset oli jaettu kolmeen vaikeustasoon. Tutkimuksen tulokset osoittivat tietokonepohjaisilla harjoituksilla olevan posi- tiivinen vaikutus episodisen ja verbaalisen muistin alueilla kaikissa ryhmissä. Harjoituksilla oli positiivinen vaikutus lievää kognitiivista vajavuutta ja lievää Alzheimerin tautia sairastavien ryhmässä MiniMental (MMSE) pisteisiin sekä positiivinen vaikutus päivittäiseen toimintaky- kyyn. (Barban ym. 2016.)
Henkilökohtaiset kiinnostukset kohteet, kuten urheilu, voivat olla stimulaation lähteenä muis- telussa. Baseballin- pelaamiseen liittyvät tilaisuudet kestivät puolitoista tuntia kaksi kertaa kuu- kaudessa. Tilaisuuksiin liitettiin lajiin liittyviä rituaaleja ja syötiin välipaloja, jotka liittyivät baseballin pelaamiseen. Vierailevat puhujat käsittelivät tilaisuuksissa ajankohtaisia lajiin liitty- viä aiheita, teemoja ja materiaaleja ja keskittyivät baseballmuistoihin. Muisteluryhmät tekivät vierailuja baseballstadioneille osallistujien mielenkiinnon ja pelisaavutusten mukaisesti. Kou- lutetut vapaaehtoistyöntekijät vastasivat muistelutuokioiden ohjelmasta ja baseball-muistoihin liittyvistä epävirallisista keskusteluista. Ohjelma koostui erikoistapahtumista, baseballstadio- niin tutustumisesta ja pelin seuraamisesta stadionilla. Toisten osallistujien tuki ja yhteisöllisyys olivat merkittäviä selviytymiskeinoja muistisairautta sairastaville. Hoitajat ja omaiset kertoivat, että muisteluryhmiin osallistujat olivat selkeämpiä ja kommunikaatio lisääntyi muistelutapah- tumien aikana ja sen jälkeen. Tulokset osoittivat, että urheilulajeihin liitetty muistelu on hyö- dyllistä. Sen avulla voidaan parantaa iäkkäiden henkilöiden elämänlaatua sekä kotona että lai- toshoidossa asuvilla ikäihmisillä. Tutkimus osoitti, että muistelu voidaan sisällyttää hoitoon myös hoitokodeissa. (Wingbermuehle ym. 2014.)
2.6.2 Vuorovaikutus ja muistojen jakaminen
Peleihin liittyvä tutkimus sisälsi kvalitatiivista ja kvantitatiivista aineistoa, havainnointia ja puolistrukturoiduista kyselylomakkeista koostuvaa aineistoa. Kyselypelissä kysymykset jaet- tiin eri kategorioihin, jotka olivat sanalaskut, laulut, kieli, luonto ja yleistieto. Tutkimuksessa
kortin vetänyt vastaa ensin, muu ryhmä voi auttaa ja tämä käynnistää keskustelun. Tutkijat ha- vainnoivat pelaajien sosiaalista käyttäytymistä. Osallistujat olivat aktiivisesti pelissä mukana.
Viisi yleisintä käyttäytymisen muotoa olivat kyllä tai ei vastaukset, nauraminen, lauseilla vas- taaminen ja hymyileminen. Pelit lisäävät kommunikaatiota ja empatiaa muita osallistujia koh- taan. (Nijhof ym. 2013.)
Tutkimusten mukaan perinteisesti käsityöt ovat olleet suosittuja vapaa-ajan viettomuotoja ja elinkeinon ansaitsemismuotoja. Mielekäs vapaa-ajan toiminta parantaa ikäihmisten hyvinvoin- tia. Käsitöihin liittyy yksittäisen henkilön kokemuksia ja elämänhistoriaan, jolloin käsityön val- mistaja voi kertoa siihen liittyviä emotionaalisia muistoja. Käsitöitä voidaan käyttää vuorovai- kutuksessa ja keskinäisen ymmärryksen ja yhteisöllisyyden luomisessa. Videotallenteiden avulla tutkimuksessa arvioitiin sanattomia ja sanallisia viestejä, joita käsityöt herättivät tutki- mukseen osallistujissa. Mielenkiintoisimmat käsityöt innostivat tutkimukseen osallistujia kat- somaan, keskustelemaan, koskettamaan silittämällä, taputtamalla, venyttämällä, oikomalla ja kysymällä lisätietoja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että muistisairas henkilö voi ilahtua ja saada positiivisia tunnekokemuksia käsitöihin liittyvästä muistelusta. Tutkimus osoitti myös sen, että aikaisemmin opitut taidot jäivät hyvin muistiin ja ne voidaan palauttaa mielenkiintois- ten esineiden avulla. Muistelutuokioiden aikana osallistujien kielenkäyttö lisääntyi ja heidän kielellinen osaaminen oli täydellisempää. Käsityöt toivat miellyttäviä muistoja, kuvastivat kä- sityön valmistajan osaamista, vahvuuksia ja aikaisempia taitoja. (Pöllänen & Hirsimäki, 2014.) Muistelutuokioissa toisten kuunteleminen ja vuorovaikutus lisäävät elämänlaatua. Muistelussa ikäihmiset voivat löytää turvallisen paikan ja tunteen, että lähellä on muita henkilöitä. (Gaggioli ym. 2014.)
Geroteknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten sosiaalisten yhteyksien ylläpitämistä perhei- siin, omiin vertaisryhmiin ja hoitohenkilöstöön. Geroteknologiaa voidaan käyttää estämään ikäihmisten syrjäytymistä. Muistitikkuun (mStick) koottiin elämänkerrallinen kokoelma henki- lön elämästä, perhekuvia, ääni- ja videotallenteita, harrastustoimintaan liittyvää materiaalia ja yleistä muisteluun liittyvää materiaalia. Muistitikut auttoivat minäkuvan ja itsetuntemuksen tu- kemisessa. Muistitikut tarjoavat mielekästä sisältöä elämään, lisäämällä elämänlaatua ja elä- mänhallinnan, eli koherenssin tunnetta. Muistitikussa olevien tietojen avulla voidaan toteuttaa muistiharjoittelua käymällä läpi sen sisältämää materiaalia. (Pekkarinen ym.2013.)
2.6.3 Tunteiden käsittely ja ilmaisu muistelun avulla
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia muistelun merkitystä ikäihmisille ja hoitotyön opiskelijoi- den kokemuksia gerontologisesta hoitotyöstä. Tavoitteena oli löytää merkitys ja saavuttaa ym- märrys siitä, miten ikäihmiset kokivat elämänsä. Tutkimuksen tuloksena sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta löytyi neljä pääluokkaa. Ensimmäisenä oli sukupuolten välisten arvojen ja vuorovaikutuksen löytyminen, toisena toista sukupolvea koskevan stereotyyppisen ajattelun hylkääminen. Kolmantena ikäihmisillä oli halu käsitellä myös ikäviä asioita, ja neljäntenä iän tuoman viisauden ja rauhan löytäminen. He kokivat, että myös ikävät muistot olivat muovan- neet heitä ihmisinä ja antaneet itsevarmuutta. Vuorovaikutuksessa opiskelijoilla oli mahdolli- suus parantaa puhe- ja kuuntelutaitoja ja lisätä tietämystä terveestä ikääntymisestä. Ikäihmisille tarjoutui mahdollisuus käydä mielekästä vuoropuhelua erilaisten nuorten kanssa jakamalla ta- rinoita ja muistelemalla. Tutkimuksen tuloksilla on vaikutusta hoitotyön koulutukseen, geron- tologiseen hoitotyöhön ja sen tutkimukseen. (Gallagher & Carey 2012.)
Tutkimusten mukaan muistelua voidaan toteuttaa ryhmä- tai yksilömuisteluna. SolCos – mene- telmä on yksilömuisteluun perustuva menetelmä, jossa standardoidun ohjelman avulla arvioi- daan muistelun vaikutusta depressiivisyyteen, kognitioon ja käyttäytymiseen. Tutkimuksen tu- lokset osoittivat, että menetelmällä oli vaikutusta masennusoireisiin. Muistelumenetelmä koet- tiin käyttökelpoiseksi hoitokodeissa, koska tutkittavien avoimuus ja kyky yhteistyöhön parani- vat muistelutuokioiden jälkeen. (Bogaert ym. 2016.) Muistelu on aistien aktivoimista emotio- naalisten muistojen avulla. Yksinkertaisella muistelulla on positiivinen vaikutus mielentervey- teen ja masennusoireisiin. Muistelu parantaa kognitiota, mielialaa, elämänlaatua ja tyytyväi- syyttä omaan elämään. Muistelun avulla voidaan parantaa itsetuntemusta, psyykkistä eheyttä ja muistelu auttaa löytämään elämän tarkoituksen ja valmistautumaan kuolemaan. (Lopes ym.
2016.) Hengellisessä muistelussa pyrittiin löytämään kognitiiviseen ehjään ikääntymiseen liit- tyvä elämän merkitys. Muistelussa voidaan käyttää teemoja, kuten merkitykselliset tapahtumat elämässä, mikä antaa elämälle suurimman merkityksen, mikä on tämän hetkisessä elämässä merkityksellisintä, onko elämä elämisen arvoista, ja mikä tekee elämästä elämisen arvoista.
Hoitotilanteissa kiinnitetään vähän huomiota mielekkääseen, ikäihmisiä kiinnostavaan keskus- teluun, koska henkilökunta voi aliarvioida ikäihmisten kykyä keskustella heille merkitykselli- sistä asioista. (MacKinlay & Trevitt, 2010.) Muistelussa osallistujat voivat keskustella vapaasti
elämäänsä liittyvistä tarinoista, iloista ja suruista. He voivat oppia menneestä ja muovata käsi- tyksiä ja suhtautumista elämäänsä. (Elias ym. 2015.)
2.6.4 Terveyttä edistävä toiminta
Liikunnallisten vapaa-ajan aktiviteettien lisääminen vähentää depressio taipumusta ja kognition heikkenemistä. Masennus vaikuttaa 15 %:lla yli 65-vuotiaan elämään. Masennus lisää hoito- kustannuksia ja kuolleisuuden riskiä. Tutkimukseen osallistuneiden liikunnallista aktiviteettiä lisättiin kolme kertaa viikossa tunnilla kahdentoistaviikon ajan ja tuloksia seurattiin päiväkirjan avulla. Liikunta sisälsi kolmekymmentä erilaista toimintaa, esimerkiksi tennistä kävelyä, joo- gaa ja itämaisia lajeja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lisääntynyt vapaa-ajan toiminta voi vähentää liikkumattomien ikäihmisten masennuksen oireita. Eräät tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta voi vähentää masennusoireita ja että lisääntynyt vapaa-ajan toiminta suojaa muis- tisairauksilta. (Poelke ym. 2016.) Kahdeksan artikkelin kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin erilaisten tanssimuotojen vaikutusta mielialaan ja masennukseen iäkkäillä henkilöillä. Tanssilla oli mielialaa ja masennusta parantava vaikutus. Tanssiminen paransi tasapainoa sekä fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä. Se vähensi psykologista stressiä ja lisäsi sosiaalista vuorovaiku- tusta. Masennuslääkkeiden käyttö ja samoin ongelmallinen käyttäytyminen vähenivät. Tutki- muksen tulos osoitti, että tanssi soveltuu ikäihmisten liikuntamuodoksi myös heille, joilla on jokin sairaus tai fyysinen rajoite. Tanssi-intervention tulee kuitenkin vastata ikäihmisten toi- mintakykyä ja se tulee valita heidän oman kiinnostuksen mukaisesti. Osallistujille tuttu mu- siikki parantaa tunnelmaa sekä fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä. (Grumbie ym. 2015.) Ikäihmisten terveyttä voidaan edistää muisteluistuntojen pohjalta laadittujen yksilöllisten ter- veyskorttien avulla. Muistelu istuntojen pohjalta voidaan tunnistaa jokaisen yksilölliset voima- varat. Kortteihin liitettiin jokaiselle osallistujalle omat kotitehtävät ja selviytymisstrategiat.
Kortit olivat visuaalisia apuvälineitä, jotka sisälsivät sanallisia ja kuvallisia viestejä. Terveys- kortit auttoivat ikäihmisiä selviytymään tilanteista, joihin liittyi läheisten menettämistä, surua, eristyneisyyttä ja elämän merkityksen menettämistä. Muisteluistunnot lisäsivät sosiaalista vuo- rovaikutusta ja tukivat kykyä tehdä uusia terveellisiä valintoja omassa elämässä. (Lou ym.
2016.) Geroteknologiaan liittyvässä tutkimuksessa oli asetettu viisi terveystavoitetta, jotka oli- vat terveysongelmien ennaltaehkäiseminen, kokemusten lisääminen geroteknologiasta, fyysi- sen heikkenemisen kompensointi tekniikan avulla, hoitotyön keventäminen ja ikääntyneiden elämänlaadun parantaminen geroteknologian avulla. Ennaltaehkäisevään geroteknologiaan
kuuluu sairauksien havaitseminen varhaisessa vaiheessa, terveydentilan seuranta sekä ravitse- mukseen ja fyysiseen terveyteen liittyvät seikat. (Pekkarinen ym. 2013.)
Laulamisella on terveydellisiä vaikutuksia siihen liittyvien hengitysharjoitusten sekä kivun ja ahdistuksen vähentyessä laulamisen tuoman ilon vuoksi (Clementts-Cortes, 2014). Myös neu- rologisten tutkimusten perusteella musiikilla on osoitettu olevan edullinen vaikutus aivojen eri osa-alueiden toimintaan, kuten mielihyvää tuottavaan limbiksen alueeseen ja muistitoimintojen alueisiin. (Särkämö ym. 2013.) Musiikki vaikuttaa työmuistiin rytmin käsittelyn ja tunteiden kokemisen muodossa. Musiikilla on emotionaalinen ja sosiaalisen vaikutus elämän kaikissa vaiheissa. Yhteisölliset musiikin aktiviteetit, kuten musiikin kuuntelu ja laulaminen, edistävät positiivista ikääntymistä lisäämällä tunne-elämän hyvinvointia, ylläpitämällä osaamista ja toi- mintakykyä sekä laajentamalla sosiaalista kanssakäymistä. (Särkämö ym. 2013.) Nostalgisella musiikilla oli positiivinen vaikutus muistisairaisiin, sillä menneeseen aikaan liittyvä musiikki lisäsi kiinnostusta ja vähensi pelkoja. Tutkimus osoitti lauluihin liittyvien tietokilpailukysy- myksien auttavan palauttamaan muistoja ja jakamaan niitä muiden osallistujien kanssa. (Cle- mentts-Cortes, 2014.)
Laulaminen on kognitiivisesti vaativampaa verrattuna musiikin kuunteluun. Laulamiseen liit- tyy äänen tuottaminen, laulun sanojen oppiminen ja muistaminen sekä kuuntelu. Tutkimuksessa todettiin, että verrattuna perinteiseen hoitoon päivittäisellä musiikin kuuntelulla ja laulamisella on edullinen vaikutus kognitiivisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti. Säännöllinen musiikin kuunteleminen ja laulaminen vaikuttavat aivoihin, koska vaihtoehtoiset neurologiset verkostot ovat käytössä. (Särkämö ym. 2013.) Muistelu liittää yksilön osaksi ikäryhmää, jonka jäsenet ovat eläneet samanlaisia aikoja ja heillä on yhteisiä kokemuksia. Tällä on merkitystä hoitoyh- teisöön sitoutumisessa ja sen arvojen hyväksymisessä. Tutkimuksessa kuunneltavaksi valittiin CD- levyjä jotka olivat todennäköisemmin tuttuja osallistujille 1920-luvulta aina 1970-luvulle.
Jokaisessa istunnossa keskityttiin keskustelemaan valituista levyistä ja niiden herättämistä tun- teista ja muistoista. Uskonnollisten laulujen ryhmässä jaettiin uskonnollisiin lauluihin liittyviä muistoja. (Haslam ym. 2014.)
Geroteknologialla on yhä suurempi rooli ikääntyvien hoidossa ja hoitopalveluissa. Geroteknii- kalla voidaan tukea ikäihmisten fyysistä heikkenemistä, toimintakykyä, sosiaalista toimintaa, lisätä arvostavampaa asennetta ikäihmisiä kohtaan ja auttaa heitä orientoitumaan yhteisöönsä.
Tutkimuksen tuloksena tuotettiin kaksi henkilökohtaista muistitikkua, joista toiseen tallennet- tiin jokaisen tutkimukseen osallistuneen terveystiedot (health stick /hStick) (Pekkarinen ym.
2013.)
Ryhmien ohjaaminen, Kuvataide, Luonto ja Kirjasto aineistopankin osa-alueisiin liittyvää tut- kimusta ei ollut valittujen tutkimusten joukossa.
2.7 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista
Ikääntyneiden määrä lisääntyy kaikkialla kehittyneissä maissa ja yhteiskunnan on mukaudut- tava tähän muutokseen: Tavoitteena on, että ikääntyvä väestö säilyy mahdollisimman pitkään terveenä ja toimintakykyisinä. Syrjäytymisvaarassa oleva ikääntyvä väestö tarvitsee erilaisia vapaa-ajan palveluita osallisuuden tukemiseksi. Järjestöillä on keskeinen rooli kuntien ohella osattomuuden ja syrjäytymisen vaarassa olevien ikäihmisten tunnistamisessa. Järjestöt mahdol- listavat kuulumisen yhteisöön ja tilaisuuden mielekkääseen tekemiseen. Vanhustyön keskuslii- ton kokoama Vahvike-aineistopankki on esimerkki järjestötoiminnan kehittämästä materiaa- lista, jolla vastata vapaa-ajan toimintaan ja mielekkääseen tekemiseen ja sosiaaliseen vuorovai- kutukseen. Aineistopankkiin on koottu materiaalia eri aihepiireistä muistelun ja toimintatuoki- oiden tueksi.
Muistelumenetelmää tulisi edelleen tutkia, koska kansallista tutkimusta on vähän ja tarvitaan lisää tutkimusta muistelumenetelmän käytöstä. Muistelu on ikäihmisille voimaannuttava har- joitus, jossa asioita muistellaan, käsitellään ja ryhmämuistelussa jaetaan muiden osallistujien kanssa. Muistelulla on vaikutusta itsensä arvostukseen, omien vahvuuksien tunnistamiseen, keskustelun avaajana ja kokemusten jakamiseen. Muistelu lievittää ikävystymisen tunteita, edistää emotionaalista hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan elämään. Se ylläpitää kognitiivisia taitoja, vaikuttaa loppuvaiheen elämään ja kuoleman hyväksymiseen.
Lääkkeettömien menetelmien tutkimukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Muistelu on hyvä esimerkki lääkkeettömästä menetelmästä. Sen merkitystä hoitomuotona korostaa se, että ikäihmisten muistisairauksien ja masennuksen lääkkeellinen tehokas hoito on rajallista. Myös psykoterapian tehokkuus vähenee ikääntyneillä henkilöillä. Tehokkuus laskee erityisesti hen- kilöillä, joilla on muistisairautta tai kognitiivista vajautta.
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ikäihmisten muistelutoiminnassa käytetyn Vah- vike -aineistopankin käyttökokemuksia ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden nä- kökulmasta. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa muistelumenetelmän käytöstä ikääntyvien ja iäkkäiden hoitotyössä ja vapaa-ajan kerhoissa sekä edistää muistelumenetelmän käyttöä Vah- vike -materiaalien avulla.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Miten Vahvike-aineistopankkia on käytetty?
2. Mikä on Vahvike-aineistopankin käyttökelpoisuus muistelun tukena?
3. Miten Vahvike-aineistopankkia on käytetty muistelussa?
4. Minkälaista hyötyä on muistelumenetelmästä?
5. Miten Vahvike-aineistopankkia tulisi kehittää?
4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Kyselylomake ja sen luotettavuus
Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, koska Vahvike-aineistopankkia ei ollut aikaisem- min tutkittu. Kyselylomake esitestattiin lähettämällä sähköinen kyselylomake Vahvike-aineis- topankin käyttäjäkoulutukseen osallistuneille kahdelle henkilölle. Tämän jälkeen kyselylomak- keeseen tehtiin muutokset lisäämällä seurakunnan toiminta ja vaihtoehto muussa yhteydessä käytön yhteyttä koskevaan kysymykseen. Kyselylomake sisälsi yksitoista strukturoitua kysy- mystä ja neljä avointa kysymystä.
Kyselylomake sisälsi tutkittavien taustatietoina iän, koulutuksen, kuinka usein, missä roolissa ja missä yhteydessä Vahvike-materiaaleja oli käytetty sekä onko vastaaja osallistunut Van- hustyön keskusliiton järjestämään käyttäjä koulutukseen. Kvantitatiivisena aineistona lomake sisälsi myös viisi osa-alueiden käyttöä koskevaa kysymystä. Mitä kaikkia osa-alueita vastaaja oli käyttänyt, mitä kolmea osa-alueitta vastaaja oli käyttänyt eniten ja mitkä kolme osa-aluetta vastaaja oli kokenut kaikkein hyödyllisimmiksi. Kuinka soveltuviksi vastaajat kokivat Vah- vike-materiaalit muistelun tukena.
Kyselylomakkeen avoimissa kysymyksissä pyydettiin kuvaamaan Vahvike-aineistopankin käyttöä ja siitä saatuja kokemuksia eli mitä aihealueita ja esineistöä oli käytetty muistelussa ja mitkä olivat vastaajien kokemukset muistelun hyödyistä. Lisäksi avoimissa kysymyksissä pyy- dettiin kuvaamaan kokemuksia Vahvike-aineistopankin käytöstä ja kehittämisehdotuksia.
Tiedonkeruumenetelmänä oli sähköinen kysely, jonka vastaajat olivat Ryhmätoiminnan ver- kostoviestin tilaajia. Kvalitatiivinen tutkimus kuvaa ihmisten kokemuksia, käsityksiä ja tulkin- tojen kuvauksia (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2010, 49).
4.2 Kohderyhmä ja aineiston keruu
Vahvike-aineistopankki on ollut käytössä 2.2.2015 alkaen noin kaksi ja puoli vuotta. Vah- vike-aineistopankin käyttöön liittyvä koulutus oli aloitettu vuotta myöhemmin. Kutsu osallis- tua tutkimukseen osoitettiin sähköpostiviestinä Ryhmätoiminnan verkostoviestin tilaajille ja he muodostivat tutkimuksen perusjoukon (N=770). Lähes puolet heistä on ikäihmisten ryhmiä työkseen ohjaavia kaupunkien, kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa olevia henkilöitä. Jär- jestöjen tai yhdistysten palveluksessa heistä oli hieman alle puolet. Loput Ryhmätoiminnan
verkkoviestin tilaajat jakautuvat taustaorganisaation osalta yrityksiin, oppilaitoksiin ja seura- kuntiin. Verkostoviesti sisältää tietoa Vahvikkeen uusista sisällöistä sekä linkkejä muiden ta- hojen ryhmätoimintamateriaaleihin ja alan koulutuksiin. Tiedot perustuvat Ryhmätoiminnan verkkoviestin tilaajille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 280 henkilöä. (n=280). Tutkimuksessa käytettiin tarkoituksenmukaista otantaa (Burns & Grove 2011, 535, Kankkunen & Vehviläinen- Julkunen 2010, 79), joka kohdistuu tässä tutkimuksessa henkilöihin, joilla on omakohtaista ko- kemusta Vahvike-aineistopankin käytöstä. Ryhmäsähköpostiviesti lähetettiin 770 henkilölle (N=770). Vastausaika oli 20.9.2017 – 30.9.2017.
4.3 Aineiston analyysi
Aineiston kuvailussa käytetiin frekvenssejä, prosenttiosuuksia, keski-arvoja, keskihajontaa ja muuttujien välisiä yhteyksiä (Burns & Grove 2009, 43, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2010, 61, 100). Kvantitatiivinen tutkimus on objektiivinen ja systemaattinen tutkimusprosessi, joka kuvaa muuttujien syy-seuraus suhteita (Burns & Grove 2009, 717). Esimerkiksi onko vas- taajien koulutuksella yhteyttä siihen missä, tai kuinka usein vastaajat käyttivät materiaaleja.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin Windows -24 (SPSS) -tilastointiohjelman avulla.
Avoimien kysymysten aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineiston sisältö luokiteltiin aineiston sisällön mukaan muutamaan valittuun ryhmään niiden teoreettisen merki- tyksen mukaan (Burns & Grove 2009, 528). Analyysi yksikkönä kysymyksessä, mitä aihealu- eita ja esineistöä oli käytetty muistelussa, oli yksittäinen sana. Sisällönanalyysi on järjestelmäl- linen menetelmä, jolla voidaan mitata esiintyvää ilmiötä esimerkiksi tietyn sanan esiintymistä (Burns & Grove 2009). Avoimissa kysymyksissä, joissa vastaajia pyydettiin kuvaamaan omia kokemuksiaan Vahvike-aineistopankin hyödyistä, käytöstä ja parannusehdotuksista, analyy- siyksikkönä oli yksittäinen lause. Sisällön analyysiyksikkönä oli sanayhdistelmä tai lause joka sisälsi tietyn sanan esiintymisen, järjestyksen tai intensiteetin (Burns & Grove 2009). Taulu- kossa 2. on kuvattu esimerkki yläkäsitteen muodostumisesta johdettuna alkuperäisilmauksista.
Taulukko 2. Esimerkki aineistoanalyysista yläluokassa: Muistelu tukee itsetuntoa.
Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaus on Alakäsite Yläkäsite
”Muistissa olevien asi- oiden muistaminen”
Asioiden muistaminen
Muistaminen, osaami- nen vahvistavat minuutta
Tukee itsetuntoa
”Vahvistaa asiakkai- den omaa osaamista ja hyviä hetkiä”
Oma osaaminen ja hy- vät hetket
”Muistisairaan ihmisen minuus vahvistuu muistellessa”
Minuus vahvistuu
”Ihmisen minäkuvan ja persoonan tukeminen- ihmisen voimaantumi- nen, kun voi ilmaista it- seään paremmin”
Minäkuvan ja persoo- nan tukeminen, voimaantuminen
Persoonallisuuden tukeminen, onnistumisen kokemukset Useimmat muistisai-
raat voivat osallistua ja saavat tarvitsemiaan onnistumisen koke- muksia”
Muistisairaat voivat osallistua,
onnistumisen koke- mukset.
5 TULOKSET
5.1 Vastaajien taustatiedot
Kyselyyn vastasi 51 vastaajaa, vastausprosentin ollessa 6,6 %. Nuorin vastaaja oli 28 – vuo- tias ja vanhin 70- vuotias. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta. Keskihajonta oli 10,4 Kaksi vas- taajaa jätti vastaamatta ikää koskevaan kysymykseen. Vastaajista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat naisia. Koulutukseltaan suurin ryhmä oli lähihoitajat (n=19), sairaanhoitajia oli yksi ja virikeohjaajia neljä. Valtaosa sijoittui ryhmään muut (n=27). Ryhmä sisälsi muun mu- assa geronomeja, sosionomeja ja kuntoutus- ja kulttuuriohjaajia, hoitotyön ammattilaisia, ter- veydenhoitajan sekä fysio- ja toimintaterapeutin. Ylempää korkeakoulututkintoa edustivat muun muassa kotitalousopettaja, hoitotieteen maisteri ja kasvatustieteen maisteri.
Vahvike-aineistopankin käyttäjäkoulutukseen osallistuneita oli seitsemän (14 %) ja suurin osa vastaajista ei ollut osallistunut materiaalien käyttäjäkoulutukseen (86 %). Vastaajista 39 (76 %) piti Vahvike- aineistopankkia hyvin soveltuvana muistelun tukena, ja 12 (23 %) piti materiaaleja melko soveltuvina. Vastaajien taustatiedot on esitetty Taulukossa 3.
Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot (n=51). (n, %, keskiarvo) Taustamuuttujat
n % Sukupuoli (n=51)
Nainen 50 98 Mies 1 2
Keski-ikä 49 vuotta
Ikäluokka (n=49)
20-30 2 4
31-40 10 20
41-50 15 31
51-60 18 37
61-70 4 8
Koulutus (n=51)
Lähihoitaja 19 37 Sairaanhoitaja 1 2 Virikeohjaaja 4 8
Muu 27 53
Vahvike-käyttäjä koulutukseen osallistuminen
Kyllä 7 14
En 44 86 Vahvike-aineistopankin soveltuvuus muisteluun
Hyvin soveltuva 39 76 Melko soveltuva 12 24
5.2 Vahvike-materiaalien käyttö
5.2.1 Vahvike-aineistopankin käytön kuvaus
Vahvike-materiaaleja käytti päivittäin seitsemän henkilöä 14 (%), kolme hoitajaa, virikeoh- jaaja ja yksi kerho-ohjaaja. Kerran viikossa materiaaleja käytti yhteensä 24 vastaajaa 47 (%).
Kerran viikossa Vahviketta käyttävistä oli hoitajan roolissa kuusi ja virikeohjaajana yhdeksän, kerhonohjaajana yksi ja muussa roolissa kahdeksan. Kerran kuukaudessa Vahvike-aineisto- pankkia käytti viisitoista henkilöä 30 (%), hoitajana kaksi, virikeohjaajana kuusi, kerhon-oh- jaajana kolme ja muussa roolissa neljä. Harvemmin materiaaleja käytti viisi vastaajaa 10 (%),
heistä oli hoitajia ja virikeohjaajia kumpiakin yksi, samoin yksi vapaaehtoinen ja ryhmään muut kuului kaksi käyttäjää. Vanhustyön keskusliiton järjestämään Vahvike-materiaalien käyttäjä- koulutukseen oli osallistunut seitsemän vastaajaa, 51 vastaajasta eli 14 (%). Vahvike- aineis- topankin käyttö on kuvattu Taulukossa 4.
Ammattiryhmistä virikeohjaajan roolissa toimiessa käytettiin eniten Vahvikkeen-materiaa- leja eli 19 vastaajaa, hoitajan roolissa vahviketta käytti 12 hoitajaa. Kerhonohjaajia vastaajista oli viisi ja vapaaehtoistoimijana materiaalia käytti, loput 14 jakautuivat ryhmään muussa roo- lissa.
Eniten Vahvike-materiaaleja käytettiin palvelutaloissa. Vastaajista 43 vastasi käyttävänsä Vahviketta palvelutalossa. Näihin vastauksiin sisältyi erilaisia palvelutaloissa toimivia avo- palveluja, kuten päiväkeskustoimintaa, erilaisia kerhoja, päiväkeskuskuntoutusta, opiskelijoi- den ohjausta, muistiluotsitoimintaa, vapaaehtoistyötä, joka liittyy aivohalvauspotilaiden kun- toutukseen, omaishoitajille kohdistettuja ryhmiä ja ystäväpiiritoimintaa. Tehostetussa palvelu- asumisessa Vahvike-materiaaleja käytti viisi vastaajaa. Hoitotyössä osastolla materiaaleja käytti kaksi. Seurakukunnan toiminnassa Vahvikkeen käyttäjiä oli yksi, vapaaehtoisena päi- väkeskustoiminnan ohella seurakunnassa omaishoitajaryhmässä, muistiryhmässä. Kuvaus siitä missä ammatillisessa roolissa Vahvike-aineistopankkia käytettiin, ja kuinka usein on kuvattu taulukossa 4.
Taulukko 4. Ammatillinen rooli ja kuinka usein Vahvike-aineistopankkia käytettiin (n).
Käytön frekvenssi
Rooli Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin n n n n Hoitajana 3 6 2 1 Virikeohjaajana 3 9 6 1 Kerhonohjaajana 1 1 3 0 Vapaaehtoistoimijana 0 0 0 1 Muut 0 8 4 2
Kahdeksan hoitajaa käytti Vahvike-aineistopankkia palvelutalossa, tehostetussa palveluasu- misessa Vahvike-aineistopankkia käytti kolme hoitajaa ja hoitotyössä osastolla yksi. Virike- ohjaajat käyttivät materiaaleja eniten palvelutalossa eli kahdeksantoista ja tehostetussa palve- luasumisessa materiaalia käytti yksi virikeohjaaja. Kerhonohjaajista neljä käytti Vahvike-ai- neistopankkia palvelutaloissa ja yksi heistä käytti niitä seurakunnantoiminnassa. Vapaaehtois- toimijana materiaaleja käytti palvelutalossa yksi vastaaja. Ryhmässä muussa roolissa käytti Vahvike-aineistopankkia palvelutalossa kaksitoista henkilöä ja tehostetussa palvelutalossa ja hoitotyössä osastolla materiaalia käytti yksi henkilö molemmissa. Missä ammatillisessa roo- lissa Vahvike-aineistopankkia on käytetty ja käytön yhteys on kuvattu taulukossa 5.
Taulukko 5. Vahvike-aineistopankin käyttäjän ammatillinen rooli ja käytön yhteys (n) Käyttäjän ammatillinen rooli
Hoitaja Virikeohjaaja Kehonohjaaja Vapaaehtoistoimija Muut Missä käytettiin
n n n n n Palvelutalossa 8 18 4 1 12 Tehost. palvelu-
asumisessa 3 1 0 0 1 Hoitotyössä osas-
tolla 1 0 0 0 1 Skr.toiminnassa 0 0 1 0 0 5.2.2 Vahvike-aineistopankin osa-alueiden käyttö
Tutkimuksen tulosten mukaan Vahvikkeen osa-alueita oli käytetty seuraavasti: Muistelua oli käyttänyt 47 vastaajaa, Kuvat ja Aivojumppa olivat lähes yhtä paljon käytettyjää. Näitä oli käyttänyt 46 vastaajaa. Pelit osiota oli käyttänyt 35 käyttäjää. Viidentenä oli Sanataide ja Ryh- mien ohjaaminen. Näitä aihealueita oli käyttänyt 23 käyttäjää. Musiikkia ja Liikunta aineistoa oli käyttänyt 22. Luontoon liittyvää aineistoa oli käyttänyt 20. Kuvataide-osion käyttäjiä oli käyttänyt.13. Terveyteen liittyviä asioita oli hyödyntänyt 11 Vahvike-aineistopankin käyttä- jää. Alle 10 käyttäjää oli Käsityöt ja Kirjasto osa-alueella, heitä oli molemmissa seitsemän,
Ikäpolvet, sivuilla oli vastaajista vieraillut kuusi kertaa. Tilaisuuksien järjestäminen osiota oli hyödyntänyt viisi vastaajaa ja Tietotekniikka osiota oli käyttänyt kolme ja Apuvälineitä yksi.
Vahvikkeenosa-alueiden käyttö on kuvattu kuviossa 1.
Kuvio 1. Vahvikkeenosa-alueiden käyttö.
Tutkimuksen tulosten mukaan kolme eniten käytettyä Vahvikeen osa-aluetta olivat, Aivo- jumppaa, 39 vastaajaa oli käyttänyt sitä. Toiseksi eniten käytetty osa-alue oli Muistelu, 34 vas- taajaa. Kolmanneksi eniten käytetty osa-alue oli Kuvat, 27 vastausta. Neljänneksi eniten käy- tetty oli Pelit 21, Liikunta, 13 vastausta. Tutkimuksen tulosten mukaan kolmeksi Vahvike- aineistopankin hyödyllisimmäksi osa-alueeksi koettiin Aivojumppa, Muistelu ja Kuvat. Aivo- jumppa sai vastauksia 38, Muistelu 35 ja Kuvat 31. Pelit saivat 22 vastausta ja Liikunta 12.
Kysyttäessä eniten käytettyjä osa-alueita, loput vastauksen hajaantuivat siten, että Sanataide ja Musiikki, saivat viisi vastausta, Ryhmien ohjaaminen, Luonto ja Ikäpolvet kolme vastausta.
Tilaisuuksien järjestäminen sai kaksi vastausta, Käsityöt ja Tietotekniikka molemmat yhden vastauksen. Kuvataide, Terveys, Kirjasto ja Apuvälineet eivät saaneet yhtään vastausta. Eniten käytetyt Vahvikkeen osa-alueet on kuvattu kuviossa 2.
0 5 1015 20 2530 35 40 4550
Osa-alueiden käyttö
Kuvio 2. Eniten käytetyt Vahvikkeen osa-alueet.
Tulosten mukaan kolmeksi Vahvike-materiaalien hyödyllisimmäksi osa-alueeksi koettiin Ai- vojumppa, Muistelu ja Kuvat. Aivojumppa sai vastauksia kolmekymmentä kahdeksan, Muis- telu kolmekymmentä viisi ja Kuvat kolmekymmentä yksi. Pelit saivat kaksikymmentä kaksi vastausta ja Liikunta kaksitoista. Kysyttäessä hyödyllisimmiksi koettuja osa-alueita jäivät alle kymmeneen vastaukseen, Sanataide kuusi, Ryhmien ohjaaminen viisi, Musiikki neljä vastausta.
Käsityöt, Ikäpolvet ja Tilaisuuksien järjestäminen saivat kukin yhden vastauksen. Ilman yhtään vastausta jäivät Kuvataide, Terveys, Kirjasto, Tietotekniikka ja Apuvälineet. Vahvikeen hyö- dyllisimmäksi koetut osa-alueet on kuvattu kuviossa 3.
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Eniten käytetyt osa-alueet
Kuvio 3. Vahvikkeenosa-alueet hyödyllisyys järjestyksessä.
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Hyödyllisimmiksi koetut osa-alueet
Yhteenveto Vahvike-aineistopankin osa-alueiden käytöstä on kuvattu taulukossa 6.
Taulukko 6. Vahvike-aineistopankin osa-alueiden käyttö.
Vahvike-aineistopankin osa-alueet
Käyttö Eniten käytetyt Hyödyllisimmiksi koetut n n n
Muistelu 47 34 35 Kuvat 46 27 3 Aivojumppa 46 39 38 Pelit 35 21 22 Sanataide 23 5 6 Ryhmien ohjaaminen 23 3 5 Liikunta 22 13 12 Musiikki 22 5 4 Luonto 20 3 2 Kuvataide 13 0 0 Terveys 11 0 0 Kirjasto 7 0 0 Käsityöt 7 1 1 Ikäpolvet 6 3 1 Tilaisuuksien järjestäminen 5 2 1 Tietotekniikka 3 1 0 Apuvälineet 2 0 0 5.3 Muistelussa käytetty esineistö
Tutkimuksen tulosten mukaan muistelussa oli käytetty monipuolisesti erilaisia aihealueita ja esineistöä. Käytetty aineisto jakautui 59 erilaiseen aihe- tai esinealueeseen. Tulosten sisältö
