Ikääntyneiden määrä lisääntyy kaikkialla kehittyneissä maissa ja yhteiskunnan on mukaudut-tava tähän muutokseen: Tavoitteena on, että ikääntyvä väestö säilyy mahdollisimman pitkään terveenä ja toimintakykyisinä. Syrjäytymisvaarassa oleva ikääntyvä väestö tarvitsee erilaisia vapaa-ajan palveluita osallisuuden tukemiseksi. Järjestöillä on keskeinen rooli kuntien ohella osattomuuden ja syrjäytymisen vaarassa olevien ikäihmisten tunnistamisessa. Järjestöt mahdol-listavat kuulumisen yhteisöön ja tilaisuuden mielekkääseen tekemiseen. Vanhustyön keskuslii-ton kokoama Vahvike-aineistopankki on esimerkki järjestötoiminnan kehittämästä materiaa-lista, jolla vastata vapaa-ajan toimintaan ja mielekkääseen tekemiseen ja sosiaaliseen vuorovai-kutukseen. Aineistopankkiin on koottu materiaalia eri aihepiireistä muistelun ja toimintatuoki-oiden tueksi.
Muistelumenetelmää tulisi edelleen tutkia, koska kansallista tutkimusta on vähän ja tarvitaan lisää tutkimusta muistelumenetelmän käytöstä. Muistelu on ikäihmisille voimaannuttava har-joitus, jossa asioita muistellaan, käsitellään ja ryhmämuistelussa jaetaan muiden osallistujien kanssa. Muistelulla on vaikutusta itsensä arvostukseen, omien vahvuuksien tunnistamiseen, keskustelun avaajana ja kokemusten jakamiseen. Muistelu lievittää ikävystymisen tunteita, edistää emotionaalista hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan elämään. Se ylläpitää kognitiivisia taitoja, vaikuttaa loppuvaiheen elämään ja kuoleman hyväksymiseen.
Lääkkeettömien menetelmien tutkimukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Muistelu on hyvä esimerkki lääkkeettömästä menetelmästä. Sen merkitystä hoitomuotona korostaa se, että ikäihmisten muistisairauksien ja masennuksen lääkkeellinen tehokas hoito on rajallista. Myös psykoterapian tehokkuus vähenee ikääntyneillä henkilöillä. Tehokkuus laskee erityisesti hen-kilöillä, joilla on muistisairautta tai kognitiivista vajautta.
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ikäihmisten muistelutoiminnassa käytetyn Vah-vike -aineistopankin käyttökokemuksia ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden nä-kökulmasta. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa muistelumenetelmän käytöstä ikääntyvien ja iäkkäiden hoitotyössä ja vapaa-ajan kerhoissa sekä edistää muistelumenetelmän käyttöä Vah-vike -materiaalien avulla.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Miten Vahvike-aineistopankkia on käytetty?
2. Mikä on Vahvike-aineistopankin käyttökelpoisuus muistelun tukena?
3. Miten Vahvike-aineistopankkia on käytetty muistelussa?
4. Minkälaista hyötyä on muistelumenetelmästä?
5. Miten Vahvike-aineistopankkia tulisi kehittää?
4 AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Kyselylomake ja sen luotettavuus
Tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake, koska Vahvike-aineistopankkia ei ollut aikaisem-min tutkittu. Kyselylomake esitestattiin lähettämällä sähköinen kyselylomake Vahvike -aineis-topankin käyttäjäkoulutukseen osallistuneille kahdelle henkilölle. Tämän jälkeen kyselylomak-keeseen tehtiin muutokset lisäämällä seurakunnan toiminta ja vaihtoehto muussa yhteydessä käytön yhteyttä koskevaan kysymykseen. Kyselylomake sisälsi yksitoista strukturoitua kysy-mystä ja neljä avointa kysykysy-mystä.
Kyselylomake sisälsi tutkittavien taustatietoina iän, koulutuksen, kuinka usein, missä roolissa ja missä yhteydessä Vahvike-materiaaleja oli käytetty sekä onko vastaaja osallistunut Van-hustyön keskusliiton järjestämään käyttäjä koulutukseen. Kvantitatiivisena aineistona lomake sisälsi myös viisi osa-alueiden käyttöä koskevaa kysymystä. Mitä kaikkia osa-alueita vastaaja oli käyttänyt, mitä kolmea osa-alueitta vastaaja oli käyttänyt eniten ja mitkä kolme osa-aluetta vastaaja oli kokenut kaikkein hyödyllisimmiksi. Kuinka soveltuviksi vastaajat kokivat Vah-vike-materiaalit muistelun tukena.
Kyselylomakkeen avoimissa kysymyksissä pyydettiin kuvaamaan Vahvike-aineistopankin käyttöä ja siitä saatuja kokemuksia eli mitä aihealueita ja esineistöä oli käytetty muistelussa ja mitkä olivat vastaajien kokemukset muistelun hyödyistä. Lisäksi avoimissa kysymyksissä pyy-dettiin kuvaamaan kokemuksia Vahvike-aineistopankin käytöstä ja kehittämisehdotuksia.
Tiedonkeruumenetelmänä oli sähköinen kysely, jonka vastaajat olivat Ryhmätoiminnan ver-kostoviestin tilaajia. Kvalitatiivinen tutkimus kuvaa ihmisten kokemuksia, käsityksiä ja tulkin-tojen kuvauksia (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2010, 49).
4.2 Kohderyhmä ja aineiston keruu
Vahvike-aineistopankki on ollut käytössä 2.2.2015 alkaen noin kaksi ja puoli vuotta. Vah-vike-aineistopankin käyttöön liittyvä koulutus oli aloitettu vuotta myöhemmin. Kutsu osallis-tua tutkimukseen osoitettiin sähköpostiviestinä Ryhmätoiminnan verkostoviestin tilaajille ja he muodostivat tutkimuksen perusjoukon (N=770). Lähes puolet heistä on ikäihmisten ryhmiä työkseen ohjaavia kaupunkien, kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa olevia henkilöitä. Jär-jestöjen tai yhdistysten palveluksessa heistä oli hieman alle puolet. Loput Ryhmätoiminnan
verkkoviestin tilaajat jakautuvat taustaorganisaation osalta yrityksiin, oppilaitoksiin ja seura-kuntiin. Verkostoviesti sisältää tietoa Vahvikkeen uusista sisällöistä sekä linkkejä muiden ta-hojen ryhmätoimintamateriaaleihin ja alan koulutuksiin. Tiedot perustuvat Ryhmätoiminnan verkkoviestin tilaajille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 280 henkilöä. (n=280). Tutkimuksessa käytettiin tarkoituksenmukaista otantaa (Burns & Grove 2011, 535, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2010, 79), joka kohdistuu tässä tutkimuksessa henkilöihin, joilla on omakohtaista ko-kemusta Vahvike-aineistopankin käytöstä. Ryhmäsähköpostiviesti lähetettiin 770 henkilölle (N=770). Vastausaika oli 20.9.2017 – 30.9.2017.
4.3 Aineiston analyysi
Aineiston kuvailussa käytetiin frekvenssejä, prosenttiosuuksia, keski-arvoja, keskihajontaa ja muuttujien välisiä yhteyksiä (Burns & Grove 2009, 43, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2010, 61, 100). Kvantitatiivinen tutkimus on objektiivinen ja systemaattinen tutkimusprosessi, joka kuvaa muuttujien syy-seuraus suhteita (Burns & Grove 2009, 717). Esimerkiksi onko vas-taajien koulutuksella yhteyttä siihen missä, tai kuinka usein vastaajat käyttivät materiaaleja.
Tutkimuksen aineisto analysoitiin Windows -24 (SPSS) -tilastointiohjelman avulla.
Avoimien kysymysten aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineiston sisältö luokiteltiin aineiston sisällön mukaan muutamaan valittuun ryhmään niiden teoreettisen merki-tyksen mukaan (Burns & Grove 2009, 528). Analyysi yksikkönä kysymyksessä, mitä aihealu-eita ja esineistöä oli käytetty muistelussa, oli yksittäinen sana. Sisällönanalyysi on järjestelmäl-linen menetelmä, jolla voidaan mitata esiintyvää ilmiötä esimerkiksi tietyn sanan esiintymistä (Burns & Grove 2009). Avoimissa kysymyksissä, joissa vastaajia pyydettiin kuvaamaan omia kokemuksiaan Vahvike-aineistopankin hyödyistä, käytöstä ja parannusehdotuksista, analyy-siyksikkönä oli yksittäinen lause. Sisällön analyyanalyy-siyksikkönä oli sanayhdistelmä tai lause joka sisälsi tietyn sanan esiintymisen, järjestyksen tai intensiteetin (Burns & Grove 2009). Taulu-kossa 2. on kuvattu esimerkki yläkäsitteen muodostumisesta johdettuna alkuperäisilmauksista.
Taulukko 2. Esimerkki aineistoanalyysista yläluokassa: Muistelu tukee itsetuntoa.
Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaus on Alakäsite Yläkäsite
”Muistissa olevien asi-oiden muistaminen”
Asioiden muistaminen
Muistaminen, osaami-nen vahvistavat minuutta
Tukee itsetuntoa
”Vahvistaa asiakkai-den omaa osaamista ja hyviä hetkiä” voimaantumi-nen, kun voi ilmaista it-seään paremmin”
Minäkuvan ja persoo-nan tukeminen,
muistisai-raat voivat osallistua ja saavat tarvitsemiaan
5 TULOKSET
5.1 Vastaajien taustatiedot
Kyselyyn vastasi 51 vastaajaa, vastausprosentin ollessa 6,6 %. Nuorin vastaaja oli 28 – vuo-tias ja vanhin 70- vuovuo-tias. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta. Keskihajonta oli 10,4 Kaksi vas-taajaa jätti vastaamatta ikää koskevaan kysymykseen. Vastaajista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat naisia. Koulutukseltaan suurin ryhmä oli lähihoitajat (n=19), sairaanhoitajia oli yksi ja virikeohjaajia neljä. Valtaosa sijoittui ryhmään muut (n=27). Ryhmä sisälsi muun mu-assa geronomeja, sosionomeja ja kuntoutus- ja kulttuuriohjaajia, hoitotyön ammattilaisia, ter-veydenhoitajan sekä fysio- ja toimintaterapeutin. Ylempää korkeakoulututkintoa edustivat muun muassa kotitalousopettaja, hoitotieteen maisteri ja kasvatustieteen maisteri.
Vahvike-aineistopankin käyttäjäkoulutukseen osallistuneita oli seitsemän (14 %) ja suurin osa vastaajista ei ollut osallistunut materiaalien käyttäjäkoulutukseen (86 %). Vastaajista 39 (76 %) piti Vahvike- aineistopankkia hyvin soveltuvana muistelun tukena, ja 12 (23 %) piti materiaaleja melko soveltuvina. Vastaajien taustatiedot on esitetty Taulukossa 3.
Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot (n=51). (n, %, keskiarvo) Taustamuuttujat
n % Sukupuoli (n=51)
Nainen 50 98 Mies 1 2
Keski-ikä 49 vuotta
Ikäluokka (n=49)
20-30 2 4
31-40 10 20
41-50 15 31
51-60 18 37
61-70 4 8
Koulutus (n=51)
Lähihoitaja 19 37 Sairaanhoitaja 1 2 Virikeohjaaja 4 8
Muu 27 53
Vahvike-käyttäjä koulutukseen osallistuminen
Kyllä 7 14
En 44 86 Vahvike-aineistopankin soveltuvuus muisteluun
Hyvin soveltuva 39 76 Melko soveltuva 12 24
5.2 Vahvike-materiaalien käyttö
5.2.1 Vahvike-aineistopankin käytön kuvaus
Vahvike-materiaaleja käytti päivittäin seitsemän henkilöä 14 (%), kolme hoitajaa, virikeoh-jaaja ja yksi kerho-ohvirikeoh-jaaja. Kerran viikossa materiaaleja käytti yhteensä 24 vastaajaa 47 (%).
Kerran viikossa Vahviketta käyttävistä oli hoitajan roolissa kuusi ja virikeohjaajana yhdeksän, kerhonohjaajana yksi ja muussa roolissa kahdeksan. Kerran kuukaudessa Vahvike -aineisto-pankkia käytti viisitoista henkilöä 30 (%), hoitajana kaksi, virikeohjaajana kuusi, kerhon-oh-jaajana kolme ja muussa roolissa neljä. Harvemmin materiaaleja käytti viisi vastaajaa 10 (%),
heistä oli hoitajia ja virikeohjaajia kumpiakin yksi, samoin yksi vapaaehtoinen ja ryhmään muut kuului kaksi käyttäjää. Vanhustyön keskusliiton järjestämään Vahvike-materiaalien käyttäjä-koulutukseen oli osallistunut seitsemän vastaajaa, 51 vastaajasta eli 14 (%). Vahvike- aineis-topankin käyttö on kuvattu Taulukossa 4.
Ammattiryhmistä virikeohjaajan roolissa toimiessa käytettiin eniten Vahvikkeen -materiaa-leja eli 19 vastaajaa, hoitajan roolissa vahviketta käytti 12 hoitajaa. Kerhonohjaajia vastaajista oli viisi ja vapaaehtoistoimijana materiaalia käytti, loput 14 jakautuivat ryhmään muussa roo-lissa.
Eniten Vahvike-materiaaleja käytettiin palvelutaloissa. Vastaajista 43 vastasi käyttävänsä Vahviketta palvelutalossa. Näihin vastauksiin sisältyi erilaisia palvelutaloissa toimivia avo-palveluja, kuten päiväkeskustoimintaa, erilaisia kerhoja, päiväkeskuskuntoutusta, opiskelijoi-den ohjausta, muistiluotsitoimintaa, vapaaehtoistyötä, joka liittyy aivohalvauspotilaiopiskelijoi-den kun-toutukseen, omaishoitajille kohdistettuja ryhmiä ja ystäväpiiritoimintaa. Tehostetussa palvelu-asumisessa Vahvike-materiaaleja käytti viisi vastaajaa. Hoitotyössä osastolla materiaaleja käytti kaksi. Seurakukunnan toiminnassa Vahvikkeen käyttäjiä oli yksi, vapaaehtoisena päi-väkeskustoiminnan ohella seurakunnassa omaishoitajaryhmässä, muistiryhmässä. Kuvaus siitä missä ammatillisessa roolissa Vahvike-aineistopankkia käytettiin, ja kuinka usein on kuvattu taulukossa 4.
Taulukko 4. Ammatillinen rooli ja kuinka usein Vahvike-aineistopankkia käytettiin (n).
Käytön frekvenssi
Rooli Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin n n n n Hoitajana 3 6 2 1 Virikeohjaajana 3 9 6 1 Kerhonohjaajana 1 1 3 0 Vapaaehtoistoimijana 0 0 0 1 Muut 0 8 4 2
Kahdeksan hoitajaa käytti Vahvike-aineistopankkia palvelutalossa, tehostetussa palveluasu-misessa Vahvike-aineistopankkia käytti kolme hoitajaa ja hoitotyössä osastolla yksi. Virike-ohjaajat käyttivät materiaaleja eniten palvelutalossa eli kahdeksantoista ja tehostetussa palve-luasumisessa materiaalia käytti yksi virikeohjaaja. Kerhonohjaajista neljä käytti Vahvike -ai-neistopankkia palvelutaloissa ja yksi heistä käytti niitä seurakunnantoiminnassa. Vapaaehtois-toimijana materiaaleja käytti palvelutalossa yksi vastaaja. Ryhmässä muussa roolissa käytti Vahvike-aineistopankkia palvelutalossa kaksitoista henkilöä ja tehostetussa palvelutalossa ja hoitotyössä osastolla materiaalia käytti yksi henkilö molemmissa. Missä ammatillisessa roo-lissa Vahvike-aineistopankkia on käytetty ja käytön yhteys on kuvattu taulukossa 5.
Taulukko 5. Vahvike-aineistopankin käyttäjän ammatillinen rooli ja käytön yhteys (n) Käyttäjän ammatillinen rooli
Hoitaja Virikeohjaaja Kehonohjaaja Vapaaehtoistoimija Muut Missä käytettiin
n n n n n Palvelutalossa 8 18 4 1 12 Tehost. palvelu-
asumisessa 3 1 0 0 1 Hoitotyössä osas-
tolla 1 0 0 0 1 Skr.toiminnassa 0 0 1 0 0 5.2.2 Vahvike-aineistopankin osa-alueiden käyttö
Tutkimuksen tulosten mukaan Vahvikkeen osa-alueita oli käytetty seuraavasti: Muistelua oli käyttänyt 47 vastaajaa, Kuvat ja Aivojumppa olivat lähes yhtä paljon käytettyjää. Näitä oli käyttänyt 46 vastaajaa. Pelit osiota oli käyttänyt 35 käyttäjää. Viidentenä oli Sanataide ja Ryh-mien ohjaaminen. Näitä aihealueita oli käyttänyt 23 käyttäjää. Musiikkia ja Liikunta aineistoa oli käyttänyt 22. Luontoon liittyvää aineistoa oli käyttänyt 20. Kuvataide-osion käyttäjiä oli käyttänyt.13. Terveyteen liittyviä asioita oli hyödyntänyt 11 Vahvike-aineistopankin käyttä-jää. Alle 10 käyttäjää oli Käsityöt ja Kirjasto osa-alueella, heitä oli molemmissa seitsemän,
Ikäpolvet, sivuilla oli vastaajista vieraillut kuusi kertaa. Tilaisuuksien järjestäminen osiota oli hyödyntänyt viisi vastaajaa ja Tietotekniikka osiota oli käyttänyt kolme ja Apuvälineitä yksi.
Vahvikkeenosa-alueiden käyttö on kuvattu kuviossa 1.
Kuvio 1. Vahvikkeenosa-alueiden käyttö.
Tutkimuksen tulosten mukaan kolme eniten käytettyä Vahvikeen osa-aluetta olivat, Aivo-jumppaa, 39 vastaajaa oli käyttänyt sitä. Toiseksi eniten käytetty osa-alue oli Muistelu, 34 vas-taajaa. Kolmanneksi eniten käytetty osa-alue oli Kuvat, 27 vastausta. Neljänneksi eniten käy-tetty oli Pelit 21, Liikunta, 13 vastausta. Tutkimuksen tulosten mukaan kolmeksi Vahvike -aineistopankin hyödyllisimmäksi osa-alueeksi koettiin Aivojumppa, Muistelu ja Kuvat. Aivo-jumppa sai vastauksia 38, Muistelu 35 ja Kuvat 31. Pelit saivat 22 vastausta ja Liikunta 12.
Kysyttäessä eniten käytettyjä osa-alueita, loput vastauksen hajaantuivat siten, että Sanataide ja Musiikki, saivat viisi vastausta, Ryhmien ohjaaminen, Luonto ja Ikäpolvet kolme vastausta.
Tilaisuuksien järjestäminen sai kaksi vastausta, Käsityöt ja Tietotekniikka molemmat yhden vastauksen. Kuvataide, Terveys, Kirjasto ja Apuvälineet eivät saaneet yhtään vastausta. Eniten käytetyt Vahvikkeen osa-alueet on kuvattu kuviossa 2.
0 5 1015 20 2530 35 40 4550
Osa-alueiden käyttö
Kuvio 2. Eniten käytetyt Vahvikkeen osa-alueet.
Tulosten mukaan kolmeksi Vahvike-materiaalien hyödyllisimmäksi osa-alueeksi koettiin Ai-vojumppa, Muistelu ja Kuvat. Aivojumppa sai vastauksia kolmekymmentä kahdeksan, Muis-telu kolmekymmentä viisi ja Kuvat kolmekymmentä yksi. Pelit saivat kaksikymmentä kaksi vastausta ja Liikunta kaksitoista. Kysyttäessä hyödyllisimmiksi koettuja osa-alueita jäivät alle kymmeneen vastaukseen, Sanataide kuusi, Ryhmien ohjaaminen viisi, Musiikki neljä vastausta.
Käsityöt, Ikäpolvet ja Tilaisuuksien järjestäminen saivat kukin yhden vastauksen. Ilman yhtään vastausta jäivät Kuvataide, Terveys, Kirjasto, Tietotekniikka ja Apuvälineet. Vahvikeen hyö-dyllisimmäksi koetut osa-alueet on kuvattu kuviossa 3.
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
Eniten käytetyt osa-alueet
Kuvio 3. Vahvikkeenosa-alueet hyödyllisyys järjestyksessä.
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Hyödyllisimmiksi koetut osa-alueet
Yhteenveto Vahvike-aineistopankin osa-alueiden käytöstä on kuvattu taulukossa 6.
Taulukko 6. Vahvike-aineistopankin osa-alueiden käyttö.
Vahvike-aineistopankin osa-alueet
Käyttö Eniten käytetyt Hyödyllisimmiksi koetut n n n
Muistelu 47 34 35 Kuvat 46 27 3 Aivojumppa 46 39 38 Pelit 35 21 22 Sanataide 23 5 6 Ryhmien ohjaaminen 23 3 5 Liikunta 22 13 12 Musiikki 22 5 4 Luonto 20 3 2 Kuvataide 13 0 0 Terveys 11 0 0 Kirjasto 7 0 0 Käsityöt 7 1 1 Ikäpolvet 6 3 1 Tilaisuuksien järjestäminen 5 2 1 Tietotekniikka 3 1 0 Apuvälineet 2 0 0 5.3 Muistelussa käytetty esineistö
Tutkimuksen tulosten mukaan muistelussa oli käytetty monipuolisesti erilaisia aihealueita ja esineistöä. Käytetty aineisto jakautui 59 erilaiseen aihe- tai esinealueeseen. Tulosten sisältö
analysoitiin laskemalla niistä frekvenssit. Tulokset noudattivat Vahvike-materiaalien osa-alu-eiden käyttöön liittyviä tuloksia. Eniten muistelussa oli käytetty kuvia (18), vanhoja esineitä ja vuodenaikoihin liittyviä aiheita (8). kyselykortteja (4), korttisarjoja, tekstejä ja lapsuuteen liit-tyviä aiheita (3). Muistelun apuna oli käytetty luovasti erilaista aineistoa, omia esineitä, ruo-kaan, kahviin, autoihin, saunaan, apteekkiin, musiikkiin ja laulunsanoihin liittyviä aiheita sekä puhdetöihin, käsitöihin, ja vanhoihin työtapoihin liittyviä teemoja. Luontoon liittyviä materiaa-leja oli kerätty suoraan luonnosta ja erilaisiin juhliin liittyviä perinteitä oli käsitelty muistelu tuokioissa. Seuraavia teemoja oli käytetty eniten: sanataide, arvoitukset, sananlaskut, sadut, pe-lit ja lorut. Muistelussa käytetyt aiheet ja esineet noudattivat elämänkerrantarkastelun mukaista aineistoa: lapsuus, perhe, koti, lelut, leikit, koulunkäynti, urheilu, eri vuosikymmeniin liittyvät aiheet, historialliset teemat, pula-aika, tekniikan kehittyminen, radion, puhelimen tai tv-vas-taanottimien tuleminen koteihin. Muistelun apuvälineinä käytettiin myös muistelukapsäkkejä.
5.4 Muistelun hyödyt
Muistelun hyötyjä vastaajat kuvasivat oman kokemuksensa perusteella siten, että ne jakautuivat kymmeneen pääluokkaan. Nämä olivat mielihyvä, keskustelu, vuorovaikutus, osallisuus, tun-teiden ilmaisu, aivojen aktivointi, itsetunto, muistin ylläpito, tuki hoitotyölle ja arjen rikastut-taminen. Muisteluun liittyi mielihyvää tuottavat tunnetilat, muistelu toimii keskustelun avaa-jana ja muistelussa voidaan jakaa muistoja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Muistelu antaa kaikille mahdollisuuden osallistua ja tukee tunteiden ilmaisemista. Muistelu auttaa asioiden mieleen palauttamista ja tukee osallistujien itsetuntoa. Muistelu ylläpitää muistia, tukee hoito-työtä ja muistelun avulla voidaan tehdä aikamatkoja. Lisäksi se rikastuttaa ikäihmisten arkea.
Muistelun hyödyt on kuvattu kuviossa 1.
Kuvio 1. Muistelun hyödyt vastaajien kuvaamana.
Muisteluun liittyi mielihyvää tuottavia tunnetiloja, se loi hyvää oloa, innostusta ja virkistystä.
Asiakkaat osallistuivat muistelutuokioihin aktiivisesti, ja iloa tuotti kokemusten jakaminen tois-ten osallistujien kanssa. Muistelu kohottaa osallistujien mielialaa ja herättää heidät ”eloon”.
Muistelutuokiot ilahduttavat arkea, ne olivat mukavaa ajanvietettä ja toivat vaihtelua päiväru-tiineihin. ”hyvän olon tunteen luominen muistelulla”
Muistelu toimii keskustelun avaajana ja muistelun apuna voitiin käyttää erilaisia teemoja ja esineitä. Muistelu on hyvä keskustelun herättäjä. Muistelu auttaa ja rohkaisee myös vähemmän puhuvia osallistujia puhumaan. Muistelu herättää keskustelua paitsi menneistä myös ajankoh-taisista asioista. Keskustelu lisää vuorovaikutusta osallistujien välillä, mikä koetaan muistelun päätavoitteeksi ja se lisää spontaania keskustelua. ”Vähemmänkin puhuva ihminen innostuu ” Muistelussa voidaan jakaa muistoja. Muistelussa ihmiset voivat kertoa oman tarinansa ja voivat samalla jakaa itselleen tärkeitä muistoja. Näin syntyy vuorovaikutus ja yhteinen jaettu koke-mus. Muistelussa voidaan käsitellä tunteita, iloja ja suruja. Näin löytyy kaikkia yhdistäviä asi-oita ja kaikilla ryhmän jäsenillä on jotain sanottavaa asiasta. ”Muistoja on mukava jakaa toisten kanssa ryhmässä.”
Muistelun hyödyt
Mielihyvä
Keskustelu
Vuorovaikutus Rikastuttaa
arkea
Aivojen aktivointi Tunteiden
ilmaisu Osallisuus
Itsetunto
Muistin ylläpito
Tukee hoitotyötä
Muistelu antaa kaikille mahdollisuuden osallistua. Jokaisella on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi. Vaikka elämässä ei olisi uutta ja ajankohtaista kerrottavaa, kaikilla on muistoja. Näin myös muistisairaat voivat osallistua, koska muistisairaat muistavat vain vanhoja asioita. Muis-telussa puhutaan ikäihmisille tutuista asioista ja kaikilla on jotain lisättävää ja näin kaikki tule-vat huomioiduksi ryhmässä. ”kaikki voitule-vat osallistua ja tuletule-vat kuulluksi”
Muistelu tukee tunteiden ilmaisemista, sillä asiakas pääsee ääneen ja tuomaan itseään ilmi.
Muistelua tukeva materiaali herättää tunteita ja muistoja. Muistelu voi nostaa erilaisia tunteita pintaan, kuten hyviä positiivisia mielikuvia, tuntemuksia ja kauniita muistoja, mutta myös ikä-vien muistojen käsittely on muistelussa mahdollista. Muistelu voi tuoda myös ikäviä tunteita esiin ja ohjaajan tulee tukea näissä tilanteissa. ”ja joskus tulee sana, joskus kyyneleet silmiin…”
Muistelu auttaa asioiden mieleen palauttamista. Muistelun tukena käytetty materiaali palauttaa mieleen unohdettuja muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta. Ikäihmiset kertovat mielellään, kuinka asiat olivat ennen, ja muistin harjoittelu eli aivojumppa on tärkeä menetelmä joka voi auttaa uusienkin asioiden muistamista. ”Pintaan nousee unohdettujakin asioita”
Muistelu tukee itsetuntoa, sillä muistissa olevien asioiden muistaminen vahvistaa asiakkaiden omaa osaamista ja hyviä hetkiä. Myös muistisairaan minuus vahvistuu muistellessa. He voivat osallistua ja saavat onnistumisen kokemuksia. Muistelu tukee ihmisen minäkuvaa ja toimii per-soonallisuuden tukena ja voimaannuttavasti, koska he voivat ilmaista itseään paremmin. ”Vah-vistaa asiakkaiden omaa osaamista ja hyviä hetkiä ”
Muistelu tukee ja ylläpitää muistia. Muistelu toimii aivojen stimuloijana ja muistin ylläpitä-jänä ja on osa muistisairaan psykososiaalista kuntoutusta. Muistelun avulla voidaan herättää muistoja ja asiat saattavat pysyä muistissa pitkäänkin. ”Toimii hyvin aivojen virkistystilan yl-läpitäjänä ”
Muistelu tukee hoitotyötä, jolloin muistelutuokioissa saatuja tietoja voidaan käyttää hoitotoi-menpiteiden helpottamiseksi. Muistelun avulla saadaan enemmän keskustelun aiheita työn arkeen. Muistelu tukee yksilöllisyyttä hoitotyössä. ”Tätä tietoa voi käyttää esim. hoito-toimenpiteiden helpottamiseksi ”
Muistelun avulla voidaan tehdä aikamatkoja, sillä muistelu vie pois tästä hetkestä ja mahdolli-sista kivuista. Muistelun avulla voidaan palata hetkeksi esimerkiksi lapsuuden onnellisiin
ai-koihin. ”Muistelu vie pois tästä hetkestä ja mahdollisista kivuista. Materiaalin avulla voi palata hetkeksi esim. lapsuuden onnellisiin hetkiin”.
5.5 Vahvike-aineistopankin käyttökokemukset
Vahvike-aineistopankin käyttöön liittyvistä kokemuksista vastausten perusteella muodostui viisi erilaista teemaa. Ne olivat Vahvike-materiaalien sisältöön liittyvät teemat, oman työn helpottuminen Vahvike-aineistopankin ansiosta, asiakkaisiin liittyvät teemat, materiaalien si-sältöön liittyvät kehittämisteemat ja ryhmän ohjaamiseen liittyvät kokemukset.
Vahvike-aineistopankin sisältöön liittyvissä kokemuksissa materiaalien sisältö kuvattiin mo-nipuoliseksi, toimivaksi ja soveltuvaksi joustavasti erilaisille ryhmille. Materiaali sisältää eri-tasoisia tehtäviä, jotka toivat näin onnistumisen kokemuksia kaikille. Käyttökokemukset olivat olleet hyviä. Erityisesti kuvat, pelit ja kortit sekä vuodenaikoihin ja sananlaskuihin liittyvät teh-tävät saivat kiitosta. Vahvike-aineistopankin sisältö toi iloa ja hyviä asioita käyttäjille.
Ohjaajien työ helpottui Vahvike-aineistopankin avulla, sillä vastaajat kuvasivat valmiiden ma-teriaalien helpottavan omaa työtään sisällöllisesti ja ajan säästymisenä. Positiivisena koettiin se, että materiaalit oli koottu aineistopankkiin, ja näin ollen materiaaleja ja vinkkejä oli helppo hyödyntää ryhmien ohjaamisessa. Aineistopankki säästää työaikaa, joka ilman Vahviketta me-nisi materiaalien kehittämiseen ja tekemiseen. Ryhmän vetäminen helpottui, koska materiaali antoi uusia virikkeitä, jotka saivat ryhmän toimimaan ja keskustelemaan.
Asiakkaisiin liittyviin kokemuksiin nojaten vastaajat kuvasivat Vahvike-aineistopankin mate-riaalien olevan asiakaslähtöisiä sisältäen erilaisia vaikeustasoja. Asiakkaat pitivät matemate-riaalien aihepiireistä, jotka olivat vaihtelevia ja kohderyhmille sopivia ja selkokielisiä kuvituksen ja värityksen osalta. Vastaajat kuvasivat materiaaleja toimiviksi ja niiden tuottavan elämyksiä ja hyvää mieltä ikäihmisille. Aineisto innosti kokeilemaan myös uusia toimintamuotoja ja mate-riaali kannusti myös asiakkaita omatoimiseen toimintaan. Matemate-riaalin käyttö edisti asiakkaiden yksilöllistä hoitoa, koska materiaalit toivat esimerkiksi muistelun avulla esiin asiakkaiden yk-silöllisiä piirteitä. Erityisesti pidettiin peleistä, kuvista ja kertomuskorteista, jotka laukaisivat asiakkaissa aikaisemmin tuntemattomia puolia ja asioita. Kuvat ovat voimaannuttavia asiak-kaille, joilla on fyysisiä vaivoja.
Vahvike-aineistopankin sisältöön liittyvissä kehittämisehdotuksissa toivottiin materiaalien osa-alueisiin selvempiä ohjeistuksia, sillä kyselykorteissa kysyttiin samoja asioita toistuvasti.
Materiaalien avautumisessa tietokoneilla koettiin ongelmia ja erityisryhmille sopivaa materiaa-lia kaivattiin lisää. Vastauksissa toivottiin aineistopankin tuottavan edelleen uutta aineistoa.
Ryhmän ohjaamiseen liittyvissä kokemuksissa, vastaajien mukaan ryhmän ohjaajien ammatti-taito ja kokemus auttavat materiaalin käytössä. Sitä tarvitaan aineistopankin käytössä, sillä ryh-män ohjaajien tulee aistia ryhryh-män tunnetiloja, ohjata keskustelua ja sitä ohjaavien kysymysten avulla.
5.6 Vahvike-aineistopankkiin liittyvät kehittämisehdotukset
Vahvike-aineistopankkiin liittyvä palaute oli positiivista ja vastaajat ilmaisivat kiitoksensa portaalin olemassaolosta, toivoivat sen jatkumista ja edelleen päivittämistä. Vastaajien Vah-vike-materiaalien kehittämisehdotukset liittyivät sisältöön, aihealueisiin ja käytännön toimi-vuuteen. Lisäksi parannusehdotukset liittyivät alueellisiin, sairausryhmiin ja kielellisiin kysy-myksiin.
Vastauksissa sisällöllisesti toivottiin aivojumppaan liittyvää aineistoa, eritasoisia valmiita
Vastauksissa sisällöllisesti toivottiin aivojumppaan liittyvää aineistoa, eritasoisia valmiita