• Ei tuloksia

Maaseutuopisto Tuorla 2015

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Maaseutuopisto Tuorla 2015"

Copied!
10
0
0

Kokoteksti

(1)

2015

Peimarin koulutuskuntayhtymä

(2)

Maaseutuopiston Tuorlan toimipaikan toimintaympäristö

Omaisuuslaji Määrä Yksikkö

Peltoa 143 ha

Metsää (koko Maaseutuopistolla) 425 ha

Emolehmiä 17 kpl

Nuorta karjaa 12

Vasikoita > 9

Sonneja 2

Emakoita 60

Karjuja 2

Nuoria jalostussikoja 15

Porsaita 1300/ vuosi

(3)

• 28,7 ha vehnää

• 13,5 ha kauraa

• 6,0 ha ohraa

• 11,3 ha ruis

• 10,0 ha syysrapsi

• 6,0 ha sokerijuurikas

• 20,2 ha nurmella

• 4,0 ha maissi

• 6,6 ha puutarhakasvit

• 39,0 ha laidun- ja kesantomaata

(4)

Maaseutuopiston Tuorlan toimipaikan toimintaympäristö

Koneita ja laitteita Määrä

Traktoreita (CVT 2 kpl) 20

Leikkuupuimureita 2

Pyöräkuormaimia 3

Kylvölannoittimia 3

Pintalannoittimia 2

Perävaunuja 12

Äkeitä 2

Auroja 2

Jyrsimiä 2

Niittokoneita 2

Kesantomurskaimia 2

(5)

Traktorit

Valmet 365-4

Valmet 504

Valmet 504 (etuk.)

Valmet 405-4

Valmet 905-4 (etuk.)

Valmet 605

Valmet 655-4

Valmet 6100-4

John Deere 6820-4 AutoPowr John Deere 5080 R -4

Valtra 6350-4

Massey Ferguson 7465 -4 Dyna VT (etuk.) New Holland T 5.95 -4 (etuk.)

Komatsu WA95-3-4X4

Schäffer 2026

Weidemann 6025

Sampo 2045

Sampo 2065

John Deere 4110-4

John Deere 4520-4

John Deere 5620-4

Caterpillar 305CR

Kramer Allrad 318-30863-4X4 Kramer Allrad 380

Kubota B7100-4

Bucher TM850-4

Bobcat 543

• Kurottaja (2015)

(6)

Ravinteiden kierto Tuorlassa

Lietelanta (sikala) N (liukoinen) 1,4 kg/tn P 0,5 kg/ tn

K 1,1 kg/ tn

Lehmien kuivalanta N 1,2 kg/ tn

P 0,9 kg/ tn K 8 kg/ tn

Energiaa:

Lämpöä 452 MWh (3/4) ja sähköä 106 MWh (1/4)

(laskennallisesti 1300 MWh)

Separointijae N 0,4 kg/ tn P 2 kg/ tn K 5kg/ tn

Rejektivesi N 1,9 kg/tn P 0,2 kg/ tn K 4 kg/ tn Kuivajae:

Heinä, maissi Härkäpapu-kaura Rehujuurikas Sivuvirrat (Järviruoko)

biokaasulaitos

(7)

• Noin 21 900 l/vuosi

– 3 900 l traktoreissa,

– 16 000 l biokaasulaitoksessa ja – 2 000 l lämmitysöljynä

– 15% rypsiä, loput grillirasvoja

(8)

Uusiutuvan energian osuus,

% kaikesta käytetystä energiasta

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Tavoite

2020 Tavoite

Kala 67 97 96 70 90

Mase 41 56 56 56 74 79 70 90

Mase

Itsetuotettu energia

5 5 6 9 16 20 20

(9)

• Biodieselin valmistus (n 20 000 l öljyä)

• Paimion hakelaitos 2009 (korvasi n 110 000 l)

• Parainen siirtyi kaukolämpöverkkoon 2011

• Biokaasulaitos Tuorlaan 2011

• Sähkö kilpailutettiin uusiutuvaksi 2013 alusta

• Tuorlan hakelaitos uusitaan 2014 (200 000 l)

• Kiinteistöihin tehty investointeja

(10)

Livian BSAG-sitoumus/ Tuorlan opetusmaatila

Ravinteiden käytön tehostaminen pellolla

• Ostoravinteiden määrän vähennys (v.2012 verrattuna) vuoteen 2015 10%

ja vuoteen 2016 20% (nykyinen satotaso säilytetään)

• Testataan erilaisia viljelyteknisiä toimia (lannan tarkennettu levitys;

kiekkomultain, ajo-opastin)

• Lohkokohtaiset ravinnetaseet

vuodesta 2010 alkaen nettisivuilla (Kierrätys- ja ostoravinteet eroteltuna)

• Uusi rejektivesisäiliö 830 m

3

(rejektivesi siirretään jo talvella

lähemmäs peltoja)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Utifrån resultaten av utredningen lämnade social- och hälsovårdsministeriet förslag till fortsatta åtgärder till kommunerna, Institutet för hälsa och välfärd och Valvira.

Kyrönjoen alueella vuoteen 2015 mennessä tehtävien toimenpiteiden (taulukko 36) vaikutukset on arvioitu asiantuntijatyönä. Vesistöön tulevan fosforikuormituksen arviointi on

- Maaperän happamuuden aiheuttamien toimenpiteiden torjunnassa kuivatusolojen sää- döllä ja vähemmän kuivatusta vaativien kasvien viljelyllä (nonfood- viljely) saavutetaan

Tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat vielä puutteellisia, ja lyhyellä aikavälillä monet muut vesienhoi- toon liittyvät tekijät ovat selvästi merkittävämpiä vesien

 Työ ja toimeentulo: Vesienhoidon toimenpiteet lisäävät alueen työllisyyttä jossain määrin. Erityisesti haja-asutuksen jätevesienkäsittely ja vesistöjen

Rajajokisopimusta sovelletaan vesialueella, jonka muodostavat: Könkämäeno ja Muo- nionjoki sekä se osa Tornionjoesta ja ne järvet, missä Suomen ja Ruotsin välinen val-

 Vedenhankinta: Pintavesiä ei alueella käytetä yhdyskuntien vedenhankintaan.  Tulvasuojelu: Esitettyjen vesienhoidon toimenpiteiden vaikutukset tulvasuojeluun ovat vä-

Vuoteen 2015 mennessä suunnitelluilla toimenpiteillä voidaan vähentää Perhonjokeen ja Kälviän- jokeen kohdistuvaa ravinnekuormitusta 20 - 40 %. Tämä ei kuitenkaan riittäne