Parisuhteen haavoittuvuus pikkulapsiperhevaiheessa ja Eroavuxi-työmuodon esittely
Suvi Laru, PsM, laillistettu psykologi
Helsinki 13.5.2013
13.5.2013
13.5.2013
Parisuhteen haavoittuvuus
pikkulapsiperhevaiheessa
– mikä rikkoo parisuhteen?
13.5.2013
Aikuisrakkaus:
Antaa huolenpitoa Saada huolenpitoa Jakaminen
Seksuaalisuus
Me kaksi …
13.5.2013
Kolmenkeskeinen
vuorovaikutus
Siirtymävaihe
vanhemmuuteen
• Siirtyminen vanhemmuuteen on jokaiselle ainutlaatuinen ja yksilöllinen kokemus.
• Vanhemmuus on tärkeää, ja niin sen pitääkin olla, MUTTA
Miten käy parisuhteen?
13.5.2013
Mitä parisuhteelle tapahtuu?
• Uhkakuva: parisuhde häviää vanhemmuuden alle!
• Tutkimusten mukaan parisuhdetyytyväisyys useimmiten heikkenee lapsen syntymän
jälkeen.
• Lämmin ja läheinen parisuhde edistää lapsen kehitystä ja hyvinvointia.
• Parisuhteen tyytyväisyys ennen vauvan tuloa antaa parhaan ennusteen, miten tyytyväisiä ollaan parisuhteeseen vauvan tulon jälkeen.
13.5.2013
Aikuisrakkauden kolme osa-aluetta
1. Rakastuminen 2. Kiintymys
Saaminen Antaminen Jakaminen
3. Seksuaalisuus
Mitä näille osa-alueille tapahtuu vanhemmuuden myötä?
13.5.2013
Tilastotietoja eroista
• kunnollista suomalaista tilastotietoa pienten lapsiperheiden eroista vain vähän saatavilla
• V.2011 avioliittoja solmittiin 28 408 (1 544 vähemmän kuin edellisenä vuonna).
• Vanhempien ero koskettaa Suomessa n. 30 000 lasta/vuosi.
• V.2011 avioeroja myönnettiin 13 469 (Tilastokeskus 2011)
Luku ei sisällä avoeroja, ne eivät tilastoidu mitenkään.
• Eronjälkeisiä huoltajuussopimuksia solmitaan vuoden aikana noin 45 000.
• Jos suomalaisparit eroavat tulevaisuudessakin
nykytilanteen mukaan, noin puolet avioliitoista päättyisi eroon.
• Avioliittojen kesto on keskimäärin lyhentynyt, eli eroalttius kasvanut.13.5.2013
13.5.2013
Parisuhteen vaiheet
• rakastuminen
• itsenäistyminen, silmien avautuminen
• rakkaus, kumppanuus
• ”tyhjän pesän” vaihe
• Jokainen kulkee vaiheita omaan tahtiinsa.
• Suhteeseen vaikuttavat myös
yksilöiden omat kehityskriisit ja muut elämän tapahtumat.
13.5.2013
Parisuhteen haasteita
• Erilaisuuden hyväksyminen – temperamenttierot
– tavat ja tottumukset – kotityöt
– rahan käyttö
– päihteiden käyttö – eritahtisuus
13.5.2013
Toimiva parisuhde
• Avoin keskusteluyhteys
• Riidat saatetaan päätökseen
• Puolisot tukevat toistensa unelmia
• Yhteiset unelmat
• Läheisyys ja hellyys, seksi
• Sanallinen ihailu ja rakkaus
• Myönteisyys
• Sitoutuneisuus, elämäkaaren perspektiivi
Parisuhteeseen tullaan erilaisista lähtöperheistä
Pikku-Pekan lähtöperhe
Pikku-Marjatan lähtöperhe
Siisteys
Rahankäyttö Läheisyys Koulutus Työ
Uskonto Päihteet Vapaa-aika Perhe
”Pysytään yhdessä”
Otava 2006
13.5.2013
13.5.2013
Pikkulasten vanhempien haasteet parisuhteessa
• väsymys
• uudet roolit
• kokemus epäoikeudenmukaisuudesta
• ajankäyttö – oma aika
– työ- tai opiskeluaika – parisuhdeaika
– perheaika
yhteisen ajan järjestäminen molempien vastuulla
Vanhemmuuden kokemukset
• miehellä ja naisella erilainen kokemus
• Mielikuvat ja pohdinnat omasta samaa sukupuolta olevasta vanhemmasta aktivoituvat.
–Minkälaista huolenpitoa itse olen saanut, kun olen ollut vauva?
• Äitiys näkyy ja tuntuu naisessa jo raskauden aikana.
–Mies saattaa tuntea isyyden vasta lapsen synnyttyä.
• Molemmilla oikeus ja velvollisuus olla läsnä lapsen elämässä ja arjessa.
• Yhden vanhemman perheissä tukiverkoston merkitys korostuu.
13.5.2013
13.5.2013
OY PERHE AB
Perhe 1
• äiti kotona vanhempain- tai hoitovapaalla
• isä työssä
• esikoinen 3v.
• vauva 6kk
Perhe 2
• äiti työssä, työaika 8-16
• isä työssä, työaika 9-18
• esikoinen 6v
• kuopus 3v
Pikkulapsiperheen elämä
• mahdollisuus uudenlaiseen iloon ja onneen
• samalla aikuiselle identiteetin, roolien, arvojen ja elämän tavoitteiden muutos
–Palataan usein perinteisiin roolimalleihin.
–Toiminnallinen seksi ja keskustelut saattavat vähentyä.
• lapsen tunnehaasteiden vastaanottaminen
–kiukku, aggressio, vetäytyminen
• univajaus ”iäkkäämmät” vanhemmat
• mielialan vaihtelut, masennus
• Epävarmuus, stressi ja ristiriitojen määrä lisääntyyvät.
(lapsen tarpeet ja ajankäyttö)
Tuetaanko kumppania?
13.5.2013
Onko yhteiskuntamme liian yksilökeskeinen?
• Osataanko vanhempina konkreettisesti ymmärtää muutos, jonka pikkulapsiperhe-elämä automaattisesti tuo elämään?
Ovatko odotukset liian korkealla?
• Vanhemmat usein kuvaavat, että heillä ei ole kokemusta ja tietoa pienistä lapsista ja vauvoista. Lapsen tarvitsevuuteen ei osata varautua.
erojen taustalla usein vuosien tyytymättömyys ja vaikeus kohdata, puhua vaikeista asioista
• Vietetäänkö perheenä aikaa, ollaanko lasten kanssa ulkona, nautitaanko arjesta?
13.5.2013
Mitä on konkreettinen arki nykypäivän Suomessa?
• Kohdataanko me toista ihmistä, puolisoa, lasta?
• Katsotaanko puolisoa tai lasta silmiin, kun keskustellaan?
• Ruokaillaanko ja keskustellaanko yhdessä, vai onko välikappaleena aina joku kolmas,
tietotekninen väline?
–Ipad
–tietokone –puhelin
–SOME: Facebook, Twitter
Jos emme kohtaa toisiamme arjessa, ei synny suhdetta, perhettä !
13.5.2013
”Voidaanx taas puhua
niistä Putous- hahmoista?”
• Puhuvatko perheiden jäsenet keskenään?
• Miten perheet ja pariskunnat osaisivat puhua
parisuhteesta, läheisyydestä ja yhteydestä, jos ei konkreettisesti keskustella välttämättä mistään?
–kivaa puhetta, ei tarvitse yrittää niin syvällistä puhetta koko ajan
• Usein pojat erityisesti saattavat elää vain
konemaailmassa perheen tai ystävienkin parissa, tytöt vielä pitävät hieman enemmän yhteyttä myös kasvokkain.13.5.2013
Onko meillä yhteyttä toisiimme puolisoina?
• Tarvitsemme yhteyden toiseen fyysisesti ja psyykkisesti.
Jos ei ole yhteyttä, ei voi syntyä suhdetta.
Jos suhdetta ei ole tai sitä ei huolleta, alamme hakea yhteyttä muualta:
- virtuaalisesti - työpaikalta - tuttavapiiristä
= pois omasta tärkeimmästä, eli rakkaastamme
13.5.2013
Erolapset ydinperheessä?
• Joidenkin ydin- tai uusioperheiden lapset ovat kuten avioero-lapsia, vaikka asutaan saman katon alla:
vientivuorot, vahtivuorot
• Kummallakin vanhemmalla oma siivunsa, jonka hoitavat, mutta kohtaamista
vanhemmuuden tai yksilöiden tasolla ei tapahdu.
• Tunnetason asioiden jakaminen saattaa tapahtua jonkun kolmannen kanssa esim.
työmaailmassa tai sosiaalisessa mediassa.
13.5.2013
13.5.2013
Elätkö sitkuelämää?
Pikkulapsiaika: välivaihe johonkin?
• Elävätkö perheet tässä ja nyt arkea myös pikkulapsiaikana, vai odotetaanko joitain parempaa, jonka pitäisi olla tulossa?
• Vetääkö pariskunnasta toinen puoliso
”Perheen kivirekeä” perässään ja toinen on vain matkustajana?
• Käyttävätkö puolisot toisistaan nimiä
keskustellessaan toisilleen, vai olemmeko aina ”äiti ja isi”?
13.5.2013
Seksuaalisuus
• Seksuaalisuus on kokonaisvaltainen elämänalue, jossa on tärkeää arvostaa omaa itseään ja kehoaan.
• Parisuhteessa läheisyys, arvostus, toisen huomioon ottaminen ja tasa-arvo ovat
pohjana eroottisuudelle ja hyvälle seksuaalisuudelle.
• Molemmilla on vastuu parisuhteen
toimivuudesta, molemmilla vastuu myös seksuaalisuudesta.
13.5.2013
Raskaus- ja
pikkulapsiajan läheisyys
• Vauvan tulo muuttaa kumppanien välistä läheisyyttä.
• Tunnetason läheisyyden heikkeneminen voi vähentää fyysistä läheisyyttä ja
fyysisen läheisyyden heikkeneminen voi vähentää tunnetason läheisyyttä.
uhkana negatiivinen kierre
13.5.2013
13.5.2013
• Parisuhteissa läheisyys ja seksuaalisuus saatetaan laittaa ”hyllylle” raskausaikana ja pikkulapsiaikana:
”Ei sille ole nyt tilaa”
• ei keskustella seksuaalisuudesta:
–tarpeista, toiveista
–toiminnallisista vaikeuksista –erogeenisistä alueista
–synnytyskokemuksista, kivuista
• orgasmi- ja yhdyntäkeskeisyys
Läheisyys ja seksuaalisuus
• Läheisyys, hellyys ja rakastelu lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.
• Läheisyyteen liittyy pelko.
–väärinymmärrykset, puhumattomuus –synnytyksen jälkeiset kivut, kuivuudet –pelko, loukkaantuminen, häpeä,
riittämättömyys, arvottomuuden tunne
= en ole hyvä tällaisenaan
• Haluttomuus on henkilön itsensä määrittelemä tila.
–usein kyseessä parin halujen erilaisuus, määrällisesti tai laadullisesti
13.5.2013
Vai onko SOME tullut
myös sänkykamariimme?
”Ei ole hyvä idea hiplailla kännykkää, kun ollaan menossa nukkumaan. Silloin pitäisi hiplailla jotain aivan muuta”
Anna 11/2013, Sanna Puhto, Minusta tuli hipluleski
13.5.2013
” Joka on pidellyt aaltojen silittämää kiveä kädessään, tietää, että jatkuvilla hyväilyillä on ihmeitä tekevä voima.”
Tommy Tabermann
Puhumalla ja pussaamalla
13.5.2013
Väsytätkö itsesi kulissielämällä?
13.5.2013
Suoritatko ammattia, vanhemmuutta, kumppanuutta, kotia?
Parisuhde ja lapsi ovat projekteja
13.5.2013
Voiko kaikkea hallita ja kontrolloida?
Olemmeko täydellisen elämän vankeja?
Kotona:
• täydelliset äidit, isät, lapset
–superäidin, superisän roolit = tehdään kaikki lasten ehdoilla –luomuruoan vaatimus
–varhaisen vuorovaikutuksen väärinymmärrys = ollaan kokopäivätoimisesti läsnä lapselle
Onko siellä tilaa virheille, epäonnistumisille,
epävarmuudelle, riittävälle olemiselle, ”eineksille”?
• Täydellinen omistautuneisuus vie voimat.
• Elämmekö kertakäyttöperheissä? Eli vaihdetaanko epätäydellinen uuteen, kuin uuteen puhelimeen?13.5.2013
Työmaailmassa:
• Tuotetaan mahdollisimman paljon, mahdollisimman halvalla.
• Pitkät työpäivät ja jatketaan töitä illalla kotona.
• Tulos tai ulos -periaate
• pelko työpaikan säilymisestä
• Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 helmikuussa 231 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten.
• Mikäli pelko toimeentulosta, heijastus heti parisuhteeseen ja perheen hyvinvointiin.
• www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/
13.5.2013
Ristiriidat parisuhteessa ja perheessä
• Jokaiseen ihmissuhteeseen liittyy ristiriitoja.
–Tunnistamalla ja kertomalla omia tarpeita toisilleen kumppanit pitävät yllä läheistä vuorovaikutusta.
• Riidan pelko voi estää omien mielipiteiden ilmaisun ja johtaa etääntymiseen.
• Väkivalta ei kuulu riitelemiseen!
–Tutkimusten mukaan väkivallan mahdollisuus parisuhteessa lisääntyy odotusaikana ja
pikkulapsiperheissä.
13.5.2013
13.5.2013
Elämänhallinnan tasapaino
• Neljän pöydänjalan malli
• Minä itse
• Yhteisöllisyys
• Kumppanuus
• Vanhemmuus
• Ovatko eri elämänalueet tasapainossa vai saako joku kohtuuttoman paljon
painoarvoa toisten kustannuksella?
13.5.2013
Minä itse
• Kuka minä olen
• Saanko toteuttaa itseäni
• Mistä pidän, miten voin
Yhteisöllisyys
• Mihin kuulun
• Tulenko kuulluksi ympäröivässä
maailmassa
• Saanko tukea
13.5.2013
Kumppanuus
• Tulenko kuulluksi tässä suhteessa, hyväksytäänkö minut, arvostetaanko minua
• Onko suhteessa tilaa minun unelmilleni
• Saanko suhteesta voimaa vai viekö se energiaa
13.5.2013
Vanhemmuus
• Onko minulla voimia kasvaa vanhemmaksi
• Nautinko
vanhemmuudesta
• Luottamus, turvallisuus
• Sitoutuminen, arvostus
• Erilaisten halujen yhteensovittaminen
• Avoin puhe
• Molemmat puolisot antavat ja saavat huolenpitoa
• Halu, intohimo, avoimuus seksuaaliselle virittäytymiselle
Toimiva läheisyys
13.5.2013
Toimivan parisuhde- ja perhe-elämän teesit
1. yhteinen aika, tekeminen
PARISKUNTANA sekä PERHEENÄ 2. läheisyys ja seksuaalisuus
parisuhteen osaksi
3. verkostojen hyödyntäminen 4. aikuisen oma aika
13.5.2013
• Parisuhdekriisissä vanhemmat eivät usein pysty huomioimaan lapsiaan. Tutkimuksen mukaan parisuhdeongelmat vaikuttavat
rankasti lasten oireisiin.
• Kokemuksen ja tutkimustiedon mukaan mitä enemmän vanhemmat työskentelevät
yhdessä mahdollisimman hyvän eronjälkeisen vanhemmuuden eteen, sitä paremmin lapset selviävät vanhempien erosta.
13.5.2013
Eroavuxi -palvelu
Miten löytää lapsen etu
vanhempien erotessa?
Ottaako lapsi jonkun roolin vanhempien erotyöskentelyn aikana, mikä vaikuttaa kypsältä ja hyvältä toiminnalta
vanhempien mielestä?
Lapsi voi vanhempien
parisuhdeongelmien vuoksi ottaa itselleen rooleja, jotka vaikuttavat hänen
toimintaansa vielä aikuisenakin.
Lapsi voi ryhtyä huolenkantajaksi, kuuntelijaksi, miellyttäjäksi, mennä
vanhempien väliin riitojen aikana tai valita puolensa.
13.5.2013
Eroavuxi-palvelu
Taustaa:
• Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistossa on tutkittu avioerojen hyviä käytäntöjä.
• Erosovittelija, perhesosiologi Diana Evers kumppaneineen kehitti tutkimuksen ja
aikaisempien aineistojen pohjalta vanhemmille erokoulun.
• Erokoulu on 8 kerran sarja yleisöluentoja vanhemmille. Tämän jälkeen parit
menevät vielä yksityiseen erosovitteluun, missä lapsille omat tapaamiset.
• Väestöliiton tarjoama Eroavuxi-palvelu on kehitetty Belgiassa toteutetun Erokoulu- mallin pohjalta.
13.5.2013
Eroavuxi-työ Väestöliitossa
• Käynnit ovat täysin vapaaehtoisia ja maksuttomia.
• Eroavuxi-palvelu on suunnattu perheille, joissa on ainakin yksi lapsi (pilotointivaiheessa v.2012 alle kouluikäinen lapsi).
• Asiakkaaksi voi hakeutua ajanvarauksen kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä työtekijään.
• Palvelussa tarjotaan vanhempia varten yksi työntekijä, lapsia varten toinen työntekijä:
– aikuisten työntekijät:
Perheverkon koordinaattori, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa ja pari- ja seksuaaliterapeutti Anja Saloheimo
– lasten työntekijä: psykologi Suvi Laru
• Lapsiperheiden eroauttamistyö on oma, erillinen osa Perheverkon nykyistä vastaanottotyötä.
13.5.2013
• käynnit vanhempien, perhe- ja lapsitapaamisia, ei ryhmätilanteita
• Eroavuxi-työn tarkoituksena on antaa vanhemmille lisää voimavaroja haastavaan erotilanteeseen.
• Tarkoituksena on auttaa vanhempia kuulemaan paremmin lapsen tarpeita ja tukea vanhempia mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen erotilanteessa, ajatellen etenkin lapsen etua.
• Työntekijä ei asettaudu kummankaan vanhemman puolelle.
• Käyntien perusteella ei kirjoiteta lausuntoja lapsista eikä aikuisista eikä tehdä juridisia päätöksiä.
• Palvelumuoto ei tarjoa viranomaispalveluja.
• Palvelu ei ole pari- eikä lapsen terapiaa.13.5.2013
Vanhempien tapaamiset
• kontakti sähköpostitse ja puhelimitse
• aluksi yhteisneuvottelu aikuisten työntekijän ja lapsen työntekijän ja molempien vanhempien kanssa.
• yhteis- tai erilliset tapaamiset pääsääntöisesti yhtä aikaa lapsen tapaamisten kanssa
• mahdollinen molempien vanhempien oma verkostotapaaminen
• työskentelyn fokus vanhemmuudessa, ei parisuhteessa
• aikaa varattu aina 1,5 tuntia
13.5.2013
Lasten tapaamiset
• 15 tapaamiskertaa
• Psykologi tapaa perheen kaikki lapsia omilla tapaamisilla.
• Lapsi, joka kykenee verbaaliseen vuorovaikutukseen.
• Käynnin aluksi yhteiskeskustelu vanhempien, lapsen, lapsen työntekijän ja aikuisten työntekijän kanssa.
• oma tapaaminen lapsen kanssa, noin 45 minuuttia, leikkiä ja keskustelua
• fläppitaulun kirjoitus vanhemmille nähtäväksi
• ei terapiaa tai lapsen tutkimusta, vaan lapsen kuulemista13.5.2013
Yhteiskeskustelu
• Loppukeskustelussa käydään läpi jokaisen lapsen
fläppitaulut, asiat, joita ovat halunneet vanhemmilleen viestiä.
• Työntekijät kuvaavat ja kertovat myös tavallisia ja normaaleja eri ikäisten lasten reagointitapoja erotilanteissa.
• kirjallisuusvinkkejä
• tietoa erilaisista ryhmistä, eron liittyvistä palveluista
(Eroseminaarit, lasten ryhmät, Neuvokeskuksen palvelut)
• kirje vanhemmalle (muistilista tärkeistä asioista)
• ohjaus tarvittaessa pari- tai yksilötapaamisiin
13.5.2013
Parisuhde ohi,
vanhemmuus jää
• Huomio lapseen ja vanhemmuuteen!
• Suositus terapiaan ja asioiden
työstämiseen, mikäli sellainen tunne jää työntekijälle.
Mikäli parisuhde jää emotionaalisesti purkamatta, riita voi kyteä pariskunnan välillä pitkään.
13.5.2013
Eron voi tehdä viisaasti
1. Kerro puolisollesi, että haluat eron.
2. Kerro puolisollesi, miksi haluat eron 3. Ota vastaan puolison tunnereaktiot.
4. Neuvotelkaa erosta.
Neuvotteluvaihe voi kestää puolesta vuodesta esim. vuoteen.
Tarvitaan aikaa ja rauhaa.
Mikäli tunteet jäävät käsittelemättä, lapsi kantaa niitä vanhempien välissä.
Lopputuloksen tulisi olla: ”Hyväksyn, että eroamme.”
13.5.2013
Kokemukset
• Vanhemmat ovat antamiensa suullisten sekä kirjallisten palautteiden perusteella olleet hyvin tyytyväisiä Eroavuxi-palveluun.
• Keskiarvo koko palvelulle on vastausten perusteella ollut 4,36 (1 huonoin, 5 paras).
• Suurin osa palveluun osallistuvista
vanhemmista toivoisikin Eroavuxi-palvelua mahdollisuuksien mukaan pysyväksi
työmuodoksi kaikille eroaville perheille.
13.5.2013
” In the good days I’m committed to you In the bad days I’m committed to the
relationship
And in the really bad days I’m committed to the commitment”
ICCFR- seminaari Helsingissä 10.–13.6.2008 Sustaining successful marriages and relationships: dream or reality?
(55th International Conference)
13.5.2013
Lähteet
• De Scheidingsschool, Belgialainen erokoulu-malli
• Kinnunen, U., Koivunen T., Mauno S. (1997) Työn ja perheen vuorovaikutus puolisoiden kokemana. Psykologia, 32 (2), 105–115
• Laru, S. ja Saloheimo, A. (toim.) (2008) Yhdessä eteenpäin – Pieni parisuhdeopas. Väestöliitto ry.
• Perttu, S. (2004) Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 6.
• Pulkkinen, L., Nygren, H. and Kokko K. (2002). Successful Development: Childhood
Antecedents of Adaptive Psychosocial Functioning in Adulthood. Journal of Adult Development, Vol.9, No.4, October 2002.
• Repokari, L. (2008). Transition to parenthood after assisted reproductive treatment: Follow-up study of singleton pregnancies.
• Rowland M., Foxcroft L. Hopman, W. M. and Patel R. (2005): Breatsfeeding and sexuality immediatly post partum. Canadian Family Physician, 51: 1366–1367.
• Salo, S. (2011) Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi: kaksi tutkimusnäkökulmaa.
Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
• Sinkkonen J. (toim.) (2011) Pesästä lentoon.
• THL (2011) Lapsen elatus ja huolto.
• Twenge, J. M., Campbell, W. K., & Foster, C. A. (2003). Parenthood and marital satisfaction: A meta-analytic review. Journal of Marriage and Family, 65: 574–583.
13.5.2013
Kiitos!
13.5.2013
