KORVATORVEN PALLOLAAJENNUS: HELPPO, NOPEA JA TEHOKAS: KYSin hoitotulokset 2012-2019
Harald Kulju Syventävien opintojen opinnäytetyö Lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Kesäkuu 2020
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
Lääketieteen koulutusohjelma Kulju, Harald
Opinnäytetutkielma, 28 sivua, 3 liitettä (5 sivua) Tutkielman ohjaajat:
Professori Löppönen Heikki Erikoislääkäri Iso-Mustajärvi Matti Kesäkuu 2020
1 Tiivistelmä
Avainsanat: Korvatorven pallolaajennus, Korvatorven vajaatoiminta, Korvatorvi (engl.
eustachian tube)
Korvatorven vajaatoiminta (engl. Eustachian tube dysfunction, ETD) on sairaus, jossa korvatorven toiminta on häiriintynyt ja sen seurauksena välikorvaontelo (engl. middle-ear cleft) ei ilmastoidu normaalisti. Välikorvaontelossa tapahtuu kaasujen vaihtoa keuhkojen alveolien kaltaisesti.
Ilmastoitumisen vaikeutuessa alkaa välikorvaonteloon muodostumaan alipainetta, välikorvaonteloon kertyy nestettä, tärykalvo vetäytyy sisäänpäin atelektaattiseksi ja nämä voivat johtaa liimakorvaan (engl. chronic otitis media with effusion). Liimakorva puolestaan aiheuttaa kuulon huononemista. Hankalimmat oireet aiheuttavat usein potilaalle kipua. Suuri paine-ero ulkoilman ja välikorvaontelon välillä voi puolestaan johtaa tärykalvon repeämään.
Korvatorven pallolaajennus (engl. Eustachian tube balloon dilation, ETBD) on vuonna 2010 käyttöön tullut, hoito. Pallolaajennuksessa viedään endoskoopin kanssa näköyhteydessä pallolaajennin nenän ja edelleen nenänielun kautta korvatorveen. Korvatorven rustoista osaa laajennetaan paineistamalla pallo n. 10-12.5 barin paineeseen muutamaksi minuutiksi kerrallaan ja yleensä tehdään kaksi toistoa. Pallolaajennuksen haittavaikutukset ovat lieviä, toimenpide on nopea ja yleensä helppo suorittaa, mutta hoidon pitkäaikaishyödyt ovat vähän tutkittuja. Välineistö on myös kohtuullisen kallis ja toimenpiteen kustannustehokkuus vaatinee lisää selvittämistä.
Tutkimme retrospektiivisesti 33 potilaalla potilasasiakirjatietojen sekä potilaille lähetettyjen kyselyiden avulla korvatorven pallolaajennuksen vaikutusta potilaiden oirekuvaan ja elämänlaatuun. Seuranta-aika toimenpiteen jälkeen vaihteli 4 kuukauden ja 7 vuoden välillä.
Lähetimme potilaille 2 kyselyä, joilla selvitimme potilaiden korvatorveen liittyviä oireita (ETDQ- 7 = Eustachian Tube Dysfunction Questionnaire) ja elämänlaatua (GBI = Glassgow Benefit Inventory). ETDQ-7 kyselyn perusteella 45% vastanneista tulivat oireettomaksi ETD:n suhteen saaden pisteitä alle kliinisesti merkittävänä pidetyn pisterajan (<2.1). 87% vastanneista sai vähintään lievää parannusta elämänlaatuun ja 13% ei kokenut elämänlaadussa muutosta. Yksikään potilas ei kokenut elämänlaadun huonontuneen toimenpiteen seurauksena. Parhaiten korvatorven pallolaajennus lievittää aineistomme perusteella korvatorven vajaatoiminnasta johtuvaan korvakipua. Hyvä vaikutus vaikuttaisi myös olevan korvien paineen tunteeseen sekä tinnitukseen.
Rajallisin vaikutus oli selvästi kuulon alentumaan, korvien tukkoisuuteen sekä hengitystieinfektioiden yhteydessä esiintyviin korvaoireisiin.
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Health Sciences School of medicine
Medicine Kulju Harald
Thesis, 28 pages, 3 appendixes (5 pages) Tutors:
Professor Löppönen Heikki
ENT specialist Iso-Mustajärvi Matti June 2020
2 Abstract
Keywords: Eustachian tube balloon dilation, Eustachian tube dysfunction, Eustachian tube
Eustachian tube dysfunction (ETD) is a condition in which the normal function of the Eustachian tube (ET) is impaired. Due to this impairment the middle-ear cleft (ME) cannot ventilate properly.
Constant gas exchange is ongoing inside the ME, a process similar to ventilation by the alveoli in the lungs. When the ventilation is impaired a negative pressure begins to affect inside the ME, fluid exudate starts collecting, eardrum pulls inwards and becomes atelectatic and this can lead to glue ear (chronic otitis media with effusion). Glue ear by itself leads to hearing loss. The most severe symptom the patient usually suffers is pain. A high pressure difference between the ambient air pressure and the ME pressure can lead to eardrum perforation.
Eustachian tube balloon dilation (ETBD) is a treatment option presented in the year 2010. In this procedure a balloon catheter is inserted into the ET, using an endoscope as visual aid. The catheter is inserted via the nasal cavity to the nasopharynx and into the ET. The cartilaginous part of the ET is then dilated by increasing pressure of the balloon up to 10-12.5 bars for two minutes, and this procedure is repeated. The complications are mild, the procedure is fast and often technically easy to perform but the long-term effects have not been studied considerably. The equipment is quite valuable and more studies are needed to show the cost effectiveness of this procedure.
In this retrospective study 33 patients were evaluated by using patient’s hospital records and by sending to each patient questionnaires to evaluate their current ETD symptoms and the procedures’
effects on their quality of life postoperatively. Our follow-up time varied from 4 months to 7 years.
We sent 2 questionnaires to each patient to measure their current ETD symptoms (ETDQ-7 = Eustachian Tube Dysfunction Questionnaire) and their postoperative quality of life (GBI = Glasgow Benefit Inventory). According to our ETDQ-7 questionnaire results, 45% of the recipients who answered scored under the clinically significant limit of 2.1 points and therefore were no longer suffering from ETD. 87% of the answered had achieved at least mild improvement of quality of life and 13 % noticed no difference of their quality of life. Not a single patient experienced deterioration of the quality of life. The most significant effect we found was pain alleviation caused by ETD. Good effects were also found for a sensation of pressure inside ears and for tinnitus. The most limited effects were to impaired hearing, stuffed ears and ear symptoms onset during a respiratory infection.
Sisällysluettelo
1 Tiivistelmä ………. 2
2 Abstract ………. 3
3 Johdanto ………. 5
3.1 Anatomia ja fysiologia ………. 5
3.2 Tuba Eustachii Dysfunkction (ETD=Korvatorven toiminnan häiriö) ………. 7
4 Materiaalit ja metodit ………... 10
5 Tulokset ………... 11
6 Pohdinta ………... 17
7 Johtopäätökset ……….…... 20
8 Lähteet ………... 21
9 Liitteet ………... 24
3 JOHDANTO
3.1 Anatomia ja fysiologia
Kuva 1 Kuvassa ulko-, väli- ja sisäkorva sekä korvatorven toimintaan vaikuttavat lihakset tensor veli palatini sekä levator veli palatini. Lähde: The American Cleft Palate-Craniofacial Association 1st edition (2018), katsottu 5/2020, https://cleftline.org/wp-content/uploads/2018/12/ACPA_booklet_helpwithhearing_web.pdf [27]
Tuba Eustachii (korvatorvi) on välikorvaontelon ja nenänielun yhdistävä luusta, rustosta ja limakalvosta koostuva putki. Rusto muodostaa n. 2/3 korvatorven pituudesta ja luinen osuus loput.
Korvatorvi on n. 31-44mm pitkä aikuisilla [3, 4] ja vastasyntyneillä n. puolet aikuisen korvatorven pituudesta [5]. Korvatorven vertikaalinen halkaisija kasvaa nenänielua kohti siirryttäessä.
Temporaaliluussa halkaisija on n. 3.5 mm [1] ja pharyngeaalisessa aukossa halkaisija on 6-10 mm [2]. Suurin vertikaalinen halkaisija on 6-7 mm, jota kutsutaan Kirchnerin divertikkulumiksi. Se sijaitsee nenänieluun aukeavan ostiumin takana.
Yli 80%:lla aikuisista on korvatorven kraniaaliosassa n. 0.4-0.5 mm halkaisijan [2] omaava tila, joka on nimetty Rüdingerin turva kanavaksi (Rüdinger Safety Canal) ja se pysyy aina auki [6].
Rüdingerin kanava on osallinen korvatorven ventilaatio funktiossa.
Korvalokerosto koostuu mastoideumin ilmaa sisältävistä lokeroista sekä tympanum ontelosta.
Välikorva sisältää ilmaa ja tuulettuu korvatorven avulla. Korvatorven tehtäviä ovat toimia paineentasaajana ja tuulettajana välikorvalle, poistaa välikorvassa syntyviä eritteitä sekä estää
eritteiden ja tarpeettomien äänien siirtymistä nenänielusta välikorvaan [28]: rhinopharyngeaalista refluksia, mikro-organismirefluksia sekä retrogradista propagaatiota (itse tuotetun puheäänen siirtyminen välikorvaan korvatorven kautta, autophonia) [26]. Korvatorven tehtäviin kuuluu myös paikallinen immuunipuolustus.
Välikorvaonteloon päätyvä kaasu on ihmisen hengitysilmaa. Välikorvaontelon limakalvo on hyvin verisuonitettua ja välikorvaontelossa tapahtuu kaasujen vaihtoa vastaavanlaisesti kuin keuhkojen alveoleissa. Ilmapitoinen mastoidilokerosto ja sen limakalvo on suuren tilavuutensa vuoksi tärkein osa välikorvaontelon kaasujenvaihtoa [25]. Happea (O2) ja typpeä (N2) siirtyy verenkiertoon samalla kuin hiilidioksidia (CO2) siirtyy välikorvaan. Typen absorptio pois välikorvasta laskee sen osapainetta ja näin aiheuttaa alipainetta ulkoilmanpaineeseen verrattuna. Typpi on tärkein tekijä sisäkorvan alipaineen muodostumisessa. [10, 11]
Normaalisti toimiva korvatorvi aukeaa toistuvasti päivän aikana, tiheimmin se tapahtuu hereillä ollessa. Korvatorven aukeamistiheyteen vaikuttavat välikorvassa sijaitsevat kemo- ja baroreseptorit, jotka viestivät paineesta sekä osapaineista autonomiselle hermostolle [12, 13].
Korvatorvi aukeaa n. 1.4 kertaa minuutissa hereillä ollessa, noin 0.5 sekunniksi kerrallaan [14].
Levossa korvatorvi on kiinni.
Kuva 2 Kuvissa ulko-, väli- ja sisäkorva sekä korvatorvi ja kova suulaki halkiolla sekä ilman halkiota. Lihasten levator veli palatini sekä tensor veli palatini, vetosuunta muuttuu suulakihalkion myötä vaikeuttaen korvaroven normaalia aukeamista. Lähde: The American Cleft Palate-Craniofacial Association 1st edition (2018), katsottu 5/2020, https://cleftline.org/wp-content/uploads/2018/12/ACPA_booklet_helpwithhearing_web.pdf [27]
Korvatorven aukeaminen on monimutkainen tapahtuma. Ensin musculus levator veli palatini kiertää (rotatoi) ruston mobiilia distaalista osaa mediaalisesti [15]. Seuraavaksi musculus tensor veli palatini supistuu suoristaen korvatorven anterolateraalista seinää, avaten lumenin väliaikaisesti [16-18].
Mitä oletettavimmin tuban mukoosin kerroksen muovautumista on helpottamassa mukoosista kerroksesta erittyvä surfaktantti, esim. koirilla tehdyssä tutkimuksessa löytyi surfaktanttia [19]
Korvatorven supistuessa takaisin kiinni, poistuu välikorvaan erittynyt aine pumppausmaisesti nenänieluun. Tätä prosessia on myös edesauttamassa värekarvatoiminta [10, 11].
3.2 Tuba Eustachii Dysfunction (ETD=Korvatorven toiminnan häiriö)
Dysfunktiolla ei tarkoiteta anatomista epämuodostumaa tai ulkoista obstruktiota kuten kasvainten massasta johtuvia muutoksia. Dysfunktion oireet syntyvät pääosin korvan sisäisen paineen vaikutuksesta.
Dysfunktiolla tarkoitetaan toiminnan häiriötä missä tahansa korvatorven toiminnan vaiheessa:
aukeamisvaiheessa, laajenemisvaiheessa tai sulkeutumisvaiheessa. Se voidaan jakaa kahteen alaluokkaan:
1. Obstruktiivinen dysfunktio:
a. Sisältäen mukoosin ja submukoosin ödeeman, inflammaatiot ja infektiiviset aiheuttajat.
2. Dynaaminen dysfunktio:
a. Sisältäen tilat jotka vaikuttavat korvatorven normaaliin toimintaan tarvittavien lihasten toimintaan ja tilat jotka liittyvät paineen tai kaasujen pitoisuuksia aistivien reseptorien toimintahäiriöihin.
Tässä tutkimuksessa keskitytään tuban aukeamisvaiheen dysfunktioon. Tuban sulkeutumisen dysfunktiosta käytetään nimitystä Patulous Eustachian Tube (PET, avoin korvatorvi, tuba aperta).
Dysfunktiota voi aiheuttaa moni tekijä, kuten esimerkiksi epiteeliä tai rustoa affisioivat infektiot tai inflammaatiot. Yhtenä mahdollisena altistavana tekijänä pidetään Ostmannin rasvapatjan häviämistä iän tai laihdutuksen myötä [20]. Tästä ei kuitenkaan ole hyvää tutkimusnäyttöä, sillä kaikilla ikääntyvillä ei oireita ole. Aukeamisvaiheen dysfunktion tärkein ja oireita aiheuttava vaikutus on välikorvan alipaine, joka voi riittävänä vetää tärykalvoa sisäänpäin koveraksi ja kerryttää nestettä ympäröivistä kudoksista välikorvaan [7] ja johtaen kroonistuessaan
liimakorvaan. Oireita ovat mm. kipu, paineen tunne korvassa, tinnitus ja väliaikainen kuulon alenema [8]. Oireita esiintyy luonnollisesti enemmän ja vaikeampina ammateissa, joissa altistutaan paineen vaihteluille, kuten esimerkiksi lentäjillä tai sukeltajilla.
ETD konservatiivisia hoitoja ovat pääosin nenästeroidit sekä antihistamiinit, joiden toimivuus on kuitenkin epävarmaa. Invasiivisina hoitoina on käytetty paineen tasausta tärykalvon kautta parasenteesillä tai tärykalvon putkituksella. Vuonna 2003 esitettiin laser tuboplastia hoitomuoto, joka on minimaalisesti invasiivinen [22]. Vuonna 2010 esitettiin uusi hoitomuoto, myös minimaalisesti invasiivinen, korvatorven pallolaajennus (Eustachian tube balloon dilation eli ETBD) [9].
Laser tuboplastiassa ablanoidaan laserilla korvatorven nenänielun puoleista rustoisen osan peittävää limakalvokerrosta. Sedlmaier B. et al. vuonna 2009 raportoi 38 potilaan yhden vuoden seurantatutkimuksessa 68,4% hyötyneen toimenpiteestä. Huomattavin hyöty tuli potilaille joilla oli diagnosoitu krooninen liimakorvatauti. Tulokset olivat pysyviä vielä vuoden kuluttua. [23].
ETBD toimenpiteessä puolestaan korvatorven rustoista osaa laajennetaan viemällä täytettävä katetri korvatorveen.
Jolien M et al. [8] raportoi kokooma-artikkelissaan kaikkiaan 1830-1881 potilaalla ETBD toimenpiteen (51 potilaasta ei tietoa oliko operaatio uni- vai bilateraalinen) tuloksista.
Haittavaikutukset olivat vähäisiä, 36 kpl lieviä, 1 kpl vaikeita. Lievistä suurin osa (20) oli diffuusia pintavauriota (crush injury) tai paikallista verenvuotoa. Vaikea haittavaikutus oli hemotympanum, jonka lievittämiseksi tarvittiin myringotomia. Tutkimuksen johtopäätöksistä selviää, että ETD oirekuva helpotti kaikissa 15:ssa tutkimuksessa joita tarkasteltiin. Täten aiempien tutkimusten perusteella ETBD vaikuttaa olevan toimiva hoitomuoto.
Niin kutsuttua kultaista standardia hoitomuodoista ei ole kuitenkaan vakiintunut.
Kuvat 3 & 4 kuvaavat toimenpiteen suoritusta.
Kuva 3 [29]
Pallolaajennin korvatorven rustoisessa osassa. Pallo on vielä tyhjänä. Lähde: Sudhoff HH, Mueller S.
Treatment of pharyngotympanic tube dysfunction. Auris Nasus Larynx (2017), http://dx.doi.org/10.1016/j.anl.2017.07.001
4 MATERIAALIT JA METODIT
Tämä tutkimus on retrospektiivinen potilasasiakirjoihin sekä oirekyselyihin perustuva tutkimus.
Tutkimukselle on myönnetty KYSin organisaatiolupa (NRO 5551866), jonka nojalla kerättiin KYS potilastietojärjestelmästä toimenpidekoodilla DGW00 potilaat takautuvasti vuodesta 2010 lähtien. Potilasmäärä oli kaikkiaan 33 potilasta. Potilaiden sairauskertomuksista kerättiin tietoja toimenpiteen indikaatioista, toimenpiteen suorituksesta sekä seurantakäyntien kirjauksista.
Tämän lisäksi toimenpiteessä olleisiin henkilöihin otettiin yhteyttä kirjeitse ja pyydettiin heitä täyttämään kaksi tutkimuskaavaketta, ETDQ-7 (Eustachian tube questionnaire) ja GBI (Glasgow benefit inventory) (liite 1 ja 2). ETDQ-7 on korvatorven toimintaa kuvaava 7 kysymyksen oirekysely ja GBI on yleisesti korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla käytetty postoperatiivinen elämänlaatukysely eikä sen käyttö ole rajattu vain korvatorven pallolaajennuksen postoperatiiviseen arviointiin.
Kuva 4 [29]
Pallolaajennin korvatorven rustoisessa osassa. Pallo on ilmalla täytettynä. Huomattavaa, että laajennin ei ole vietynä luiseen istmukseen asti. Lähde: Sudhoff HH, Mueller S. Treatment of pharyngotympanic tube dysfunction. Auris Nasus Larynx (2017), http://dx.doi.org/10.1016/j.anl.2017.07.001
Potilaat jaettiin 3 eri ryhmään Suomen Korvakirurgiyhdistyksen määrittelemien toimenpiteen indikaatioiden perusteella:
1. Vaikeat ja pitkäkestoiset tuuban vajaatoiminnan oireet aikuisilla 2. Paineentasausongelmat nopeaan paineen vaihteluun liittyen aikuisilla 3. Toistuvasti hoidettu liimakorva aikuisilla
Tilastollisessa analyysissä käytettiin SPSS sekä R-studio ohjelmia. Ryhmien välisiä eroja testattiin Kruskall-Wallis ja Mann Whitney U testeillä sekä korrelaatiota arvioitiin Pearsonin korrelaatiotestillä. Tilastollisesti merkitsevänä tuloksena pidettiin kun p < 0,05.
5 TULOKSET
Potilaiden keski-ikä oli 37,1 vuotta, (mediaani 37 vuotta, ikäjakauma oli 14-73 vuotta). Miehiä oli 36%. 18% (6 potilasta) tupakoivat preoperatiivisten sairauskertomuskirjausten perusteella. 55%
(18 potilasta) sairastivat jotain pitkäaikaissairautta. Toimenpide oli bilateraalinen 39%:lle (13 potilasta). Yhden korvan toimenpide tehtiin 33%:lle (11 potilasta) vasemmalle ja 27% (9 potilasta) oikealle. 27%:lla (9 potilasta) toimenpiteen indikaationa olivat vaikeat ja pitkäkestoiset ETD oireet, 18%lla (6 potilasta) indikaationa oli paineentasausongelmat nopeaan paineen vaihteluun liittyen ja lopuilla 55%:lla (18) indikaationa oli toistuvasti hoidettu liimakorva. Taulukossa 1 on kuvattu potilaiden ominaisuuksia. Taulukossa 2 (liitteenä) kuvattu potilaiden oireita ennen operaatiota, liitännäistoimenpiteitä sekä komplikaatioita. Kolmelle potilaalle toimenpide uusittiin, mutta vain 2:sta näistä löytyi sairauskertomuksissa kirjauksia. Tuntemattomasta syystä tietojen keräys-hetkellä yhdestä toimenpiteestä löytyi merkintä vain Orbit leikkaussalijärjestelmästä mutta ei potilasasiakirjoista. Keskimääräinen saliaika (aika jonka potilas oli leikkaussalissa) oli 116 minuuttia (mediaani 96 minuuttia, vaihteluväli 53-264 minuuttia). Saliajan suuri vaihtelu selittyy muilla liitännäistoimenpiteillä, joita tehtiin tehtiin 6 potilaalle (18%).
Seurantatuloksia löytyi vuoden 2015 loppuun asti tiiviimmin järjestettyinä, jolloin 1 viikon kuluttua toimenpiteestä järjestettiin soittoaika ja kontrollikäynti poliklinikalle 1-3kk kuluttua toimenpiteen jälkeen. Hoitokäytäntöjen kehittyessä seurantaa harvennettiin ja vuodesta 2016 lähtien seuranta koostui potilaspuhelusta 1-2kk kuluttua toimenpiteen jälkeen sekä kontrollikäynnistä 6kk toimenpiteen jälkeen. Seuranta-aika vaihteli 4 kuukauden ja 7 vuoden
välillä. Seuranta-ajan mediaani oli 4 vuotta ja 4 kuukautta (keskiarvo 4 vuotta).
Sairauskertomusten merkintöjen perusteella tulokset olivat hyviä: 70%lla (23 potilasta) oli maininta hyvästä lopputuloksesta tai potilaan tyytyväisyydestä nykyiseen oirekuvaansa. 79%ssa (26 potilasta) potilaan mainittiin olevan kliinisesti oireeton korvatorven oireiden suhteen. 6%lla (2 potilasta) seurantakirjauksissa mainittiin, ettei toimenpiteellä ollut vaikutusta potilaanoirekuvaan.
Kahdella potilaalla oli leikkauksella hoidettu synnynnäinen suulakihalkio, jonka voidaan ajatella toimineen altistavana tekijänä korvatorven vajaatoimintaan. Yhdellä potilaalla oli situs inversus, joka voi aiheuttaa runsaasti korvaan liittyviä oireita värekarvatoiminnan häiriintymisen takia.
Toimenpidettä aloitettaessa 29 potilaalla (88%) oli maininta ahtautuneelta vaikuttavista tuba- aukoista. Hoidettavan puolen välikorvan sekä tärykalvon tilaa oli kirjauksissa luonnehdittu normaaliksi vain 6%:lla (2 potilasta).
Kirjeitse suoritettuun kyselyyn vastasi 20 potilasta (70%). Postoperatiiviset ETDQ-7 pisteet olivat keskimäärin 2,4 (mediaani 2,1, vaihteluväli 1-5.9). Taulukossa 3 on kuvattu ETDQ-7 kyselyn tulokset.
GBI:ssä minimipisteet eli maksimaalinen haitta on 18 pistettä ja maksimipisteet eli maksimaalinen hyöty on 90 pistettä. Aineistossamme pisteytyksen mediaani oli 63 (keskiarvo 64,5, vaihteluväli 54-80). Pisteraja 54 on raja-arvo eli tällöin toimenpiteellä ei katsota olevan vaikutusta elämänlaatuun. Skaalasimme pisteytyksen -100 – +100, suurempi arvo kuvastaa suurempaa hyötyä. Pisteytimme muutoksen 20 pisteen välein (taulukko 4). Yksi potilas jätti yhden kysymyksen tyhjäksi, joten hänen vastauksensa tämän kyselyn osalta hylättiin. Huomattavaa on, että yhdelläkään vastanneista pisteet eivät viittaa huonontuneeseen elämänlaatuun. Yhdeksällä prosentilla (3 potilasta) vastanneista toimenpiteen vaikutukset elämänlaatuun olivat muuttumattomat, muiden vastaukset olivat positiivisia. 7 potilasta hyötyi lievästi, 5 jonkin verran, 3 kohtalaisesti ja 4 hyötyi paljon, kuitenkaan yksikään potilas ei saanut maksimaalista hyötyä.
-100 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 80 100
0 0 0 0 0 3 7 5 3 4 0
Taulukko 4. GBI kyselyn tulokset (n=22). Pisteet skaalattuna 20 pisteen välein, potilaiden antamat vastaukset on sijoitettu tälle skaalalle. Negatiivinen tulos tarkoittaa elämänlaadun heikkenemistä, 0 tulos ettei ole tapahtunut muutosta ja positiivinen tulos tarkoittaa elämänlaadun parantuneen.
Pearsonin testillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota ei GBI:n ja ETDQ-7:n tulosten välillä, (r = 0.179 ja P = 0.426).
Kruskal-Wallisin testillä ei toimenpiteen indikaation ja ETDQ-7 (p = 0.876), GBI (p = 0.182), iän (p = 0.138) tai toimenpideajan (p = 0.363) ollut merkitsevää eroa.
Mann-Whitney U testillä ei tupakoinnilla ja iällä (p = 0.222), ETQD-7 (p = 0.696) tai GBI pisteillä (p = 0.91) eikä toimenpideajalla (p = 0.538) ollut merkitsevää eroa.
Mann-Whitney U testin perusteella ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolen ja ETDQ-7, GBI, iän tai toimenpideajan kanssa.
6 POHDINTA
Potilaista kymmenen eli 30% alkuperäisestä aineistosta ja 45% kirjeen palauttaneista toipui ETDQ-7 pisteiden perusteella oireettomaksi korvatorven vajaatoiminnasta, saaden <2.1 pistettä oirekyselyssä. Toimenpiteen aiheuttamaa kliinistä muutosta ETDQ-7 pisteiden perusteella emme voineet arvioida, koska preoperatiivisia pisteytyksiä ei ollut saatavilla.
ETDQ-7 pisteiden perusteella voidaan todeta, että potilaiden oireet ovat lieviä ja vaikeimmillaankin kohtalaisia. Vaikeimmat jäännösoireet vaikuttaisivat liittyvän kuulon huonouteen (mediaani 2, keskiarvo 3), infektioiden yhteydessä ilmeneviin korvaoireisiin (mediaani 2, keskiarvo 2.7) sekä korvien tukkoisuuteen (mediaani 2, keskiarvo 2.6). Kipuoire puolestaan on selvästi matalin (mediaani 1, keskiarvo 1.8). 6 potilasta (26% vastanneista) valitsi kyselyssä kipuoireen vaikeudeksi keskivaikean, kipua ei yksikään potilas kuitenkaan kokenut vaikeana. Toiseksi matalimmat pisteet olivat paineen tunteella (mediaani 2, keskiarvo 2.1) sekä korvien soimisella (mediaani 2, keskiarvo 2.1).
GBI pisteet viittasivat aineistossamme parantuneeseen elämänlaatuun 87%:lla (20 potilasta) kyselyihin vastanneista. On hyvin todennäköistä, että ETD oirekuvakin on helpottanut, mikäli elämänlaatu oli parantunut. Huomattavaa on, että toimenpide ei vaikuttanut aineistossamme huonontavasti yhdenkään potilaan elämänlaatuun. Vain 13%:lla (3 potilasta) vastanneista potilaista ei ollut vaikutusta elämänlaatuun GBI:n perusteella, 30% (7) sai lievää hyötyä, 22% (5) sai jonkin verran hyötyä, 13% (3) kohtalaisesti ja parhaimmillaan mitattu elämänlaatu parani paljon 17%:lla (4). Kukaan ei kuitenkaan saanut maksimaalista hyötyä. On myös mahdollista, että potilaat, joilla tuli haittaa toimenpiteestä eivät vastanneet kyselyyn tehden tuloksistamme positiivisempia kuin mitä ne oikeasti olisivat.
ETDQ-7 ja GBI pisteiden välillä ei todettu merkitsevää korrelaatiota Pearsonin testillä, vaikka näin voisi olettaa. ETDQ-7 on kuitenkin spesifinen korvatorven vajaatoiminnan oireita mittaava kysely ja GBI on laaja elämänlaatua postoperatiivisesti käsittelevä kysely. Tämän voi selittää että korrelaatiota ei näin pienessä aineistossa voi välttämättä saavuttaa.
Keskimäärin seuranta-aika oli 4 vuotta (mediaani 4 v 4kk). Seuranta-aika ei korreloinut GBI:n tai ETDQ-7:n kanssa, joten tässä aineistossa tulokset pysyivät hyvinä aina 7 vuoteen asti.
Huomioitavaa tosin on, että vain 4 potilasta oli 7v seurannassa ja 13 oli yli 5 vuoden seurannassa.
Riskiammatit eivät olleet merkittävästi edustettuja tutkimuksessamme, mahdollisesti johtuen pienestä otannastamme. Lentäjiä ei ollut lainkaan ja vain yksi sukeltaja. Sukeltaja oli sairauskertomuksen kirjausten perusteella toipunut korvatorven suhteen oireettomaksi mutta ETDQ-7 pisteitä oli yhä 2.6, viitaten lievään tuuban vajaatoiminnan oireiluun. GBI:ssä sukeltaja sai 60 pistettä viitaten lievään elämänlaadun hyötyyn. Tämän potilaan toimenpide oli tehty 2013 joten on mahdollista, että oireilu on palannut ajan mittaa ja tämän vuoksi kyselyiden pisteet eivät vastaa seurantakirjausta täydellisesti. On myös mahdollista, että oirekuva on ollut runsaasti hankalampi mutta tätä emme voineet osoittaa ETDQ-7 avulla ilman preoperatiivisia kyselyitä.
Giunta A. A. et al [32] raportoi sukeltajilla tehdyssä kohortti interventiotutkimuksessa (20 sukeltajaa) 75% (15) saaneen hyötyä ETBD:stä ja 50% (10) toipuneen täysin oireettomaksi, kuitenkaan 25% (5) ei saanut lainkaan hyötyä.
Kokonaisväestöön verrattuna terveydenhuollon ammattilaiset ovat yliedustettuina tässä aineistossa (24%). On mahdollista, että terveydenhuollossa työskentelevät ovat paremmin tietoisia hoitomahdollisuuksista ja näin hakeutuvat arvioon herkemmin kuin muu väestö.
Aineiston pitkäaikaissairaudet kuvattu taulukossa 1. Pitkäaikaissairauksien puuttuminen ei vaikuttanut merkitsevästi GBI:n tai ETDQ-7 pisteisiin, näin ollen perusterveys ei ole merkitsevä vaikuttaja toimenpiteen toimivuuteen, ainakaan tässä aineistossa.
Tupakoinnin olisi voinut olettaa olleen yliedustettuna aineistossa, sillä tupakointi altistaa itsessään väli- ja sisäkorvasairauksille [31], lisäksi tupakointi vaikuttaa pysäyttävästi värekarvojen toimintaan [33]. STM tupakkatilaston mukaan vuonna 2018 suomalaisista 20-64 vuotiaista noin 14% tupakoi päivittäin [30], täten tutkimuksen aineiston 18% ei ole kliinisesti merkittävä ero.
Eri indikaatioiden välillä ei ollut merkitsevää yhteyttä GBI:n tai ETDQ-7:n pisteisiin. Indikaation 2 (paineentasausongelmat nopeaan paineen vaihteluun liittyen) olisi voinut olettaa reagoivan
hoitoon hyvin. Osalla potilaista oli asiakirjoissa mainintaa lentämiseen liittyvästä oireilusta mutta kyselyihin ei sisältynyt tähän liittyviä kysymyksiä, joten oireilun helpottaminen lentämisen suhteen jäi tutkimatta.
Sukupuolella tai iällä ei ollut merkitsevää yhteyttä GBI tai ETDQ-7 pisteisiin, näin ollen ETD:tä voidaan pieneen aineistoomme suhteutettuna sukupuoli- sekä ikäneutraalina sairautena.
Neljälle potilaalle tuli jokin komplikaatio. He olivat kaikki yli 50-vuotiaita, tätä nuoremmilla ei todettu komplikaatioita. Komplikaatioiden profiili oli hyvin lievä ja yksikään komplikaatio ei vaatinut jatkotoimenpiteitä. Näin ollen ETBD:tä voidaan pitää hyvin turvallisena toimenpiteenä tässä aineistossa. Myös teknisesti toimenpide on melko yksinkertainen.
Luukkainen V. et al [34] vuonna 2018 julkaisemassa tutkimuksessa ETD oirekuva helpotti jopa 90%:lla potilaista, tutkimuksessa oli käytetty modifioituja kyselyitä, joilla pyydettiin potilaita vertaamaan oirekuvaa preoperatiiviseen vointiin. Tutkimuksessamme 87%:lla potilaista esiintynyt paraneminen voinnissa on yhtäläinen Luukkaisen tutkimuksen kanssa. Paras vaikutus kipuun ja hyvä vaikutus paineen tunteeseen ovat myös linjassa Luukkaisen tutkimuksen kanssa.
ETDQ-7 kyselystä ei ole validoitua versiota suomeksi. Kysely itsessään on yksinkertainen kääntää mutta kääntäjän mukaan sanavalinnoissa tulee hyvin todennäköisesti eroja, mikä voi vaikuttaa kyselyn vertailuarvoon. Validoitu kysely olisi jatkotutkimusten kannalta olennaista tehdä.
Tutkimuksemme heikkouksia olivat runsaasti vaihteleva seuranta-aika, suhteellisen pieni otanta sekä preoperatiivisten strukturoitujen kyselyiden puute. Kyselyiden pisteiden luotettavuutta sekä tarkkuutta huononsi myös suuri ajallinen vaihtelu tutkimuksen ja potilaalle tehdyn toimenpiteen välillä. Elämänlaadun sekä oireiden subjektiivisuus myös huonontavat kyselypohjaisen tiedon luotettavuutta ja tarkkuutta.
Aihe vaatii lisää tutkimusta suuremmilla potilasmäärillä sekä mahdollisesti tarkennetuin kysymyksin esimerkiksi lentämiseen liittyen. Operaatiota edeltävästi potilailta oli otettu CT kuvat mm. arteria carotis internan kulun varmistamiseksi. Jatkossa CT kuvia voisi mahdollisesti
hyödyntää arvioimaan esimerkiksi tiettyjä anatomisia variaatioita tai tuuban mittoja mitkä viittaisivat huonoon tai hyvään hoitoon reagoimiseen. Tutkimusta tulisi myös tehdä toimenpiteen kustannustehokkuuden arvioimiseksi mm. toimenpiteen suorittamista paikallispuudutuksessa.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Korvatoven pallolaajennus (ETBD) on tutkimuksemme perusteella turvallinen toimenpide.
Lisäksi toimenpide on teknisesti yleensä helppo ja nopea suorittaa. Elämänlaadun muutoksen perusteella tämän tutkimuksen potilaat hyötyivät toimenpiteestä. Jopa 87% potilaista hyötyi elämänlaadun paranemisen perusteella. ETDQ-7 oirekyselyn perusteella vastanneista vähän alle puolet tulivat täysin oireettomaksi mutta preoperatiivisten pisteiden puute vaikeuttaa tämän täydellistä arviointia.
ETDQ-7 oirekyselyssä matalimmat oirepisteet tulivat korvakivusta, näin ollen voidaan olettaa toimenpiteen vaikuttavan hyvin varsinkin korvatorven vajaatoiminnasta johtuvaan korvakipuun.
8
LÄHTEET1. Bluestone CD (2005) Eustachian tube: Structure, function, role in otitis media. BC Decker Hamilton
2. Pahnke J (1991) Beiträge zur klinischen anatomie der tuba auditiva. Medizinische Habilitationsschrift, Würzburg
3. Proctor B (1967) Embryology and anatomy of the Eustachian tube. Arch Otolaryngol 86:
503-514
4. Zöllner F, Anatomie, Physiologie, Pathologie und Klinik der Ohrtrompete und ihre diagnostich-therapeutischen Bezienhungen zu allen Nachbarschafterkrankkungen. In:
Zange J (1942) Hals-, Nasen-, Ohrenheilkunde der Gegenwart und ihre Grenzgebiete.
Springer, Berlin.
5. Warwick R, WIlliams PL (1973) Gray's Anatomy. Longman, Edinburgh
6. Rüdinger N. Vergleichende anatomie und Histolgie der Ohrtrompete. JJ Lentner'sche Buchhandlung. München (1870)
7. Schilder AGM, Bhutta MF, Butler CC, HOly C, Levine LH, Kvaerner KJ, Norman G, Pennings RJ, Poe D, Silvola JT, Sudhoff H, Lund VJ (2015) Eustachian tube dysfunction:
Consensus statement on definition, types, clinical presentation and diagnosis. Clin.
Otolaryngol. 40: 407-411
8. Jolien M, Froukje J, Inge S, Jacob R (2017). Treatment of Eustachian Tube Dysfunction with balloon dilation: A Systematic Review. The American Laryngol Rhino and Otol society inc. 00:000-000, 2017
9. Llewellyn A, Norman G, Harden M, Coatesworth A, Kimberling D, Schiler A, McDaid C (2014). Interventions for adult Eustachian tube dysfunction: a systematic Review. Health technol Assess 2014 07;18(46): 1-180
10. Tideholm B. Middle ear cleft pressure. In.: Fibrocatrilaginous Eustachian tube - Middle ear cleft. Ars B, edt Kugler Publications, The Hague, Netherlands. 2003.
11. Pau H, Sievert U. Pressure changes in the human middle ear without opeining the eustachian tube. Acta Otolaryngol 2008;1-5
12. Eden A, Gannon P. Neural control o fmiddle ear aeration. Arch Otolaryngol head Neck Surg 1987; 113(2): 133-137
13. Rockley T, Hawke W. The middle ear as a baroreceptor 1992;112(5): 816-823
14. Mondlain M, Vidal D. Monitorin Eustachian tube opening: Preliminary results in normal subjects. Laryngoscope 1997;107(10): 1414-1419
15. Cantekin E, Doyle W. 1983, Effect of levator veli palatine muscle excision on eustachian tube function. Acta Otolaryngol 1983; 109(5):281-284
16. Honjo I, Okazxaki N. Experimental study of the Eustachian tube function with regard to its related muscles. Acta Otolaryngol 1979;87(1-2): 84-89
17. Honjo I; Ushiro K. ROle of the tensor tympani muscle in Eustachian tube function. Acta Otolaryngol 1983;95(3-4):329-332.
18. Ggadiali S, Swarts J. Effect of tensor veli palatini muscles paralysis on eustachian tube mechanics. Ann Otol Rhinol Laryngol 2003;112(8): 704-711
19. Birken E, Brookler K. Surface tension lowering substance of the canine Eustachian tube.
Anna otol rhinol laryngol 1972;81(2): 268-271
20. Amoodi H, Bance M, THamboo A (2010) Magnetic resonance imagning illustrating change in the ostmann fat pad with age. J Otolaryngol Head neck surg 39: 440-441 21. Timo K, Petri K, Markku K, Onni N, Aila K, Olli-Pekka A. Short-term outcomes of
tonsillectomy in adult patients with recurrent pharyngitis: a randomized controlled trial.
(2013) CMAJ May 14; 185(8): E331-E336.
22. Poe DS, Metson RB, Kujawski O. Laser eustachian tuboplasty: a preliminary report.
Laryngoscope 2003;113(4):583-91
23. Sedlmaier B, Pomorzev A, Haisch A, Halleck P, Scherer H, Goktas O. The improvement of middle ear ventilation by laser ablation of the epipharyngeal eustachian tube: a
prospective study. Laser med sci 2009;24(5):793-800
24. McCoul ED, Anand VK, Christos PJ. Validating the clinical assessment of eustachian tube dysfunction: The eustachian tube dysfunction questionnaire (ETDQ-7).
Laryngoscope 2012;122(5):1137-41
25. Dirckx JJJ, Gaihede M, Jacobsen H, Buytaert JAN, Aernouts JEF. Pressure fluctuations in the normal and intact middle ear and its relation to speed of transmucosal gas
exchange. Ars B (ed) Chronic Otitis Media. Pathogenesis-Oriented Therapeutic Management. Kugler Publications, Amsterdam, The Netherlands 2008, pp 155-170.
26. O’Connor AF, Shea JJ: Autophony and the patulous eustachian tube. Laryngoscope 1981;91:1427-1435
27. The American Cleft Palate-Craniofacial Association. ACPA booklet help with hearing, web pdf version. Katsottu 1.5.2020. https://cleftline.org/wp-
content/uploads/2018/12/ACPA_booklet_helpwithhearing_web.pdf
28. Sadé J, Ar A: Middle ear and auditory tube: middle ear clearance, gas exchange, and pressure regulation. Otolaryngol Head Neck Surg 1997;116:499– 524.
29. Sudhoff HH, Mueller S. Treatment of pharyngotympanic tube dysfunction. Auris Nasus Larynx (2017), http://dx.doi.org/10.1016/j.anl.2017.07.001
30. Tupakkatilasto 2018 STM julkaisu, TilastoraporttiSVT : 44/2019. Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121046603
31. Gaur, K., Kasliwal, N., & Gupta, R. (2012). Association of smoking or tobacco use with ear diseases among men: a retrospective study. Tobacco induced diseases, 10(1), 4.
https://doi.org/10.1186/1617-9625-10-4
32. Giunta, A. A., Liberati, L., Pellegrino, C., Ricci, G., & Rizzo, S. (2019). Eustachian tube balloon dilation in treatment of equalization problems of freediving
spearfishermen. Diving and hyperbaric medicine, 49(1), 9–15.
https://doi.org/10.28920/dhm49.1.9-15
33. DALHAMN T. The Effect of Cigarette Smoke on Ciliary Activity in the Upper Respiratory Tract. AMA Arch Otolaryngol. 1959;70(2):166–168.
doi:10.1001/archotol.1959.00730040172003
34. Veera Luukkainen, Matej Vnencak, Antti A. Aarnisalo, Jussi Jero & Saku T. Sinkkonen (2018) Patient satisfaction in the long-term effects of Eustachian tube balloon dilation is encouraging, Acta Oto-Laryngologica, 138:2, 122-127, DOI:
10.1080/00016489.2017.1384568
9 LIITTEET
Liite 1. ETDQ-7 kyselykaavake [24], joka arvioi kroonisen obstruktiivisen tuba eustachiin dysfunktion oireita.
ETDQ-7 kyselykaavakkeesta ei ole validoitua suomenkielistä versiota, alapuolella on tähän tutkimukseen LK Harald Kuljun tekemä suomenkielelle käännetty versio. Eri kysymysten yhteen lasketut pisteet jaetaan vielä 7:llä ja näin saadaan ETDQ-7 pisteet.
Kuinka paljon alla mainittu oire on häirinnyt sinua viimeisen kuukauden aikana?
Ei juurikaan oiretta
Keskivaikea oire
Vaikea oire
1. Paineen tunnetta korvissa? 1 2 3 4 5 6 7
2. Kipua korvissa? 1 2 3 4 5 6 7
3. Tunne korvien tukkoisuudesta tai ”vedestä korvassa”?
1 2 3 4 5 6 7
4. Korvaoireita flunssan tai nenän sivuontelotulehduksen yhteydessä?
1 2 3 4 5 6 7
5. Ritinä tai pauke korvissa? 1 2 3 4 5 6 7
6. Korvien soiminen/ tinnitus? 1 2 3 4 5 6 7
7. Tunne kuulon alenemisesta/huonoudesta 1 2 3 4 5 6 7
Liite 2. GBI = Glasgow Benefit Inventory = Glasgow kysely (postoperatiivinen elämänlaatukysely) joka on käännetty suomeksi Timo Koskenkorvan et al toimesta [21]. Tekstiä muokattu vastaamaan korvatorven pallolaajennusta.
Elämänlaatukysely tutkittavalle
Sinulle on tehty korvatorven pallolaajennus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Pyydämme sinua arvioimaan toimenpiteen vaikutusta elämänlaatuusi. Ympyröi jokaisesta kysymyksestä yksi vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten tilannettasi.
1. Onko toimenpide vaikuttanut sinun tekemiisi asioihin?
1) Teen paljon vähemmän 2) Teen vähemmän 3) Ei vaikutusta 4) Teen enemmän 5) Teen paljon enemmän
2. Onko toimenpide kaikkiaan parantanut vai huonontanut elämääsi?
1) Huonontanut paljon 2) Huonontanut vähän 3) Ei vaikutusta 4) Parantanut vähän 5) Parantanut paljon
3. Oletko ollut enemmän vai vähemmän optimistinen tulevaisuuden suhteen toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon pessimistisempi 2) Vähän pessimistisempi 3) Ei vaikutusta
4) Vähän optimistisempi 5) Paljon optimistisempi
4. Onko sinulla vähemmän vai enemmän itseluottamusta toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon vähemmän 2) Vähemmän 3) Ei vaikutusta 4) Enemmän 5) Paljon enemmän
5. Oletko tyytymättömämpi vai tyytyväisempi itseesi toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon tyytymättömämpi 2) Vähän tyytymättömämpi 3) Ei vaikutusta
4) Vähän tyytyväisempi 5) Paljon tyytyväisempi
6. Onko sinun vaikeampi vai helpompi olla ihmisten seurassa toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon vaikeampi 2) Vähän vaikeampi 3) Ei vaikutusta 4) Vähän helpompi
5) Paljon helpompi
7. Onko luottamuksesi työsi suhteen vähentynyt vai lisääntynyt toimenpiteen jälkeen?
1) Vähentynyt paljon 2) Vähentynyt hiukan 3) Ei vaikutusta 4) Lisääntynyt vähän 5) Lisääntynyt paljon
8. Oletko enemmän vai vähemmän vaivautunut ihmisten parissa toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon enemmän vaivaantunut 2) Hiukan enemmän vaivaantunut 3) Ei vaikutusta
4) Hiukan vähemmän vaivaantunut 5) Paljon vähemmän vaivaantunut
9. Onko itsetuntosi kohentunut vai vähentynyt toimenpiteen jälkeen?
1) Vähentynyt paljon 2) Vähentynyt vähän 3) Ei vaikutusta 4) Lisääntynyt vähän 5) Lisääntynyt paljon
10. Oletko enemmän vai vähemmän kiusaantunut toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon enemmän kiusaantunut 2) Vähän enemmän kiusaantunut 3) Ei vaikutusta
4) Vähän vähemmän kiusaantunut 5) Paljon vähemmän kiusaantunut
11. Oletko osallistunut vähemmän vai enemmän sosiaalisiin tapahtumiin toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon vähemmän 2) Vähän vähemmän 3) Ei vaikutusta 4) Vähän enemmän 5) Paljon enemmän
12. Oletko enemmän vetäytyvä vai osallistuva sosiaalisissa tilanteissa toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon vetäytyvämpi 2) Vähän vetäytyvämpi 3) Ei vaikutusta
4) Vähän osallistuvampi 5) Paljon osallistuvampi
13. Tuntuuko sinusta, että saat vähemmän vai enemmän tukea ystäviltäsi toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon vähemmän 2) Vähän vähemmän
3) Ei vaikutusta 4) Vähän enemmän 5) Paljon enemmän
14. Tuntuuko sinusta, että saat vähemmän vai enemmän tukea perheeltäsi toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon vähemmän 2) Vähän vähemmän 3) Ei vaikutusta 4) Vähän enemmän 5) Paljon enemmän
15. Tuntuuko sinusta, että on harvempia vai useampia ihmisiä jotka todella välittävät sinusta toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon harvempia 2) Vähän harvempia 3) Ei vaikutusta 4) Vähän useampia 5) Paljon useampia
16. Oletko joutunut käymään vähemmän vai enemmän lääkärin vastaanotolla toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon enemmän 2) Vähän enemmän 3) Ei vaikutusta 4) Vähän vähemmän 5) Paljon vähemmän
17. Oletko toimenpiteen jälkeen sairastunut flunssaan tai muihin hengitystieinfektioihin aiempaa harvemmin?
1) Paljon useammin 2) Vähän useammin 3) Ei vaikutusta 4) Vähän harvemmin 5) Paljon harvemmin
18. Oletko joutunut käyttämään lääkkeitä vähemmän vai enemmän toimenpiteen jälkeen?
1) Paljon enemmän 2) Vähän enemmän 3) Ei vaikutusta 4) Vähän vähemmän 5) Paljon vähemmän
Kysymykset on muokattu vastaamaan korvatorven pallolaajennusta.
Koskenkorva T, Koivunen P, Koskela M, Niemelä O, Kristo A, Alho OP. Short-term outcomes of tonsillectomy in adult patients with recurrent pharyngitis: a randomized controlled trial. (2013) CMAJ May 14; 185(8): E331-E336.
Liite 3. Taulukko 2. Tutkimuksen potilaiden oireet ennen toimenpidettä, toimenpiteeseen liittyneitä komplikaatioita ja liitännäistoimenpiteet jotka tehtiin samanaikaisesti
korvatorven pallolaajennuksen kanssa.
Oireet: Lkm (%)
Kuulonalenema 13 (40 %)
Paineentasausongelmat 6 (18 %)
Toistuvat otiitit 33 (100 %)
Kipu 7 (21 %)
Komplikaatiot: 4 (12 %)
Tihkuvuoto 3 (9 %)
Laseraatio 1 (3 %)
Liitännäistoimenpiteet
Revisio auris 2 (6 %)
Tympanoplastia 2 (6 %)
Myringoplastia 2 (6 %)
Sinus maxillaris punktio 1 (3 %)
Torvaldin kystan resektio 1 (3 %)
