VIRO JA VIROLAISET SUOMEN MEDIASSA Vuoden 2011 printtimediakuva
Tallinnan yliopisto Viestinnän instituutti Kristel Abel
Esta Kaal Valdar Liive Päivi Tirkkonen 24.5.2012
2
SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO ... 3
1 ANALYYSIMETODISTA ... 4
2 TULOKSET ... 5
2.1 Julkaisuajankohta ja viikonpäivä sekä sanomalehtien osuus ... 5
2.2 Artikkeleiden teemat ... 7
2.2.1 Teemojen ja sävyn suhde ... 9
2.2 Ongelmien ja sävyn suhde ... 9
3 KATSAUS TALOUTEEN, POLITIIKKAAN, KULTTUURIIN JA RIKOLLISUUTEEN ... 11
3.1 Talous ... 11
3.2 Politiikka ... 13
3.3 Kulttuuri ... 14
3.4 Rikollisuus ... 16
4 TULOKSET SANOMALEHDITTÄIN ... 18
4.1 Helsingin Sanomat ... 18
4.2 Turun Sanomat ... 19
4.3 Kaleva ... 19
4.4 Aamulehti ... 20
4.5 Keskisuomalainen ... 22
4.6 Etelä-Suomen Sanomat ... 23
4.7 Huvudstadsbladet ... 24
4.8 Kauppalehti, Talouselämä ja Taloussanomat ... 24
4.9 Eri lehdet ... 26
5 YHTEENVETO ... 28
5.1 Tutkimuksen rajoitukset ... 28
LÄHTEET: ... 29
JOHDANTO
Tammikuussa 2011 Suomen Viron suurlähetystön lehdistösihteeri Maarika Saarna-Siiman lähestyi Tallinnan yliopiston viestinnän instituuttia pyynnöllä. Suurlähetystö oli kiinnostunut, miten Suomen media käsittelee Viroa ja virolaisia ja millaisia artikkeleita aiheesta kirjoitetaan. Suurlähetystön vuosittaisen mediaseurannan tuloksena saimme analysoitavaksi 717 artikkelia.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä Viroon ja virolaisiin liittyvistä teemoista ja aiheista Suomen mediassa kirjoitetaan, ja missä sävyssä aiheita käsitellään.
Analysoitavia sanomalehtiä olivat Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Kaleva, Keskisuomalainen, Etelä-Suomen Sanomat, Kauppalehti, Taloussanomat, Talouselämä, Huvudstadsbladet, Aamulehti sekä muutamia artikkeleita lehdistä: Seura, Iltalehti, Hämeen Sanomat, Aamuposti, Suomen sotaveteraaniliitto, Pohjolainen, Apu, Ilkka, Länsi-Uusimaa, Ålandstidningen, Uutispäivä Demari, Metro, StadiON, Verkkouutiset, Nykypäivä, Ilta- Sanomat, Satakunnan Kansa, Maaseudun Tulevaisuus, Vasabladet.
Analyysistä ja raportin kirjoittamisesta vastasivat Tallinnan yliopiston lehtori Päivi Tirkkonen ja Enterprise Estonia (EAS) Suomen edustaja Valdar Liive. Tallinnan yliopiston lehtori Kristel Abel toimi kriittisenä silmäparina sisällön kommentoinnissa ja tutkimusjohtaja Esta Kaal neuvonantajana tutkimusmetodin suhteen.
Valdar Liive on ollut vuodesta 2004 Enterprise Estonia:n Suomen edustaja, vastuualueinaan investoinnit, vienti ja turismi. Liive on Suomalais-Eestiläisen kauppakamarin (2009-2012) ja Suomalais-Eestiläisen kauppayhdistyksen johtokunnan jäsen. Parhaillaan Valdar Liive opiskelee Tallinnan yliopiston viestinnän johtamisen maisteriohjelmassa.
Päivi Tirkkonen on Tallinnan yliopiston viestinnän instituutin lehtori ja kansainvälisten asioiden koordinaattori. Maisterin tutkinto hänellä on Jyväskylän yliopistosta. Tirkkonen kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaa viranomaisten riski- ja kriisiviestinnästä fokuksena sosiaalinen media ja tuomat muutokset toimintaympäristöön. Hän toimii myös freelancer viestintäkonsulttina viestintätoimisto Diverstas Oy:ssä.
Esta Kaal on Tallinnan yliopiston viestinnän instituutin tutkimusjohtaja. Hän on työskennellyt 21 vuoden ajan tutkimusjohtajana Baltian suurimmassa tutkimusyrityksessä TNS Emorissa.
Oman toimen ohella hän on opettanut tutkimusmetodeita Tallinnan yliopistossa, Tallinnan teknillisesä yliopistossa, Tarton yliopistossa ja Tallinnan Markkinointi-instituutissa. Esta Kaalilla on maisteritutkinto kansantaloustieteistä ja viestinnästä Tarton yliopistosta. Vuosina 2000-2011 hän on ollut AQR:n jäsen (Association for Qualitative Research).
Kristel Abel on Tallinnan yliopiston viestinnän instituutin lehtori ja yhteisöviestinnän opintojen johtaja. Hänellä on maisteritutkinto Tarton yliopistosta pääaineena viestintä. Abel on työskennellyt useita vuosia Viron sosiaali- ja terveysministeriön viestinnän neuvonantajana ja Viron poliisissa tiedottajana.
1 ANALYYSIMETODISTA
Tutkimuksessa käytettiin metodina sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysillä on pitkä historia viestinnän, journalismin, sosiologian, psykologian tutkimuksessa (Neuendorf, 2002). Se on tutkimusmetodi, jota käytetään systemaattiseen ja toistettavaan viestinnällisten symbolien tarkasteluun numeerisia arvoja, koodeja käyttäen. Tämän jälkeen data analysoidaan tilastollisia menetelmiä käyttäen. (Riffe, Lacy & Fico, 1998.) Artikkelien analysointi aloitettiin numeroimalla ne juoksevin numeroin. Sen jälkeen jokainen artikkeli luettiin ja koodattiin sisällönanalyysi-metodia käyttäen excel-taulukkoon yhteisesti sovittuja numerokoodeja käyttäen.
Excel-taulukkoon merkittiin seuraavat asiat:
- lehti, jossa artikkeli on julkaistu - otsikko
- julkaisupäivämäärä ja –viikonpäivä - pituus
- toimittajan nimi (jos mainittu)
- teema (esimerkiksi talous, politiikka, kulttuuri)
- sävy (toimittajan perspektiivi aiheeseen, positiivinen, neutraali ja negatiivinen - ongelma (esitettiinkö jutussa esimerkiksi joku yhteiskunnallinen ongelma)
Osa artikkeleista koodattiin kahteen kertaan molempien kirjoittajien toimesta, jotta vältyttiin erilaisilta tulkinnoilta. Ongelmatapauksista keskusteltiin yhdessä mahdollisimman objektiivisen lopputuloksen saamiseksi. Jos täsmälleen sama artikkeli ilmestyi verkossa ja painetussa lehdessä, samaa artikkelia ei analysoitu kahteen kertaan, vaan poistettiin analysoitavien joukosta.
Koodaamisen jälkeen tarkastelimme otsikoiden ja sävyn korrelaatiota sekä analysoimme toisen kerran sisältöä poimimalla teemaa, sävyä tai ongelmaa kuvaavia sitaatteja.
Seuraavassa esittelemme tulokset ensin yleisellä tasolla, sitten teemoittain ja sanomalehdittäin. Raportin lopussa on tulosten yhteenveto sekä tutkimuksen rajoitukset.
2 TULOKSET
Yhteensä 717 artikkelista luonnollisesti eniten oli uutisartikkeleita, 79 % (568 kappaletta).
Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat erialaiset kirja-, elokuva-, näytelmä-, tapahtuma- arvostelut, jotka julkaistiin kulttuuriteeman alla. Tällaisia artikkeleita oli yhteensä 7,9 % (57 artikkelia) kaikista analysoiduista teksteistä. Pääkirjoituksia aiheena Viro ja sen yhteiskunta oli yhteensä 18 %).
Mielipidekirjoituksia oli yhteensä vain 20 kappaletta. Mielipidekirjoituksiksi laskimme kaikki lukioiden lähettämät kirjoitukset Viroa ja virolaisia koskien. Kommentti/vastine-ryhmän alle sijoitimme aiemmin julkaistua artikkelia kommentoivat tekstit sekä vastineet. Näitä oli yhteensä 16 kappaletta. Erikoisartikkelit/ henkilökohtaista kategoriaan sijoitimme artikkelit, jotka toivat esiin toimittajan henkilökohtaisia ajatuksia ja luonnehdintoja. Esimerkkinä tästä Helsingin Sanomissa 6.8.2011 ilmestynyt artikkeli ”Kirjailijoiden pikkuinen saari”, jossa toimittaja kuvaa Abrukan saaren tunnelmaa. Henkilökuvia, artikkeleita, jossa keskityttiin yhden henkilön kuvaamiseen oli yhteensä 13. Erimerkkeinä tästä presidentti Toomas Henrik Ilvestä tai kirjailija Imbi Pajua persoonana ja henkilönä kuvaavat kirjoitukset.
Kuvio 1. Analysoidut artikkelit tyypiteltyinä
2.1 Julkaisuajankohta ja viikonpäivä sekä sanomalehtien osuus
Eniten artikkeleita julkaistiin elo- ja lokakuussa. Elokuussa teemana oli erityisesti Viron uudelleen itsenäistyminen ja siihen liittyvät poliittiset tapahtumat niin Virossa kuin Suomessa. Lokakuussa kirjoitettiin paljon Helsingin kirjamessuista, joiden teemana oli Viro ja jossa maalla oli erikseen oma näyttelyosastonsa. Virolaiset kirjailijat ja heidän teoksensa olivat esillä hyvin Suomen mediassa. Artikkeleista kolmelle ei löydetty varmaa julkaisupäivää,
näin ollen ne eivät ole taulukossa mukana. Alkuvuoden uutisointiin vaikutti todennäköisesti vallankumoukset Egyptissä ja Libyassa, Pohjois-Afrikan levottomuudet sekä maaliskuussa tapahtunut Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus, joka käänsi toimittajien yleisen huomion näihin aiheisiin.
Kuvio 2. Artikkelit jaoteltuina julkaisukuukauden mukaan (N=714)
Eniten artikkeleita julkaistiin tiistaina ja perjantaina, mutta hyvin suurta eroa päivien välillä ei ollut. Myöskään pituuden ja viikonpäivien välillä ei ollut suurta korrelaatiota ja artikkelien teemat ja sävyt jakautuivat myös tasaisesti eri vuodenajoille sekä artikkelien pituuksille.
Kuvio 3. Artikkelit julkaistu viikonpäivittäin (N=711).
Paperiversiona julkaistut artikkelit olivat tutkijoiden käytössä paperikopioina (N=205). Tästä
suurin osa materiaalista. Koodasimme näin ollen kopioidut ja Internetistä printatut artikkelit erikseen. Internetissä julkaistujen artikkeleiden pituus (N=512) vaihteli puolen sivun (yksikkönä A4) ja kahdeksan sivun välillä. Eniten julkaistiin puolen sivun, yhden sivun ja kahden sivun pituisia artikkeleita, yhteensä 80 % artikkeleista sijoittui pituudeltaan tähän väliin (412 kappaletta).
Myös paperilehdistä kopioituja artikkeleja ryhmittelimme saman pituusmitan mukaan (A4) kuin sähköisiä artikkeleita, ei palstamitan mukaan. Ylivoimaisesti eniten paperiartikkeleita oli puolen sivun (71 artikkelia), yhden (53 artikkelia) ja kahden sivun (69 artikkelia) pituisina.
Kuvio 4. Artikkelit sanomalehdittäin (N=717).
Eniten artikkeleita julkaistiin Helsingin Sanomissa (212 artikkelia), seuraavaksi eniten Turun Sanomissa (91 artikkelia), kolmanneksi eniten Kalevassa (80 artikkelia). Aamulehdessä ja Etelä-Suomen Sanomissa julkaistiin molemmissa yli 60 artikkelia (Kuvio 4).
2.2 Artikkeleiden teemat
Eniten kirjoitettiin politiikasta, 22% artikkeleista käsitteli politiikkaa (171 artikkelia).
Erityisesti Viron parlamenttivaalit ja presidentin vaalit olivat otsikoissa. Politiikka-teeman alle sijoitimme myös artikkelit Viron historiasta ja itsenäistymisestä sekä Neuvostoliiton poliittisesta järjestelmästä.
Toiseksi suosituin aihe oli kulttuuri, yhteensä 149 artikkelia. Teeman alla kirjoitettiin paljon Tallinna 2011 kulttuuripääkaupunki-vuodesta, Viron kulttuuritarjonnasta yleensä, virolaisista taiteilijoista ja heidän teoksistaan, kuten kirjamessuista, Sofi Oksasen Puhdistus-näytelmästä sekä musiikista.
Kuvio 5. Artikkelit teemoittain (N=717).
Kolmanneksi eniten artikkeleita ilmestyi teemalla muu talous, yhteensä 19,2 % aineistoista käsitteli taloutta (138 kappaletta). Halusimme erotella tutkimuksessa viennin, investoinnit muista talousaiheista. Muu talous –teeman alle kuuluivat muun muassa aiheet Viron liittyminen euroon, inflaatio, Viron valtiontalouden hyvä tilanne, köyhyysongelma ja virolaisten muutto Suomeen.
Neljänneksi suurin teema rikokset (9,6 % eli yhteensä 69 artikkelia) käsitteli paitsi virolaisten ja suomalaisten tekemiä rikoksia, veropetoksia erityisesti rakennusalalla sekä rattijuopumuksia. Teeman alle kuuluvat myös etsintäkuulutukset ja Suomen ja Viron poliisin yhteistyötä koskevat artikkelit.
Matkailusta kirjoitettiin viidenneksi eniten (63 artikkelia). Teeman alle sijoitimme artikkelit, jossa kirjoitettiin suomalaisten matkailusta ja turismista etenkin Tallinnan alueelle, laivayhtiöiden, erityisesti Tallinkin palveluista, matkailukohteista Virossa sekä yleisesti suomalaisten matkailu kuvaavista ja selittävistä asioista. Osa artikkeleista käsitteli sekä kulttuuria että matkailua. Sijoitimme artikkelit kyseisten teemojen alle sen mukaan, kumpi aihe sai enemmän artikkelissa palstatilaa.
Koulutus-teemaan sisältyvät artikkelit, joissa kirjoitettiin virolaisten kouluttautumisesta Suomessa, Viron yliopistoista ja Tallinnan suomalaisesta koulusta. Terveys-teeman alle sijoitimme artikkelit, jotka kertoivat esimerkiksi kauneusleikkauksista Virossa ja suomalaisten käyttämistä terveyspalveluista sekä suomalaisten röntgen-kuvien tulkinnasta Tartossa.
2.2.1 Teemojen ja sävyn suhde
Kuviossa 6 on näkyvissä artikkelien sävy (positiivinen, neutraali ja negatiivinen) teemoittain.
Yleisesti jokaisesta teemasta kirjoitettiin eniten neutraaleja artikkeleita. Ero positiivisiin ja negatiivisiin lukuihin on hyvin selkeä. Suurin positiivisten artikkeleiden määrä oli teemassa kulttuuri.
Kuvio 6. Artikkelien sävy teemoittain (N=717).
Positiivisesti kirjoitettiin kulttuuritapahtumista, virolaisista taiteilijoista (ks. luku 3.3) . Eniten negatiivisia artikkeleita ilmestyi teemalla terveys. Tämä johtui syksyllä 2011 uutisiin päätyneestä rintaimplantti-ongelmasta, jonka yhteydessä myös Virossa toimivia klinikoita käsiteltiin. Tässä yhteydessä täytyy kuitenkin todeta, että yhteensä terveys-aiheisten artikkeleiden määrä oli pieni, joten negatiivisten osuus on määrällisesti pieni, joskin prosentuaalisesti se näyttää isolle.
2.2 Ongelmien ja sävyn suhde
Artikkeleista analysoitiin mahdollisesti käsitellyt ongelmat. Ne koodattiin viiden eri kategorian mukaan (ks. kuvio 7). Suomen sisäisillä ongelmilla tarkoitettiin esimerkiksi suomalaisesta verotuksesta johtuvia, Suomen sisäisiä ongelmia, joiden yhteydessä kirjoitettiin Virosta. Esimerkkinä tästä artikkelit, joissa pohdittiin tasaverotukseen siirtymisen hyviä, elinkeinoelämää piristäviä puolia. Tasaverotuksen esimerkkimaana oli Viro.
Kuvio 7. Artikkelissa käsitellyt ongelmat (N=717)
Viron sisäisillä ongelmilla tarkoitettiin samalla tavalla maan omia ongelmia, joiden yhteydessä mainittiin Suomi tai suomalaiset. Esimerkkinä artikkelit Viron työttömyydestä ja pienistä palkoista, joiden takia paljon virolaisia on muuttanut Suomeen työn perässä. Myös Neuvostoliiton ajasta periytyneet ongelmat ja niistä kirjoittaminen koodattiin tähän kategoriaan.
Kategoria Suomen vaikutukset Viroon sisälsi artikkeleita esimerkiksi suomalaisista rikollisista, jotka toimivat Virossa tai suomalaisturistien suurta määrä ja vaikutuksia Viron taloudelle.
Vastaavasti Viron vaikutukset Suomeen kategoriaan laitettiin artikkelit, joissa kirjoitettiin virolaisten työntekijöiden vaikutuksista Suomen talouteen ja esimerkiksi rakennusmarkkinoille.
On huomion arvoisaa, että aineistossa oli siis yhteensä 486 artikkelia, jotka eivät käsitelleet mitään yllämainituista ongelmista, vaan olivat niin kutsutusti ”ongelmattomia” artikkeleita.
Yhteensä 231 artikkelia käsitteli ongelmia, suurin osa näistä keskittyi Viron sisäisiin ongelmiin ja haasteisiin. Suurin osa näistäkin artikkeleista oli kirjoitettu neutraalissa sävyssä ilman arviointia tai arvostelua.
3 KATSAUS TALOUTEEN, POLITIIKKAAN, KULTTUURIIN JA RIKOLLISUUTEEN
Koska politiikasta, taloudesta, kulttuurista ja rikollisuudesta kirjoitettiin vuonna 2011 tutkimuksen aineiston mukaan eniten, analysoimme näitä neljää teemaa tarkemmin ja tuomme esille artikkeleita ja teemoja tarkemmin kuvaavia sitaatteja.
3.1 Talous
Talousteemaa käsiteltiin laajalti kaikissa analysoiduissa lehdissä ja siitä kirjoitettiin yhtä paljon sekä positiivis- että negatiivissävytteisiä artikkeleita, molempia 27 kappaletta.
Positiivisia aiheita olivat Helsingin Sanomissa 12.12.2011 ilmestynyt artikkeli ”Viro haastaa Suomen talousmallin”, joka perustui investointipankkiiri Joakim Heleniuksen hyvin positiivisiin lausuntoihin Virosta.
”Virolla on Suomea paremmat mahdollisuudet pärjätä kilpailussa”
”Uskon, että kansa on keskimäärin jopa ylpeää, miten maa selviytyi ja miten se lyhyessä ajassa kävi läpi prosessin, jonka alussa se kuului Euroopan heikoimpiin ja sen jälkeen vahvimpiin talouksiin, sanoo Helenius.”
Kauppalehti kirjoitti 9.12.2011 myös positiivisesti Virosta ja taloudesta otsikolla ”Viro on ottanut etumatkaa”.
”Virossa on päästy tietotekniikan edistämisessä siihen, mistä Suomessa vasta unelmoidaan.”
Kauppalehti nosti Viron liittyvän aiheen kolme kertaa kansiuutiseksi. Talousteemalla kirjoitettiin erityisesti Viron hyvästä yritystoimintaa tukevasta toimintaympäristöstä, verotusjärjestelmän yksinkertaisuudesta, investointeihin kannustavuudesta ja e- järjestelmistä.
”Virossa työntekijät ovat nälkäisiä etenemään urallaan ja tekemään töitä. Valtiotasolla etu on, ettei verojärjestelmään ole lamasta huolimatta koskettu. Se luo uskottavuutta järjestelmän pitkäaikaisuuteen.” Soraisen senior partner Aku Sorainen, Talouselämä online 4.10.2011.
“Viron yhtiötuloverojärjestelmä suosii yhtiön omia investointeja. Kun raha pidetään yhtiön sisällä, sitä ei veroteta.” Juha Hämäläinen, Baltian ja Valko-Venäjän asiantuntija Kauppalehti, 8.9.2011.
“Verokilpailussa Viro on voittaja ja yritystoiminta EU-maassa on tehty helpoksi. Kulttuurisesti maa on tuttu ja asiointikielikin on usein suomi.” Juha Hämäläinen, Baltian ja Valko-Venäjän asiantuntija Kauppalehti, 8.9.2011.
“Viro on hyvin erilainen maa kuin vain viisi vuotta sitten. Jos hallussa on virolainen henkilökortti, voi yrityksen perustaa elektronisesti vain 25 minuutissa.“ Excedean partneri Mikael Orkomies, Kauppalehti 1.12.2011.
Suomen yrittäjät ja yrittäjien organisaatiota suosittelevat Suomen hallitukselle, kuinka estää suomalaisyritysten siirtyminen ulkomaille.
”Moni kokee, että yrityksiltä on viety kasvun kannusteet.” EK:n johtaja Pentti Mäkinen, Kauppalehti 10.11.2011.
”Pitäisi selvitysten sijasta toteuttaa nopeasti t&k-verokannustin, leikkausten sijasta panostaa lisää kansainvälistymiseen ja arvioida uudelleen jo kiinnilyödyt pääoma- ja osinkoverotuksen kiristykset, jotka iskevät keskisuuriin kasvuyrityksiin.” EK:n johtaja Pentti Mäkinen, Kauppalehti 10.11.2011.
Yhtenä talousaiheena oli myös luonnollisesti euron käyttöönotto Virossa.
Erikoisaiheena esiin nousi vienninedistämisyhteistyö Viron ja Suomen välillä. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ja Viron ulkoministeri Urmas Paet tekivät yhteisen vienninedistämismatkan Indonesiaan.
”Alexander Stubb tekee yhdessä Viron ulkoministerin Urmas Paetin kanssa vienninedistämismatkan Indonesiaan.” Kauppalehti online 30.11.2011.
Talouteen liittyvistä negatiivisista aiheista esiin nousivat virolaisten matalat palkat, köyhyys sekä virolaisten muutto Suomeen . Muuttoaiheesta kirjoitettiin sen negatiivisista vaikutuksista Viron yhteiskunnalle tietotaidon kadotessa ja Suomen talouden hyötyessä.
Toisaalta myös nähtiin, että Virossa työttömyysprosentti on laskenut alhaiseksi juuri ulkomaille - erityisesti Suomeen – muuton seurauksena.
”Sosiaalinen hinta on kauhea. Yksinäisyyttä hajoavia perheitä, lapsia ilman isiä. Seuraavaksi Suomeen katoavat kokonaiset perheet. Samalla katoaa virolainen kulttuuri.” Laiva on lastattu bussikuskeilla, kolumni Aamulehdessä 28.1.2011
”Maan (Viron) parhaat työntekijät ovat hyödyntämässä naapurimaan kansantaloutta.”
Kaleva 13.9.2011
Myös negatiivisia kommentteja virolaisista työntekijöistä esiintyi:
”Etelä-Helsingissä Jääkärinkatu 8:ssa rapparit Tapani Jokinen ja Jouni Rantajärvi laskevat, ett heidän ansionsa ovat parisa vuodessa kovan kilpailun vuoksi alentuneet 60 prosenttia.
Heidän mielestään se johtuu virolaisista.” Helsingin Sanomat 9.8.2011
Virolaisen muutto Suomeen ei ollut pelkästään negatiivinen aihe, vaan virolaiset nähtiin Suomessa hyvänä lisätyövoimana.
”Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärin Jaakko Herralan mukaan tänne palkatut ulkomaalaistaustaiset lääkärit ovat yhtä päteviä kuin suomalaisetkin.” Aamulehti 15.8.2011
3.2 Politiikka
Politiikka-teeman alta löytyi neljä pääaihetta, josta kirjoitettiin; presidentin vaalit ja presidentti henkilönä, parlamenttivaalit, Viron uudelleenitsenäistymisen vuosipäivä ja ihmisten kokemukset 20 vuoden takaisista tapahtumista, sekä seitsemän virolaisen pyöräilijän kidnappaus Libanonissa.
Presidentin sekä parlamenttivaaleista kirjoitettiin enemmänkin toteavasti: ”Viro jatkaa vanhalla ladulla” Kaleva, pääkirjoitus 8.3.2011.
”Viron demokratia näyttää vakiintuneen ja kypsyneen. Puoluekenttä ei joudu enää vaali vaalilta täydelliseen uusjakoon, kuten muutamissa muissa Itä-Euroopan uusissa demokratioissa on tapana.”
Parlamenttivaaleihin liittyen kirjoitettiin sekä positiivisesti Viron jatkavasta oikeistoparlamentista ja hallituksesta että negatiivisesti sen ajamasta kovasta kapitalistisesta politiikasta, joka syrjii yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevia, etenkin venäläistä vähemmistöä. Myös naisten pienestä edustuksesta parlamentissa kirjoitettiin.
Aamulehti 6.3.2011. ”Viron politiikka huutaa naisia”.
”Viron politiikan huippu on järkyttävän maskuliininen. Parlamentin puhemies tosin on nainen, mutta hallituksen naisia on mahtunut vain yksi, maan haukutuin ministeri.”
Helsingin Sanomat kirjoittaa myös pääkirjoituksessaan 10.9.2011 ”Baltian menestystarinassa piilee myös ristiriita” Viron hyvästä menestyksestä verrattuna toisiin Baltian maihin, Latviaan ja Liettuaan.
”Viro on YK:n inhimillisen kehityksen listalla maailman 34:nneksi paras maa. Se kuuluu siis korkeimman kehitystason ryhmään”
Mutta toisaalta mainitsee myös kehityksen varjopuolen:
”Sosiaaliturvan heikkous ja tuloerojen kasvu on selvityksen (Eesti inimarengu aruanne) mukaan ehkä hyväksytty Baltiassa senkin vuoksi, että väestön etninen jakautuneisuus estää hyvinvointiajatteluun kuuluvan laajan solidaarisuuden syntymistä.”
Turun Sanomat jatkaa samalla linjalla pääkirjoituksessaan 8.3.2011 viitaten parlamenttivaaleihin:
”Äänestäjät eivät porvaripuolueita rankaisseet, vaikka sosiaaliturva on maassa edelleen heikko, työttömyys käynyt korkealla ja Virosta on muutettu leveämmän leivän perään. Osa venäläisvähemmistöstäkin on edelleen vailla kansalais- ja äänioikeutta.”
Presidentin valitsemista kirjoitettiin enemminkin todeten saman presidentin jatkavan virassaan, Aamulehti 30.9.2011: ”Presidentti Ilves valittiin odotetusti jatkokaudelle”.
Uudelleenitsenäistymisen 20-vuotispäivänä aiheesta kirjoitettiin sekä Suomen että Viron näkökulmasta. Virossa elettiin elokuussa 1991 kriittisiä päiviä Neuvostoliitossa tapahtuneen vallankaappauksen seurauksena ja Tallinnassa pelättiin tankkien saapumista kaduille.
Suomessa hallitus oli hankalassa välikädessä, Viron itsenäisyyden tunnustamisen ja Neuvostoliitolle myötämielisen politiikan välillä.
Helsingin Sanomat 21.8.2011: ”Kyynelehtivä Meri ilmoitti Viron pyrkivän itsenäistymään ja toivoi Suomen tukea asialle. Jos huonosti kävisi, Meri perustaisi Viron pakolaishallituksen.
Suojelupoliisi kehotti Merta siirtymään Tukholmaan, ja ulkoministeriössä pohdittiin jopa sitä, pitäisikö Meri karkottaa Suomesta. Mitään ei kuitenkaan tehty. Siihen saattoi vaikuttaa kansalaismielipide. Suomalaiset tunsivat suurta sympatiaa virolaisten itsenäistymispyrkimyksiä kohtaan. Lennart Merestä oli vuosien aikana tullut näiden pyrkimysten symboli. Olisi ollut skandaali, jos hänet olisi hätistelty pois Suomesta.”
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 28.8.2011: ”Suomi ei Ruotsin tavoin tunnustanut Baltian sulautumista Neuvostoliittoon, mutta Baltian kohtalon pitkä virallinen unohtaminen jättää meille oman kunniavelkamme.”
Aamulehden pääkirjoitus 20.8.2011: ”Viron asia on yhä meidän”.
”Viron kansainvälinen asema on nyt vakiintunut, vaikka kaikki entisen isännän edustajat eivät ole vieläkään päässeet yli ”menetyksestään.”.
3.3 Kulttuuri
Kulttuuri-teemasta kirjoitettiin kaikista teemoista ylivoimaisesti eniten positiivisia artikkeleita, 7,3 % ( 53 artikkelia) kaikista tutkimuksessa analysoidusta artikkeleista.
Suurempina teemoina esille nousi etenkin Helsingin kirjamessujen Viro teema. Lisäksi kirjamessuihin liittyen ilmestyi monta artikkelia Viron presidentti Toomas Hendrik Ilveksestä ja hänen uutuusteoksestaan Omalla äänellä ja Vivi Luigin Varjoteatteri-teoksesta. Toomas Hendrik Ilveksen ja Viivi Luikin haastattelujen yhteydessä nousee luonnollisesti vahvasti esiin Viron neuvostohistoria. Muita esiin nousseita aiheita olivat Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuosi ja Sofi Oksasen kirjan pohjalta tehty Puhdistus-näytelmä. Lisäksi ilmestyi kirja- ja teatterikappalearviointeja, jotka liittyivät Viroon tai joiden kirjoittaja oli virolainen.
Kirjamessuja käsiteltiin yleisellä tasolla, virolaista kirjallisuutta esitellen. Artikkeleissa kirjoitettiin Viron kirjallisuuden nykytilasta, virolaisten lukutottumuksista. Toomas Hendrik Ilveksen kirjaa esittelevien artikkelien yhteydessä kirjoitettiin myös itse presidentistä, hänen
”Viron presidentin esseissä puhuu laajalti lukenut, sivistynyt kosmopoliitti, jolle ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat perusarvoja.”
Artikkeleista tulee myös ilmi suomalaisten neuvova-asenne, etenkin suhteessa Viron Venäjän suhteisiin.
”…alkaa muistella (Ilves) tapauksia, joissa suomalaisten diplomaattien ja poliitikkojen opettavaiset neuvot Venäjä-suhteiden hoitamisessa ovat ottaneet häntä aivoon. On kuultu sekä luentoja että läksytystä.” –Aamulehti 30.10.2011
”Suomalaiset ovat joskus olleet liian valmiita neuvomaan heimoveljiään. Ilves viittaa lukuisiin yksittäisiin suomalaisten lausumiin Virosta ja virolaisista.” Helsingin Sanomat 2.10.2011.
Kirjailija Viivi Luik on toinen nimi, joka erityisesti nostettiin esiin kirjamessujen esiintyjistä.
Hänen taitojaan kuvataan esimerkiksi näin:
”Helsingin kirjamessut juhlii tänä vuonna virolaisia tarinoita. Yksi sankareista on ihmeen hieno kertoja Viivi Luik.” –Aamulehti 27.10.2011
Puhdistus-näytelmää käsittelevissä artikkeleissa ei kirjoitettu suoranaisesti Virosta, vaan analysoitiin esimerkiksi New Yorkissa ja Tukholmassa ensi-iltansa saaneita näytelmäohjauksia. Toki virolaisuus tuli esille näytelmän teemaan liittyen, mutta sitä ei itsessään analysoitu. Yhdessä artikkelissa kirjoitettiin virolaisten reaktioista näytelmään, siitä, ettei vastaanotto ole Virossa ollut ainoastaan positiivinen.
”Sofi Oksasen Puhdistus jatkaa maailmanvalloitusta. Virossa – minne näytelmän ja romaanin tapahtumat sijoittuvat – Oksasen teos on herättänyt myös närää. Sitä on syytetty yksipuolisesta Viro-kuvasta ja ryvettämisestä.” Kaleva 25.5.2011
Kulttuuripääkaupunki 2011 –hankkeeseen liittyen kirjoitettiin Tallinnaan tehdyistä uusista nähtävyyksistä ja kulttuuritapahtumista, kuten Lentosatamasta ja kulttuurikilometristä.
Lisäksi esiteltiin Viron uusia, nuoria taiteilijoita ja heidän tuotoksiaan. Helsingin Sanomat esitteli myös kulttuurivuoden menotärppejä kesälle – kulttuuritapahtumia, jotka voisivat suomalaisia matkailijoita kiinnostaa. Listalla mainittiin muun muassa Argentiinalaisen tangon festivaali ja Lyhytelokuvien festivaali.
Viron kulttuuriantia ja osaajia kehuttiin monessa artikkelissa. Esimerkkeinä Aamulehdessä 12.6.2011 ilmestynyt artikkeli ”Virosta tuli huippukuoro”
”Tampereen Sävelen historian parhaisiin kuulunut konsertti sai runsaslukuisen yleisön kiittämään kuoroa seisaalleen nousten.”
Sekä Kalevassa 21.5. 2011 ilmestynyt, pianisti Mihkel Pollia arvioinut artikkeli
”Suurenmoinen Mihkel Poll”
”Nuori virolainen Mihkel Poll osoitti jo ensimmäisestä kadenssista olevansa Tsaikovski- tuntuija.”
Turun Sanomat kirjoitti Arvo Pärtin konserttiin liittyen 6.12.2011: ”Pärtiä pidetään yhtenä aikakautemme arvostetuimmista säveltjistä, ja hänen kulttuuripääkaupunkeihin nivoutuvan teoksensa esittäminen Turussa on erittäin merkittävä tapahtuma koko suomalaisessa musiikkielämässä.” Turku 2011 –säätiön toiminnanjohtaja Cay Sévon.
Virolainen design sai myös kehuja osakseen:
”Näissä töissä näkyy, että virolainen nuori suunnittelu on lopulta hyvin skandinaavista.
Vaalea puu, simppelit muodot ja minimalistisuus ovat vahvoja trendejä uudessa huonekalumuotoilussa, toisaalta vaate- ja asustesuunnittelussa on enemmän värejä ja räväkkyytä.” Turun Sanomat 14.12.2011
Kulttuuri-teeman alla tuotiin esille myös virolaisten yhteiskuntakritiikkiä. Yhtenä esimerkkinä Helsingin Sanomissa 1.6.2011 ilmestynyt artikkeli otsikolla ”Kärsimys on perivirolaista”, jossa haastateltiin Teatteri NO99:n johtajia Tiit Ojasoota ja Ene-Liis Semperiä.
”Oikeistohallitus edustaa linjaa, jonka mukaan pitää kuluttaa enemmän kuin ansaitsee, jotta talous kasvaa. Hallitus voisi edustaa muunkinlaisia arvoja kuin, että on ehdottomasti lomailtava Egyptissä, tai et ole kunnon ihminen.”
”Tilanne Virossa muuttui kaksi vuosikymmentä sitten vähän samanlaiseksi kuin se oli Suomessa pitkään vuoden 1918 jälkeen (sisällissota)…Moni virolainen oli kuitenkin ehtinyt toimia tavalla tai toisella valloittajan palveluksessa tai ainakin myötäjuoksijana.” Virolainen muisti pettää ja valitsee. Ene Mihkelsonin Ruttohauta pohtii Viron traumoja. Kaleva 1.11.2011
3.4 Rikollisuus
Rikollisuudesta Suomessa ja Virossa kirjoitettiin neljänneksi eniten, mutta prosentuaalisesti vain 9,6 % artikkeleista (69 artikkelia) liittyi rikollisuuteen tai sen estämiseen. Ero kolmeen yleisimpään teemaan on siis selkeä. Näistä 79,7 % eli 55 artikkelia olivat neutraaleja sävyltään. Esimerkiksi media kirjoitti Viron ja Suomen poliisin yhteistyöstä Subutex- salakuljetusliigan kiinniottamisessa. Media julkaisi myös etsintäkuulutuksia kadonneista tai rikoksista epäillyistä virolaisista. Rikollisuus-teeman alla kirjoitettiin Eerik-Niiles Krossin liittämisestä Arctic Sea:n laivakaappauksen tilaamisesta ja Venäjän vaatimuksesta saada hänet kuulusteluun. Ampumisvälikohtaus puolustusministeriöissä mainittiin myös muutamassa artikkelissa.
Sävyltään positiivisia rikollisuus-teeman alla julkaistuja artikkeleita olivat Helsingin Sanomissa 23.3.2011 julkaistu artikkeli ”CSI Tallinna nousi Euroopan eliittiin”. Juttu kertoo Viron upouudesta rikoslaboratoriosta, joka on varustettu uusimmalla huipputekniikalla.
Negatiivista uutisointia rikollisuuteen liittyen ihmiskauppaan sekä sakotukseen sekä pyykkibisnekseen. Ihmiskaupan yhteydessä Viro mainitaan lainsäädännön puutteiden vuoksi.
Viro on ainoa Euroopan unionin maa, jolla ei ole lakia ihmiskaupasta.
Helsingin Sanomat, 29.6.2011 ”Viro sai pyyhkeitä ihmiskauppalain puuttumisesta”.
”Yhdysvaltain ulkoministeriö asetti Viron tarkkailulistalleen niiden maiden joukkoon, jotka ovat Yhdysvaltojen mukaan epäonnistuneet taistelussa ihmiskauppaa vastaan.”
Aamulehti 26.3.2011 otsikolla Virolainen rattijuoppo ei joudu maksamaan sakkoja Suomeen.
Artikkelissa kerrotaan, kuinka laissa oleva porsaanreikä mahdollistaa sakkojen maksamatta jättämisen.
”Viron kansalainen voi jättää suomalaisen sakon maksamatta, eikä se perimiseen ole keinoja.”
Palstatilaa keräsi myös uutiset virolaisen pesulafirman talousepäselvyyksistä ja veronkiertoepäilyksistä. Samainen firma pesi monen suomalaisen julkisen alan organisaation pyykit.
”Markkinoita on vallattu halvoilla hinnoilla…Hintaero hämmästyttää kilpailijoita. ”Ei sitä (hintaeroa virolaisen yrityksen ja suomalaisten kilpailijoiden välillä) selitä mikään”, sanoo toimitusjohtaja Timo Lassila Kymen Tekstiilihuollosta. ”Ei Virossa kaikki niin paljon halvempaa ole”. Helsingin Sanomat 4.5.2011.
Keskisuomalainen kirjoittaa samasta asiasta 5.4.2011 otsikolla ”Nyt riitti, päätti Jyväskylä”:
”Luottamus palveluntuottajaan on horjunut ja sopimus irtisanotaan lähiviikkoina kuuden kuukauden irtisanomisajalla.” Jyväskylän kaupungin hankintajohtaja Marjo Laine
4 TULOKSET SANOMALEHDITTÄIN
Kaikissa sanomalehdissä kautta linjan esille nousivat samat teemat ja aiheet, joista kirjoitettiin. Myöskään sävyssä ei ollut suuria eroavaisuuksia, vaan valtaosa artikkeleista oli neutraaleja, tiedottavia luonteeltaan. Kaikissa lehdissä suosituimmiksi teemoiksi nousivat talous, politiikka ja kulttuuri. Alla tulokset esitellään sanomalehdittäin.
4.1 Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat on Suomen suurin tilattava, 7-päiväinen sanomalehti. Vuonna 2011 sen levikki oli 383 361 ja lukijamäärä koko Suomessa 945 000 ja Suur-Helsingissä 459 000.
Helsingin Sanomat on ykköslehti pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, kakkoslehti muissa maakunnissa. (Helsingin Sanomat. Ilmoittajapalvelu, 2012.)
Suurin julkaistujen artikkelien määrä aineistossa oli Helsingin Sanomilla (212 artikkelia).
Näistä 16,5 % (35 artikkelia) oli sävyltään positiivisia, 67,4 % (143 artikkelia) neutraaleja ja 16
% negatiivisia (34 artikkelia). Eniten Helsingin Sanomat kirjoittivat politiikasta, kulttuurista ja talousasioista. Helsingin Sanomissa ilmestyi myös eniten pitkiä artikkeleita ja analyyttisiä artikkeleita Viro-teemalla erityisesti uudelleenitsenäistymisen vuosipäivän ja Helsingin kirjamessujen yhteydessä.
Helsingin Sanomien artikkelien sävy oli valtaosin neutraali (ks. kuvio 8). Määrällisesti eniten positiivisia artikkeleita ilmestyi kulttuuri-teemalla ja eniten negatiivisia muu talous teemalla, jonka alle kuuluivat esimerkiksi virolaisten maahanmuuttajien vaikutukset ja virolaisten lapsiperheiden ongelmat, erityisesti köyhyys
4.2 Turun Sanomat
Turun Sanomat on Turussa ilmestyvä kolmanneksi suurin päivälehti, joka kuuluu viestintäkonserni TS-Yhtymään. Yhtymän päätoimialat ovat kustannustoiminta sekä viestintä- ja painopalvelut. Turun Sanomien levikki oli viime vuonna 103 314. (TS-Yhtymä, 2012.)
Aineistossa oli toiseksi eniten (12,6 % eli 91 kappaletta) Turun Sanomissa julkaistuja artikkeleita. Neutraaleja artikkeleita oli ylivoimaisesti eniten, 72,5 % aineistosta (66 kappaletta). Suurin määrä positiivisia artikkeleita ilmestyi kulttuuriosiossa. Sävyltään negatiivisia oli 91 artikkelista vain kuusi kappaletta, eli hyvin pieni määrä (ks kuvio 9).
Kuvio 9. Turun Sanomissa julkaistujen artikkelien teemat ja sävyt (N=91)
4.3 Kaleva
Oulussa ilmestyvä Kaleva ja seitsemänä päivänä viikossa ilmestyvä päivälehti ja alueensa suurin media. Lehden levikki on 78 216 ja lukijamäärä 184 000. Eniten lukijoita Kaleva kerää 45-64 vuotiaista keskiasteen koulutuksen saaneista ihmisistä (Kaleva. Yritysasikkaat, 2012).
Kolmanneksi eniten artikkeleita oli Kalevassa, yhteensä 11,1 % (80 kappaletta) kaikista artikkeleista julkaistiin kyseisen lehden toimesta. Myös Kalevassa ilmestyneet artikkelit olivat
suurelta osin neutraaleja. Positiivisten artikkelien määrä oli kahdeksan ja negatiivisia artikkeleita oli yhteensä seitsemän (ks. kuvio 10).
Kuvio 10. Kalevassa julkaistujen artikkelien teemat ja sävyt (N=80).
4.4 Aamulehti
Aamulehti on Suomen toiseksi suurin päivälehti, joka ilmestyy seitsemän kertaa viikossa.
Tampereella ilmestyvää lehteä lukee päivittäin 306 000 lukijaa. Levikkialueena on Pirkanmaan maakunta. Aamulehti kuuluu Alma Media –konserniin. (Aamulehti, 2012).
Aamulehdessä ilmestyi 9,3 % (69 artikkelia) kaikista analysoiduista artikkeleista. Yleisimpinä teemoina olivat tutut politiikka, talous ja kulttuuri. Valtaosa artikkeleista oli sävyltään neutraaleja, positiivisia artikkeleita oli 15 ja negatiivisia 17 artikkelia (kuvio 11).
Aamulehdessä ilmestyi Täällä Tallinnasta –juttusarja, jossa toimittaja käsitteli kulttuuri, politiikka ja talousteemoja pitkissä kolumneissa. Kolumnit ilmestyivät otsikoilla ”Viron kulttuuri kuplii ja kuohuttaa” (artikkeli kulttuuripääkaupunki-vuodesta), ”Laiva lastattu bussikuskeilla” (virolaisista työntekijöistä Suomessa), ”Viro ja viina alkavat samalla kirjaimella” (alkoholin kulutuksesta), Laskiaisena lasketaan Viron äänet”
(parlamenttivaaleista), ”Vaimo meni hypnoosiin, ufot Pärnuun” (televisiokanavista ja ohjelmatarjonnasta) ja ”Miljoonasta riittää joka tragediaan” (vaikeasta menneisyydestä).
Kuvio 11. Aamulehdessä ilmestyneiden artikkeleiden teemat ja sävyt (N=67).
4.5 Keskisuomalainen
Keskisuomalainen on Jyväskylässä ilmestyvä päivälehti. Lukijoita Keskisuomalaisella on 169 000. Sähköisen ja paperilehden yhteinen lukijamäärä on 245 000 ja lehden levikki 68 101.
(Keskisuomalainen, 2012).
Kuvio 12. Keskisuomalaisessa julkaistujen artikkelien teemat ja sävyt N=43).
Keskisuomalainen julkaisi viime vuonna yhteensä 43 Viroon ja virolaisiin liittyvää artikkelia (kuvio 12). Lehden teemat eivät poikenneet muista sanomalehdistä, vaan talous ja kulttuuri olivat eniten käsitellyt teemat. Positiivisia artikkeleita löytyi politiikasta, kulttuurista ja taloudesta. Negatiivisia olivat muun muassa pyykkibisnekseen ja rintaimplantteihin liittyneet artikkelit.
4.6 Etelä-Suomen Sanomat
Etelä-Suomen Sanomat on Suomen kahdeksanneksi suurin päivälehti kotikaupunkinaan Lahti. Lukijamäärä on 125 000 lukijaa ja nettolevikki 56 616 kappaletta. Lehden ydinaluetta ovat Lahti, Hollola, Asikkala, Nastola, Orimattila, Artjärvi, Kärkölä, Hämeenkoski ja Padasjoki ja se tavoittaa 70 % näiden kuntien asukkaista. Tutkimusten mukaan Etelä-Suomen Sanomia luetaan 35 minuuttia joka päivä. (Yritysasiakkaan mediatietopalvelu, 2012.)
Etelä-Suomen Sanomissa oli paljon positiivisia artikkeleita suhteessa julkaistujen artikkelien määrään (Kuvio 13). Urheilusta, matkailusta ja kulttuurista kirjoitettiin sävyltään positiivisesti. Erityisesti Viron jalkapallomaajoukkueen menestys EM-kisojen karsintapeleissä keräsi huomiota.
Kuvio 13. Etelä-Suomen Sanomissa ilmestyneiden artikkeleiden teemat ja sävyt (N=62).
4.7 Huvudstadsbladet
Huvudstadsbladet on Suomen johtava ruotsinkielinen päivälehti, joka ilmestyy Helsingissä.
HBL:lla on päivittäin 107 000 lukijaa ja levikki on 46 395 kappaletta. Lehden linja on sitoutumaton ja liberaali. Internet-portaali hbl.fi kerää viikoittain 80 000 vierailijaa. (Fakta om HBL, 2012).
Suomen johtava ruotsinkielinen päivälehti seurasi myös muiden päivälehtien linjaa suosituimmissa teemoissa ja artikkeleiden sävyssä. HBL kirjoitti muun muassa Puhdistuksesta, Viron taloudesta, Neuvostomenneisyydestä, vaaleista ja kirjamessuista neutraalisti tai positiivisesti (Kuvio 14).
Kuvio 14. HBL:ssa ilmestyneet artikkelit ja niiden teemat ja sävyt (N=34).
4.8 Kauppalehti, Talouselämä ja Taloussanomat
Kauppalehden levikki on 68 252 kappaletta ja lukijoita on päivittäin yhteensä 196 000 henkilöä. Kauppalehden aiheita ovat talous, rahamarkkinat ja eri toimialojen ajankohtaiset aiheet. Kauppalehdellä on viikonpäivittäin vaihtuvat teemat. Maanantaina keskitytään toimialauutisiin, tiistaina yrittäjiin, keskiviikon fokuksena on työhön liittyvät asiat, kuten rekrytointi. Torstaisin perehdytään alueellisiin teemoihin ja perjantaina aiheena ovat päättäjien vapaa-aikaan liittyvät aiheet, kuten autot, sijoittaminen ja säästäminen.
(Kauppalehti, 2012.)
Kuvio 15. Kauppalehdessä ilmestyneet artikkelit ja niiden teemat ja sävyt (N=43).
Luonnollisesti suurin osa Kauppalehdessä ilmestyneistä artikkeleista on talous-aiheisia, erityisesti investoinnit kiinnostivat. Kauppalehti kirjoitti investoinneista ja Viron markkinoiden . Artikkeleissa muun muassa verrataan Viroa ja nostetaan esille asioita, joita Suomi voisi tehdä houkutellakseen enemmän sijoittajia maahan (ks. kuvio 15).
Kuvio 16. Talouselämässä julkaistut artikkelit (N=12).
Talouselämä on Pohjoismaiden suurin ja Suomen ainoa talouden viikkolehti. Talouselämän lukija on korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen päättävässä asemassa oleva henkilö. Lehden levikki on 79 406 ja lukijamäärä 178 000. (Talouselämä. Mediakortti, 2012).
Talouselämän artikkelit käsittelivät muun muassa kauppakorkeakoulu EBS:n (Estonia Business School) tuloa Suomeen, suomalaisten yritysten siirtymistä toimimaan Virossa.
Matkailu-teeman alla nousi esiin laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä. Eniten artikkeleita julkaistiin matkailu-teeman alla (kuvio 16).
Kuvio 17. Taloussanomissa julkaistut artikkelit (N=22).
Taloussanomat on ainoa vain verkossa ilmestyvä talousmedia. Lehdellä on viikottain noin 500 000 lukijaa. Tyypillinen lukija on 25-44 vuotias, kaupungissa asuva, korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen ihminen. (Taloussanomat, 2012.)
Taloussanomat kirjoitti yhteensä 22 artikkelia Viroon liittyen (ks. kuvio 17). Aiheita olivat Viron talouskasvu, euroalueeseen liittyminen, suomalaisten yritysten urakat Virossa ja virolaisten työntekijöiden muutto Suomeen. Kaikki artikkelit, yhtä lukuun ottamatta olivat neutraaleja.
4.9 Eri lehdet
Eri lehdet kategorian alla oli artikkeleita monista lehdistä, kustakin pari kappaletta. Osa julkaisusta ei kuulu sanomalehtiin, vaan ovat muun muassa aikakausilehtiä. Tarkempi analyysi ei ole järkevää, koska artikkelien määrä lehteä kohden on niin pieni. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että teemat ja sävy ovat muiden lehtien kansa linjassa (ks. kuvio 18). Seura, Iltalehti, Hämeen Sanomat, Aamuposti, Suomen sotaveteraaniliitto, Pohjolainen, Apu, Ilkka, Länsi-Uusimaa, Ålandstidningen, Uutispäivä Demari, Metro, StadiON, Verkkouutiset, Nykypäivä, Ilta-Sanomat, Satakunnan Kansa, Maaseudun Tulevaisuus, Vasabladet.
Kuvio 18. Eri lehdissä julkaistut artikkelit (N=51).
5 YHTEENVETO
Kaikkiin Virosta kirjoitettiin Suomen mediassa paljon ja laajalla skaalalla. Kirjoitettiin taloudesta, investoinneista, viennistä, politiikasta, urheilusta, kulttuurista, koulutuksesta, matkailusta ja turismista, rikollisuudesta ja terveydestä. Aamulehdessä oli lisäksi erikseen kolumnien sarja Täällä Tallinna, jossa säännöllisin väliajoin käsiteltiin Viroa ja virolaisia.
Kiinnostus oli siis suurta. Artikkeleista ei tullut esille yksi maailmankatsomus tai tietyntyyppiset mielipidevaikuttajat, vaan aiheita käsiteltiin monipuolisesti eri näkökulmista.
Kulttuuri-teemalla artikkeleissa tuli esille positiivinen suhtautuminen Viron kulttuuritarjontaan ja virolaisten taiteilijoiden ammattitaitoon. Talousteemoista esille nousivat investoinnit Viroon, talouskasvu, e-järjestelmät ja työttömyys. Politiikasta uutisointi oli keskittynyt parlamenttivaalien ympärille sekä hallituksen päätöksiin. Euro-alueeseen liittymistä käsittelevissä artikkeleissa kirjoitettiin sekä poliittista että taloudellistaa aspekteista. Rikollisuus-teema oli neljänneksi käsitellyin tutkimusaineistossa. Kategorian alle mahtui sekä positiivisia, neutraaleja että negatiivisia uutisia. Positiivisia olivat Viron ja Suomen poliisin yhteistyö, kehittyneet rikostutkintamenetelmät. Negatiivista huomiota keräsivät ulkomailla saatujen sakkojen maksamatta jättäminen ja ihmiskauppakysymykset.
Suurin osa artikkeleista oli sävyltään neutraaleja, myöskin ne artikkelit, jotka toivat esille jonkun ongelman Viroon ja virolaisiin liittyen. Tämä kertoo siitä, että toimittajat käsittelivät vaikeitakin aiheita neutraalisti ja pyrkivät objektiivisuuteen. Toisaalta voidaan todeta, että toimittajien tehtävä on käsitellä yhteiskunnassa vallitsevia epäkohtia ja siksi negatiivisista aiheista kirjoittaminen on yleisesti toivottavaa, se kuuluu median rooliin. Uutiskriteereitä ovat muun muassa muutos, voimakkuus, yllätyksellisyys, läheisyys. Väitteet siitä, että Viroa koskea uutisointi olisi värittynyttä tai keskittyisi negatiivisiin asioihin ei saa tästä tutkimuksesta tukea. Suurin osa artikkeleista oli neutraaleja, eikä niissä käsitelty Viron tai virolaisten ongelmia. Toinen asia sitten on, millaiset artikkelit jäävät lukijan mieleen. Siihen kysymykseen tämä tutkimus ei etsinyt vastausta.
5.1 Tutkimuksen rajoitukset
Tutkimusta rajoittaa se, ettei siinä otettu huomioon televisiossa, laajemmin Internetissä ja radiossa julkaistuja ja lähetettyjä uutisia tai keskusteluja. Ottamalla mukaan koko mediakentän, analyysistä tulisi kattavampi ja näin myös edustavampi kuva koko Viron representaatiosta suomalaisessa mediassa. Toinen rajoittava tekijä oli se, ettei analyysissä ollut mukana kaikkia suomalaisessa printtimediassa ilmestyneitä artikkeleita, toisin sanoen otanta ei ollut täydellinen.
Mitä tulee tutkimuksesta tehtäviin johtopäätöksiin, tutkimustuloksia olisi hyvä verrata muihin, Suomessa uutisoituihin maihin ja sen kansalaisiin. Kuinka muista maista kirjoitetaan ja miten uutisointi Virosta asemoituu toisiin maihin verrattuna. Näin asiat asettuisivat oikeaan kontekstiinsa, kuinka hyvin Viro on edustettuna Suomen mediassa.
LÄHTEET:
Aamulehti. Yritystiedot. Viitattu 23.5.2012. Saatavilla osoitteessa:
http://www2.aamulehti.fi/yritystiedot/
Helsingin Sanomat. Ilmoittajapalvelu. Viitattu 22.5.2012. Saatavilla osoitteessa:
http://ilmoittajapalvelu.hs.fi/Tutkittua
Huvudstadsbladet. Viitattu 23.5.2012. Saatavilla osoitteessa: http://hbl.fi/om-hbl/fakta
Kaleva. Yritysasiakkaat. Viitattu 14.5.2012. Saatavilla osoitteessa:
http://yritysasiakkaat.kaleva.fi/index.php?210.
Kauppalehti. Mediaopas. Viitattu 12.5.2012. Saatavilla osoitteessa:
http://media.kauppalehti.fi/fi/web/guest
Keskisuomalainen. Yritysasiakkaat. Viitattu 12.5.2012. Saatavilla osoitteessa:
http://www.ksml.fi/yritysasiakkaat/mediatiedot/mediatiedot/969535
Neuendorf, K. A. (2002.) The Content Analysis Guidebook. Thousand Oaks: California.
Riffe, D., Lacy, S. & Fico, F.G. (1998.) Analyzing media messages: Using quantitative content analysis in research. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum.
Talouselämä. Mediakortti. Viitattu 20.5.2012. Saatavilla osoitteessa:
http://www.talouselama.fi/
Taloussanomat. Viitattu 24.5.2012. Saatavilla osoitteessa:
http://www.verkkomediamyynti.fi/?id=verkkopalvelut&sub=taloussanomat TS-Yhtymä. Viitattu 15.5.2012. Saatavilla: http://www.ts.fi/ts-yhtyma/index.html
Yritysasiakkaan mediatietopalvelu. Mediatalo Esa. Viitattu 23.5.2012. Saatavilla osoitteessa:
http://www.mediataloesa.fi/mediatiedot/tekstisivu.tmpl?sivu_id=464
