Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi järjestyksenval- vojista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liitty- viksi laeiksi
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jär-
jestyksenvalvojista annettua lakia. Yksityisis- tä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin, kokoontumislakiin sekä eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turva- toimista ja turvatoimien valvonnasta annet- tuun lakiin ehdotetaan vähäisiä muutoksia.
Esityksen tavoitteena on ajanmukaistaa jär- jestyksenvalvontatoiminnan oikeudellinen sääntely järjestyksenvalvojien ammattitaidon ja turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevi- en oikeusturvan varmistamiseksi. Esityksellä pyritään myös tehostamaan järjestyksenval- vontatoiminnan viranomaisvalvontaa. Esi- tyksen tavoitteena on niin ikään vähentää jär- jestyksenvalvonta- ja vartioimisliiketoimin- nan osin päällekkäistä sääntelyä ja selkiyttää viranomais- sekä järjestyksenvalvojatoimin- nan välistä rajanvetoa. Lisäksi nostettaisiin nykyisin tietyiltä osin yksinomaan asetusta- solla toteutettu sääntely perustuslaissa edelly- tetyllä tavalla lain tasolle.
Tavoitteiden saavuttamiseksi järjestyksen- valvojista annettuun lakiin jo sisältyvistä asi- oista ehdotetaan säädettävän nykyistä yksi- tyiskohtaisemmin. Lakiin ehdotetaan myös lisättäviksi kokonaan uusia säännöksiä käy- tännössä ilmenneiden toiminnallisten tarpei- den vuoksi. Säännökset liittyvät muun muas- sa järjestyksenvalvojan voimankäyttövälinei- siin ja niiden kantamiseen sekä järjestyksen- valvontatoiminnan viranomaisvalvontaan.
Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen uu- distaminen edellyttäisi sisäasiainministeriön määrittämän järjestyksenvalvojan kertaus- koulutuksen suorittamista. Sillä pyrittäisiin varmistumaan erityisesti järjestyksenvalvojan ammattitaidon säilymisestä, koska merkittävä osa järjestyksenvalvojista toimii tehtävissä muuten kuin ammattimaisesti.
Järjestyksenvalvojia, joilla ei ole järjestyk- senvalvojan peruskoulutusta voitaisiin hy- väksyä yksittäisen tilaisuuden ohella myös
saman järjestäjän samassa paikassa järjestä- miin saman luonteisiin tilaisuuksiin enintään kuudeksi kuukaudeksi kalenterivuoden aika- na. Muutoksella pyrittäisiin helpottamaan hallinnollisesti nykyistä menettelyä, jossa ti- laisuuden järjestäjän on edellytetty hakevan poliisilta samalle henkilölle hyväksymisen jokaiseen tilaisuuteen erikseen.
Järjestyksenvalvojakouluttajana toimimi- nen edellyttäisi erillistä viranomaishyväksy- mistä, jonka myöntämisen edellytykseksi säädettäisiin konkreettinen ammattitaitovaa- timus. Ammattitaitovaatimuksella pyrittäisiin parantamaan ja yhtenäistämään järjestyksen- valvo jien koulutusta, joka vaikuttaisi suoraan järjestyksenvalvojien ammattitaitoon ja hei- dän toimenpiteidensä kohteiksi joutuvien oi- keusturvaan.
Järjestyksenvalvojan voimankäyttöväli- neistä ja niiden kantamisesta ehdotetaan nyt säädettäväksi tyhjentävästi lain tasolla. Vo i- mankäyttövälineiden kantamiseen ja kanta- mistapaan liittyvillä säännöksillä vähennet- täisiin voimankäyttövälineiden virheellisestä käytöstä ja voimankäyttövälineiden sieppa- uksista aiheutuvia vaaratilanteita.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annet- tuun lakiin ehdotetuista muutoksista keskei- sin liittyy vartijan voimankäyttösäännöksen muuttamiseen. Sitä ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi pakkokeinolaissa sääde- tyn jokamiehen kiinniotto-oikeuden käyttä- miseen liittyvää vastaavaa säännöstä.
Kokoontumislakiin sisältyvää järjestyksen- valvojien asettamisen mahdollistavaa sään- nöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jär- jestyksenvalvojia voitaisiin asettaa myös yleisötilaisuuden välittömään läheisyyteen ylläpitämään tilaisuuden järjestystä ja turval- lisuutta.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan kahden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta.
—————
SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN P ÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ... 1
SISÄLLYSLUETTELO ... 2
YLEISPERUSTELUT... 3
1. Nykytila ja sen keskeiset ongelmat ... 3
2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ... 6
3. Esityksen vaikutukset ... 12
4. Asian valmistelu...12
5. Lausunnot ...13
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT... 14
1. Lakiehdotusten perustelut... 14
1.1. Laki järjestyksenvalvojista ... 14
1.2. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista...39
1.3. Kokoontumislaki ...41
1.4. Laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimi s- ta ja turvatoimien valvonnasta... 42
2. Voimaantulo... 42
3. Säätämisjärjestys ... 43
LAKIEHDOTUKSET... 45
järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta ... 45
yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta... 52
kokoontumislain 18 §:n muuttamisesta... 53
eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turva- toimien valvonnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta... 54
LIITE ... 55
RINNAKKAISTEKSTIT ... 55
järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamiseksi ... 55
yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta... 73
kokoontumislain 18 §:n muuttamisesta... 76
eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turva- toimien valvonnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta... 77
YLEISPERUSTELUT
1 . N y k y t i l a j a s e n k e s k e i s e t o n g el - m a t
Järjestyksenvalvojista annettu laki (533/1999) tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 1999. Laki oli käytännössä osa kokoontu- misvapautta sääntelevän lainsäädännön ko- konaisuudistusta ja se tuli tästä syystä vo i- maan samaan aikaan kokoontumislain (530/1999) kanssa. Järjestyksenvalvojista annettu laki sisältää säännökset muun muassa järjestyksenvalvojan tehtävistä ja niiden suo- rittamiseen liittyvistä oikeuksista ja velvolli- suuksista, järjestyksenvalvojan toimivaltuuk- sista sekä järjestyksenvalvojaksi hyväksymi- sestä.
Järjestyksenvalvojista annetun lain vo i- maantulon johdosta annettiin myös sisä- asianministeriön määräys järjestyksenvalvo- jalain soveltamisesta (SM-1999-611/Tu-53), jonka voimassaolo on päättynyt 31 päivänä elokuuta 2004. Tämän lisäksi sisäasianminis- teriö on antanut määräyksen järjestyksenval- vojan tunnuksesta (SM-1999 -978/Tu-53), jo- ka on korvattu 15.10.2003 voimaan tulleella sisäasiainministeriön asetuksella järjestyk- senvalvojan tunnuksista (848/2003). Varti- oimis- ja järjestyksenvalvontatehtävässä mu- kana pidett ävästä koirasta annettu sisäasi- ainministeriön asetus (782/2002) sisältää lä- hinnä teknisiä säännöksiä järjestyksenval- vontatehtävässä mukana pidettävän koiran tunnistemerkinnöistä sekä suoritettavaksi edellytettävän tottelevaisuustarkastuksen si- sällöstä.
Järjestyksenvalvojia voidaan asettaa ylläpi- tämään järjestystä ja turvallisuutta yleisiin kokouksiin, yleisötilaisuuksiin, leirintäalueil- le, majoitus- ja ravitsemisliikkeisiin, matkus- taja-aluksille sekä kauppakeskuksiin, liiken- neasemille ja joukkoliikenteen kulkuneuvo i- hin. Järjestyksenvalvojaksi voidaan asettaa tehtävään suostuva henkilö, jolla on poliisin myöntämä voimassa oleva hyväksyminen järjestyksenvalvojaksi. Järjestyksen- valvojaksi hyväksymisen edellytykseksi on säädetty tehtävään edellytettävän sopivuuden lisäksi sisäasiainministeriön määrittämän
koulutuksen hyväksytty suorittaminen. Yksit- täiseen kokoontumislain mukaiseen tilaisuu- teen voidaan hyväksyä järjestyksenvalvojaksi erityisestä syystä myös edellä mainittua ko u- lutusta suorittamaton henkilö. Järjestyksen- valvontatoiminnan harjoittaminen ei edellytä järjestyslain (612/2003) mukaisia toimek- siantoja lukuun ottamatta erillistä elinkeino- lupaa, eikä vastuuhenkilön hyväksymistä.
Tältä osin toiminnan oikeudellinen sääntely poikkeaa esimerkiksi vartioimisliiketoimin- nan sääntelystä.
Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisiä on voimassa nykyisin noin 49 000 kappaletta (lokakuu 2004), jota voidaan pitää esimer- kiksi vartijaksi hyväksyttyjen määrään (noin 11 500 ) verrattuna huomattavan suurena.
Tästä huolimatta etenkin kokoontumislain mukaisten yleisötilaisuuksien järjestäjät ovat tuoneet aika ajoin esille huolensa järjestyk- senvalvojan peruskoulutuksen suorittaneiden järjestyksenvalvojien saatavuuden vaikeudes- ta. Järjestyksenvalvontatehtäviä suoritetaan nykyisin ammattimaisesti lähinnä ravitsemis- liikkeissä ja tietyissä kokoontumislain mu- kaisissa yleisötilaisuuksissa. Järjestyksenval- vontatehtävien suorittaminen liittyykin usein harrastustoimintaan tai lisäansioiden hank- kimiseen. Viimeksi mainitun johdosta huo- mattava osa järjestyksenvalvojaksi hyväksy- tyistä suorittaa järjestyksenvalvontatehtäviä satunnaisesti muutaman kerran vuodessa.
Käytännössä osa järjestyksenvalvojaksi hy- väksytyistä ei suorita ollenkaan järjestyksen- valvontatehtäviä viiden vuoden pituisen hy- väksymisen voimassaoloaikana. Edellä mai- nituilla seikoilla on käytännössä huomattava vaikutus siihen, miten järjestyksenvalvojaksi asetettu pystyy suoriutumaan tehtävistään, etenkin ennalta arvaamattomista ongelmati- lanteista.
Toiminnallisesti tarkasteltuna järjestyksen- valvojista annettu laki on osoittautunut käy- tännössä varsin toimivaksi. Keskeisimmät epäkohdat ovat liittyneet oikeudellisen sään- telyn yleisluontoisuuteen ja tasoon sekä jär- jestyksenvalvojakoulutuksen toteuttamiseen.
Oikeudellisen sääntelyn tason johdosta la-
kiin on jouduttu lisäämään jo aikaisemmin järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen peruut- tamiseen sekä järjestyksenvalvontatehtävissä mukana pidettävään koiraan ja sen tottelevai- suusedellytyksiin liittyvät säännökset. Ky- seisten lisäysten jälkeenkään voimassa oleva laki ei sisällä säännöksiä muun muassa jär- jestyksenvalvojan voimankäyttövälineistä ja niiden kantamisesta.
Sääntelyn yleisluontoisuus on vastaavasti vaikeuttanut etenkin toiminnan viranomais- valvontaa, koska lainsäädäntö ei ole sisältä- nyt toiminnan vi ranomaisvalvontaan eikä valvonnassa edellytettyjen tietojen saantiin liittyviä erityissäännöksiä. Poliisin on ollut myös hankala puuttua tiettyihin moitittavina pidettyihin toimintatapoihin, koska lainsää- däntö ei ole sisältänyt näiltä osin selkeitä toimint aohjeita. Sääntelyn yleisluontoisuus tai sen suoranainen puuttuminen on myös johtanut valtakunnallisesti tarkasteltuna epä- yhtenäisiin toimintatapoihin. Sääntelyn yleis- luontoisuuden vaikutusta järjestyksenvalvo- jakoulutuksen toteuttamiseen käsitellään myöhemmin.
Järjestyksenvalvontatoiminnan keskeisim- mät toiminnalliset epäkohdat liittyvät nykyi- sin lähinnä järjestyksenvalvojakoulutuksen käytännön toteuttamiseen sekä koulutusten sisältöjen huomattavaan laadulliseen vaihte- luun.
Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen edel- lytyksenä olevan koulutuksen järjestäminen sekä sen sisältö on säännelty järjestyksenval- vojalain soveltamisesta annetulla sisäasiain- ministeriön määräyksellä. Määräyksen voi-
massaolo on päättynyt edellä kuvatuin tavoin 31.8.2004. Järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestäjinä voivat toimia kihlakuntien poliisi- laitosten lisäksi ne, joille koulutuksen järjes- tämispaikkakunnan poliisilaitos on myöntä- nyt hyväksymisen koulutuksen järjestämi- seen. Poliisilaitoksen tulee ennen hyväksy- mistä varmistaa, että koulutuksen toteuttaja ja kouluttajina toimivat henkilöt ovat sopivia tähän tehtävään ja että kouluttajilla on riittä- vä ammattitaito koulutuksen antamiseen.
Sääntelyn yleisluontoisuus ja kouluttajille asetettujen konkreettisten ammattitaitovaati- musten puuttumine n on käytännössä johtanut tilanteeseen, jossa lähes kaikille hakijoille on jouduttu myöntämään hyväksyminen koulu- tuksen järjestämiseen. Tilanteen ongelmalli- suutta on lisännyt se, ettei lainsäädännössä ole säädetty tältä osin myöskään kielteisen hallintopäätöksen perusteita. Nykytilanne onkin johtanut siihen, että järjestyksenvalvo- jakoulutuksen järjestämiseen liittyviä hyväk- symisiä on myönnetty huomattava määrä il- man kouluttajien tosiasiallisen ammattitaidon yhtenäistä arviointia. Yksityiskohtaisemman sääntelyn puuttuminen on myös aiheuttanut muita vastaavankaltaisia ongelmia, kuten koulutuksen järjestämiseen liittyvien hyväk- symisten voimassaoloaikojen poikkeamisiin toisistaan. Sisäasiainministeriön keväällä 2004 tekemän selvityksen mukaan järjestyk- senvalvojakoulutuksen järjestämiseen oikeut- tavia hyväksymisiä oli tuolloin voimassa seu- raavasti:
Perus - koulutuksen
järjestäjät
Voimankäyttö - koulutuksen
järjestäjät
Perus - kurssin kouluttajat
Voiman- käyttökurssin
kouluttajat
Etelä-Suomi 199 79 275 202
Länsi-Suomi 130 70 147 74
Itä-Suomi 70 25 69 28
Oulu 44 10 55 13
Lappi 32 10 34 12
YHTEENSÄ 475 194 580 329
Järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestäjinä ja kouluttajina toimivien todellinen lukumää- rä on kuitenkin jonkin verran taulukossa esi-
tettyjä lukuja pienempi, koska koulutuksen järjestämiseen liittyvä hyväksyminen on edellytetty myönnettävän erikseen jokaisen
poliisilaitoksen toimialueella järjestettävän koulutuksen osalta. Koulutuksen järjestäjät ovatkin kokeneet poliisilaitoskohtaisesti ta- pahtuvan hyväksymismenettelyn hallinnolli- sesti raskaana ja lisäkustannuksia aiheuttava- na.
Järjestyksenvalvojakoulutuksen pituus li- sääntyi huomattavasti järjestyksenvalvojista annetun lain voimaantullessa. Muun muassa eduskunnan hallintovaliokunta piti järjestyk- senvalvojista annetun lain säätämiseen johta- neest a hallituksen esityksestä (HE 148/1998 vp) antamassaan mietinnössä (HaVM 33/1998 vp) tuolloin suunniteltua kahden päivän mittaista järjestyksenvalvojan perus- koulutusta liian lyhyenä muun muassa perus - oikeuskysymysten johdosta. Järjestyksenval- vojan koulutukseen kuuluu nykyisin kolmen päivän mittainen peruskurssi, sekä perus- kurssin jälkeen mahdollisesti suoritettavat voimankäyttövälineisiin ja niiden käyttöön sekä ensiapuun liittyvät erityiskurssit. Mo- lemmat erityiskurssit ovat pituudeltaan kak- sipäiväisiä. Käytännössä suurin osa järjestyk- senvalvojaksi hyväksytyistä on suorittanut vain kolmen päivän pituisen peruskurssin.
Järjestyksenvalvojakoulutukset ovat osoit- tautuneet pituuksiltaan varsin oikeasuuntai- siksi. Ongelmaksi on sen sijaan muodostunut se, että useat koulutuksen järjestäjät ovat poikenneet koulutuksille säädetyistä pituuk- sista muun muassa tarpeettoman laajoina pi- dettävien itseopiskelujaksojen johdosta.
Kolmen päivän mittaiseksi määriteltyjä jär- jestyksenvalvojan peruskursseja on järjestet- ty lisäksi hyvin yleisesti kahden päivän aika- na. Tällä on ollut selkeä alentava vaikutus koulutukseen osallistuvien oppimiskykyyn sekä koulutuksen laatuun. Kyseisiin epäko h- tiin on jo pyritty puuttumaan huhtikuussa 2004 vahvistetun entistä yksityiskohtaisem- man järjestyksenvalvojan peruskoulutusko u- lutusaineiston sekä aineistoon sisältyvän ko u- lutuksen toteuttamisohjeen välityksellä. Sa- massa yhteydessä järjestyksenvalvojan pe- ruskoulutusta muutettiin myös sisällöllisesti käytännönläheisemmäksi. Järjestyksenvalvo- jakoulutuksen pituuden osalta on kuitenkin syytä tuoda esille, että esimerkiksi vartijaksi hyväksymisen edellytyksenä oleva vartijan peruskoulutus on pituudeltaan 100 tuntia, vaikka vartijan toimivaltuudet ovat olennai-
sesti järjestyksenvalvojan toimivaltuuksia suppeammat.
Edellä mainitut epäkohdat ovat vaikutta- neet käytännössä suoraan järjestyksenvalvo- jien ammattitaitoon ja heidän kykyynsä sel- viytyä tehtävistään asianmukaisesti. Tämä on korostunut erityisesti normaalia vaativampi- na pidettävien järjestyksenvalvontatehtävien yhteydessä. Esimerkkinä tällaisista tehtävistä voidaan mainita osallistujamääriltään suuret urheiluun tai musiikkiin liittyvät yleisötilai- suudet. Tällaisten tilaisuuksien turvallinen järjestäminen on käytännössä edellyttänyt tarpeettoman paljon poliisin osallistumista kokoontumislakiin sisältyvän periaatteen vastaisesti tilaisuuksien tapahtuma-alueiden järjestyksenpitoluonteisiin tehtäviin.
Kokoontumislain mukaisten yleisötilai- suuksien järjestäjinä toimivat aatteelliset yh- distykset ovat tietyissä tapauksissa kokeneet järjestyksenvalvojien ammattitaitovaatimuk- sista sekä poliisin edellyttämien järjestyksen- valvojien lukumäärästä aiheutuvan heille kohtuuttomia lisäkustannuksia. Tältä osin on syytä todeta, että lainsäädäntö on sallinut myös järjestyksenvalvojan peruskoulutusta suorittamattomien henkilöiden hyväksymisen järjestyksenvalvojiksi yksittäiseen tilaisuu- teen tilaisuuden laadun ja luonteen perusteel- la.
Yksittäiseen tilaisuuteen hyväksyttyjen jär- jestyksenvalvojien ja peruskoulutuksen suo- rittaneiden järjestyksenvalvojien välisen suh- teen arvioimisessa on kuitenkin kysymys ai- na tilaisuuskohtaisesta harkinnasta. Kyseisis- tä seikoista on muun muassa tilaisuuksien ohjelmasisältöjen, järjestämispaikkojen ja -ajankohtien, sekä kohderyhmien eroavai- suuksien johdosta mahdoton säätää tyhjentä- västi oikeusäännöksessä. Esimerkiksi ohjel- masisällöltään samanlainen tilaisuus voisi muodostua tapahtuma-alueen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen kannalta tarkas- teltuna hyvinkin erilaiseksi tilaisuuden järjes- tämispaikan tai -ajankohdan taikka siihen osallistujien johdosta. Tältä osin keskeiseksi viranomaiseksi muodostuu nykyiseen tapaan tilaisuuden järjestämispaikan poliisilaitos, jolle tilaisuuden järjestäjän tulee tehdä muun muassa kokoontumislaissa tehtäväksi edelly- tetty ilmoitus tilaisuuden järjestämisestä.
Poliisi suorittaa ilmoituksen johdosta aina
tapauskohtaisen tilaisuuden järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvän arvi- oinnin, jonka yhtenä osana on asetettavaksi edellytettävien järjestyksenvalvojien määrän sekä heidän ammattitaitovaatimustensa mää- rittäminen kyseiseen tilaisuuteen. Kyseinen toimenpide perustuu kokoontumislakiin, jon- ka mukaan poliisin tulee aina varmistua siitä, että yleisötilaisuus voidaan järjestää turvalli- sesti. Kokoontumislain 17 §:n mukaan tilai- suuden järjestäjä ja tämän lukuun toimivat järjestyksenvalvojat vastaavat ensisijaisesti yleisötilaisuuden turvallisuudesta.
Poliisin toimintaan ja tehtäviin liittyy mah- dollisuus ja toisaalta myös velvollisuus julki- sen vallan käyttöön, jonka johdosta poliisin ja yksittäisen poliisimiehen puolueettomuu- delle ja tasapuolisuudelle asetetaan tavan- omaista korkeammat vaatimukset. Yhteis- kunnallisen asemansa ja valtuuksiensa vuoksi poliisi kuuluukin siihen viranomaisryhmään, jonka toiminnan tulee aina olla erityistä luot- tamusta ja arvostusta herättävää. Tämän luot- tamuksen säilyttämiseksi poliisimiesten tiet- tyihin vapaa-aikanaan suorittamiin tehtäviin onkin suhtauduttava kriittisesti. Tässä arvi- oinnissa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, ettei vapaa-aikana harjoitettava tehtä- vä vaaranna missään olosuhteissa luottamus- ta poliisin puolueettomuuteen tai vaikeuta poliisille taikka poliisimiehelle asetettujen poliisitoimintaan liittyvien velvollisuuksien täyttämistä.
Sisäasiainministeriö onkin antanut 1.7.1999 suosituksen poliisihallinnon virka- miesten sivutoimista, jossa todetaan muun muassa oikeuskäytäntöön vedoten, että polii- simiehiltä kielletyiksi voidaan katsoa sellai- set sivutoimet, joihin liittyviä tehtäviä poliisi on viran puolesta velvollinen valvomaan ja joiden valvontaan liittyvät tehtävät ovat kiin- teästi yhteydessä yksittäisen poliisimiehen virkatehtäviin. Kielletyiksi voidaan katsoa myös erilaiset yleisen järjestyksen ja turvalli- suuden ylläpitämiseen liittyvät tehtävät, joi- den hoitaminen voi edellyttää poliisivaltuuk- siin turvautumista. Sivutoimia koskevassa suosituksessa kielletyistä tehtävistä mainittiin esimerkkeinä muun muassa vahtimestarina, myymäläetsivänä ja vartijana toimiminen.
Sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan poliisilaitokset ovat edellä mainitun suosituk-
sen mukaisesti suhtautuneet varsin kriittisesti poliisimiehen hyväksymiseen järjestyksen- valvojaksi, mutta poliisimiehiä on myös hy- väksytty järjestyksenvalvojiksi.
Viimeksi mainittuun seikkaan vaikuttaa to- siasiallisesti se, että järjestyksenvalvojaksi hyväksymiseen liittyvän asian ratkaisee itse- näisesti kihlakunnan poliisilaitos. Satunnai- sesti tapahtuva järjestyksenvalvojana toimi- minen ei myöskään välttämättä edellytä val- tion virkamieslain (750/1994) 18 §:n mukai- sen sivutoimi-ilmoituksen toimittamista työnantajalle. Tällaisessa tilanteessa työnan- taja ei useinkaan ole edes tietoinen järjestyk- senvalvontatehtävien mahdollisesta suoritta- misesta.
Edellä kuvattua tilannetta ei voida pitää vi- ranomais- sekä järjestyksenvalvontatoimin- nan välisen rajanvedon ja työnjaon sekä yh- tenäisyyden kannalta tarkasteltuna hyväksyt- tävänä. Myös eduskunnan apulaisoikeusasia- mies on 13.5.2004 antamassaan vastauksessa (Dnro 471/4/03) pitänyt tilannetta epätyydyt- tävänä ja edellyttänyt toimenpiteitä tilanteen yhtenäistämiseksi.
2 . E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t
Esityksen tavoitteena on ajanmukaistaa jär- jestyksenvalvontatoiminnan oikeudellinen sääntely järjestyksenvalvojien ammattitaidon ja turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevi- en oikeusturvan varmistamiseksi sekä toi- minnan viranomaisvalvonnan tehostamiseksi.
Esityksellä pyritään myös poistamaan järjes- tyksenvalvonta- ja vartioimisliiketoiminnan osin päällekkäistä sääntelyä. Samalla pyri- tään selkiyttämään viranomais- sekä järjes- tyksenvalvojatoiminnan välistä rajanvetoa.
Lisäksi esityksellä on tarkoitus nostaa nykyi- sin tietyiltä osin yksinomaan asetustasolla to- teutettu sääntely perustuslain 80 §:n edellyt- tämällä tavalla lain tasolle.
Edellä mainittujen tavo itteiden saavuttami- seksi järjestyksenvalvojista annettuun lakiin jo sisältyvistä asioista ehdotetaan säädettävän nykyistä yksityiskohtaisemmin. Tältä osin keskeisiksi muodostuvat etenkin käytännön järjestyksenvalvontatehtävien suorittamista sääntelevät säännökset. Kyseiset säännökset
liittyvät muun muassa järjestyksenvalvojaksi asettamisen edellytyksiin, järjestyksenvalvo- jan toimialueeseen, järjestyksenvalvojakort- tiin ja sen esittämisvelvollisuuteen sekä jär- jestyksenvalvontatehtävissä käytettäviksi edellytettyihin tunnuksiin.
Järjestyksenvalvojista annettuun lakiin eh- dotetaan myös lisättäväksi kokonaan uusia säännöksiä sekä toiminnallisten tarpeiden et- tä perustuslain 80 §:n edellyttämän säädösta- son johdosta. Edellä mainitut säännökset liit- tyvät muun muass a tehtävien suorittamisen edellytyksenä oleviin hyväksymismenettelyi- hin ja hyväksymisten peruuttamisiin, järjes- tyksenvalvojan voimankäyttövälineisiin ja niiden kantamiseen sekä järjestyksenvalvo n- tatoiminnan viranomaisvalvontaan ja siihen liittyvään tietojensaantioikeuteen. Samassa yhteydessä lain nykyistä pykäläkohtaista numerointia ehdotetaan myös selkiinnytettä- väksi. Ehdotettavat säännökset vastaavat pit- kälti sekä asiasisällöllisesti että teknisesti yk- sityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (282/2002) toteutettua vastaavankal- taista vartioimisliiketoiminnan sääntelyä.
Keskeisimmät nykytilanteeseen ehdotetta- vat muutokset liittyvät järjestyksenvalvojien ja järjestyksenvalvojakouluttajien ammatti- taitovaatimuksiin ja hyväksymismenettelyi- hin. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen edellytyksistä ehdotetaan säädettävän nykyis- tä yksityiskohtaisemmin lain tasolla. Järjes- tyksenvalvojaksi hyväksymisen edellytykset liittyisivät nykyiseen tapaan tietyn vähim- mäisiän saavuttamiseen, ammattitaitoon sekä henkilön luotettavuuteen, rehellisyyteen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Järjestyk- senvalvojaksi hyväksymisen edellytyksenä olevan peruskoulutuksen sisällölle asetettavat edellytykset säädettäisiin nyt laissa ja koulu- tuksen pituus ja opetusaihekohtainen tuntija- ko säädettäisiin nykyistä vastaavalla tavalla sisäasiainministeriön asetuksella. Kyseinen koulutus on edellä kuvatuin tavoin osoittau- tunut pituudeltaan varsin oikeansuuntaiseksi, mutta koulutuksen pituutta on kuitenkin suunniteltu lisättäväksi jonkin verran käytän- nönläheisyyden lisäämiseksi.
Järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen osal- ta keskeisin ehdotettu muutos liittyisi järjes- tyksenvalvojaksi hyväksymisen uudistamisen edellytyksiin. Hyväksymisen uudistamisen
edellytykseksi ehdotetaan säädettäväksi si- säasiainministeriön määrittämän kertausko u- lutuksen hyväksytty suorittaminen. Kertaus- koulutuksen edellyttämisellä pyrittäisiin varmistumaan erityisesti järjestyksenvalvoji- en ammattitaidon säilymisestä, koska merkit- tävä osa järjestyksenvalvojista toimii tehtä- vissä edellä kuvatuin tavoin muuten kuin ammattimaisesti. Myös järjestyksenvalvonta- toimintaa sääntelevä lainsäädäntö muuttuu huomattavasti viiden vuoden pituisen järjes- tyksenvalvojaksi hyväksymisen aikana. Ker- tauskoulutuksen pituus ja opetusaihekohtai- nen sisältö säädettäisiin sisäasianministeriön asetuksella. Kertauskoulutus voisi olla pituu- deltaan esimerkiksi päivän mittainen ja sen tulisi sisältää sekä teoriaopetusta että käytän- nön harjoituksia.
Järjestyksenvalvojan peruskoulutusta vas- taavan aikaisemman järjestyksenvalvojako u- lutuksen suorittaneelta ei sen sijaan edellytet- täisi pääsääntöisesti edellä mainitun kertaus- koulutuksen lisäksi kulloinkin määritellyn järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen uutta suorittamista. Tällä mahdollistettaisiin se, etteivät järjestyksenvalvojan peruskoulutuk- sen sisällössä tapahtuneet muutokset olisi es- teenä aikaisemmin järjestyksenvalvojaksi hyväksytyn hyväksymiselle uudelleen kysei- seen tehtävään. Säännöksen soveltamisen edellytyksenä olisi kuitenkin se, että henkilö olisi suorittanut järjestyksenvalvojan kerta- uskoulutuksen ja järjestyksenvalvojaksi hy- väksymiseen liittyvä hakemus jätettäisiin lu- paviranomaiselle kuuden kuukauden kulues- sa aikaisemman hyväksymisen päättymisestä.
Kyseisen ajanjakson kuluessa jätetty hake- mus osoittaisi sen, että hakijalla on tarkoitus myös tulevaisuudessa toimia järjestyksenval- vojana. Kyseinen määräaika olisi käytännös- sä välttämätön, koska muutoin järjestyksen- valvojan peruskoulutusta vastaavan aikai- semman koulutuksen suorittaneet olisi hy- väksyttävä kaikissa tilanteissa uudelleen jär- jestyksenvalvojaksi pelkän lyhyehkön kerta- uskoulutuksen suorittamisen perusteella.
Tilaisuuden toimeenpanopaikan poliisilai- tos voisi laissa säädettyjen edellytysten täyt- tyessä hyväksyä järjestyksenvalvojaksi yksit- täiseen kokoontumislain mukaiseen tilaisuu- teen myös henkilön, joka ei ole suorittanut hyväksytysti järjestyksenvalvojaksi hyväk-
symisen edellytyksenä olevaa koulutusta.
Tällaisten järjestyksenvalvojien hyväksymi- nen on nykyisin ollut käytännössä välttäm ä- töntä tilaisuuksiin, joihin ei ole ollut järjes- tyksenvalvojien poikkeuksellisen suuren määrän johdosta saatavilla vähintään perus- koulutuksen suorittaneita järjestyksenvalvo- jia. Nykytilannetta ehdotetaan muutettavaksi kuitenkin siten, että tällainen hyväksyminen olisi mahdollista yksittäisen tilaisuuden ohel- la myös saman järjestäjän samassa paikassa järjestämiin saman luonteisiin tilaisuuksiin enintään kuudeksi kuukaudeksi yhden kalen- terivuoden aikana. Muutoksella pyrittäisiin helpottamaan hallinnollisesti nykyistä menet- telyä, jossa tilaisuuden järjestäjän on edelly- tetty hakevan poliisilta samalle henkilölle hyväksymisen jokaiseen tilaisuuteen erik- seen.
Yksittäiseen tilaisuuteen tai saman järjestä- jän samanlaisiin tilaisuuksiin hyväksyttävien järjestyksenvalvojien hyväksymisess ä sekä tällaisten järjestyksenvalvojien ja perusko u- lutuksen suorittaneiden järjestyksenvalvojien välisen suhteen määrittämisessä olisi kysy- mys aiemmin esitetyin tavoin tilaisuuskohtai- sesta harkinnasta. Tämän johdosta asiasta on mahdoton säätää tyhjentävästi oikeussään- nöksessä.
Järjestyksenvalvojan peruskoulusta suorit- tamattomien järjestyksenvalvojien toimival- tuuksia ehdotetaan myös rajoitettaviksi siten, ettei tällaisilla järjestyksenvalvojilla olisi enää järjestyksenvalvojan kiinniotto -oikeutta, eikä oikeutta poliisin suostumuksella tapah- tuvaan kiinniotetun säilössä pitoon. Koulut- tamattomilla järjestyksenvalvojilla ei tulisi olla oikeutta tällaisten toimivaltuuksien käyt- tämiseen, koska kyseisten toimivaltuuksien voidaan katsoa mahdollistavan merkittävän puuttumisen muun muassa henkilön henkilö- kohtaiseen koskemattomuuteen ja vapauteen.
Toimivaltuuksien rajoittamisesta ei aiheutuisi ongelmia käytännön toiminnalle, koska ylei- sissä kokouksissa tai yleisötilaisuuksissa toimii käytännössä aina vähintään järjestyk- senvalvojan peruskoulutuksen suorittaneita järjestyksenvalvojia, jotka voisivat tarvittaes- sa suorittaa henkilön kiinnioton.
Järjestyksenvalvojakoulutuksen järjestämi- sestä ehdotetaan myös säädettäväksi nyt lain tasolla. Järjestyksenvalvojan peruskoulutuk-
sen järjestäjinä voisivat toimia nykyiseen ta- paan kihlakuntien poliisilaitosten ohella myös vartijan ammattitutkinto- ja turvalli- suusvalvojan perustutkintokoulutusta järjes- tävät oppilaitokset. Koulutuksen järjestäjinä voisivat toimia myös ne, joiden lukuun ko u- luttajina toimivilla olisi voimassa oleva hy- väksyminen järjestyksenvalvojakouluttajaksi.
Säännös mahdollistaisi nykyiseen tapaan muun muassa oikeushenkilöiden, yhdistysten ja luonnollisten henkilöiden toimimisen ko u- lutuksen järjestäjänä. Käytännössä kyseiset tahot ovatkin vastanneet merkittävässä mää- rin järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen edellytyksenä olevan koulutuksen järjestämi- sestä.
Nykytilannetta ehdotetaan kuitenkin muu- tettavaksi siten, että vartijan ammattitutkinto- ja turvallisuusvalvojan perustut kintokoulu- tusta järjestävien oikeudesta koulutuksen jär- jestämiseen säädettäisiin suoraan laissa, jol- loin heiltä ei enää edellytettäisi erillistä lupaa koulutuksen järjestämiseen. Järjestyksenval- vojaksi hyväksymisen edellytyksenä oleva koulutus sisältyy edellä mainittuihin tutkin- toihin ja ammatillista koulutusta sekä amma- tillista aikuiskoulutusta sääntelevään lainsää- däntöön sisältyviä kouluttajien ammattitaito- vaatimuksia voitaisiin pitää tältä osin riittä- vinä. Muilta koulutuksen järjestäjiltä ei myöskään enää edellytettäisi erillistä koulu- tuksen järjestämislupaa, mutta järjestäjän tu- lisi vastata siitä, että sen lukuun kouluttajina toimivilla olisi voimassa oleva hyväksymi- nen järjestyksenvalvojakouluttajaksi.
Järjestyksenvalvojan uuden kertauskoulu- tuksen järje stämisoikeus ehdotetaan rinnas- tettavaksi järjestyksenvalvojan peruskoulu- tuksen järjestämiseen, koska kertauskoulu- tuksessa olisi tarkoitus kerrata keskeisimmät peruskoulutukseen sisältyvät opetusaiheet.
Järjestyksenvalvojakouluttajana toimimi- nen edellyttäisi edellä kuvatun tavoin erillistä viranomaishyväksyntää. Tämän johdosta la- kiin ehdotetaan lisättäviksi järjestyksenval- vojakouluttajaksi hyväksymiseen sekä hy- väksymisen peruuttamiseen liittyvät sään- nökset. Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hy- väksymisen edellytykset liittyisivät tietyn vähimmäisiän saavuttamiseen, ammattitai- toon sekä henkilön luotettavuuteen, rehelli- syyteen ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Keskeisin ehdotettava muutos liittyisi konk- reettisen ja yksiselitteisen ammattitaitovaa- timuksen asettamiseen kouluttajiksi hyväk- syttäville. Konkreettisilla ammattitaitovaati- muksilla pyrittäisiin parantamaan ja yhtenäis- tämään järjestyksenvalvojien koulutusta, joka vaikuttaisi aiemmin esitetyin tavoin suoraan järjestyksenvalvojien ammattitaitoon ja hei- dän toimenpiteidensä kohteiksi joutuvien henkilöiden oikeusturvaan. Kouluttajille ase- tettava konkreettinen ja yksiselitteinen am- mattitaitovaatimus on käytännössä osoittau- tunut oikeudenmukaiseksi ja tehokkaaksi ta- vaksi varmistua ammattitaidon vähimmäis- tasosta.
Järjestyksenvalvojien kouluttajakoulutuk- sen järjestäjänä toimisi Poliisikoulu, jolla voitaisiin katsoa olevan hyvät ammatilliset edellytykset kyseisen koulutuksen järjestämi- seen. Kouluttajakoulutuksen järjestäjälle ja koulutuksen sisällölle asetettavat keskeisim- mät edellytykset säädettäisiin nyt lain tasolla.
Sisäasiainministeriön asetuksella säädettäi- siin tarkemmin koulutuksen pituudesta ja opetusaiheiden laajuudesta. Koulutukseen voitaisiin tällöin sisällyttää koulutettavien opetusaiheiden sisällön lisäksi myös koulut- tamiseen ja kouluttajana toimimiseen liittyviä opetusaiheita. Menettelyllä turvattaisiin yh- denmukainen pohjakoulutus kaikille koulut- tajaksi hyväksyttäville. Poliisikoululla olisi myös hyvät toiminnalliset mahdollisuudet koulutuksen laadukkaaseen toteuttamiseen.
Poliisikoulu vastaa jo nykyisin vartioimislii- ketoimintaan liittyvästä vastaavankaltaisesta kouluttajakoulutuksesta. Viimeksi mainittu koulutus on koettu onnistuneeksi ja se on myös lisännyt viranomaisten ja kouluttajien välistä yhteistyötä.
Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksy- miset olisivat voimassa valtakunnallisesti, jonka johdosta sisäasiainministeriö toimisi hyväksymiset myöntävänä viranomaisena.
Käytännössä hyväksymiset myöntäisi sisä- asianministeriön yhteydessä toimiva turvalli- suusalan valvontayksikkö, joka myöntää jo nykyisin muut yksityiseen turvallisuusalaan liittyvät keskeisimmät viranomaisluvat ja -hyväksymiset. Sisäasiainministeriö vastaa jo nykyisin ylimpänä viranomaisena vartioimis- ja järjestyksenvalvontatoiminnan valtakun-
nallisesta viranomaisvalvonnasta ja
–ohjauksesta, joten tehtävien siirtäminen sille olisi luonteva ratkaisu myös tehtävän edellyt- tämän erityisammattitaidon varmistamiseksi.
Järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksy- misen voimassaololle säädettäisiin lisäksi viiden vuoden enimmäisvoimassaoloaika, jo- ka vastaisi järjestyksenvalvojaksi hyväksy- misen voimassaoloaikaa. Hyväksymisen voimassaolon määräaikaisuudella pyrittäisiin välttämään muun muassa tilanteita, joissa henkilöllä olisi voimassa oleva hyväksymi- nen tehtävään, vaikka hän ei olisi enää vuo- siin toiminut kouluttajana.
Nykyisille järjestyksenvalvojan perusko u- lutuksen kouluttajille varattaisiin lakiin ehdo- tettavalla siirtymäsäännöksellä aikaa uuden ammattitaitovaatimuksen hankkimiseen. Eh- dotettavaa arviolta noin vuoden pituista siir- tymäaikaa voitaisiin pitää riittävänä uusi- muotoisen koulutuksen hankkimiseksi. Siir- tymäajan ei tulisi olla tarpeettoman pitkä, koska tämän esityksen keskeisimpänä tavoit- teena on järjestyksenvalvojakouluttajien ammattitaidon lisääminen. Käytäntö on myös osoittanut sen, että korkeammat ammattitai- tovaatimukset pyritään hankkimaan siirtym ä- ajan pituudesta riippumatta vasta siirtym ä- ajan lopulla. Siirtymäsäännöksellä myös yh- denmukaistettaisiin poliisilaitosten nykyisen lainsäädännön perusteella myöntämien jär- jestyksenvalvojakoulutusten järjestämistä koskevien hyväksymispäätösten voimassa- oloajat.
Poliisilaitos voisi nykyiseen tapaan järjes- tää järjestyksenvalvojan voimankäytön lisä- koulutusta. Muille järjestyksenvalvojan vo i- mankäytön lisäkoulutuksen kouluttajille eh- dotetaan asetettavaksi konkreettinen ammat- titaitovaatimus. Kyseisellä vaatimuksella py- rittäisiin varmistumaan järjestyksenvalvojan perus- ja täydennyskoulutuksen tavoin ko u- luttajina toimivien henkilöiden ammattitai- don vähimmäistasosta koulutettavien opetus- aiheiden tiedollisen hallinnan sekä käytännön koulutustaitojen suhteen. Kouluttajana toi- mimisen ehdottomana edellytyksenä olisi Po- liisikoul un järjestämän voimankäyttöön liit- tyvän kouluttajakoulutuksen hyväksytty suo- rittaminen. Kyseisen kouluttajakoulutuksen suorittamista on jo edellytetty vartijan vo i- mankäyttökoulutuksen kouluttajina toimivil- ta. Kyseinen kouluttajakoulutus on osoittau-
tunut käytännössä toimivaksi ja sen välityk- sellä on pystytty lisäämään ja kertaamaan kouluttajien ammattitaitoa merkittävästi. Eh- dotettua ratkaisua puoltaa myös se, että varti- jan ja järjestyksenvalvojan voimankäytön li- säkoulutukset ovat sisällöllisesti hyvin sa- mankaltaisia.
Järjestyksenvalvojan voimankäytön lisä- koulutuksen kouluttajille säädettäviksi ehdo- tettavien ammattitaitovaatimusten hankkimi- selle ei sen sijaan varattaisi erillistä siirtym ä- aikaa, koska huomattava osa tässä koulutuk- sessa aktiivisesti kouluttajina toimivista on jo suorittanut hyväksytysti kyseisen ammattitai- tovaatimuksen.
Järjestyksenvalvojan voimankäyttöväli- neistä ja niiden kantamisesta ehdotetaan nyt säädettäväksi tyhjentävästi lain tasolla. Jär- jestyksenvalvojan voimankäyttövälineitä oli- sivat nykyiseen tapaan kaasusumutin, käsi- raudat sekä patukka. Voimankäyttövälinei- den kantamiseen ja kantamistapaan liittyvillä säännöksillä vähennettäisiin voimankäyttövä- lineiden virheellisestä käytöstä ja voiman- käyttövälineiden sieppauksista aiheutuvia vaaratil anteita.
Ehdotuksessa säädettäisiin lisäksi nykyistä täsmällisemmin kaasusumuttimen kantami- sen edellytyksistä järjestyksenvalvontatehtä- vissä. Kaasusumutinta saisi kantaa vain jär- jestyksenvalvoja, joka olisi suorittanut hy- väksytysti yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa tarkoitetun vartioimistehtä- vissä tapahtuvan kaasusumuttimen kantami- sen mahdollistavan koulutuksen. Vartioimis- tehtävissä tapahtuvan kaasusumuttimen kan- tamisen edellytyksenä on nykyisin kaksiosai- sen 9 tunnin mittaisen erityisko ulutuksen hy- väksytty suorittaminen. Kyseinen koulutus harjoituksien sisältöineen on säännelty yksi- tyiskohtaisesti, jonka lisäksi kouluttajina toimiville on asetettu konkreettiset ammatti- taitovaatimukset. Kyseistä käytännössä toi- mivaksi osoittautunutta koulutusta olisi tar- koituksenmukaista hyödyntää myös järjes- tyksenvalvojien kaasusumutinkoulutuksessa.
Säännöksellä pyrittäisiin myös poistamaan samankaltaisiin tehtäviin oikeuttavaa pääl- lekkäistä koulutusta. Ehdotettu sääntely mahdollistaisi myös kaasusumutinkoulutuk- seen liittyvän osuuden poistamisen järjestyk- senvalvojan voimankäytön lisäkoulutuksesta,
jolloin kyseisen koulutuksen kaupallisilta jär- jestäjiltä ei enää edellytettäisi ampuma- aselaissa (1/1998) säädettyä ase- elinkeinolupaa. Ase-elinkeinoluvan edellyt- täminen on käytännössä nostanut merkittä- västi järjestyksenvalvojan voimankäyttöko u- lutuksen järjestämisedellytyksiä.
Käsirautojen ja patukan kantaminen järjes- tyksenvalvontatehtävissä olisi sen sijaan mahdollista hyväksytysti suoritetun järjes- tyksenvalvojan peruskoulutuksen perusteella.
Järjestyksenvalvojan peruskoulutukseen tuli- si kuitenkin sisältyä käsirautojen ja patukan käyttöön liittyvää koulutusta käytännön har- joituksineen.
Poliisin toimintaan ja tehtäviin liittyy jo ai- emmin esitetyin tavoin mahdollisuus ja toi- saalta myös velvollisuus julkisen vallan käyt- töön, jonka johdosta poliisin ja yksittäisen poliisimiehen puolueettomuudelle ja tasapuo- lisuudelle asetetaan tavanomaista korkeam- mat vaatimukset. Yhteiskunnallisen aseman- sa ja valtuuksiensa vuoksi poliisi kuuluukin siihen viranomaisryhmään, jonka toiminnan tulee aina olla erityistä luottamusta ja arvo s- tusta herättävää. Tämän luottamuksen säilyt- tämiseksi poliisimiesten tiettyihin vapaa- aikanaan suorittamiin tehtäviin onkin suhtau- duttava kriittisesti.
Viranomais- sekä järjestyksenvalvontatoi- minnan välisen rajanvedon selkiyttämiseksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, ettei poliisi-, rajavartio-, tai tullimies voisi toimia järjestyksenvalvojana. Sääntelyllä pyrittäisiin korostamaan ja selkiyttämään turvallisuus-, lupa- ja valvontaviranomaistehtäviä suoritta- vien viranomaisten palveluksessa olevien tiettyjen henkilöiden sekä järjestyksenval- vontatehtäviä suorittavien henkilöiden välistä työnjakoa muun muassa henkilöiden toimi- valtuuksiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä johtosuhteisiin liittyen.
Järjestyksenvalvontatehtävää mahdollisesti suorittavalla poliisimiehellä on järjestyksen- valvojan tehtävien ja toimivaltuuksien lisäksi myös poliisimiehen toimivaltuudet ja velvo l- lisuudet. Järjestyksenvalvojana mahdollisesti toimiva poliisimies voisi tilanteen niin vaati- essa joutua käyttämään poliisille kuuluvia valtuuksia, jolloin hän olisi virantoimitukses- sa ja poliisin johtosuhteiden alainen. Edellä mainitun johdosta on selkeää, että järjestyk-
senvalvojan ja poliisimiehen tehtävät ovat samanaikaisesti voimassa olevien erilaajuis- ten toimivaltuuksien, velvollisuuksien ja joh- tosuhteiden vuoksi ristiriidassa keskenään.
Rooliristiriita voidaan nähdä kahdensuuntai- sena: suhteessa esimiehiin ja toiminnan val- vojiin sekä suhteessa toimenpiteiden kohtee- seen. Esimerkiksi toimenpiteiden kohteeksi mahdollisesti joutuneen henkilön tulee voida tietää, onko hän tekemisissä järjestyksenval- vojan vai poliisimiehen kanssa. Tehtävien väliseen rajanvetoon vaikuttaa myös se, että järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen tapah- tuu poliisin toimesta, ja järjestyksenvalvonta- toiminnan viranomaisvalvonta kuuluu ensisi- jaisesti poliisille. Selkeä työnjako edesauttai- si sitä, ettei ulkopuolisille pääsisi syntymään henkilön asemasta johtuvia epäselvyyksiä.
Ehdotetun sääntelyn merkitystä korostaa myös se, ettei satunnaisesti tapahtuva järjes- tyksenvalvojana toimiminen välttämättä myöskään edellytä valtion virkamieslain 18
§:n mukaisen sivutoimi-ilmoituksen toimit- tamista työnantajalle. Tällaisessa tilanteessa työnantaja ei useinkaan ole edes tietoinen tehtävien mahdollisesta suorittamisesta.
Ehdotettava kielto koskisi poliisimiesten li- säksi myös rajavartiomiehiä ja tullimiehiä.
Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen tehtävät ovat osin samantapaisia ja ne saatta- vat suorittaa tehtäviä myös toistensa lukuun.
Esimerkiksi rajavartiolaitos toimii esitutkin- taviranomaisena sekä suorittaa yleisen järjes- tyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liitty- viä tehtäviä. Tullilaitos suorittaa vastaavasti muun muassa tullirikoksiin liittyvää esitut- kintaa. Kielto ei sen sijaan koskisi muita po- liisin, rajavartiolaitoksen tai tullilaitoksen palveluksessa olevia henkilöitä. Tällaisilla henkilöillä ei pääsääntöisesti ole erityisiä toimivaltuuksia, eivätkä he myöskään ole esimerkiksi poliisimiehen tavoin erityisten toimintavelvollisuussäännösten alaisia.
Poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin palve- luksessa olevien osallistuminen vartioimislii- ketoimintaan sekä toimiminen vartijana on jo kielletty yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa. Eduskunnan perustuslakiva- liokunta totesi kyseisen kaikkiin näiden vi- ranomaisten palveluksessa oleviin henkilöi- hin ulottuvan kiellon perustuvan hyväksyttä- viin syihin. Lausunnon sisältöä tarkastellaan
tarkemmin esityksen säätämisjärjestykseen liittyvässä osassa.
Korkein hallinto-oikeus on 7.5.2004 anta- massaan ratkaisussa (KHO:2004:46) toden- nut poliisilaitoksen voineen hylätä poliisi- miehen hakemuksen järjestyksenvalvojaksi hyväksymiseksi sillä perusteella, että polii- simiehen ja järjestyksenvalvojan toimival- tuudet ovat osin päällekkäisiä ja poliisille kuuluu kyseisen toiminnan valvonta. Hyväk- symistä hakenutta poliisimiestä ei myöskään katsottu päätöksen perusteella asetetun eriar- voiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn pe- rusteella.
Järjestyksenvalvontarikkomuksena rangais- taisiin nykyiseen tapaan keskeisimpien jär- jestyksenvalvojan tehtäviin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät lainsäädännön vas- taiset teot taikka laiminlyönnit. Oikeudellisen sääntelyn laajentumisen johdosta kriminali- sointi ehdotetaan ulotettavaksi nyt myös jär- jestyksenvalvojakoulutuksen järjestäjään se- kä järjestyksenvalvojakouluttajaksi hyväksyt- tyyn henkilöön. Kriminalisointien tarkoituk- sena olisi turvata turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturva, varmistua valvonnan kannalta tärkeiden säännösten noudattamisesta sekä antaa mah- dollisuus puuttua säännösten rikkomistapa- uksiin järkevin, johdonmukaisin ja yhden- mukaisin toimenpitein. Rangaistussäännö k- siltä edellytettävän täsmällisyysvaatimuksen mukaisesti rangaistussäännöksessä viitattai- siin nimenomaisesti niihin lainkohtiin, joiden rikkominen olisi rangaistavaa.
Järjestyksenvalvojakouluttajiksi hyväksyt- tävien tiedot ehdotetaan sisällytettäviksi po- liisin ylläpitämiin valtakunnallisiin turvalli- suusalan valvontatietoihin. Tämän johdosta yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain turvallisuusalan valvontatietoihin liitty- vää säännöstä ehdotetaan muutettavaksi si- ten, että kyseinen säännös mahdollistaisi myös järjestyksenvalvojakouluttajiksi hyväk- syttyjen henkilötietojen tallentamisen kysei- seen tiedostoon. Samassa yhteydessä yksityi- sistä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi muutamia pitkälti tek- nisiä muutoksia. Ehdotetuista muutoksista keskeisin liittyy vartijan voimankäyttösään- nöksen muuttamiseen 1.1.2004 voimaan tul- leen pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 1
§:n muutoksen johdosta siten, että myös var- tijalla olisi mahdollisuus käyttää tehtävissään voimakeinoja pakenevan henkilön kiinniot- tamiseksi. Vartijan erityisen kiinniotto - oikeuden ja siihen liittyvän voimankäyttöoi- keuden on ollut tarkoitus vastata sisällöllises- ti pakkokeinolain 1 §:ssä säädettyä jokamie- hen kiinniotto-oikeutta ja siihen liittyvää voimankäyttöoikeutta.
Järjestyksenvalvojan on perinteisesti edel- lytetty huolehtivan järjestyksen ja turvalli- suuden säilymisestä myös niiden asettamis- alueen tai paikan välittömässä läheisyydessä.
Kaikki järjestyksenvalvojaksi asettamisen mahdollistavat säännökset eivät kuitenkaan sisällä tästä yksiselitteistä säännöstä. Tämän johdosta kokoontumislakiin sisältyvää järjes- tyksenvalvojien asettamisen mahdollistavaa säännöstä ehdotetaan tarkennettavaksi ja muutettavaksi siten, että järjestyksenvalvojia voitaisiin asettaa myös yleisötilaisuuden vä- littömään läheisyyteen ylläpitämään tilaisuu- den järjestystä ja turvallisuutta.
3 . Esityksen vaikutukset
Esityksessä on sen laajuudesta huolimatta kysymys pitkälti nykyisen sääntelyn nosta- misesta lain tasolle sekä jo olemassa olevan lain tasoisen sääntelyn tarkentamisesta. Kes- keisimmät nykytilanteeseen ehdotettavat muutokset liittyvät aiemmin kuvatuin tavoin järjestyksenvalvojien ja järjestyksenvalvoja- kouluttajien ammattitaitovaatimuksiin sekä hyväksymismenettelyihin. Järjestyksenvalvo- jakouluttajille asetettavat konkreettiset am- mattitaitovaatimukset tulevat vähentämään jonkin verran nykyistä huomattavan suurena pidettävää kouluttajien määrää. Viimeksi mainittu voi koskea erityisesti satunnaisesti kouluttajina toimivia henkilöitä. Kouluttajille aiheutuu myös jonkin verran taloudellisia kustannuksia laissa säädettäväksi ehdotetta- van ammattitaidon hankkimisesta. Järjestyk- senvalvojina toimiville ei sen sijaan aiheudu muutettavaksi ehdotettavista ammattitaito- vaatimuksista huomattavia lisäkustannuksia, koska muutoksia on pidettävä tältä osin ko- konaisuutena tarkastellen vähäisinä.
Järjestyksenvalvojille ja järjestyksenvalvo- jakouluttajille ehdotettavat uudet ammattitai- tovaatimukset lisäisivät vastaavasti kansa-
laisten oikeusturvaa etenkin järjestyksenval- vojien toimialueilla olevan yleisön sekä jär- jestyksenvalvojien toimenpiteiden kohteeksi mahdollisesti joutuneiden osalta. Viimeksi mainittu vaikutus olisi myös esitykseen sisäl- tyvillä säännöksillä, joilla pyritään kehittä- mään ja helpottamaan järjestyksenvalvonta- toimintaan kohdistettavaa viranomaisvalvo n- taa.
Poliisin myönt ämän luvan perusteella toi- mivat järjestyksenvalvojakoulutuksen järjes- täjät ovat edellä kuvatuin tavoin vastanneet pääsääntöisesti koulutuksen käytännön jär- jestämisestä. Poliisilaitokset ovat järjestäneet koulutusta lähinnä paikkakunnilla, joilla ei ole toiminut muita koulutuksen järjestäjiä.
Esityksellä ei esitetä keskeisiä muutoksia koulutuksen järjestämistahoihin, joten esityk- sellä ei ole tältä osin merkittäviä toiminnalli- sia vaikutuksia poliisilaitoksille. Merkittävin käytännön muutos voisi olla se, että poliisi- laitos järjestäisi vuosittain muutaman mak- sullisen järjestyksenvalvojan kertauskoulu- tuksen.
Poliisikoulun järjestämän järjestyksenval- vojan kouluttajakoulutuksen osalta ehdotetun lain voimaantulon jälkeinen vuosi muodos- tuisi koulutuksen järjestämisen ja siten myös Poliisikoululta edellytettyjen resurssien pai- nopisteajankohdaksi. Uusien ammattitaito- vaatimusten johdosta kouluttajakoulutukseen osallistujat olisivat pääsääntöisesti jo nykyi- sin kouluttajina toimivia henkilöitä. Uusi- muotoisten ammattitaitovaatimusten hank- kimiselle varatun siirtymäajan jälkeen koulu- tukseen hakeutuvien määrän arvioidaan vä- hentyvän selkeästi. Tämä johtuisi siitä, että varsinaisia uusia kouluttajia arvioidaan tule- van mukaan toimintaan vuosittain vain muu- tamia. Vastaavanlainen kehityssuunta on ol- lut havaittavissa Poliisikoulun jo nykyisin järjestämässä vartioimisalan voimankäytön kouluttajakoulutuksessa.
4 . A s i a n v a l m i s t e l u
Esitys on valmisteltu virkatyönä sisäasi- ainministeriössä. Esityksen valmistelun alku- vaiheessa järjestettiin neljä kuulemistilaisuut- ta, joissa kuultavina olivat Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry, Suomen Huvijärjestä- jien keskusliitto ry, Suomen Liikunta ja Ur-
heilu ry sekä Suomen Vartiointiliikkeitten Liitto ry. Lisäksi toteutettiin myös poliisihal- linnon sisäinen selvitys, jossa selvitettiin jär- jestyksenvalvojakoulutuksen järjestämiseen liittyvien voimassa olevien viranomaishy- väksymisten lukumäärää sekä järjestyksen- valvojalain käytännön soveltamisessa ilmen- neitä ongelmia.
Sisäasiainministeriön rajavartio -osastolta ja tullihallitukselta pyydettiin lisäksi esityksen valmistelun alkuvaiheessa kannanottoa jär- jestyksenvalvontatehtävien suorittamista koskevan kiellon ulottamisesta rajavartio- laitoksen ja tullilaitoksen palveluksessa ole- vaan henkilöstöön.
5 . L a u s u n n o t
Luonnoksesta hallituksen esitykseksi pyy- dettiin lausunnot yhteensä 18 viranomaiselta, yhteisöltä tai yksiköltä, joista 17 antoi lau- sunnon.
Lausunnot pyydettiin oikeusministeriöltä, opetushallitukselta, rajavartiolaitokselta, tul- lilaitokselta, Helsingin, Jyväskylän, Tampe- reen, Turun ja Vantaan kihlakuntien poliisi- laitoksilta, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:ltä, Suomen vartiointiliikkeitten Liitto ry:ltä, Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:ltä, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry:ltä, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ltä, Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:ltä, Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovalta, Turun ammatilliselta aikuiskoulu- tuskeskukselta ja Vantaan ammatilliselta koulutuskeskukselta.
Lähes kaikki lausunnonantajat suhtautuivat esitykseen myönteisesti ja esityksen todettiin vastaavan lain tämänhetkisiä muutostarpeita.
Useissa lausunnoissa todettiin järjestyksen- valvojakouluttajille asetettavaksi ehdotettavi- en konkreettisten koulutusvaatimusten sekä järjestyksenvalvojaksi hyväksymisen uudis- tamiseen liittyvän pakollisen kertauskoulu- tuksen parantavan kansalaisten oikeusturvaa.
Poliisilaitokset esittivät varsin erilaisia nä- kemyksiä säännöksestä, jonka mukaan ko u-
luttamattomien järjestyksenvalvojien käyttä- minen olisi mahdollista yksittäisen tilaisuu- den ohella myös useammassa saman järjestä- jän saman luonteisessa tilaisuudessa. Sään- nöksen arvioitiin vähentävän tietyissä tilan- teissa poliisilaitoksen työmäärää ja poistavan turhaa byrokratiaa. Toisaalta säännöksen nähtiin vaikeuttavan poliisilaitosten pyrki- myksiä lisätä koulutettujen järjestyksenval- vojien määrää. Useissa lausunnoissa suhtau- duttiin ylipäätänsä kriittisesti kouluttamatto- mien järjestyksenvalvojien laajaan käyttämi- seen. Lausuntojen johdosta kouluttamattomi- en järjestyksenvalvojien hyväksymisen mah- dollistavaa säännöstä muutettiin siten, että hyväksyminen olisi mahdollista enintään kuudeksi kuukaudeksi kalenterivuodessa.
Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen palve- luksessa oleville ehdotettavaa kieltoa toimia järjestyksenvalvojana muutettiin lausuntojen johdosta siten, että kielto koskisi kunkin vi- ranomaisen koko henkilöstön sijasta vain po- liisimiehiä, rajavartiomiehiä ja tullimiehiä.
Kyseisiin henkilöryhmiin kuuluvat käyttävät tehtävissään erityisiä toimivaltuuksia ja heille on myös asetet tu normaalista poikkeavia toimintavelvollisuuksia.
Oikeusministeriön lausunnon johdosta jär- jestyksenvalvojista annetun lain muuttami- seen liittyvästä esityksestä poistettiin sään- nös, jonka mukaan järjestyksenvalvojan toi- mialueeseen olisi kuulunut myös sen välitön läheisyys. Tämän sijasta kokoontumislakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että järjes- tyksenvalvojia voitaisiin asettaa myös yleisö- tilaisuuden välittömään läheisyyteen ylläpi- tämään tilaisuuden järjestystä ja turvallisuut- ta. Majoitus - ja ravitsemislii kkeiden osalta vastaavankaltainen säännös on sisällytetty eduskunnan parhaillaan käsittelemään halli- tuksen esitykseen laiksi majoitus - ja ravitse- misliiketoiminnasta sekä eräiksi siihen liitty- viksi laeiksi (He 138/2004 vp).
Esitykseen on tehty lausuntojen johdosta myös muita vähäisimpinä tai teknisinä pidet- täviä muutoksia.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 . Lakiehdotusten perustelut 1.1. Laki järjestyksenvalvojista
2 § . Järjestyksenvalvojan tehtävä ja toimi- alue. 1 mom. Nykyisin voimassa olevan lain 2 §:n 2 momentti ehdotetaan siirrettäväksi kyseisen pykälän 1 momentiksi.
2 mom. Nykyisen lain 2 §:n 3 momentti siirrettäisiin muuttumattomana pykälän 2 momentiksi.
2 a §. Järjestyksenvalvojaksi asettaminen ja järjestyksenvalvojana toimiminen. Pykä- lässä säädettäisiin keskitetysti järjestyksen- valvojaksi asettamisen ja järjestyksenvalvo- jana toimimisen edellytyksistä. Järjestyksen- valvojaksi hyväksymisestä ja hyväksy- misedellytyksistä säädettäisiin yksityisko h- taisemmin esityksen 12 §:ssä. Pykälään eh- dotetaan sisällytettäväksi myös säännös, jon- ka mukaan poliisimies, rajavartiomies tai tul- limies ei saisi toimia järjestyksenvalvojana.
1 mom. Nykyisen lain 2 §:n 1 momentti siirrettäisiin lähes muuttumattomana pykälän 1 momentiksi. Säädöstekstistä ehdotetaan kuitenkin poistettavaksi viittaus järjestyksen- valvojaksi hyväksymistä koskevaan pykä- lään.
Järjestyksenvalvojaksi asettaminen edellyt- täisi aina henkilön suostumusta tehtävään, koska järjestyksenvalvojan tehtävät sekä nii- hin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat sen luonteisia, ettei ketään voitaisi määrätä tehtävään vastoin tahtoaan. Ehdotetussa lais- sa ei säädettäisi suostumuksen muodosta, vaan järjestyksenvalvojana toimiminen voisi perustua esimerkiksi työsopimukseen, toi- meksiannon vastaanottamiseen tai muuhun tahdonilmaisuun kuten voimassa olevassa laissakin. Tältä osin keskeistä olisi se, että järjestyksenvalvoja ymmärtäisi toiminnan perustuvan henkilökohtaiseen suostumuk- seen.
Järjestyksenvalvojaksi asettamisen edelly- tyksenä olisi myös nykyiseen tapaan tehtä- vään suostumisen ohella aina se, että henki- löllä olisi voimassa oleva poliisin myöntämä
hyväksyminen järjestyksenvalvojaksi. Sekä järjestyksenvalvoja tai järjestyksenvalvojana esiintyvä, että järjestyksenvalvojan asettami- sesta vastaava taho vastaisivat erikseen siitä, että järjestyksenvalvojana toimivalla olisi voimassa oleva poliisin myöntämä hyväksy- minen kyseiseen tehtävään.
2 mom. Tilaisuuden toimeenpanopaikan poliisilaitos voisi laissa säädettyjen edellytys- ten täyttyessä hyväksyä järjestyksenvalvo- jaksi yksittäiseen kokoontumislain mukai- seen tilaisuuteen myös henkilön, joka ei ole suorittanut hyväksytysti järjestyksenvalvo- jaksi hyväksymisen edellytyksenä olevaa koulutusta. Tällainen hyväksyminen olisi mahdollista yksittäisen tilaisuuden ohella myös saman järjestäjän samassa paikassa jär- jestämiin saman luonteisiin tilaisuuksiin enintään kuudeksi kuukaudeksi yhden kalen- terivuoden aikana. Muutoksella pyrittäisiin helpottamaan hal linnollisesti nykyistä menet- telyä, jossa tilaisuuden järjestäjän on edelly- tetty hakevan poliisilta samalle henkilölle hyväksymisen jokaiseen tilaisuuteen erik- seen.
Viimeksi mainitulla tavalla tapahtuva hy- väksyminen olisi mahdollista vain saman ti- laisuuden järjestäjän samassa paikassa järjes- tämiin samanlaatuisiin tilaisuuksiin. Tilai- suuksien samankaltaisuudella tarkoitettaisiin sitä, että tilaisuudet olisivat muun muassa oh- jelmasisällön, tapahtuma-ajan, osallistujien pääasiallisen kohderyhmän sekä muiden vas- taavien seikkojen osalta samankaltaisia.
Säännöksessä tarkoitettuina samankaltaisina tilaisuuksina ei voitaisi siten pitää esimerkik- si urheiluun, musiikkiin taikka kulttuuriin liittyviä tilaisuuksia. Musiikkitilaisuuksien osalta esimerkiksi tansseja ei voitaisi pitää samankaltaisina tilaisuuksina konserttien kanssa. Vastaavasti urheilutilaisuuksien osal- ta muun muassa moottoriurheilukilpailuja ei voitaisi pitää samankaltaisina tilaisuuksia joukkueurheiluun liittyvien tilaisuuksien kanssa.
Tilaisuuden järjestäjään, järjestämispaik- kaan ja tilaisuuksien samankaltaisuuteen liit-
tyvät edellytykset olisivat ehdottomia, eikä niistä voitaisi poiketa minkään edellytyksen suhteen. Tilaisuuksien samankaltaisuuden määrittämisessä olisi toisaalta kysymys aina- kin osin myö s tapauskohtaisesta tulkinnasta.
Koska säännöksessä tarkoitettu hyväksy- minen mahdollistaisi poikkeamisen järjestyk- senvalvojille asetetuista ammattitaitovaati- muksista, tällaisen hyväksymisen voimassa- ololle olisi tarkoituksenmukaista säätää kuu- den kuukauden pituinen enimmäisvoimassa- oloaika. Ajankohtaa voidaan pitää pitkähkö- nä, mutta sen välityksellä pyrittäisiin mah- dollistamaan säännöksessä tarkoitetun me- nettelyn tarkoituksenmukainen käyttäminen toiminnan järjestämiskauden aikana. Tällai- seksi kaudeksi muodostuisi useimmiten kuu- den kuukauden pituinen ajanjakso touko- kuusta lokakuulle. Vastapainoksi tällaisen hyväksymismahdollisuuden käyttämistä ra- joitettaisiin myös siten, että hyväksyminen olisi mahdollista myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi kalenterivuoden aikana. Eni m- mäisajankohta voisi muodostua myös use- ammasta lyhyemmästä jaksosta. Kuuden kuukauden määräajan täytyttyä henkilö vo i- taisiin kuitenkin hyväksyä järjestyksenvalvo- jaksi yksittäiseen tilaisuuteen.
Peruskoulutusta suorittamattomien järjes- tyksenvalvojien hyväksyminen olisi edellä kuvatuin tavoin poikkeus järjestyksenvalvo- jille asetettavista ammattitaitovaatimuksista.
Tämän johdosta säännöksen soveltaminen olisi aina riippuvainen tilaisuuden laajuudes- ta ja luonteesta. Tältä osin keskeiseksi viran- omaiseksi muodostuisi nykyiseen tapaan ti- laisuuden järjestämispaikan poliisilaitos, jolle tilaisuuden järjestäjän tulee tehdä muun mu- assa kokoontumislaissa tehtäväksi edellytetty ilmoitus tilaisuuden järjestämisestä. Poliisi suorittaa ilmoituksen johdosta aina tapaus- kohtaisen tilaisuuden järjestyksen ja turvalli- suuden ylläpitämiseen liittyvän arvioinnin.
Yhtenä osana arviointia määritetään asetetta- vaksi edellytettävien järjestyksenvalvojien määrän sekä heidän ammattitaitovaatimukset kyseiseen tilaisuuteen.
Säännöksessä tarkoitettujen järjestyksen- valvojien hyväksyminen saattaisi olla perus- teltua tilaisuuden laajuuden perusteella lä- hinnä tilaisuuksiin, joihin ei ole järjestyksen- valvojien suuren määrän johdosta saatavilla
vähintään peruskoulutuksen suorittaneita jär- jestyksenvalvojia. Tilaisuuden luonteen pe- rusteella kyseisten järjestyksenvalvojien hy- väksyminen olisi lähinnä mahdollista tilai- suuksiin, joihin voitaisiin arvioida liittyvän tilaisuuden ohjelmasisällön ja järjestämispai- kan, ennakoidun osallistujakunnan sekä mui- den vastaavien seikkojen perusteella vähäi- nen riski järjestyshäiriöiden tai muun vastaa- van järjestystä tai turvallisuutta vaarantavaan toiminnan esiintymiseen. Tällaisissakin tilai- suuksissa olisi kuitenkin oltava ammattitai- don varmistamiseksi riittävä määrä vähintään peruskoulutuksen suorittaneita järjestyksen- valvojia.
Säännöksessä ehdotettava hyväksymisme- nettely mahdollistaisi poikkeamisen ainoas- taan järjestyksenvalvojalle asetetuista koulu- tusvaatimuksista. Myös tällaiselta järjestyk- senvalvojalta ede llytettäisiin kyseiseen tehtä- vään sopivuutta luotettavuuden, rehellisyy- den sekä henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Säännöksessä tarkoitettujen jär- jestyksenvalvojien hyväksyminen olisi mah- dollista nykyiseen tapaan vain kokoontumis- laissa tarkoitettuihin yleisiin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin. Viimeksi mainittu tilai- suus voidaan järjestää esimerkiksi ravintolas- sa, mutta silloin toiminnassa on oltava kysy- mys selkeästi ravintolan tavanomaiseen toi- mintaan kuulumattomasta tapahtumasta tai ohjelmasisällöstä.
Järjestyksenvalvojan peruskoulutusta suo- rittamattomien järjestyksenvalvojien toimi- valtuuksia ei ole nykyisin rajoitettu miltään osin, jonka johdosta asiaan on kiinnitetty kriittistä huomiota muun muassa oikeuskir- jallisuudessa. Säännöksessä tarkoitettujen järjestyksenvalvojien toimivaltuuksia ehdote- taankin nyt rajoitettaviksi siten, ettei tällaisil- la järjestyksenvalvojilla olisi enää oikeutta käyttää lain 7 §:n 2 ja 3 momentissa säädetty- jä toimivaltuuksia. Toimivaltuuksien rajoitus koskisi järjestyksenvalvojan kiinniotto - oikeutta sekä poliisin suostumuksella tapah- tuvaa kiinniotetun säilössäpitoa. Koulutta- mattomilla järjestyksenvalvojilla ei tulisi olla oikeutta tällaisten toimivaltuuksien käyttämi- seen, koska niiden voidaan katsoa mahdollis- tavan merki ttävän puuttumisen muun muassa henkilön henkilökohtaiseen koskemattomuu- teen ja vapauteen.
3 mom. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi nyt myös säännös, jonka perusteella järjes- tyksenvalvojan toimialueen poliisilaitos voisi edellyttää järjestyksenvalvojalta peruskoulu- tuksen lisäksi myös sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävän voiman- käytön lisäkoulutuksen suorittamista. Tältä osin olisi kysymys nykytilanteen selventämi- sestä, koska nykyisin on ollut jossain määrin epäselvää, onko toimialueen po liisilaitos voinut asettaa tällaista lisäammattitaitovaa- timusta yleisötilaisuuksien lisäksi myös muil- la paikoilla, esimerkiksi ravitsemusliikkeissä toimiville järjestyksenvalvojille.
Poliisilaitos voisi edellyttää lisäkoulutuk- sen suorittamista silloin, jos järjestyksenval- vojan tehtävien suorittaminen tai järjestyk- senvalvojan työturvallisuus sitä vaatisi. Lisä- ammattitaitovaatimuksella lisättäisiin järjes- tyksenvalvojien työturvallisuuden ohella myös alueella olevan yleisön tai muiden hen- kilöiden sekä järjestyksenvalvojan toimenpi- teiden kohteeksi mahdollisesti joutuvan oi- keusturvaa. Säännöksen soveltaminen tulisi esityksen mukaan kysymykseen pääsääntöi- sesti sellaisilla järjestyksenvalvojan toimi- alueilla, joihin voi liittyä normaalia suurempi riski järjestyshäi riöiden tai muiden vastaavi- en erityistilanteiden esiintymiseen. Kyseisel- lä toimenpiteillä voitaisiin myös pyrkiä var- mistumaan jo ennakolta siitä, että järjestyk- senvalvojalla on riittävät ammatilliset edelly- tykset puuttua välittömästi järjestyshäiriöihin muun muassa niiden leviämisen estämiseksi.
Tällaisia tilaisuuksia tai alueita voisivat olla muun muassa osallistujamääriltään laajat ur- heilu- ja konserttitilaisuudet sekä ravitsemis- liikkeet. Myös jo tapahtuneet järjestyshäiriöt tai voimankäyttötilanteet voisivat johtaa sii- hen, että poliisi katsoisi välttämättömäksi varmistua järjestyksenvalvojien ammattitai- dosta kyseisen lisäkoulutusvaatimuksen väli- tyksellä. Säännöksen soveltamisessa olisi ai- na viimekädessä kysymys tapauskohtaisesta harkinnasta.
4 mom. Viranomais- sekä järjestyksenval- vontatoiminnan välisen rajanvedon selkiyt- tämiseksi järjestyksenvalvojista annetussa laissa ehdotetaan säädettäväksi esityksen yleisperusteluissa kuvatuilla perusteilla, ettei poliisimies, rajavartiomies, tai tullimies voisi toimia järjestyksenvalvojana. Ehdotettavalla
säännöksellä pyrittäisiin korostamaan ja sel- kiyttämään turvallisuus-, lupa- ja valvontavi- ranomaistehtäviä suorittavien viranomaisten palveluksessa olevan tietyn henkilöstön sekä järjestyksenvalvontatehtäviä suorittavien henkilöiden välistä työnjakoa muun muassa henkilöiden toimivaltuuksiin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä johtosuhteisiin liittyen.
Koska järjestyksenvalvojan hyväksymis- menettelyssä ei ole perinteisesti tiedusteltu hakijan ammattia, kyseinen asia on katsottu tarkoituksenmukaiseksi ehdottaa toteutetta- vaksi tehtävään hyväksymiseen liittyvän kiel- lon sijasta kieltona toimia järjestyksenvalvo- jana. Tästä huolimatta säännöstä tulisi käy- tännössä tulkita mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi siten, ettei hakijaa tulisi hyväk- syä ollenkaan järjestyksenvalvojaksi, jos hä- nen tiedetään olevan poliisimies, rajavar- tiomies tai tullimies.
10 §. Voimankäyttövälineet ja niiden kan- taminen. 1 mom. Järjestyksenvalvojan vo i- mankäyttövälineisiin ei ehdoteta muutoksia, mutta voimankäyttövälineistä ehdotetaan nyt säädettävän tyhjentävästi lain tasolla. Järjes- tyksenvalvojan voimankäyttövälineitä olisi- vat nykyiseen tapaan ampuma-aselain 11
§:ssä tarkoitettu kaasusumutin, käsiraudat sekä enintään 70 senttimetriä pitkä patukka.
Tässä yhteydessä olisi syytä todeta selvyyden vuoksi, että ampuma-aseen kantaminen jär- jestyksenvalvontatehtävissä olisi kokonaan kiellettyä ja teleskooppipatukan kantaminen järjestyksenvalvontatehtävissä olisi mahdol- lista ainoastaan järjestyslain 22 §:ssä sääde- tyissä järjestyksenvalvontatehtävissä. Koiran mukana pitämisestä järjestyksenvalvontateh- tävissä säädettäisiin erikseen lain 11 §:ssä.
2 mom. Laissa ehdotetaan säädettäväksi, ettei järjestyksenvalvoja saisi kantaa tehtä- vissään tarpeettomasti voimankäyttövälinei- tä. Viimeksi mainittu merkitsisi käytännössä muun muassa sitä, että järjestyksenvalvojan tulisi aina pystyä esittämään objektiivisen tarkastelun kestävä peruste voimankäyttövä- lineiden kantamiselle. Tällaiset perustelut voisivat liittyä esimerkiksi järjestyksenvalvo- jan oman työturvallisuuden turvaamiseen taikka järjestyksenvalvojan toimialueen luo n- teeseen. Voimankäyttövälineiden tarpeetto- maan kantamiseen liittyvän kiellon välityk- sellä vähennettäisiin voimankäyttövälineiden
virheellisestä käytöstä ja voimankäyttö- välineiden sieppauksista aiheutuvia vaarati- lanteita. Vastaavat yksityisistä turvallisuus- palveluista annetun lain säädökset vartijoiden voimankäyttövälineiden kantamiseen liitty- vistä säännöksistä on koettu varsin onnistu- neiksi.
Ehdotuksessa säädettäisiin nykyistä täsmäl- lisemmin kaasusumuttimen kantamisen edel- lytyksistä järjestyksenvalvontatehtävissä.
Kaasusumutinta saisi kantaa vain järjestyk- senvalvoja, joka olisi suorittanut hyväksytys- ti yksityisistä turvallisuuspalvelusta annetun lain 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun varti- oimistehtävissä tapahtuvan kaasusumuttimen kantamisen mahdollistavan koulutuksen.
Vartioimistehtävissä tapahtuvan kaasusumut- timen kantamisen edellytyksenä on nykyisin kaksiosaisen 9 tunnin mittaisen erityiskoulu- tuksen hyväksytty suorittaminen. Kyseinen käytännössä toimivaksi osoittautunut koulu- tus sisällöltä harjoituksineen on säännelty yksityiskohtaisesti, jonka lisäksi kouluttajina toimiville on asetettu konkreettiset ammatti- taitovaatimukset.
Järjestyksenvalvojan oikeuteen pitää hal- lussaan kaasusumutinta vaikuttavat myös ampuma-aselain säännökset. Ampuma- aselaissa säädetään muun muassa kaa- susumutinluvan edellytyksistä, voimassaolo- ajasta ja lupaehdoista. Hankkimislupa vo i- daan antaa laissa määriteltyihin hyväksyttä- viin käyttötarkoituksiin, joita ovat muun mu- assa työ ja henkilökohtaisen koskematto- muuden tai omaisuuden suojeleminen. Kaa- susumuttimen kantaminen viimeksi maini- tuissa tehtävissä on mahdollista myös am- puma-aselain mukaisen yhteisölle tai säätiöl- le myönnettävän niin kutsutun yhteisöluvan perusteella.
Säännöksessä ehdotetaan säädettävän lisäk- si siitä, ettei järjestyksenvalvojan perusko u- lutusta suorittamaton järjestyksenvalvoja sai- si kantaa tehtävissään voimankäyttövälineitä.
Voimankäyttövälineiden oikein tapahtuva turvallinen käyttäminen edellyttää aina am- mattitaitoa, jonka merkitys korostuu väkival- taisen tai aggressiivisen henkilön joutuessa toimenpiteiden kohteeksi. Tämän johdosta peruskoulutusta suorittamattomien järjestyk- senvalvojien ei tulisi voida kantaa tehtävis- sään voimankäyttövälineitä.
3 mom. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi myös säännös järjestyksenvalvojan voiman- käyttövälineiden kantamistavasta. Järjestyk- senvalvojan tulisi kantaa voimankäyttöväli- neitä lähtökohtaisesti asunsa alla siten, että ne eivät olisi muiden havaittavissa. Näin väl- tettäisiin provosointia ja voimankäyttöväli- neiden sieppauksia esimerkiksi yleisötilai- suuksissa. Voimankäyttövälineitä saisi kan- taa muiden havaittavalla tavalla vain, jos nii- den kantaminen ei olisi muuten mahdollista tai jos tilanne sitä poikkeuksellisesti erityi- sesti edellyttäisi. Tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi järjestyksenvalvojan menoa ta- pahtumapaikalle selvittämään konkreettista vaarallista väkivaltatilannetta.
11 §. Koiran mukana pitäminen. Koiran mukana pitämiseen liittyvä lain nykyinen 9 a
§ ehdotetaan siirrettäväksi muutettavaksi eh- dotettavan pykäläjärjestyksen johdosta lain 11 §:ksi. Nykyisen pykälän 4 momentti eh- dotetaan siirrettäväksi samas sa yhteydessä lain 28 §:ään, johon keskitettäisiin laissa käy- tetyn teknisen rakenteen mukaisesti kaikki valtuussäännökset.
12 §. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen.
Järjestyksenvalvojana toimiminen edellyttäisi nykyiseen tapaan erillistä poliisin antamaa hyväksymistä. Tällainen hyväksyminen olisi yksi viranomaisvalvonnan muoto. Menettely vastaisi tältä osin nykyistä. Järjestyksenval- vojaksi hyväksymisen edellytykset sekä nii- hin liittyvät ammattitaitovaatimukset ehdote- taan säädettäviksi nykyistä yksityiskohtai- semmin lain tasolla. Merkittävin muutos liit- tyisi siihen, että järjestyksenvalvojaksi hy- väksymisen uudistamisen edellytyksenä olisi sisäasiainministeriön määrittämän kertaus- koulutuksen hyväksytty suorittaminen. Ker- tauskoulutuksen edellyttämisellä pyrittäisiin varmistumaan erityisesti järjestyksenvalvojan ammattitaidon säilymisestä, koska merkittävä osa järjestyksenvalvojista toimii tehtävissä muuten kuin ammattimaisesti.
Sisäasiainministeriön asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin minkälaisia selvityks iä ja asiakirjoja hakijan olisi liitettävä järjestyk- senvalvojaksi hyväksymistä koskevaan ha- kemukseen. Tällainen voisi olla muun muas- sa selvitys laissa edellytetyn koulutuksen hy- väksytystä suorittamisesta.
Pykälässä ehdotettu sääntely vastaisi pit-
