Nro 11/2010

VARELY/23/07.04/2011 VARELY/23/07.04/2011 VARELY/23/07.04/2011

Nro 11/2010

20.6.2019

VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

PL 236

20101 TURKU

Puhelinvaihde: 0295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, 20800 TURKU Y-tunnus 2296962-1

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) SOVELTAMISESTA, LAUTTARANNAN ALUEEN ESIRAKENTAMINEN RUOPPAUSMASSOJA JA YLIJÄÄMÄMAITA HYÖDYNTÄMÄLLÄ, TURKU

HANKE Hirvensalon Lauttarannan esirakentaminen, Turku

HANKKEESTA VASTAAVA

Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos Kari Linnakoski

Puolalankatu 5

PL 355, 20101 TURKU

ASIAN VIREILLETULO

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hanketta koskevan

ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä pyytänyt hankkeesta vastaavaa Turun kaupungin kiinteistöliikelaitosta selvittämään, tuleeko hankkeeseen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA- menettelyä). Hankkeesta vastaava on 14.2.2019 pyytänyt Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus) ratkaisemaan asian.

HANKKEESTA VASTAAVAN TOIMITTAMAT TIEDOT

Hankkeen kuvaus

Turun kaupunki hakee vesilain ja ympäristösuojelulain mukaisesti Etelä- Suomen aluehallintovirastolta lupaa Lauttarannan alueen

esirakentamiseen liittyville toimenpiteille. Hanke käsittää

merenpuoleisen penkereen rakentamisen, koheesiomaiden ruoppausta rakennettavan penkereen alta, proomuväylän ruoppaamisen, vesialueen täyttämisen sekä ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden hyötykäytön alueen esirakentamisessa. Ruoppausmassa esitetään stabiloitavaksi teknisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja metallien liukoisuuksien pienentämiseksi. Stabiloinnin sideaineena käytetään sekä kaupallisia että nk. uusiosideaineita, joita ovat mm. voimalaitostuhkat ja jätekipsi.

Alueelle tuotavien ja hyödynnettävien ruoppausmassojen haitta-

ainepitoisuuksien, metallien ja organotinojen, raja-arvoksi esitetään ns.

PIMA-asetuksen (Vna 214/2207) mukaisia alempia ohjearvoja ja ylijäämämaiden raja-arvoiksi kynnysarvopitoisuuksia. Lisäksi hyödynnettävien stabiloitujen ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden sekä niiden käsittelyn esitetään täyttävän useita hankekuvauksessa yksilöityjä laatuvaatimuksia.

Hankkeen tavoitteena on löytää turvallinen paikka ruoppaussedimenttien sijoittamiselle ja hyödyntää niitä alueen esirakentamisessa.

Tulevaisuuden vesirakennuskohteita, joiden massojen sijoittamista alue palvelee, ovat mm. Pernon väylän ruoppaukset, Turun Satama Oy:n ruoppaukset sekä Turun kaupungin vesirakennushankkeiden

ruoppaukset. Turun kaupungin tehtyä periaatepäätöksen ruoppausmassojen meriläjityksen lopettamisesta korvaavien sijoituspaikkojen tarve on ilmeinen. Tarvekartoituksen mukaisesti vuoteen 2029 mennessä Turun alueen ruoppauksissa syntyisi minimissään 800 000 m³ ja maksimissaan 1 350 000 m³ sijoitettavaa ruoppausmassaa.

Toiminta sijoittuu seuraavien kiinteistöjen alueelle:

Kiinteistön nro Nimi Omistaja

853-402-1-74 Arola Turun kaupunki

853-510-1-22 Paltus Turun kaupunki 853-514-4-0 Pikisaari Turun kaupunki

853-402-1-72 Lauttaranta Suomen valtio (Senaatti- kiinteistöt). Vuokralainen Oy Silja Line Ab

Turun kaupunki omistaa alueen, jolla suunniteltu sedimenttien ja ylijäämämaiden hyödyntäminen sekä sedimenttien stabilointi

toteutetaan. Alueen lähiympäristön maa- ja vesialueiden omistustiedot 500 m etäisyydeltä hankealueesta ovat vielä selvityksessä. Alueella sijaitsee omakoti- ja rivitaloasutusta.

Hanke-alue sijaitsee Turun Hirvensalon saaressa Lauttarannan alueella.

Kohteen tarkempi sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Alueen pinta-ala on noin 18,8 ha ja arvioitu täyttötilavuus suunnitelmapiirustuksen

mukaisessa tilanteessa kolmelle eri tasolle portaittain pengerrettynä noin 456 000 m³rtr, kun alueen ja materiaalien painumista ei ole otettu huomioon. 10 vuoden aikana toteutuva painuminen on noin 1m, jonka mukainen täyttötilavuus alueella on 630 000 m³rtr.

Alueen esirakentaminen lopulliseen käyttötarkoitukseen

(asuinrakentaminen) soveltuvaksi edellyttää maanpinnan nostoa

tulvariskikorkeuden yläpuolelle. Hakemuksen mukaisissa suunnitelmissa maanpinnan noston korkeutena käytetään + 3,0 m (N2000).

Maanpinnan nosto esitetään tehtäväksi hyötykäyttämällä Turun alueella syntyviä ruoppausmassoja ja louheita sekä Hirvensalon alueelle syntyviä ylijäämämaita. Jotta alueen käyttö tulevaisuudessa olisi mahdollista, ruoppausmassojen hyötykäyttö edellyttää niiden jalostamista teknisesti kelvolliseen tasoon sekä mahdollisten metallisten haitta-aineiden sitomista niukkaliukoiseen muotoon stabiloimalla. Louheet ja kitkamaapitoiset ylijäämämaat eivät tarvitse jalostustoimia, vaan ne voidaan käyttää alueen rakentamisessa sellaisenaan.

Alueen esirakentaminen käsittää seuraavat vaiheittain ja osin limittäin toteutuvat osuudet.

- Merenpuoleisen penkereen rakentaminen vahvistetun pohjamaan päälle, jossa vahvistus tehdään pohjaantäytön ja lamellistabiloinnin yhdistelmänä.

- Ruoppaukset:

o Lamellistabilointilautan kulkureitin ruoppaus penkereen kohdalta -1,5 m N2000 tasoon yhteensä n. 10 600 m³ktr o Penkereen reunoille syrjäytyvän sedimentin ruoppaus n 10 000 m³ktr

o Kahden proomuväylän ruoppaaminen 4 m kulkusyvyyteen n. 33 200 m³ktr

- Penkereen yläosan rakentaminen louheella, massa-arvio n. 25 000 m³rtr louhetta.

- Penkereiden ja reunaluiskien rakentaminen alueen mantereenpuoleisille alueille

- Välipenkereiden ja/tai työmaateiden rakentaminen alueen sisälle ylijäämämailla tai louheilla

- Matalien täyttökerroksien rakentaminen ylijäämämailla - Hyötykäytettävien ruoppausmassojen kuljettaminen alueelle proomukuljetuksina sekä sijoittaminen välipenkereellä eristettyihin kennoihin

- Ruoppausmassojen stabilointi kennoihin maksimissaan 2 vuoden varastointiajan jälkeen teknisesti riittävälle tasolle

- Painopenkereen rakentaminen stabiloidun massan päälle ylijäämämailla

- Pintarakenteiden rakentaminen

Hankkeessa muutetaan 2,14 ha vesialuetta maa-alueeksi pengerrakenteella sekä penkereen ja rantaviivan välistä aluetta

täyttämällä. Lisäksi ruopataan kaksi proomuväylää, joiden pinta-alat ovat 5500 m² ja 2500 m² sekä molemmissa haraussyvyydet -4,0 m

(MW2017). Ruopattavaa sedimenttiä proomuväyliltä syntyy yhteensä noin 33 200 m³ktr ja penkereiden alta n. 20 600 m³ktr.

Hyödynnettävät materiaalit ovat:

Pilaantumaton maa-ainesjäte (17 05 04, 17 05 06, 17 05 08 ja 19 13 02) - Materiaalimäärät noin 110 000 m³ / 10 vuotta à 11 000 m³ / vuosi - Materiaalimäärät tonneina 220 000 t/ 10 vuotta à 22 000 t /vuosi

Haitallisia aineita sisältävä maa-ainesjäte (17 05 06 ruoppaussedimentti) - Materiaalimäärät noin 520 000 m3 / 9 vuotta à 58 000 m3 / vuosi - Materiaalimäärät tonneina 676 000 t/ 9 vuotta à 75 000 t /vuosi Stabiloinnissa käytettävät jätteet sideainetarkoituksiin (10 01 02, 10 01

03, 10 01 05, 10 01 17)

-130 000 t / 8 vuotta à 16 000 t / vuosi

Materiaaleista Hirvensalon alueelta syntyvät ylijäämämaat sekä pneumaattisesti siirrettävät kuivat sideaineet tuodaan alueelle maanteitse. Vesirakennushankkeissa syntyvät ruoppausmassat ja louheet tuodaan alueelle pääosin proomukuljetuksina vesiteitse.

Esirakentamisen aikataulu on jaettavissa kahteen toisistaan poikkeavaan vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on alueen

hyötykäyttömahdollisuuksia edistävien puitteiden rakentamisen vaihe, johon kuuluu pääasiassa merenpuoleisen penkereen rakentaminen.

Toista vaihetta voidaan kutsua hyötykäyttövaiheeksi, jossa alueella hyödynnetään muualta tuotuja ruoppausmassoja, louhetta ja

ylijäämämaita. Puitteiden rakentamisen kesto on arviolta 2 vuotta ja varsinainen hyötykäyttövaihe

8-9 vuotta. Hankkeen kokonaisaikataulu on 10 vuotta.

Hanke alkaa merenpuoleisen reunapenkereen rakentamisella, jonka arvioidaan valmistuvan kahdessa vuodessa. Samanaikaisesti alueelle otetaan vastaan ylijäämämaita, joilla rakennetaan alueen välipenkereitä sekä maaosuuden reunaluiskia sekä valmistaudutaan

ruoppausmassojen vastaanottoon rakentamalla alueelle soveltuvia kennoja stabiloitavia massoja varten. Merenpuoleisen penkereen rakentamisessa syntyvät ruoppausmassat läjitetään hankealueen kennoihin, joissa ne odottavat enintään 2 vuotta stabilointia.

Sijaintipaikan ympäristö

Hankealue rajautuu etelässä Pikisaarentiehen, jonka eteläpuolella Arolankaaren varressa sijaitsevaan asutukseen lähin etäisyys on noin 250 m. Lännessä alue rajautuu Peter Thorwösten tiehen, jonka varressa sijaitsee asutusta lähimmillään noin 50 m etäisyydellä. Idässä hankealue rajoittuu Merivartioston käyttämään alueeseen ja pohjoisessa

Linnanaukion merialueeseen Aurajokisuulla. Hankealuetta on käytetty ylijäämämaiden vastaanottopaikkana sekä lumenkaatopaikkana.

Vastarannalla sijaitsee Turun satama, Ruissalon saari ja mm. Oy Turun Avelia Ab teollisuuskiinteistö. Suunnittelualueen etelärajalla kulkee itä- länsisuunnassa päävesijohto, paineviemäri ja maanpäällinen sähkölinja.

Suunnittelualue on tällä hetkellä etupäässä joutomaata. Alue sijaitsee näkyvällä paikalla linnan ja jokisuun läheisyydessä.

Kaavatilanne

Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön v. 2004 vahvistama Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, jossa alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi sekä taajamatoimintojen alueeksi (A) ja virkistysalueeksi (V).

Taajamatoimintojen alueen läpi on merkitty ulkoilureitti. Alueella on voimassa Hirvensalon osayleiskaava 2020, joka on tullut lainvoimaiseksi v. 2002. Hankealueen vuodelta 1952 peräisin olevassa asemakaavassa alue on merkitty pääosin teollisuus- ja varastokortteleiden alueeksi.

Kaava on kuitenkin jäänyt toteutumatta, joten sitä voidaan pitää vanhentuneena ja se uusittaneen uuden osayleiskaavan saatua lainvoiman.

Hirvensalon alueelle on ollut vireillä osayleiskaavan tarkistus.

Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.6.2018.

Kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Valitus koskee mm. Hirvensalon ja mantereen välistä siltaa, ei nyt haettavana olevaa aluetta. Hirvensalon osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty lähes yksinomaan

kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Lisäksi suunnittelualue on pieneltä länsiosalta merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja

itäosaltaan kokonaan seudullisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alue on osa kansallista kaupunkipuistoa (kp). Alueella on myös eheyttämis- ja tiivistämistarvetta. Alueen halki kulkee ulkoilureitti. Alueen etelälaidassa on luo-merkintä, jolla on rajattu viitasammakoiden esiintymisalue

virkistysalueen sisällä.

Suunniteltu läjitysalue on huomioitu kaavaselostuksessa ja siihen viitataan mm. seuraavasti:

- Alueen esirakentamista koskevan lupahankkeen yhteydessä tulee selvitettäväksi läjitysalueen soveltuminen rakennusteknisesti ja ympäristöturvallisesti tulevan maankäytön kannalta.

- AK-2. Kerrostalovaltainen asuntoalue. (Latokari-Lauttaranta). Sekä osayleiskaavassa että rakennemallissa saaren pohjoisosaan

Lauttarannan-Latokarin alueelle on osoitettu huomattava asukasluvun lisäys. Alueen käyttöönottoa ei ole kehityskuvatarkastelussa merkitty tapahtuvaksi ennen vuotta 2029 ja on hyvin epätodennäköistä, että alue tulisi käyttöön ennen vuotta 2035. Alue on merkitty kaavaehdotukseen AK-2 -alueeksi ja rakennemallissa keskustatoimintojen alueeksi

kehitettäväksi alueeksi, mikä mahdollistaa toiminnallisesti monipuolisen alueen suunnittelun. Alueen toteuttaminen edellyttää laajaa

esivalmistelua alueen alavuuden ja maaperän pehmeyden vuoksi.

- VL-2. Hulevesien ja tulvanhallinnan kannalta merkittävä alue.

Hirvensalossa on paljon tulvaherkkiä alueita topografiasta ja sijainnista johtuen. Osayleiskaavassa on pyritty VL-2 -merkinnällä ottamaan huomioon nämä alavat, lähellä merenpinnan tasoa olevat alueet, joilla on suuri merkitys myös hulevesien johtamisen kannalta. Alueiden tärkeimmät ojat

tulee säilyttää avoimina, koska meren läheisyyden ja maanpinnan tasaisuuden ja alavuuden vuoksi vesiä ei voida johtaa putkessa ilman tulvariskiä. Alueet eivät sovellu rakentamiseen huomattavan meri- ja/tai hulevesitulvariskin takia. Vaikka VL-2 -alueet eivät ole Hirvensalon ensisijaisia virkistysalueita, on niillä kuitenkin merkitystä Hirvensalon viherverkon

ja maisemakuvan kannalta.

Alue on kokonaisuudessaan asemakaavoituksen piirissä. Alueella on voimassa v. 1952 hyväksytty asemakaava, jossa alue on merkitty pääosin teollisuus- ja varastokortteleiden alueeksi.

Luontokohteet

Hankealuetta lähin merkittävä luontokohde on Ruissalon saari, joka sijaitsee alueesta noin 0,5 km etäisyydellä. Natura-alue Ruissalon lehdot (FI0200057) sijaitsee Turun kaupungin edustalla sen länsipuolella. Alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon sekä luonto- (SCI-alue) sekä lintudirektiivin (SPA-alue) perusteella. Alueen kuvaus on esitetty

6.3.2019 valmistuneessa Natura-arvion tarveharkinnassa. Raportissa on katsottu, että Lauttarannan esirakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ovat lähinnä paikallisia ja tilapäisiä ja/tai vaikutuksiltaan vähäisiä sekä epätodennäköisiä. Tarveharkinnan johtopäätöksenä todetaan, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeen, sillä hankkeen ei katsota merkittävästi heikentävän niitä Natura-alueen luontoarvoja, joiden suojelemiseksi Ruissalon lehdot on valittu Natura

2000 -verkostoon. Hankkeessa aiotaan toteuttaa lieventämistoimia mm.

roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi.

Hankealueen tuntumassa on myös kaksi luonnonsuojelulain 29 §:n mukaista suojeltavaa luontotyyppiä (Pikisaarenranta ja Pikisaarenrinne sekä Paltuksen jalopuumetsikkö), kolme metsälain 10 §:n mukaista tärkeää elinympäristöä (Lauttarannan jyrkänne alusmetsineen, Reitivuoren jyrkänne alusmetsineen sekä Wäinö Aaltosen jyrkänne alusmetsineen) sekä viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka.

Hankkeen vaikutuksia viitasammakoihin selvitettiin ja suojelusuunnitelma vaikutusten lieventämisestä

laadittiin alueelle vuoden 2017 kartoitustulosten perusteella.

Vesistöt, tulvaherkkyys, maaperä

Läjitysalueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita.

Turun edustan merialue on osa Saaristomerta, joka on rehevintä Turun edustalla ja suurten lahtien perukoissa. Merialueella ravinnepitoisuudet ovat kohonneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Kuormitus johtuu erityisesti hajakuormituksesta, asutuksen ja teollisuuden jätevesistä, liikenteestä ja kalankasvatuksesta. Typpikuormitukseen vaikuttaa myös ilman kautta tuleva laskeuma. Lauttarannan alueen veden laatuun vaikuttaa eniten Aurajoen aiheuttama kuormitus. Aurajoki laskee mereen Turun Satamassa noin 600 m etäisyydellä hankealueesta.Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen 2000-2003 mukaan Lauttarannan edusta on luokiteltu mereksi, jonka luokka on välttävä.

Lauttarannan alue on kartoitettua meritulva-aluetta (Turun ja Raision meritulvakartan kohde 65; Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 105/2015). Tulvariskiasetuksen (659/2010) mukaan tulvavaarakartat laaditaan tulville, joiden vuotuinen

todennäköisyys on 2 % (toistuvuusaika 1/50a), 1 % (1/100a) sekä tulvalle, joka on mahdollinen erityisissä olosuhteissa tai jonka vuotuinen todennäköisyys on hyvin vähäinen. Lauttarannan kohteessa vuotuinen todennäköisyys on 1 % (1/100a) eli kyse on harvinaisesta tulvasta, joka toteutuu, kun meriveden korkeus Turussa on 161,5 cm (N2000

korkeusjärjestelmä).

Kenttätesteissä on havaittu Vna 214/2007 kynnysarvon ylittäviä

pitoisuuksia öljyhiilivetyjä, haihtuvia yhdisteitä ja metalleja muutamassa näytepisteessä. Tutkimusalueella ei sen sijaan ole todettu alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-aineiden pitoisuuksia. Maaperää tutkituilla alueilla ei näin ollen luokitella pilaantuneeksi. Alueella ei ole havaittu jätetäyttöjä.

Vesistön käyttö

Kalastusalueelta saadun tiedon perusteella ruoppaus- tai läjitysalueen ympäristössä harjoittaa ammattikalastusta neljä kalastajaa tai yritystä.

Lauttarannan hankealueen koillispuolella sijaitsee Turun satama, johon johtaa Pukinsalmessa 10,0 m syvyinen pääväylä. Matkustajasatamasta Tukholman alueelle liikennöivät Tallink-, Silja- ja Viking Line -

varustamoiden autolautat. Vuosittain matkustajasataman kautta kulkee

noin neljä miljoonaa matkustajaa ja 300 000 ajoneuvoa.

Matkustajasataman vieressä sijaitsevaan Länsisatamaan on keskittynyt sataman konttiliikenteen lisäksi osa ro-ro-liikenteestä.

Lauttarannan pienvenesatamasta johtaa 2,1 m syvyinen väylä luoteeseen Turun Sataman ja Aurajoen suuntaan sekä kaakkoon Turunmaan saariston suuntaan. Pitkänsalmen väylän ja Pukinsalmen pääväylän kautta on kesäisin vilkasta huviveneliikennettä Aurajoen vierasvenesatamaan. Hankealueen lähin uimaranta (Ispoisten

uimaranta) sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä Pitkäsalmen eteläosassa.

Myös Sorttamäen uimaranta sijaitsee Pitkänsalmen eteläosassa noin 3 km etäisyydellä hankealueesta.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö

Hanke ei vaikuta vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Penkereen rakentaminen ranta-alueelle muuttaa rantaviivan paikkaa ja rannan korkeusasemaa. Suunniteltu lyhyt proomuväylän osuus syventää

merenpohjaa väylän alueelta. Suunniteltu proomujen haraussyvyys on 4 m keskivedenpinnasta. Hankkeessa muutetaan 2,14 ha nykyistä

vesialuetta maa-alueeksi. Proomuväylien alueelta ruopataan yhteensä 8000 m² alueelta sedimenttiä yhteensä 33 200 m³ktr. Proomuväylien haraussyvyydeksi

on suunniteltu -4,0 m (MW2017).

Rakentamisen aikaiset vaikutukset vedenlaatuun on ruoppaustöiden ja penkereen rakentamisen yhteydessä mahdollista todentaa veden

paikallisena samentumana. Aurajoelle luontaisen sameuden vuoksi erot nykytilanteeseen eivät ole merkittäviä ja tuskin havaittavia.

Vesirakennustöiden aiheuttamat sameusvaikutukset poistuvat nopeasti penkereiden rakentamisen jälkeen.

Toiminnan aikana muilta ruoppauskohteilta tuotavien

ruoppausmassaproomujen tyhjentäminen ja hinaajien potkurivirtaukset kiinnittymisalueella voivat aiheuttaa vähäistä samennusta, joka kuitenkin jää paikalliseksi eikä poikkea muun laivaliikenteen aiheuttamista

vaikutuksista. Keskimääräisessä hankkeessa ruoppausmassoja kuljetetaan n. 1000 m3 proomuissa, joita työvuoron aikana käy kohteessa n. 5-7 kpl/ tv.

Täyttötyön aikana alueen hulevedet johdetaan suunniteltuihin

kiintoaineksen laskeutusaltaisiin hulevesien kerääjäojien avulla. Altaissa veden puhdistaminen perustuu kiintoaineksen laskeuttamiseen.

Hulevesien pääsy täyttöalueelta viitasammakoiden suoja-alueelle estetään.

Stabiloidun massan ympäristökelpoisuutta ja vaikutuksia vedenlaatuun on tarkasteltu nyt haettavaa kohdetta vastaavissa olosuhteissa

Pansiossa. Riskinarvio ja vaikutukset vedenlaatuun on esitetty liitteen 15 raportissa. Vaikutukset vedenlaatuun eivät ole merkittäviä.

Hankealue kuuluu Kokemäenjoki - Saaristomeri – Selkämeri –

vesienhoitoalueeseen (Läntinen vesihoitoalue). Hankkeessa sijoitetaan

Turun kaupungin sekä muista Turun alueen vesirakennushankkeista ruoppaussedimenttejä täyttömateriaaliksi. Samalla haitta-aineita ja ravinteita sisältävä sedimentti poistuu kuormittamasta vesialueita.

Hankkeen yhteydessä ruopataan pilaantunutta ja puhdasta sedimenttiä, josta aiheutuu väliaikaista samentumavaikutusta. Vaikutukset ovat työnaikaisia ja siten

lyhytaikaisia. Vaikutukset eivät muuta vesialueen välttäväksi luokiteltua ekologista tilaa. Hankkeen toteuttamisen ei katsota vaarantavan

vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamista.

Valtioneuvosto hyväksyi 3.12.2015 Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman vuosille 2016–2021. Toimenpideohjelma on merenhoitosuunnitelman kolmas osa. Hakemuksen kohteena olevaan hankkeeseen läheisesti liittyviä toimenpiteitä ovat mm. vedenalaisen melun tuottamisen vähentäminen ja ruoppausten haitallisten vaikutusten vähentäminen. Hankkeen meriympäristölle aiheuttamat haitalliset

vaikutukset pyritään minimoimaan. Voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat meren puoleisen penkereen rakennusvaiheeseen ja siinä pyritään

huomioimaan mahdolliset vaikutusten lieventämiskeinot. Hankkeen toteuttamisen ei katsota vaarantavan meriympäristön tilatavoitteen saavuttamista. Vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Rakennusvaiheessa merenpohjan muokkaus aiheuttaa veden paikallista samentumista ja sedimentin laadusta riippuen työnaikaista orgaanisen aineksen, ravinteiden sekä haitta-aineiden kuormitusta. Toisaalta hanke

mahdollistaa pilaantuneen sedimentin poistamisen vesiympäristöstä ja näin ollen parantaa sedimentin tilaa ruoppaushankkeiden ympäristössä.

Vesiliikenteeseen kohdistuvat rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Hankealueelta ei kuljeteta ruoppausmassoja hankealueen ulkopuolelle. Reunapenkereen rakentamisen yhteydessä vesikulkuneuvojen liikkumista alueen välittömässä läheisyydessä rajoitetaan turvallisuussyistä. Vesiliikenteen ollessa alueella

nykyiselläänkin vilkasta, proomukuljetukset eivät merkittävästi lisää liikennettä.

Kalastoon ja kalastukseen kohdistuu pääasiassa vaikutuksia vain penkereen rakentamisen aikana samentumisen, sedimentaation ja vedenalaisen melun kautta. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu kutualueita, joten paikalliseksi jäävä samentumavaikutus ei aiheuta haittaa kaloille tai kalastukselle.

Vaikutukset ihmisiin aiheutuvat pääasiassa rakentamisen aikaisista vaikutuksista. Erityisesti kesäaikaan rakentaminen voidaan kokea häiritsevän vesistön ja rantojen virkistyskäyttöä. Väliaikainen meluhaitta aiheuttaa vaikutuksia virkistyskäyttöön. Melu ei kuitenkaan poikkea lähiympäristön muusta mm. satama-alueelta kantautuvasta melusta.

Hanke ei sisällä räjäytyksiä, joista voisi aiheutua rakentamisen muihin ääniin verrattuna suurempaa melu- ja tärinähaittaa.

Maarakennustyöt aiheuttavat melua, tärinää ja pölyä. Suurimmat vaikutukset lähialueen asutukseen syntyvät alueetta reunustavien penkereiden ja luiskien rakentamistoimista. Penkereet rakennetaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Merenpuoleisen penkereen rakentamisen ajaksi on arvioitu kahta vuotta.

Hankkeessa ei ole räjäytystoimia, joten syntyvä melu on normaalia maaläjityksestä aiheutuvaa melua, jonka määrä vähenee penkereiden rakentamisen jälkeen. Penkereen rakentamisen yhteydessä

mahdollisesti tarvittavat pengerräjäytykset koheesiomaiden

syrjäytymisen tehostamiseksi tehdään läjitetyn massan sisällä. Näissä räjäytyksissä ääni ei etene rakennuskohdetta pidemmälle.

Ennen räjäytystöiden aloittamista tehdään räjäytyssuunnitelma ja haetaan asianmukaiset luvat työn suorittamiseen. Kohteesta tehdään riskianalyysi, jonka perusteella määrätään mm. sallitut tärinöiden raja- arvot ja tärinämittarit seurantakohteissa sekä katselmoidaan kyseisten rakennusten kunto ennen ja jälkeen räjäytystöiden. Pölyn määrää säädellään ylijäämämaiden kastelulla tarvittaessa. Ruoppausmassat eivät pölyä, joten suurimmat pölypäästöt syntyvät satunnaisista

stabilointilaitteistojen sideainepöllähdyksistä sideainesyötön yhteydessä.

Hankkeella on vaikutuksia naapurikiinteistön 853-402-1-72 (Senaatti- kiinteistöt) olemassa oleviin rakenteisiin. Alueen rakentaminen alkaa rannan läheisyydestä ja etenee ko. alueelle vasta myöhäisemmässä vaiheessa, jossa yhteydessä rakennelmat on ehditty siirtää tai korvata uusilla tarkoituksenmukaisessa paikassa. Senaatti-kiinteistöjen alueella on mm. Virve-antenni, joka huomioidaan rakentamisessa, mikäli se edelleen sijoittuu alueelle, kun hanke on edennyt ko. kiinteistölle.

Alueen etelälaidassa sijaitsee paineviemäri sekä vesijohto, joiden sijainti on huomioitu suunnitellun läjitysalueen aluerajauksissa. Paineviemäri sekä vesijohto jäävät läjitysalueen ulkopuolelle. On mahdollista, että täytön edetessä maan painuminen täyttöalueella aiheuttaa maan syrjäytymistä ja nousua vesi- ja viemäriverkoston alueella. Alueen painumista ja maan syrjäytymistä seurataan geoteknikon laatiman seurantaohjelman mukaisesti. Mikäli massa syrjäytyy vesi- ja viemäriverkoston alueella, paineviemäri ja vesijohto siirretään

etelämmäksi, nykyistä suotuisammalle maapohjalle, jossa maanpinnan nousu ei ole vaaraksi verkoston kunnolle. Siirroista ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sovitaan Turun Vesihuolto Oy:n kanssa siirron tullessa ajankohtaiseksi.

Esirakentamishanke mahdollistaa alueen tulevan maankäytön. Alueen pohjamaan ollessa pehmeää savikkoa paikoin jopa yli 20 m syvyyteen maanpinnasta, esirakentaminen tulee joka tapauksessa aiheuttamaan alueen epätasaista painumista. Painuminen on väistämätöntä myös muilla kuin nyt suunnitelluilla täyttötavoilla. Alueelle myöhemmin rakennettavat rakennukset joudutaan jo yksin nykyisen pohjamaan vuoksi perustamaan paaluille. Hyötykäytettävien massojen haitta- ainepitoisuudet ole este maankäyttömuodon toteutumiselle. Massojen haitta-ainepitoisuudet ovat alle PIMA-asetuksen mukaisten alempien ohjearvojen. Suunnitellut esirakentamistoimet edistävät alueen

myöhempää rakentamista, sillä alue on nykyisin meritulva-aluetta, eikä alueen rakentamista voida toteuttaa ilman maanpinnan korottamista tulvatason yläpuolelle.

Esirakentamisessa käytetään ruoppausmassoja stabiloituina sekä lisäksi ylijäämämaita. Hyödynnettävät ylijäämämaat ovat haitta-

ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittavia tai alueen

taustapitoisuustasoa. Ruoppausmassojen metallipitoisuudet sekä organotinapitoisuudet rajataan alempiin ohjearvoihin. Alue on nykytilassa hieman nuhraantunut erityisesti metalleilla, joiden

pitoisuuksissa on havaittu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Suunniteltu toiminta ei näin ollen merkittävästi muuta pitoisuustasoa, joka alueella on entuudestaan. Huomattavaa myös on, että ruoppausmassojen pitoisuustasot väistämättä keskiarvoistuvat ruoppaushankkeissa. Edellä kuvattujen seikkojen perusteella hankkeessa ei katsota olevan

merkittäviä vaikutuksia maaperän haitta-ainepitoisuuksiin.

Alueen välittömässä läheisyydessä, ja historiallisesti alueella, on viitasammakoiden (SCI-direktiivin liitteen IV a laji) lisääntymis- ja levähdysalueita. Nykyinen elinvoimainen lisääntymisalue on rajattu pois hankealueesta. Täyttötyön aikaisia vaikutuksia on arvioitu

luonnonsuojelulain 49 §:n tarkoittamaan EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajiin. Liitteessä 6 esitetyssä raportissa arvioidaan läjitysalueen ja siihen liittyvien hulevesijärjestelyjen vaikutuksia viitasammakoiden

elinympäristöihin alueella, ja esitetään toimenpiteet vaikutusten lieventämiseksi sekä alueella sijainneen elinympäristön

kompensoimiseksi. Arviointi koskee läjitysalueen ja hulevesien käsittelyn rakentamista ja käytönaikaisia vaikutuksia. Läjitystyöt voivat aiheuttaa viitasammakon elinympäristön lähellä seuraavia vaikutuksia:

- viitasammakon elinympäristön peittyminen ja supistuminen, - kiintoainespitoiset hulevedet madaltavat esiintymislammikoita ja vähentävät viitasammakoiden viihtyvyyttä alueella,

- pehmeälle pohjamaalle tehty täyttö voi syrjäyttää ympäröiviä

maamassoja ja nostaa maanpintaa viitasammakoiden elinympäristössä aiheuttaen virtaussuuntien muutoksia ja lammikoiden kuivumista.

Vaikutusten arviossa esitetään alueen nykyinen tilanne ja edellä esitettyjen vaikutusten korvaavat ja parantavat toimenpiteet.

Viitasammakkoselvityksen (Klemola 2017) mukaan Lauttarannan esirakentamisen maankäyttösuunnitelma tulee vähentämään ehkä noin kolmanneksen nykyisestä viitasammakoille sopivista maaympäristöistä ja päälammen läheisyydessä olevia muutamia sadevesilammikoita, joita laji on käyttänyt keväiseen soitimeen. Osa alueesta on jo läjityskäytössä.

Nykyiset matalat ja osin kuivuvat lammikot eivät ehkä ole olleet viitasammakon lisääntymis- tai talvehtimispaikkoja, mutta varsinkin nuoret koiraat, jotka eivät menesty päälammella vanhojen koiraiden hallitsemilla alueilla, ovat käyttäneet niitä soitimeen ja liikkumiseen.

Kompensaatioiden kautta jäljelle jääviä metsä- ja niittyalueita, sekä muita reuna-alueita jää jäljelle noin 2/3 osaa nykyisestä pinta-alasta, mutta kompensaatiot (uudet lammikot ja vesireitit) palauttavat ja parantavat laadullisesti lajin elinmahdollisuuksia. Lisäksi tulevan

maankäytön luonteesta riippuen osa nyt rakentamiseen ja läjittämiseen varatuista alueista saattaa säilyä tai palautua viitasammakolle sopivaksi (uusien hulevesiojien säilyttäminen, muut säilytettävät

luonnonympäristöt ja mahdolliset uudet rakennettavat puistot).

Toimien toteuttamisen jälkeen pitkällä aikavälillä viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen laatu hankealueella ja sen välittömässä ympäristössä on todennäköisesti parempi kuin lähtötilanteessa, eli lajin säilyminen pitkällä aikavälillä alueella on turvattu.

Kun kiintoainespitoiset vedet ohjataan alueen ulkopuolelle, ei

kiintoaineksesta ole todennäköistä haittaa viitasammakolle. Klemolan viitasammakkoselvityksessä (2017) todetaan, että ajan myötä

vedenlaadun normalisoituessa läjitysalueen reuna-alueiden uomat kelvannevat myös viitasammakoiden elinympäristöksi, joten niiden yhteys päälampeen voidaan palauttaa.

Viitasammakoita lukuun ottamatta hankkeella ei katsota olevan vaikutuksia luonnoltaan arvokkaisiin lähialueisiin.

Päästölähteet, päästöjen laatu ja määrä vesistöön, ilmaan, maaperään sekä melupäästöt ja tärinä ovat tavanomaisia maarakentamisen päästöjä, joiden arvioidaan olevan vähäisiä.

Vesialueelle mahdollisesti päätyvä kelluva jäte kerätään puomeilla ja toimitetaan asianmukaiseen

paikkaan.

Toimintaan liittyvät ympäristöriskit sekä toimet onnettomuuksien estämiseksi sekä häiriötilanteiden sattuessa eivät eroa tavanomaisesta vesi- ja maarakentamisesta. Hankkeen suurimmat riskit ovat

geoteknisiä, koska alue on paksujen savikoiden peittämä. Hankkeen toteutus perustuu geoteknisiin vakavuusarvioihin, joiden mukaan alue voidaan esirakentaa hakemuksessa esitettyjä periaatteita noudattaen.

Ennen työn aloittamista alueen rakentamisesta laaditaan erilliset yleis- ja rakentamissuunnitelmat hakemuksessa esitettyjä periaatteita

tarkentaen.

Hankkeen katsotaan edustavan tekniikaltaan BAT-tasoa ja

noudattavan BEP-käytäntöjä seuraavista syistä. Ruoppausmassan läjittäminen, teknisten ominaisuuksien jalostaminen sekä erityisesti metallisten haitta-aineiden sitominen niukkaliukoiseen muotoon ovat kestävän kehityksen ja jätehierarkian mukaista jätteen hyödyntämistä materiaalina.

Jätejakeiden kuten lentotuhkan lujittumisominaisuuksien hyödyntäminen sideaineena tuottaa alkuperäisistä materiaaleista poikkeavia ja teknisesti jalostettuja materiaaleja, jotka esirakentamisen jälkeen vähentävät selkeästi varsinaisen rakentamisvaiheen CO₂-päästöjä sekä neitseellisten

luonnonvarojen käyttöä.

Suunnitellut hyödyntämistoimet säästävät luonnonvaroja ja ehkäisevät näin ollen ympäristön pilaantumista. Toiminta on jätehierarkian

mukaista. Jätettä hyödynnetään materiaalina ja osassa toimintaa jätteellä jalostetaan toisia jätteitä teknisesti ja

ympäristöominaisuuksiltaan turvallisempaan muotoon. Toiminta

toteutetaan sille hyvin soveltuvassa käyttöympäristössä. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä.

Alue on meritulvien kannalta kriittistä aluetta, joten aluetta ei voida ottaa asuinrakentamisen käyttöön ennen maanpinnan nostoa turvalliselle korkeudelle. Esitettyjen jätemateriaalien ollessa haitta-ainetasoiltaan maltillisia alittaen PIMA-asetuksen alemmat ohjearvot voidaan näiden hyödyntämisen täyttömateriaalina katsoa olevan parasta käytössä

olevaa käytäntöä. Pilaantumattomien ylijäämämaiden käyttö alueen maanpinnan nostoon on teknistaloudellisesti järkevää.

ASIAN KÄSITTELY

Viranomaisten kuuleminen

Varsinais-Suomen ELY-keskus on 15.3.2019 pyytänyt lausunnon Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunnan (ympäristönsuojeluviranomaisen) lausunto 2.5.2019

YVA-menettelyn yksittäistapausharkinnassa huomioon otettavia asioita ovat YVA-lain mukaan muun muassa hankkeen laajuus, sijainti,

luonnonympäristön sietokyky, ja vaikutusten monitahoisuus ja kesto.

Lauttarannan esirakentamisessa suunnitellaan hyödynnettävän satama- altaiden ja laivaväylien puhtaita tai lievästi tuhriintuneita

ruoppausmassoja, joita on tähän asti läjitetty Airistolle Rajakarin merialueelle. Tältä osin hanke vähentää ruoppausmassojen haitallisia ympäristövaikutuksia merialueella.

Lauttarannan esirakentamisessa hyödynnetään myös Hirvensalon alueen rakentamisessa syntyviä ylijäämämaita ja louheita, mikä osaltaan vähentää rakentamisesta johtuvaa liikennehaittaa ja liikenteen päästöjä Turun keskustassa.

Hankkeen sijoituspaikka on ympäristövaikutusten hallinnan suhteen haasteellisempi kuin ylijäämämaiden sijoituspaikat keskimäärin.

Esirakentaminen sijoittuu ranta-alueelle ja osin vesialueelle Linnanaukon alueella lähelle Aurajoen suuta. Sijoituspaikka on näkyvällä sijainnilla valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Ruissalon Natura- alueen ja laivaväylän välittömässä läheisyydessä. Toiminnan suunnitellaan jatkuvan 10 vuoden ajan.

Ympäristönsuojelu katsoo, että hanke kokonaisuutena arvioiden vähentää ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden läjittämisen

ympäristövaikutuksia, eikä hankkeeseen ole tarvetta soveltaa YVA- menettelyä.

Lautakunnan lausuntoon jätettiin eriävä mielipide, jonka mukaan lausunnon viimeinen kappale olisi tullut muuttaa seuraavaan muotoon:

Rakennus- ja lupalautakunta katsoo, että hankkeessa korostuvat

ruoppausmassojen ja ylijäämämaiden läjittämisen ympäristövaikutukset.

Kokonaisuutena arvioiden hanke täyttää ympäristövaikutusten

arviointimenettelystä säädetyn lain 3 pykälän 3 momentissa tarkoitetut tekijät ja hankkeeseen on näin ollen tarvetta soveltaa YVA-menettelyä.

Hankkeesta vastaavan kuuleminen

Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto on 27.5.2019 toimitettu vastineen antoa varten hankkeesta vastaavalle, joka on samana päivänä ilmoittanut, että se ei anna vastinetta kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon.

ELY-KESKUKSEN RATKAISU

Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen Hirvensalossa sijaitsevan Lauttarannan esirakentamishankkeeseen (liite 1) ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä.

ELY-keskuksen ratkaisun perustelut

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävät sellaiset hankkeet ja niiden muutokset, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3 § 1 mom.). Hankkeet, joihin sovelletaan aina arviointimenettelyä, on määritelty YVA-lain liitteenä 1 olevassa hankeluettelossa.

Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Päätöksenteossa otetaan lisäksi huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään YVA-lain liitteessä 2 ja YVA-asetuksen 2 §:ssä (YVA-laki 3 § 3 mom.).

Hankkeen ominaisuudet ja vaikutusten luonne

Hanketta voidaan ympäristövaikutustensa osalta tietyin osin verrata YVA-lain hankeluettelon kohdan 11) Jätehuolto b) kaatopaikkaan (massojen läjitys) tai jätteiden kemialliseen käsittelylaitokseen (massojen stabilointi). Kysymys ei kuitenkaan ole ensisijaisesti jätehuollon järjestämiseksi perustetusta hankkeesta. Vaikka sekä sedimenttien että ylijäämämaiden sijoituskohteiden löytämiseksi on selvästi olemassa tarvetta, ei hankealuetta voida pitää ensisijaisesti em. jätteiden käsittelyalueena. Tästä on osoituksena mm., että Lauttarannan alue on Hirvensalon tuoreessa osayleiskaavassa merkitty lähes yksinomaan kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Riippumatta sedimenttien ja ylijäämämaiden käsittelytarpeesta alue tullaan siis joka tapauksessa rakentamaan kaavan mukaiseksi asuntoalueeksi. Hankeluettelon kohdassa 11 b) on myös keskeinen merkitys termillä laitos (”jätteiden käsittelylaitokset…”), jollaisena Lauttarannan esirakentamisaluetta ei voida pitää. Lisäksi kemiallisena käsittelynä pidettävän stabiloinnin osalta on huomattava, että vaikka tarkoituksena on osaltaan estää haitta- aineiden liukenemista maa-aineksesta, stabilointi jouduttaisiin toteuttamaan myös rakennusteknisistä syistä. Näin ollen stabiloinnissa ei ole kysymys ainakaan yksinomaan YVA-lain tarkoittamasta jätteen kemiallisesta käsittelystä.

Hanke on osaltaan myös vesistörakentamista, mutta vertailukohtia YVA- lain hankeluettelon pääkohtaan 3) Vesistön rakentaminen ja säännöstely ei ole osoitettavissa. Kyseessä ei nimittäin ole esimerkiksi

hankeluettelossa mainittu pato-, tekoallas-, vesistön säännöstely-, veden siirto- eikä tulvasuojeluhanke.

Hankkeen kapasiteetti ylittää hankeluettelon kohdan 11 b) mukaisen hankkeen mitoituksen (kaatopaikka: 50 000 tn/v tai jätteen kemiallinen käsittely: 100 tn/vrk eli 36 500 tn/v) selvästi. Monet hankkeen merkittävimmistä haittavaikutuksista (seurannaisvaikutuksineen) ovat kuitenkin tilapäisiä, kuten veden samentuminen, vedenalainen melu sekä melu ja pöly yleensä, liikennevaikutukset, tietyt rakentamisen aikaiset riskit ja osin myös viitasammakon lisääntymis- ja levähdysalueisiin kohdistuvat vaikutukset. Liikennevaikutukset jäävät vähäisemmiksi kuin vastaavan laajuisessa maankaatopaikkatoiminnassa, koska hyötykäytettävät materiaalit ovat pääsääntöisesti ruoppausmassoja, jotka kuljetetaan alueelle suurina yksiköinä vesiteitse proomuilla maantiekuljetusten sijaan. Näin liikenteen aiheuttamat melu-, pöly- ja hiilidioksidipäästöt jäävät vähäisemmiksi.

Lisäksi hankkeessa voidaan tunnistaa merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, kuten jätteiden materiaalihyötykäytön toteutuminen, neitseellisten luonnonvarojen säästyminen, pilaantuneiden sedimenttien poistuminen vesiympäristöstä ja niiden haitallisuuden väheneminen stabiloinnin ansiosta, sekä mahdollisesti pitkällä tähtäimellä saavutettava viitasammakon elinympäristöjen paraneminen.

Hankkeen merkittävimmät riskit liittyvät alueen haasteellisuuteen mm.

tulvariskialueena. Myös alueen täyttötyön toteuttaminen siten, että se täyttää sekä ympäristönsuojelulliset että rakennustekniset kriteerit, on keskimääräistä vaativampaa. Viitasammakon elinympäristöjen turvaamisen kannalta on tärkeätä, että hulevesien ohjaamisessa ja kompensaatiorakentamisessa onnistutaan. Nämä haasteet on hankekuvauksessa kuitenkin tunnistettu hyvin ja niiden ratkaisemiseen on paneuduttu huolellisesti.

Hankkeen sijainti ja kaavoitus

Alueen maankäyttö tullee toteutumaan uuden, vielä valituksenalaisen osayleiskaavan mukaisena, koska kaavasta tehdyt valitukset eivät koske hankealuetta, vaan lähinnä Hirvensalon ja mantereen välistä siltaa.

Lauttarannan esirakentaminen sedimenttejä ja ylijäämämaita hyödyntämällä on otettu huomioon uudessa osayleiskaavassa lukuisin tavoin. Hankealue on kaavoitettu pääosin asumiseen, jonka toteuttamiseen hanke pyrkii luomaan edellytykset. Hanke ei ole ristiriidassa myöskään osayleiskaavan muiden maankäyttötavoitteiden kanssa (luonnonsuojelukohteiden säilyttäminen, kehittäminen keskustatoimintojen alueeksi, hulevesien- ja tulvanhallinta), vaan pyrkii osaltaan toteuttamaan näitä.

Hankkeen vaikutukset Ruissalon lehtojen Natura 2000 –alueeseen ovat lähinnä paikallisia ja tilapäisiä. Ruissaloon kohdistuvat, mahdollisia luontovaikutuksia aiheuttavat toimenpiteet rajoittuvat ruoppauksiin, reunapenkereen rakentamiseen, proomukuljetuksiin ja yleiseen rakennustyömaan meluun.

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa

Hankkeella ei ole yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa.

Huomioidut haittojen lieventämis- ja ehkäisemistoimenpiteet Ympäristövaikutuksia pystytään lieventämään töiden ajoittamisella.

Rakennustyöt pyritään tekemään tehokkaasti ja yhtäjaksoisesti.

Suunnitellun toiminnan kestäessä kokonaisuudessaan noin 10 vuotta vain osa alueesta on kerrallaan toiminnan aktiivisessa vaiheessa muiden alueiden ollessa joko alkuperäisessä tilassa tai rakennettuna pintarakenteeseen saakka.

Hankealueen merenpuoleisen penkereen rakentamisen

vesistövaikutuksia vähennetään valitsemalla pohjaantäytön sijasta lamellistabilointi kohdissa, joissa sedimentin paksuus ylittää 5 m.

Menetelmän käyttö vähentää ruopattavien massojen määrää jopa 70 %.

Viitasammakon esiintymisalueelle kohdistuvia vaikutuksia lievennetään määrittämällä viitasammakon suojavyöhyke ja parantamalla

lisääntymis- ja levähdyspaikkojen laatua sekä lisäämällä niiden määrää ja ketjuttamalla allikoita. Lisäksi rakennetaan uusi talvehtimiseen ja lisääntymiseen sekä elinympäristöksi soveltuva lampi alueen länsiosaan. Laaditaan myös hulevesisuunnitelma läjitysalueen kiintoainespitoisten ja mahdollisesti pH-tasoltaan liian korkeiden hulevesien ohjaamiseksi pois viitasammakoiden suojelualueelta.

Hulevesi- ja lisääntymislammikoiden kaivutyöt toteutetaan talvella.

Virkistyskäyttöön ja lähiasutukseen kohdistuvia vaikutuksia

lievennetään tiedottamalla asukkaita tehokkaasti rakentamisen eri vaiheista ja niiden kestoista ja välttämällä melua ja tärinää aiheuttavia toimenpiteitä vilkkaimpana virkistyskäyttöajankohtana.

Vesiliikenteen vaikutuksia lievennetään pitämällä tiiviisti yhteyttä rannikkovartioston ja asianomaisten meriviranomaisten kanssa koko rakennusvaiheen ajan toimittamalla tietoa rakennustöiden etenemisestä sekä alueelle suunnatuista vesiliikennekuljetuksista.

Mahdollinen roskien kulkeutuminen mereen ruoppauksen ja pengerrakentamisen aikana estetään hankealueen läheisyyteen asennettavalla kelluvalla puomilla. Kelluvat roskat poistetaan.

Kaikki työkoneet ja polttoaineita käyttävät laitteet tarkastetaan ennen työskentelyä ja niiden kuntoa seurataan jatkuvasti. Urakoitsijalla on oltava koko rakennustyön ajan helposti käyttöönotettava öljyn ja polttoaineen poistamiseen ja imeyttämiseen soveltuva riittävä kalusto.

Rakentamisen aikaisia onnettomuuksia ja päästöjä vältetään

huolellisella toiminnalla ja riskikartoituksella ennen töiden aloittamista sekä rakennusvaiheiden geoteknisillä tarkasteluilla ennen töiden aloittamista.

Yhteenveto

Hanke ei mittavuudestaan huolimatta todennäköisesti aiheuta laadultaan eikä laajuudeltaan YVA-lain 3 § 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden

vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hankkeen haitalliset vaikutukset ovat monilta osin tilapäisiä. Toisaalta esimerkiksi materiaalitehokkuutena ilmenevät myönteiset vaikutukset ovat selvästi tunnistettavia ja kiistattomia. Hankkeen keskeiset sijaintiin liittyvät haasteet on tiedostettu ja niihin on varauduttu. Hanketta on valmisteltu pitkään asiantuntijoiden ja viranomaisten laajapohjaisena yhteistyönä, minkä seurauksena ympäristövaikutuksista on jo olemassa kattava ja yksityiskohtainen aineisto lupakäsittelyjä varten. Esitetyt haittojen lieventämis- ja ehkäisemistoimenpiteet ovat hyvin kohdennettuja ja niiden suunnittelussa on käytetty apuna runsaasti asiantuntijatyötä.

SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS

Vaikka hankkeeseen ei sovellettaisi arviointimenettelyä, on hankkeesta vastaavan sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää (YVA-laki 31 §).

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki 252/2017): 3, 11, 12, 13, 31 ja 37 § sekä liitteet 1 ja 2.

Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-asetus 277/2017): 1 ja 2 §.

MUUTOKSENHAKU

Hankkeesta vastaavan muutoksenhakuoikeus

Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Muiden tahojen muutoksenhakuoikeus

Se, jolla on oikeus hakea muutosta hanketta koskevaan lupapäätökseen, saa hakea muutosta tähän päätökseen, jolla on katsottu, ettei ympäristövaikutusten arviointimenettely ole tarpeen.

Muutosta voidaan hakea vasta siinä vaiheessa, kun edellä mainitusta päätöksestä on mahdollisuus valittaa (YVA-laki 37 § 2 momentti).

ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ

Asian on esitellyt ylitarkastaja Petri Hiltunen ja ratkaissut ylitarkastaja Anu Lillunen. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti, mistä on merkintä asiakirjan viimeisellä sivulla.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tiedottaminen

Päätös julkaistaan sähköisesti ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa www.ymparisto.fi/yva-paatokset/varsinais-suomi-ja- satakunta. Päätös on nähtävänä paperikappaleena Turun kaupungin asiakaspalvelupisteessä (Turku-piste) os. Puolalankatu 5, Turku.

Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla 14 päivän ajan Turun kaupungin ilmoitustaululla Turku-pisteessä, os. Puolalankatu 5, Turku, sekä sähköisesti kaupungin verkkosivuilla www.turku.fi/kuulutukset ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi.

Jakelu Hankkeesta vastaava saantitodistuksin, suoritemaksutta Sähköisesti:

Turun kaupungin rakennus- ja lupalautakunta

LIITTEET Liite 1 Hankealueen sijaintikartta ja havainnekuva Liite 2 Valitusosoitus

Hankealueen sijaintikartta ja havainnekuva (Lähde: Ramboll 14.2.2019)

(tavallinen / todisteellinen tiedoksianto)

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen saa hakea muutosta Turun hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Tavallisella kirjeellä toimitetussa tiedoksiannossa vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä.

Tavallisena sähköisenä tiedoksiantona toimitetussa tiedoksiannossa asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Todisteellisesti toimitetussa tiedoksiannossa tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksi saaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

* valittajan nimi ja kotikunta

* jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava

* postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

* päätös, johon haetaan muutosta

* miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi

* perusteet, joilla muutosta vaaditaan

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona, sähköpostilla tai hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelun kautta) toimitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:

* elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

* todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta

* asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

* asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää

* toimitettaessa valituskirjelmä sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituskirjelmän toimittaminen perille

Valituskirjelmä on toimitettava Turun hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona, sähköpostilla tai hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelun kautta) toimitetun valituskirjelmän on oltava käytettävissä hallinto-oikeuden vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu

Valittajalta peritään asian käsittelystä hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Turun hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Postiosoite: PL 32, 20101 Turku

Käyntiosoite: Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku Puhelin: 029 56 42400

Telefax: 029 56 42414

Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15

Hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Esittelijä Hiltunen Petri 20.06.2019 14:36 Ratkaisija Lillunen Anu 20.06.2019 14:45