Ympäristövirtaama- käsitteen esittely
Vaelluskalafoorumi 24.04.2013
Sini Olin
Suomen ympäristökeskus
Kuva: Sini Olin
● Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet
● Keskeisimmät menetelmät
● Ympäristövirtaaman soveltamiskohteet
○ Maailmalla
○ Suomessa
● Mitä jatkossa?
Sisältö
2
Ympäristövirtaama
Joen ekosysteemin turvaaminen tai palauttaminen mahdollisimman
luonnontilaiseksi
Ympäristövirtaaman tarkoituksena on ylläpitää määrällisesti, laadullisesti ja ajallisesti riittävää virtaamaa, jotta joen ekosysteemin hyvä tila turvataan
Kuvat: Sini Olin
Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet 1/2
● Kehitetty Yhdysvalloissa 1940-luvun lopulla -> aktiivisesti käytössä 1970-luvulta alkaen
○ merkittävien kalalajien suojelu
● Ympäristövirtaama on tieteenä suhteellisen nuori
○ sitä kuvaamaan on käytetty lukuisia erilaisia lähestymistapoja
● Termejä:
○ environmental flow
○ instream flow
○ ecological flow
● Joessa ja jokivarsilla elävät eliöt ovat sopeutuneet luonnontilaisille joille tyypilliseen virtaaman vaihteluun
● Erilaiset virtaamat vaikuttavat eritavalla joen morfologiaan ja biologiaan
○ ympäristövirtaama ottaa huomioon pienet virtaamat, keskivirtaamat ja tulvat
Käsitteen määritelmä ja keskeisimmät periaatteet 1/2
Kuva: Sini Olin 5
Organisaatio/kehittäjä Menetelmän luokittelu Esimerkkimenetelmä IWMI/ Tharme 2003 ja
King ym. 1999
Hydrologinen Tennantin menetelmä
Hydraulinen Wetted perimeter -menetelmä
Habitaattiarvio IFIM
Holistinen BBM
IUCN/ Dyson ym. 2003, Acreman & Dunbar 2004
Look-up tables Hydrologinen: Q95
Ekologinen: Tennantin menetelmä Desk top analyses Hydrologinen: Richterin menetelmä
Hydraulinen: wetted perimeter - menetelmä
Funktionaalinen analyysi BBM
Habitaattimallinnus PHABSIM
Arthington & Zalucki 1998 ja Arthington &
Pusey 2003
Bottom-up BBM, IFIM
Top-down Benchmarking-menetelmä
Ferrar 1989 Hydrologinen Tennantin menetelmä
Biologinen IFIM, PHABSIM
Keskeisimmät menetelmät
6
● BBM-menetelmä käsittelee jokiekosysteemiä
kokonaisvaltaisesti, sen sijaan, että keskittyisi ainoastaan muutamaan valittuun lajiin
● Menetelmässä ympäristövirtaaman määrittää laaja asiantuntijajoukko
○ Oletukset:
• Joen eliöstö voi selviytyä virtaaman ollessa pieni, mutta on riippuvainen myös suuremmista virtaamista.
• Tärkeiden virtaamaominaisuuksien tunnistaminen auttaa joen luonnollisen eliöstön ja prosessien säilyttämisessä.
• Erilaiset virtaamat vaikuttavat uoman morfologiaan eri tavalla.
Building Block Methodology (BBM)
7
● Koostuu kolmesta vaiheesta:
○ Kohdealueeseen tutustuminen
○ Asiantuntijoiden tapaamiset ja ympäristövirtaaman määrittäminen
○ Arvioidaan voidaanko määritetty ympäristövirtaama saavuttaa ilman, että siitä aiheutuu liian suurta haittaa joen käyttäjille
• Jos ei voida, selvitetään paras mahdollinen virtaama
● Menetelmä koostuu rakennuspalikoista (building blocks), joita määritettäessä pyritään ottamaan huomioon jokialueen ominaispiirteet, kuten virtaamat ja tulvat, jotka ylläpitävät jokiluonnon monimuotoisuutta, sedimentin dynamiikkaa ja joen geomorfologista rakennetta.
8
● Ensimmäinen rakennuspalikka: perusvirtaama
○ määrittää joen jatkuvuuden tai ei-jatkuvuuden sekä kuivien ja märkien kausien vaihtelun
● Muut rakennuspalikat:
○ pyritään saavuttamaan eliöyhteisöjen, elinympäristöjen ja sedimentin prosessien hyvinvoinnin kannalta sopivat virtaamat
9 Tharme & King 1998
SINTEF 2012
● Kehitetty Yhdysvalloissa 1940-luvun lopulla -> aktiivisesti käytössä 1970-luvulta alkaen
● 1980-luvulla käyttö kasvoi mm. Australiassa, Etelä-Afrikassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Uudessa-Seelannissa
● 1980-luvun jälkeen käyttö yleistyi myös mm. Brasiliassa, Japanissa ja Portugalissa
● Australia ja Etelä-Afrikka tällä hetkellä edelläkävijöitä ympäristövirtaamamenetelmien kehittämisessä
● Soveltamiskohteet:
○ Kalalajit
○ Vedenlaatu
○ Kalastus
○ Kasvillisuus
○ Virkistyskäyttö
Ympäristövirtaaman soveltaminen maailmalla
10
11
● Ruotsissa vesilain muutospaine
○ Osa vanhoista vesivoimalaitoksista velvoitettu oikeusteitse rakentamaan kalatien/ohitusuoman voimalaitoksen yhteyteen
○ Viranomaiset joutuvat kuitenkin ostaa kalatiehen johdetun veden
● Ympäristövirtaamaa on sovellettu useissa RESTORE-
projektin (Restoring Europe’s Rivers, EU Life+) kohdejoissa
○ Rolfså, Ålgårda (Ruotsi)
• Voimalaitos rakennettu 1918
• Velvoite ohitusuomaan 2011
• Ohitusuoma valmistui 10/2012
Kuva: Andreas Bäckstrand Kuva: Andreas Bäckstrand
Kuva: Maria Arola
● Riverwiki (http://riverwiki.restorerivers.eu/)
○ Ålgårda bypass channel at River Rolfså
http://riverwiki.restorerivers.eu/wiki/index.php?title=Case_study%3A
%C3%85lg%C3%A5rda_nature-
like_bypass_channel_at_River_Rolfs%C3%A5n
○ Apelnäs bypass channel at River Rolfså
http://riverwiki.restorerivers.eu/wiki/index.php?title=Case_study%3A Apeln%C3%A4s_fishway_at_River_Rolfs%C3%A5
○ Bosgården nature-like fishway at River Rolfså
http://riverwiki.restorerivers.eu/wiki/index.php?title=Case_study%3A Bosg%C3%A5rden_nature-like_fishway_at_River_Rolfs%C3%A5
RESTOREn Riverwiki
12
● A Blueprint to Safeguard Europe's Water Resources
○ on tunnistettava ympäristövirtaama (ecological flow) eli se vesimäärä, jonka vesiekosysteemi tarvitsee voidakseen menestyä ja tarjota ekosysteemipalveluja
● Suomella ei ole kansallista lainsäädäntöä tai ohjeistusta, joissa ympäristövirtaama otetaan huomioon
● Suomessa ei ole yhtenäisiä periaatteita ympäristövirtaaman
soveltamisesta, mutta ympäristövirtaaman periaatteita on kuitenkin sovellettu tapauskohtaisesti
○ jokiekosysteemin tilaa on pyritty parantamaan mm.
• Perhonjoen juoksutuskäytäntöjen kehittäminen
• Keravanjoen lisäjuoksutukset
• Iijoella vaelluskalojen kulun parantaminen
• Uudet KHO:n päätökset
Ympäristövirtaaman soveltaminen Suomessa
13
● Hiitolanjoki
○ Hiitolanjoen Voima Oy ja Vantaan Energia Oy määrättiin tekemään selvitykset Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten padot
ohittavien kalateiden vaihtoehtoista, suunnitelmat kalateistä ja hakemukset kalateiden rakentamisesta (2013 loppuun mennessä)
● Ala-Koitajoki
○ Ala-Koitajoen vanhaan uomaan juoksutetaan vettä vähintään 4 m³/s 1.10.–31.3. ja vähintään 6 m³/s 1.4.–30.9.
● Pielisjoki
○ Kuurnan ja Kaltimon voimalaitosten kalatalousmaksuja muutettiin kalakannan säilyttämisen tehostamiseksi
KHO:n uudet päätökset
14
● Ympäristövirtaaman lisäselvitykset
○ suunnitteilla uusia ympäristövirtaamahankkeita
• menetelmien jalostaminen pohjoisiin oloihin sopiviksi
• kaikkien joenkäyttäjien tarpeiden yhteensovittaminen
● Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen
○ esim. RESTORE-projektin kohdejoet
Mitä jatkossa?
15
Kiitos!
Ota yhteyttä:
sini.olin@ymparisto.fi
Kuva: Sini Olin
