Markka keräilykohteena

(1)

< 5000 mk, u.1945.

20 mk, u.1922.

Alla: 50 mk, u.1918 jo 10 mk, a. 1889.

kdyttöön

tulivat

10

ja

20 markan kultarahat.

Nyt markat ja

pennit

ovat

poistuneet kdytöstä, mutta keräilykohteina kiin- nostavia.

Meilla

ihmisilla

on jonkinmoinen

vietti, kiinnostus, kerätä mitä eri- laisimpia asioita ja kohteita.

Raha

on

tärkeä elementti,

jota

kdytetään päivittäin, siksi se on myös kiinnostava keräilyn kohde.

Rahojen keräilyn voi aloittaa milloin vain, mutta kun nuorempana aloittaa, niin ke- räilyn saavutuksia on mukava vanhempana katsella.

Setelien kuin kolikoiden- kin kohdalla on kiinnitettdvä huomiota niiden kuntoorl, silla kuntoluokitus ^määrää keräilykohteen arvon. ^Ke- räilyssä

voi

keskitrya pel-

kirjoituksia, joita Loyq ^ouseista sete- leistä. Meitä huit- tislaisia kiinnostaa eniten Risto Rytin nimikirjoitukset.

Keräilijöille on olemassa erilaisia yhdisryksia, jois- sa harrastajat

I ...

paasevat Keral-

lyr

"salattuun maailm aan" . S atakun ⁿas s a

toimii Satakun- nan numismaa- tikot. Yhdisryksen toimes ta ^järjeste- tään talvisaikana

kuukausittain

setelie n ja kolikoiden huu- tokaup poja,

joihin

^jäsenet

voivat tuoda

ylimääräisiä rahoj a mryntiin.

Suomalaiset setelit ^ovat kauniita ja värikkäitä. Kol-

me- ja neljäkymmentäluvulla setelit olivat kooltaan suuria.

Myös markkamäärältään ne

olivat suuria. 5000 markan seteli

eli

"snelmanni" _on

harvinainen

keräilijöiden

piireissä.

Rahojen keräilyssä koko-

elmaa ei saa koskaan tdyteen, mutta kiinnostus silti säilyy.

Kun vuonn a 2002 siirryttiin euroon, niin keräilyinnos-

tus kasvoi ja nyt myös eurot ovat keräilyn kohteena.

Jot haluaa kerätä muiden maiden rahoja

niin

mah- dollisuuksia on ^lahes^rajat- tomasti.

Keräil |jånå numismaati- kon on otettava tehtdvänsä rauhallisesti

ja

harkitusti,

silla

nopeasti kiiruhtaen saattaa

tulla

^hankin^toia,

joihin

myöhemmin

ei

^ole Wtyväinen.

Aarre Helminen kästään seteleihin tai

kolikkoihin tai sitten molempiin.

Setelien kohdalla voi kiinnittää huomiota allekirjoituk-

siin.

Esimerkiksi

kerätä

Suomen presidenttien alle-

Suomen markan 140-vuoti- nen historia on takanapäin.

Venäjän

vallan

^aikana

1 85O-luvulla

pyrittiin

^Suo- meen saamaan

oma

raha ruplan tilalle ja siinä vähitel- len onnistuttiinkin.

Ehdotuksia rahan nimestä oli monenlaisia. Muun mu- assa saikko, suomo, valio,

orava ja _omena.Orlvaviittasi

entisaikoj en turkiskauppaan.

Päädyttiin kuitenkin mark- kaan,

joka jakautui

sataa

penniin. J.V. Snellman ja Elias Lönnrot olivat mukana toteuttamassa omaan rahaan

siirrymistä

j^

juuri markka- nimisenä.

Ensimmäiset markan ko-

likot

lyötiin vuonna 1864.

Ne olivat hopean ja kuparin sekoitrrsta.

Vuonna

lBTB siirryttiin kultakantaan. ^Se

merkitsi sitä,

^että

I00mk, u.1922.

Huittisten Joulu 2005 39