7 O-vuotispäiviään tänä vuonna juhliva Pellervo Peura lyyne-äidinja Kalle-isän kanssa lapsuudenkotinsa Keskisen puutarhassa Kuusaassa.
Peuran portu on muisto vain
Laukaasta on niin kauan kuin muis
tamme kuljettu Suolahteen ns. Peuran portin ali. Kuusaan tuolla puolen si
jainnutta kahta komeaa mäntyä tien molemmin puolin ei voinut olla huo
maamatta. Kun toinen petäjistä jo u duttiin tänä vuonna kaatamaan, las
ki läheisen Harjupeuran isäntä Peller
vo Peura kannosta parisensataa vuosi
rengasta. Peuran 1860-luvulla synty
nyt isoisä Matti päätti aikoinaan rau
hoittaa Peuran portin komeat männyt.
Pellervo Peura muistaa portin ah kul
keneen kärrytien 50-luvulta lähtien.
Tien oikomisissakin kulkuväyläjäi aina petäjien väliin. Kylätiestä tuli maan
tie 50-luvun lopun korjauksissa. Kun
ta teetti remontin, ja sen jälkeen val
tio on hoitanut tietä.
- Tiesuunnittelija ehdotti j o 50-luvul- la mäntyjen kaatamista. Isä-Kalle tuu
masi, että ei niitä kaadeta kun jo hä
nen isänsä oli ne rauhoittanut.
70-luvulla naakat ottivat yllättäen män
nyt pesäpuikseen. Tietä korjattiin taas 80-luvulla ja Peuran portin tienoo ta
Harjupeuran isäntä Pellervo Peura pitelee 1880-lu- vulla rakennetun vanhan päärakennuksen kuvaa.
Talo purettiin 70-luvulla, ja tilalle tuli nykyinen päärakennus.
katsastettiin tieinsinöörin kanssa. - Kaataa yrittivät jälleen, mutta halusin noudattaa isän perinteitä, ja puut jä i
vät paikoilleen, kertoo Pellervo Peura.
Vasta tänä vuonna toinen männyistä sai lopullisen tuomion. Petäjän oksat kuivattanut tervarososieni koitui puu- vanhuksen kohtaloksi. Sisältä puu oli varsin terve.
Peuran porttia on kutsuttu Vatian por
tiksikin. Aikoinaan nimi oli myös "isot petäjät” . Portti on ollut hyvä maa
merkki. Pellervo Peurakin on sen avul
la neuvonut tietä Harjupeuraan en
si kertaa tuleville. Kävijöitä on ollut siksikin, että vaimo Sveta Peura te
kee taidokkaita luukoruja ja nukke
ja p a pitää aika ajoin näyttelyitä ko- tiateljeen yhteydessä.
Harjupeuran tilan juuret juontuvat 1500-luvulle, jolloin seutu oli hämä
läisten eräaluetta. Kustaa Vaasa an
toi määräyksen pysyvästä asutukses
ta. Aikaa myöten tila jakaantui use
aan osaan, Harjupeuran naapureik
si syntyi mm. Alapeura, Mäkipeura, Uusitalo ja Kotila. Kuulu sukututkija
Jaakko Hirvonen on perehtynyt su
vun vaiheisiin, jotka kiinnostavat ko
vasti myös Pellervo Peuraa. Tallessa on monet vanhat albumit arvokkai
ne muistoineen.
Teksti, j a värikuvat: Terhi Salpakoski
Enää toinen vanhoista petäjistä on pystyssä.
Luukaan Joulu 13
