journal.fi/aikuiskasvatus 64
kirja-arviot
Feminististä pedagogiikkaa,
opettaja!
Laukkanen, Anu, Miettinen, Sari, Elonheimo, Aino-Maija, Ojala, Hanna & Saresma, Tuija (toim.) (2018). Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille. Vastapaino. 291 sivua.
AKTIIVINEN TASAARVOTYÖ ja koulun toimintakulttuurin kriit- tinen tarkastelu korostuvat Ai- kuisten perusopetuksen opetus- suunnitelman perusteissa 2017.
Asiakirja kuvaa koulun toiminta- kulttuuria sukupuolitietoiseksi ja tekee samalla pesäeroa aiempien opetussuunnitelmatekstien suku- puolineutraaliin perinteeseen.
Muutokset edellyttävät opetta- jilta tietoa sukupuoleen ja muihin erontekoihin kytkeytyvistä raken- teellisista kysymyksistä, mutta myös feministisen tutkimuksen virittämil- le toiminnallisille menetelmille on tilausta. Feministisen pedagogiikan ABC vastaa tähän tarpeeseen, sillä se toimii tiedon lähteenä ja inspi- raation jyvänä kasvatusalan tasa- arvokysymysten haltuunotossa.
Yleistajuinen, feminististä pe- dagogiikka käsittelevä tietoteos valottaa koulutuskentän moninai- sia tasa-arvokysymyksiä avaamalla ja syventämällä feministisen peda- gogiikan perusteita ja historiaa. Se lähestyy teemoja asiantuntijoiden kokemusten ja toiminnallisten harjoitusten kautta.
Luin teosta aikuisopettajan sil- min, koska feministisen pedago- giikan kysymykset ovat erityisen ajankohtaisia opettajille, joiden tehtävä on kehittää koulujen toi- mintakulttuuria nykyistä suku- puolitietoisemmaksi.
TEOREETTISIA JÄSENNYKSIÄ JA KOKEMUSTIETOA
Kirjan toimittajat ovat suomalai- sen feministisen pedagogiikan asiantuntijoita, jotka sukupuo- lentutkimuksen yliopistoverkos- to Hilma on koonnut yhteen.
Teos antaa paljon tilaa yliopisto- kontekstille, mutta viitekehystä lavennetaan sen ulkopuolellekin.
Kirjoittajat edustavat laajasti eri organisaatioita taiteen, koulutuk- sen, ohjauksen ja sukupuolentut- kimuksen kentiltä, mikä rikastut- taa näkökulmien, kontekstien ja kysymystenasetteluiden kirjoa.
Teoksessa on neljä lukua. En- sin feminististä pedagogiikkaa lähestytään teoreettisesti, minkä jälkeen edetään pienin askelin kohti kokemustietoa ja menetel- miä. Aluksi pureudutaan femi- nistisen pedagogiikan historiaan, feministisen teorian jäsennyksiin ja nykykeskustelun suuntaviivoi- hin. Otsikoissa vilisevät oikeute- tusti sellaiset käsitteet kuin queer, intersektionaalisuus, luokkasen- sitiivisyys ja ableismi, mutta myös feministisen pedagogiikan suuri nimi bell hooks.
Avausluvussa feminististä pe- dagogiikkaa pitkään kehittänyt yliopistonlehtori Hanna Ojala esittelee käsitteellisiä ja teoreet- tisia jäsennystapoja, joilla on
mahdollista hahmottaa perus- opetuksen tasa-arvotyön moni- tasoisuutta.
Yliopistotutkija Tuija Saresma määrittelee intersektionaalisuu- den eroiksi ja erojen risteymiksi, niihin kiinnittyviksi valtahierarki- oiksi ja erojen keskinäisiksi suh- teiksi sekä tarjoaa teorian rin- nalle konkretiaa. Hän saa lukijan kuvittelemaan itsensä keskelle moninaista opiskelijajoukkoa ja pohtimaan omia käsityksiä erois- ta ja normatiivisista olemisen ta- voista. Saresma problematisoi poikahuolipuheella ylläpidettyä yksinkertaistettua kuvaa suku- puolittuneista ongelmista ja roh- kaisee opettajia kehittämään yhä inklusiivisempia ja turvallisempia oppimisympäristöjä.
KRIITTISIÄ KYSYMYKSIÄ KOULUN KÄYTÄNNÖILLE
Toinen luku avaa feministisen pedagogiikan lukemattomia ja yllättäviäkin viitekehyksiä, joiden
journal.fi/aikuiskasvatus AIKUISKASVATUS 1/2019
65
KIRJA-ARVIOT
kirjo ilmentää feministisen kes- kustelun laajuutta ja monitasoi- suutta. Feminististä pedagogiik- kaa sovelletaan teksteissä muun muassa kriminologian, talouden, turvapaikanhakuprosessin ja yli- opisto-opetuksen viitekehyksissä.
Luku on erityisen antoisa ohjaus- työtä tekeville ja yliopistokentällä toimiville.
Luokanopettajaksi opiskeleva sarjakuvataiteilija Warda Ahmed sekä Ruskeat Tytöt -yhdistykses- sä vaikuttava Helsingin yliopiston suunnittelija Mona Eid syventä- vät keskustelua intersektionaali- suudesta. He tarkastelevat kriitti- sesti uusimman perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden yhdenvertaisuutta, välittämistä ja turvallisuutta korostavia tavoit- teita rodullistetun oppilaan näkö- kulmasta. Kokemustensa valossa he haastavat opetusalan toimijoi- ta pohtimaan, millaisia käsityksiä normatiivisista ja marginaalisista oppilaana olemisen tavoista kou- lutuksen käytännöissä, opetus- materiaaleissa ja kielessä tuote- taan. Entä millaisia positioita tai toiminnan mahdollisuuksia oppi- laille rakentuu vuorovaikutustilan- teissa koulutuspolullaan?
Kolmas ja neljäs luku vievät teoriasta toimintaan. Lukijalle tarjotaan vinkkejä, menetelmiä ja valmiita materiaaleja, kuten vä-
ritystehtäviä, opettajien ja ohjaa- jien käyttöön. Aikuisten perus- opetuksen suunnitelman perus- teissa sanotaan, että sukupuolten tasa-arvo on otettava huomioon erityisesti opetusmateriaaleja ja -menetelmiä valittaessa.
Luokanopettajia kouluttava yliopistonlehtori Jaana Pesonen kirjoittaa asiantuntevasti lasten- kirjallisuuden kulttuurisia nor- meja vahvistavasta ja haastavasta voimasta. Hänen käsittelemänsä teokset ovat tuttuja lasten kanssa työskenteleville, mikä tekee femi- nistisestä pedagogiikasta helposti lähestyttävää ja tuttavallista.
Pesonen osoittaa, kuinka opettajien on mahdollista uusin- taa tai uudistaa valtajärjestelmiä muun muassa valitsemiensa op- pimateriaalien kautta. Hän ohjaa opetusalan ammattilaisia kysy- mään kirjallisuudelta kriittisiä ja sukupuolittuneita valtarakenteita haastavia kysymyksiä.
MONINAISUUS ON HEIKKOUS JA VAHVUUS
Käsitteiden, näkökulmien ja vii- tekehysten moninaisuus on sa- malla kertaa teoksen heikkous ja vahvuus. Jos lukee kirjaa vali- koiden, joutuu tekemään töitä tekstien viidakossa löytääkseen ne, jotka palvelevat omia tarpeita.
Opettajien on mahdollista uusintaa tai uudistaa
valtajärjestelmiä.
Eri taustoista tulevien feministisen pedagogiikan taitureiden saatta- minen yhteen ja kokemustiedon arvottaminen korkealle taas niit- tävät kiitosta ja tarjoavat uusia tulokulmia feministiseen keskus- teluun perehtyneellekin.
Erityisen tervetullutta on antaa ääntä niin feministisen keskustelun konkareille kuin kasvatusalan opis- kelijoille ja kokemustiedolle. Pe- rusopetuksen tasa-arvo- ja yhden- vertaisuustyöhön viittaaminen ko- rostaa feministisen pedagogiikan kysymyksenasetteluiden ajankoh- taisuutta ja tarpeellisuutta aikuis- ten perusopetuksessa. Koulutuk- sen tasa-arvotyöhön on kaivattu teoksen edustamaa moninäkökul- maista ja käytännön esimerkeillä havainnollistettua työkalupakkia, jota vasten opetushenkilökunta voi reflektoida omia kokemuksiaan ja käsityksiään.
SALLA MYYRY
KM, YTM, nuorempi tutkija Itä-Suomen yliopisto
