Hume, Nietzsche ja tragedian psykologia

H u m e , N i e t z s c h e ja t r a g e d i a n

p s y k o l o g i a

Kimmo Jylhämö

J

os ajattelemme sellaisia kulttuu- r im u ot oja k u in t r a gedia ja filo- sofia, huomaamme, että ne kum- pik in viit t a a va t lä h es lopu t t o- m a n la a joille k u lt t u u r is t e n m u odost eiden a lu eille. Tr a gedia h er ä t t ä ä filosofisia k ysym yk siä oman paradoksaalisen luonteensa vuok- si, m u t t a m yös syvä llisem m ä ssä m ie- lessä filosofia n it seiden t it eet in ka n n a l- t a . F ilosofia lle ja t r a gedia lle voi löyt ä ä m u it a kin yh t eisiä leikka u skoh t ia , va ik- ka k in ku lt t u u r im u ot oin a n e n ä yt t ä vä t eroavan toisista an mitä radikaalimmal- la t a va lla . F ilosofia ssa yr it et ä ä n etään - t yä a s ioid en t a va llis is t a t a r k a s t elu - t a voist a ja lu oda u u sia m a h dollisia t a r - kastelutapoja, kun tragediassa pyritään sitou tu m aan esit yksen ku lku u n ja edes hetkellisesti uppoutumaan sen luomaan pa r a dok sa a liseen m a a ilm a a n .

N ä in ei k u it en k a a n ole a sia n la it a , jos a ja t t elem m e a sia a va st a a n ot t a m i- sen n ä köku lm a st a . F ilosofia n “va st a a n - ot t a ja ”, k u t en lu k ija t a i k u u n t elija , ei suinkaan pyri etääntymään filosofisesta esit yk sest ä . Va st a a n ot t a ja n on sen si- ja a n pyr it t ä vä en sin jolla kin t a va lla si- tou tu m aan filosofiseen esit ykseen , jot t a h ä n pyst yisi seu r a a m a a n a r gu m en t in

esityksen kulkua – siitä joskus myöhem- m in et ä ä n t yä k seen . Myösk ä ä n t r a ge- dia a katsottaessa ei suinkaan pyritä en- sisija isest i sit ou t u m a a n tod ellisesti esi- t yk seen , va a n en n en t ä t ä sit ou t u m is- t a on olt a va t u r va llisu u t t a t u ova etäi- syyd en t u n n e – on tied ettävä, et t ä esi- t yksen t a pa h t u m a t ova t r iit t ä vä n et ä ä l- lä , jot t a n iih in voisi sit ou t u a , sillä k u - kapa todella halua isi olla Ma cbetin hou- su issa k u n loppu t a ist elu k oit t a a .

Kyse on k in eh k ä filosofia n ja t r a ge- dia n tek ijän ja esittäjän a sen t eist a , pyr - k im yk sist ä ja t a voit t eist a . F ilosofin on et ä ä n n yt t ä vä , jot t a h ä n voisi esit t ä ä jo- t a k in m u u t a k u in va in a sioit a sella isi- n a ku in n e ilm en evä t m eille ilm a n et ä i- syyden su om a a er ik oist a va ik u t u st a : filos ofoit u in a a s ia t ova t h elp om m in selit et t ä vissä ja h a llit t a vissa : ym m ä r - r et t ä vissä . Tr a gedia n t ek ijä t a a s pyr - k ii t ek em ä ä n sella isia esit yk siä , jot k a luovat voimakkaan sitoutumisen esityk- sen a ih eisiin ja sen k a u t t a t ek ijä n esi- t yk sellisiin pyr k im yk siin .

Sa m oin h u om a a m m e, et t ä on k ovin h a r voja filosofeja , jot k a olisiva t a in o- a st a a n filosofia n t ek ijöit ä . Yh t ä vä h ä n filosofia n h a r r a st a ja on pa ssiivin en va s- t a a n ot t a ja , jok a ei it se a ja t t elisi eik ä la in ka a n filosofoisi. Sa m a koskee m yös t r a ged ia n t ek ijä ä ja va s t a a n ot t a ja a . Ku m m a ssa k in t a pa u k sessa a sen t eet (e t ä ä n t ym in e n ja s it ou t u m in e n ) ja posit iot (t ekijä n ja va st a a n ot t a ja n ) ova t m u u n t u via ja va ih t elevia . Tr a gedia n t ekijä n on olet et t a va t oden n ä köisia va s- t a a n ot t a m isen t a poja ja r ea kt ioit a , t r a - gedia n va st a a n ot t a ja n on t a a s ym m ä r - t ä ä kseen ka t som a a n sa t eh t ä vä olet u k- sia t r a gedia n t ekem iseen liit t yvist ä a si-

oist a . Asia a m on im u t ka ist a a se, et t ä t e- kem isest ä on er ot et t a va t ekem isen t u o- tokset ja tekemisprosessiin liittyvät tms.

seik a t . Ka ik k ien t r a gedia n va st a a n ot - tajien ei suinkaan tarvitse tehdä oletuk- sia siit ä , m it en t iet t yih in esit yksellisiin ratkaisuihin (eli tuotoksiin) on päädytty.

H eille r iit t ä ä esit yk sen u sk ot t a vu u s ja sen jä ljit t elem isk yk y – h e t u n n ist a va t esitettävän toiminnan merkityksen jois- t a k in t oisist a yh t eyk sist ä .

J a t ä m ä k a ik k i k osk ee om a lla t a va l- la a n m yös filosofia a , sillä on ko koska a n t ör mä tty filosofia a n ilm a n esit yksellisiä elem en t t ejä ? On k o k en en k ä ä n k u u lt u t odella “a ja t t eleva n ” t a i n ä h t y “filoso- foiva n ” ilm a n sa n oja , ä ä n iä , ilm eit ä , sä vyjä t a i k ir ja llisia m u ot oja ? J a voi- k o t odella vä it t ä ä filosofia n ja t r a gedi- a n esit yk sen er on piilevä n siin ä , et t ä filosofin en kon st r u kt io, t ekst i t a i pu h e, olisi olem ist a pa n sa pu olest a er ila ist a k u in t r a gedia n t u ot os?

Va ik k a m e k a ik k i t iedä m m e, et t ä fi- losofia n ja t r a gedia n vä lillä on m it ä sel- k ein er o, t u ot t a a sen löyt ä m in en va i- k eu k sia , va r sin k in , k u n sek ä filosofi- a a n et t ä t r a gedia a n t a it oin a ja t a it ein a on t ot u t t u liit t ä m ä ä n t iet t y au ton om i- su u d en va a de: n e pyr kivä t a set t a m a a n it se pä ä m ä ä r ä n sä t oisin ku in poliit ikon pu h e, jok a on va lja st et t u t iet t yih in po- liit t isiin pä ä m ä ä r iin t a i k ä n n yk ä n t e- k ijä n t a it o, jon k a yllä pit ä m isen pä ä - m ä ä r ä n ä on t u ot t a a h ä n elle pa lk k a a . Kla ssisen n ä kem yksen m u ka a n filosofi ja t r a a gik k o t a a s pyr k ivä t t u ot t a m a a n t u ot ok sia , joih in k u u lu u pä ä m ä ä r ä it - sessä ä n . Tä t ä filosofia a n ja t r a gedia a n liit t yvä ä pr in siippiä voisi k u t su a teo- reettisek si, joka et ym ologisest i on m er -

David Hume ja Friedrich Nietzsche

¹

nos-

tivat esille traagisuuden filosofisesti

problemaattisen luonteen. Mutta ennen

kaikkea he toteuttaivat hienolla tavalla

erilaisia, mutta osittain myös samanpoh-

jaisia strategioita käsitellessään kysymyk-

siä, jotka voivat olla kiusallisen yhteisiä

sekä filosofiselle toiminnalle että trage-

dialle. Seuraavassa yritetään hahmottaa,

mitä tragediaan ja traagisuuteen perus-

tuva “traaginen ajattelu” voisi olla ja mitä

piirteitä siihen liittyisi.

kin n yt n im en om a a n t iet yn la ist a t a it ei- siin ja t iet eisiin liit t yvä ä ‘est eet t ist ä ’ eli in t r essit ön t ä n ä k em ist a pa a .

F ilosofia ja t r a gedia on er ot et t u t oi- sistaan myös vetoamalla siihen, että tra- gedia on fik t iivist ä . Tä llöin fik t iivin en voi t a r k oit t a a epä t ot t a t a i t eh t yä . Ole- t u k set t r a gedia n fik t iivisyydest ä m er - k it yk sessä ‘epä t odellin en ’ eivä t a u t a m eit ä t ä ssä pr obleem issa , koska t r a ge- dia t voiva t ker t oa t odellisist a t a pa h t u - mista aivan kuten filosofiset tarkastelut voiva t k osk ea jot a k in epä t odellist a t a i t ot eu t u m a t on t a a sia a ku t en yksisa r vis- t a t a i m a h dollist a m er it a ist elu a . ‘Teh - t yyden ’ per u st eella on m yösk in va ik ea er ot t a a filosofia a ja t r a gedia a , sillä n e k u m pik in ova t in h im illist ä t oim in t a a ja sen t u ot ost a .

Tr a gedia n er ä s m ä ä r it elm ä voi k en - t ies a u t t a a m eit ä t ä ssä . Tr a gedia n sa - n ot a a n t u ot t a va n er it yisla a t u ist a va i- k u t u st a , jossa k a m m ot t a vien a sioiden ja ju on en kä ä n t eiden n ä kem in en n ä yt - t ä m öllä t a r joa a n a u t in t oa . Mu t t a t ä t ä - k in on va ik ea h yvä k syä dist in k t iok si, sillä on h a n filosofia ssa k in spek u loit u jos m in kä la isilla ka m m ot t a vu u ksilla ja va r m a st i n e ova t t u ot t a n eet t ekijöilleen ja va st a a n ot t a jilleen josk u s m yös n a u - tintoa. Mutta ehkäpä sittenkin tästä löy- t yy t u o k esk ein en er o: t r a gedia n olet e- t a a n a in a t u ot t a va n ja t a r k a st eleva n sella isia a sioit a , jot ka va iku t t a va t t u n - t eisiin . F ilosofia ssa sen sija a n ei m ie- lu u st i poh dit a n ä it ä a sioit a t u n t eiden va ik u t u k sin a , k osk a n e eivä t k u u lu fi- los ofia a n . Va ik u t u k s ellis iin a s ioih in liit t yvillä sit ou m u k silla ei ole k esk eis- t ä a r voa filosofia ssa eikä sen a r gu m en - t oin t it a voissa . Tä ssä m ielessä siis filo- sofia n ja t r a gedia n t eor eet t isu u s ova t er ila a t u isia : jä lk im m ä iseen k u u lu va t olem u k s ellis es t i t u n t eis iin liit t yvä t va ik u t u k set ja va ik u t t u m iset . David Humen tragedia-näkemys Tr a gedia n ja filosofia n pr oblem a a t t ist a su h det t a on poh dit t u m on issa n yk y- teorioissa eri tieteenalojen sisällä. Epäi- lem ä t t ä k u it en k in jo a n t iik in t r a ge- dia ssa k yet t iin h yvin la a ja a n in h im il- lisen elä m ä n t eor et isoin n in esit t ä m i- seen , t ä st ä esim er kkin ä on kin n ykykir - ja llisu u dessa a n t iikin n ä yt elm ä t “sa n a - va r a st on a ” lu k ijoille ja filosofeille. N y- k ya ik a isessa k esk u st elu ssa t ä m ä n ä - k yy m u u n m u a ssa est et iik k a a n , et iik - ka a n , h er m en eu t iikka a n , ku lt t u u r it eo- r ia a n ja psyk oa n a lyysiin liit t yvä ssä fi- losofisessa k esk u st elu ssa .²

Su h det t a pr oblem a t isoit iin m yös va - list u k sen a ik a n a . Da vid H u m e oper oi esseessä ä n Of T raged y kr it isism in a lu - eella , sillä sen kir joit t a m isen a ika n a ei

ollu t est et iik k a a , jon k a piir iin t ä m ä t ek st i n yk yä ä n liit et t ä isiin lu on n olli- sim m in . La a jem m a ssa m ielessä se on

“ih m ist iedet t ä ”, scien ce of m an, jon k a s is ä lle k u u lu u n iin e s t e t iik k a ja t iet ot eor ia kin , ku in t a it een³ t eor ia n t a r - kastelu. 1700-luvun ajattelun lävistäviä t eem oja oliva t m m . su bliim i (ylevä ) ja

moderaatio (kohtuullisuus), joiden kaut- ta kritisismi tarkasteli kohteitaan. Tun- n et t u esim er kki su bliim ist a on Alppien vu or ist ojen t r a n sfor m oit u m in en ku lku - est eest ä ylevä n kokem isen koh t eeksi ja pa ika ksi. Su bliim in kokem iseen liit t yy m ielen kiin t oin en ka ksin a isu u s: t oisa a l- t a se sa a k a va h t a m a a n , pelk ä ä m ä ä n , m u t t a t oisa a lt a se vet ä ä pu oleen sa . Sa - m a st a on k yse m yös t r a gedia ssa .

1700-lu vu lla r et or iik k a ja poet iik k a oliva t vielä va h va st i va ik u t t a via oppi- aloja eikä vielä ollut syntynyt jakoa kau- n ok ir ja lliseen ja fik t ioon la jit yyppien tasolla – valistukseen kuului tietty “mo- n iä ä n isyys” k ir joit u k sellist en t yylien - kin koh da lla , m ikä nä kyy H u men su osi- m a ssa m u odossa , esseessä . Lisä ksi n ä i- den esseiden olet et t u lu k ija ei ole n iin - k ä ä n a k a t eem in en filosofi k u in sivis- t yn yt m a a llik k o, “gen t lem a n ”.

Humen kolme selitystä tragedian vaikutukselle

H u m e ih m et t elee, m ik si h yvin k ir joi- tettu tragedia tuottaa nautintoa, vaikka se h er ä t t ä ä kin epä m iellyt t ä viä pa ssioi- t a , va h voja t u n t eit a . Tä m ä on k la ssi- n en k ysym ys t r a gedia n pa r a dok sa a li- su u dest a : ollessa a n n ä yt elm ä n lopu t - t u a n ä iden pa ssioiden a la isin a , k a t so- ja t ova t on n ellisia . J ot t a n ä in voisi olla , on t r a gedia n ka t som iseen ja ym m ä r t ä - m iseen liit yt t ä vä er it yisiä a sen t eit a , joid en k a u t t a a s ioit a t a r k a s t ella a n . Nä it ä oper a t iivisia a sen t eit a ova t m yö- t ä t u n t o⁴ ja sym pa t ia . H yvä n t r a gedia n voim a sa a da ka t soja t m u ka a n sa liit t yy sen k yk yyn lu oda t a pa h t u m ia , joih in ka t soja n sym pa t ia ja m yöt ä t u n t o sit ou - t u va t . Tä m ä n ilm iön ym m ä r t ä m isek si ja s elit t ä m is ek s i H u m e t a r k a s t elee kolm ea a r gu m en t t ia , joiden yh t eissu m - m a va lot t a a t ä t ä ilm iöt ä .

(1) T raged ian syn n yttäm ät voim ak k aat passiot irroittavat ih m iset laisk u u d es- ta ja tylsyyd estä (Du bos’n selit ys).

Tylsyyden ja la isk u u den t iloja ova t H u m ella m yös velt t ou s, vä lin pit ä m ä t - t öm yys, t ylsyys, t yyn eys, u in u m in en , a sioiden jä sen t ym ä t t öm yys ja m ielen - k iin n ot t om u u s. P a ssioit a a ih eu t t a via u lk oisia t ek ijöit ä voiva t olla sa ir a u s, k u olem a , m u r h a , ju lm u u s, ilo, k a u n e- u s, h ilpeys, su u r en m oisu u s, k u t it u s, t u h oisu u s, epä on n i, t eu r a st u s, t yr a n n ia jn e. Tu n n et ila t , joit a t r a gedia n t ekijä n on h er ä t et t ä vä ova t siis er it yisest i lu on - t eelt a a n ‘n ega t iivisia ’, epä m iellyt t ä viä : n ä it ä ova t m m . m u r h e, k a u h u , a h dis- tus, pettymys, suuttumus, kärsimys, ah- din k o, a h dist u s ja m ela n k olia k u t en m yös k a ik en la in en levot t om u u s, epä - m iellyt t ä vyys , ep ä m u k a vu u s ja va i-

va a n t u n eisu u s. Mik ä t a h a n sa , jok a on va st en m ielist ä , a ih eu t t a a m ielipa h a a , t u sk a a , pet t ym yst ä ja k a u h u a . Tä st ä h u olim a t t a t od e llis t a jä r k yt ys t ä , lohduttomuutta ja synkkyyttä tragedian t ek ijä n on syyt ä vä lt t ä ä . Tä m ä n seli- t yk s en m u k a a n t r a ged ia n er ik oin en efek t i p er u s t u u s iis s iih en , et t ä t yl- syydest ä pä ä sem in en m in k ä t a h a n sa edellä lu et ellu n pa ssion ka u t t a t u ot t a a n a u t in t oa , m ielih yvä ä , ilo ja m iellyt t ä - vä ä oloa . Tä st ä n a u t in n ost a siis seu r a a t yyt yvä is yys , t yyd yt ys , h u vit u s , viih dyt ys, h elpot u s ja loh du t u s.

(2 ) T r a ged i a n es i t t ä m ä t f i k t i i v i s et (epätod et, valh eelliset m u tta eläväiset) kauheudet vaim ennetaan (m oderoidaan) ja p eh m en n et ä ä n m i el l y t t ä v i k s i.

(F on t en ellen selit ys)

Kyse on va st a kka ist en pa ssioiden lä - heisyydestä: ihminen pitää luonnostaan siit ä , et t ä h ä n t ä liik u t et a a n t u n t eilla – t ea t t er illa on lä h es sa m a va ik u t u s k u in t odellisu u della (m u k a n a on k u i- t en k in t iet oisu u s t ea t t er in va lh eest a ).

T ä llöin t u n t e id e n s e k oit u s voit t a a r eflekt ion “m oder a a t ion ” a vu lla . Tä m ä p e r u s t u u s iih e n , e t t ä h e r ä t e t t yjä p a s s ioit a va im en n et a a n , p eh m en n e- tään, heikennetään ja vähennetään. Sa- m a lla t ä m ä va a t ii k yk yä a set ella t r a - gedia n a ih eet oik ein , k iin n it t ä ä k a t so- jien h u om io ja va ku u t t a a h eidä t t a pa h - t u m ien t oim ivu u della . Tä h ä n va a dit t a - va a n k yk yyn liit t yy m on in a isia a sioi- t a k u t en n er ou s, h en k evyys, k a u n opu - h eisu u s, a r vost elu k yk y, h yvä m a k u , ilm a isem ist a it o, pu h et a it o ja a sioiden k u va ilu elä vä llä t a va lla . H u m en m u - ka a n F on t en ellen a r gu m en t t i ei ole ku i- t en k a a n r iit t ä vä , sillä er ä ä t t a pa h t u - m a t (t r a gedioissa k in ), jot k a eivä t ole fik t iivisiä va a n t osia , t u ot t a va t silt i k yseessä oleva a n a u t in t oa .

(3) T ragedian vaikutus johtuu k aunopu- h eisu u d en lisä k si a list eisen t u n t een k ään tym isestä h allitsevak si. (H u m en lisä ys edellisiin selit yk siin )

F ik t io ei ole r iit t ä vä syy t r a gedia n t oim ivu u delle. “Ka u n opu h eisu u della ” H u m e t a r koit t a a sit ä , m ikä syn t yy ker - r on n a n elä v yyd est ä, t a id ost a k er ä t ä melankolisia aiheita yhteen ja arvostelu- k yvystä järjestellä n e oik ea lla t a va lla k u t e n m yös i l m a i s u n voim a s t a ja p u h et a id ollisest a k a u n eu d es t a , jok a kiih ot t a a pa ssioit a . “Alist eisen t u n t een kä ä ntä misellä” hän tarkoittaa taas sitä, mikä nostaa esille epämiellyttävien tun- t eiden a lt a n iille va st a k k a isen ilon ja n a u t in n on t u n t een , jok a m u u t t u u sa - m a lla h a llit seva k si pa ssiok si – k a u - n opu h eisu u s “k ä ä n t ä ä k ok o t u n t een yh t en ä iseksi ja va h va ksi n a u t in n oksi”.

Tä h ä n t u n t eiden k ä ä n t ym iseen liit t yy s iis m on it a s oin en va s t a k oh t a is u u s : pa ssion kiih ot t a m a m u t t a ka u n opu h ei- s u u d en h u r m a a m a m ieli ja s a m a lla t ä m ä n t u n t een yh t en ä isyys. Olen n a ist a on se, et t ä t r a gedia ssa k a t soja n k u or -

m it t a m in en epä m iellyt t ä villä efekt eillä syn n yt t ä ä t u n t een , jok a t u ot t a a n a u - t in t oa k a t s oja s s a . Tä llöin a lis t ein en m ielih yvä m u u t t u u h a llit seva ksi. Tä t ä k ä sit yst ä H u m e va h vist a a lu k u isilla esim er kkit a pa u ksilla , joiden t a r koit u s on osoittaa teoria todeksi. Tässä Humen

“t a pa u kset ” (in st a n ce) voida a n sa m a is- t a a h ä n en k ä s it t ees een s ä “ek s p er i- m en t t i”, jok a n yk yä ä n ym m ä r r et ä ä n lä h in n ä lu on n on t iet eellisessä m er k i- t yk sessä ä n . H u m ella t ä m ä k ä sit e liit - t yy k u it en k in “ih m ist iet eisiin ”.

Antimetafyysinen “ihmistiede” ja eksperimentit

P er in t ein en ja on gelm a llin en t a pa lu - kea “H u m ea ” on n ä h dä va in h ä n en sa a - vu t u ksen sa “t iet ot eor ia ssa ”, “olem isen ” ja pit ä m isen ” er ot t elem isessa , br it t ilä i- sen em pir ism in loppu u n viejä n ä ja skep- t ikkon a ,⁵ a n glo-a m er ikka la isen a n a ly- t iik a n ja loogis en p os it ivis m in ed el- t ä jä n ä . Tä m ä n n ä k em yk s en a s et t a a k ys een a la is ek s i jo ed elt ä vä k u va u s H u m en pyr k im yk sist ä , k u t en h ä n en k ok o la a ja esseet u ot a n t on sa .

Toisin k u in H u m ella , F r ied- r ich N iet zs ch ellä t r a ged ia ja t r a a gisu u s oliva t a in a kin h ä n en va r h a isfilosofia n sa t eor eet t ist a ydin t ä . P er in t ein en “Niet zsch e”

on t a a s “h eidegger ila isu u den ” t a i “post st r u k t u r a lism in ” edel- lä k ä vijä . N ä issä m er k it yk sissä Hume ja Nietzsche kuuluvat siis va r sin er ila isiin k ou lu k u n t iin . E r oist a h u olim a t t a voida a n pa i- n ot t a a m yös yh t eisiä piir t eit ä , sillä h eidä n m olem pien t eor eet - t isia pyr in t öjä on lu on n eh t in u t ih m islu on n on t a r k a st elem in en sek ä sk ept in en a sen n e m etafy- siik k aa k oh t a a n .⁶

H u m en k oh t een a oli “Scien ce of m a n ”, joka Cr a ig Bea m in t u l- k in n a n m u k a a n t a r k oit t a a n i- m en om a a n h u m a n ist ist a , “ek s- per im en t t ejä ” yh t een k ok oa va a t u t k im u s t a . E k s p e r im e n t t it H u m e ym m ä r t ä ä ka h dessa m er - k it yk sessä :

“N ä m ä a s ia k ir ja t s od is t a , ju on it t elu ist a , pu olu ek iist oist a ja r evoluu tioista ta r joa va t lu ku i- sia kokoelm ia eksper im en t eist ä , joid e n a vu lla p oliit ik k o t a i m or a a lifilosofi kit eyt t ä ä t iet een - sä per ia a t t eit a sa m a lla t a va lla ku in lä ä kä r i t a i lu on n on filosofi t u t u st u u ka svien , kiven n ä ist en ja m u iden u l- koisten objektien luonteeseen ekspe- r im en t eillä , joit a h ä n m u od os t a a n iist ä .”⁷

Va ikka tä ssä viit a t a a n erä ä seen m oder- n in t iet een k esk eiseen k ä sit t eeseen , H u m e ei ym m ä r r ä eksper im en t t iä m o- der n issa m ielessä , k u t en H in t ik k a k in esit t ä ä :

“H u m e ei t iet en k ä ä n a ja t t ele ‘va l- t ioelä m ä n t a i m or a a lin t u t kija n ’ pa - n eva n liikkeelle sot ia , va lla n ku m o- u k sia t a i edes pu olu ek iist oja , n iin ku in Ga lilei pu t ou sliikkeen la it sel- vit t ä ä k s een vier it t i p a lloja a n er i k a lt evu u sa st eissa pin t oja pit k in ja p a n i h eilu r in er ip it u is in a h eilu - m a a n . Lu on n on t u t k ija n k in H u m e sa n oo m u odost a va n (for m ) ek spe- r im e n t t e jä , e i n iit ä s u or it t a va n (per for m ), n iin ku in h ä n jou t u isi sa - n om a a n , jos h ä n t a r k oit t a isi t odel- lisia k ok eit a , ‘yr it yk siä ’...”

H u m e viit t a a e k s p e r im e n t illä s iis k ok em u sper ä iseen t iet oon . Tä t ä k ok e- m u sper ä iseen t iet oon pu r eu t u va a , in - h im illisiin k ä yt ä n t öih in⁸ viit t a a va a ja ih m ism ieleen liit t yviä t eem oja pr oble- m a t isoiva a t a r ka st elu t a pa a m et a fyysi- siä olet u ksia vä lt ellen H u m e h a r r a st a a m yös esseessä ä n t r a gedia st a . Sa m a lla t a va lla Niet zsch en pa in ot u s on in h im il- lisen pr oblem a t isoim isessa . Niet zsch en a n t r opologist ist a ‘m et odia ’ lu on n eh t ii

“k on k r et ia ”, “psyk ologia ” (jok a on t ie- t eiden k u n in ga t a r ) ja “h ist or ia ”, k u t en Bea m esit t ä ä . Tä ssä m ielessä se su u n - t a u t u u a bst r a k t ia m or a a lijä r k eilyä ja syst eem ifilosofia a va st a a n .

Humen tragedian psykologia ja Nietzschen traaginen ajattelu Siin ä m issä H u m e n ä k i t r a gedia n voi- m a n siin ä , et t ä se k ä ä n t ä ä ih m iselle k iu sa lliset ja epä m iellyt t ä vä t a ffek t it n a u t in n oksi ja iloksi, Niet zsch e va st a a kysymykseen mitä traaginen on seuraa- va st i:

“M itä on traagin en

Olen osoit t a n u t t oist u va t ker r a t sor - m ella Ar ist ot eleen su u r een vä ä r in - ym m ä r r yk s e e n , k u n h ä n u s k oi t u n n ist a va n sa ka h dessa m asen n u s- ta aih eu ttavassa a ffekt issa , ka u h u s- sa ja sä ä lissä , t r a a giset a ffekt it . J os h ä n olisi oikea ssa , n iin t r a gedia olisi elä m ä ä va a r a n t a va t a ide: siit ä pi- tä isi varoitta a kuten jostakin yhteis- k u n n a lle va a r a llis es t a ja h u on o- m a in eisest a . Ta ide, jok a m u u t oin [n ä h dä ä n ] elä m ä n su u r en a st im u - la n t t in a , jou t u is i s illoin r a p p io- liik keen pa lvelu kseen , a iva n k u t en pessim ism in pa lvelija , terveyd elle vaarallin en. (Se et t ä t ä m ä n a ffekt in kiihottamisen kautta niistä “puhdis-

t a u d u t t a is iin ”, k u t en Ar is t ot eles n ä yt t ä ä u skova n , ei ole yksin ker t a i- sest i t ot t a ) J okin , joka t a pa a h er ä t - t ä ä k a u h u a t a i sä ä liä r a ppeu t t a a , h eiken t ä ä , m a sen t a a : – ja olet et a a n , et t ä Sch open h a u er oli oikea ssa , et t ä t r a gedia st a joh det t a isiin a list u m i- n en so. la u h kea lu opu m in en on n es- t a , t oivost a , t a h dost a elä m ä ä n , n ä in luotaisiin käsite taiteesta, jossa taide kieltää itse itsensä. Tragedia tarkoit- t a isi silloin va pa u t u m ispr osessia , jossa elä m ä n va ist ot t u h oa isiva t it - sen sä t a it een va ist oissa . Kr ist illi- syys, n ih ilism i, t r a a gin en t a ide, fy- siologin en dek a den ssi: t ä m ä pysyy k ä s is s ä , t ä m ä a ik a t ä yt t yi yli- pa in ost a , t ä m ä pyr k ii pä in va st a i- sest i et een pä in – alaspäin! ... Tr a - gedia olisi r a ppion oir e.

Tä m ä t eor ia voida a n osoit t a a vä ä r ä ksi kylm ä ver isellä t a va lla : n i- m it t ä in s iin ä s ek oit t u u d yn a m o- m et r in h a lu t r a a gisen em oot ion va i- kutukseen. J a saadaan tuloksena se, minkä voi psykologisesti tulkita vää- r in va in syst em a a t ik on a bsolu u t t i- n en va lh eellisu u s –: et t ä t r a gedia on tonicum (vahvistavaa). Kun Scho- pen h a u er t ä ssä ei h a lu a k ä sit t ä ä , k u n h ä n a set t a a yh t eis-depr ession t r a a gisek si t ila k si, k u n h ä n a n t oi ym m ä r t ä ä k r eik k a la is et (– jot k a eivä t hä nen kiusa kseen “resign oi”...) [t a va lla , jos s a ] h e e ivä t olis i n ä yt t ä yt yn eet m a a ilm a n ka t som u k- sen sa k or k eu della : t ä m m öin en on p a r t i p r is , s ys t e e m in logiik k a , s ys t em a a t ik k ojen r a h a vä ä r en t ä - m in en : er ä s [esim er kki] t u ost a h u o- n ost a r a h a n vä ä r en t ä m isest ä , jolla Sch open h a u er on t ä r vellyt a skel a s- k eleelt a k ok o psyk ologia n sa (: h ä n jok a vä ä r in ym m ä r t ä n yt m ieliva l- t a is en vä k iva lt a is es t i n er on , it s e t a it een , m or a a lin , pa k a n a llisen u s- kon n on ,ka u n eu den , t iedon ja su u n - n illeen k a ik en .

Ar ist ot eles h a lu si t iet ä ä t r a ge- dia st a t a r ka st elt u n a pu h dist u ksen a sä ä list ä ja ka u h u st a – h yödyllisen ä pu r ka u t u m isen a ka h dest a koh t u u t - t om a s t a p a t ou t u n ees t a s a ir a a s t a a ffek t ist a ...

Mu u t a ffek t it va ik u t t a va t va h - vist a va st i: m u t t a va in k a k si dep- r essiivist ä a ffek t ia – ja n ä m ä ova t siis er it yisen h a it a llisia ja epä t er ve- it ä – sä ä li ja k a u h u t u lisi Ar ist ot e- leen m u k a a n poist a a ih m isest ä sa - m a lla t a va lla k u in pu h dist a m ises- sa : t r a gedia , jossa se k iih ot t a a n ä i- t ä va a r a llisia t iloja k oh t u u t t om u u - dessa , va pa u t t a a ih m isen n iist ä – t ek ee h ä n et pa r em m a k si. Tr a gedia pa r a n n u st a pa n a sä ä liä va st a a n .”⁹

Mit ä psyk ologia m er k it si siis H u m elle ja Nietzsch elle, ei va sta a term in n ykyis- tä käyttöä. Heidän kiinnostuksensa psy- kologia a n ilm en ee jä r jen ja pa ssion pe- r in t eisen su h t een kielt on a ja u u delleen a r t ik u loim is en a . Bea m t ot ea a t ä s t ä n ä in :

“[...] H u m en ja N iet zsch en psyk olo- gisten näkemysten välillä on tärkeää sa m a n su u n t a isu u t t a . Ku m m a t k in k ielt ä vä t per in t eisen n ä k em yk sen jä r jen ja pa ssion su h teesta . H u m elle yk sin jä r k i (r ea son ) ei voi k osk a a n m ot ivoida t oim in t a a eik ä olla va s- takohtana passiolle. Mitä “järki” tar- k oit t a a , on yk sin k er t a isest i k ylm ä pa ssio. Mor a a list en dist in k t ioiden lä h t een ä on t u n t em u s (sen t im en t ), ei jä r k i.”¹⁰

Sa m a lla t a va lla N iet zsch e t yr m ä ä sel- la isen k ä sit yk sen jä r jest ä , joh on eivä t pa ssiot ku u lu isi. Tä h ä n per u st u u m yös pu h t a a n t iet ot eor ia n ja m or a a lir a t ion a - lism in kr it iikki: m or a a lin t u t kim u ksen , sa m oin ku in t iedon k in , on olt a va m yös p a s s ioid en ja a ffek t ien t u t k im u s t a . Tästä psykologisesta paralleelisuudesta N iet zsch en ja H u m en vä lillä seu r a isi psyk ologist en ilm iöiden k u t en t iedon , m or a a lin ja pa ssioiden t u t k im u s ju u r i siin ä m u odossa ku in n e ilm en evä t : t oi- siin sa liit t yn ein ä . Niet zsch e esit t ä ä kin koskien psykologia a ja t iet o-oppia seu - r a a va a :

“Min ä pidä n k iin n i m yös sisäisen m a a ilm a n ilm iöllisyydest ä : k aik k i m in k ä tied ostam m e, on k er t a k a ik - k ia a n t odella va lm ist et t u a , yk sin - ker t a ist et t u a , m a llin n et t u a , t u lkit - t u a – sisä isen h a va in n on tod ellin en en s is ija is u u s , jos s a k a u s a a lin en yh dist yy a ja t u st en , t u n t eiden ja h i- m ojen sek a a n , k u t en su bjek t in ja objek t in sek a a n , m eilt ä a bsolu u t t i- sest i k ä t k eyt yn een ä – ja eh k ä pu h - da s m ieliku vit u s. Tä t ä “lu m eellist a sisäistä m a a ilm a a ” kä sit t elevä t t ä y- sin sa m a t m u odot ja pr osedu u r it kuin “ulkoista ” ma ailmaa . Me emme sattumalta törmää koskaan “tosiasi- oih in ”: ilo ja m ielipa h a ova t jä lk i- k ä t eis iä ja joh d et t u ja in t ellek t i- fen om een eja ...

Tä m ä “syy-yh t eys” lu isk a h t a a kä sist ä m m e; ideoiden vä lille h yvä k- s yt ä ä n vä lit on s yy-yh t eyd ellin en side, k u t en se sa a da a n a ik a a n lo- giik a ssa – t ä m ä on m it ä k a r k eim - pien ja kömpelöimpien tarkastelujen seurausta. Kahden idean seassa leik- kivä t lisäk si k aik k i sen leikin m ah - d olliset affek tit: m u t t a sen liik k eet ova t liia n vik k eliä , sik si m e t u lk it -

sem m e n e vä ä r in , k iist ä m m e n e...

Aja t t elem ist a , k u t en sit ä t iet o- t eor eet ik ot k ä sit t elevä t , ei ole ole- m a ssa : se on t ä ysin m ieliva lt a in en fiktio, joka on saavutettu eräiden ele- m en t t ien k er ä ä m isest ä pr osessist a ja k a ik en ylim ä ä r ä isen ot t a m ises- t a pois, t a it eellin en va lm ist a m in en ymmärrettäväksi tekemisen välinee- n ä ...

“H en k i”, jok in jok a a ja t t elee, m a h dollisest i su or a st a a n “a bsolu u t - t in en , pu h da s, a it o h en k i” – t ä m ä k ä sit ys on vä ä r ä n it set a r k a st elu n t oin e n joh d e t t u s e u r a u s , [it s e - t a r ka st elu ] joka u skoo “a ja t t elu u n ”:

t ä ssä en sin k in ku vit ella a n a kt i, jot a ei ole la in k a a n olem a ssa , “a ja t t elu ” ja t ois ek s i k u vit ella a n s u bjek t i- su bst r a a t t i, jossa t a pa h t u isi t ä m ä n a ja t u ksen t u o a kt i ja m u u a lla ei ole m it ä ä n m u u t a sen a lk u per ä ä [k os- k eva a ]: so. sek ä tek o että tek ijä ole- tetaan ”¹¹

Tä m ä n psyk ologia n t a i t r a a gisen a ja t - t elu n m u k a a n¹² k a ik k i (sek ä sisä in en et t ä u lk oin en m a a ilm a ) on t eh t yä ja t u lkit t u a . Teesin m u ka a n keskeist ä on sisä isen m a a ilm a n k a k sin a isu u s: t oi- sa a lt a k a ik k i on t eh t yä (poiesis - t ek e- misen tuotosta), toisaalta tulkittua (vas- t a a n ot t a m isen t u ot ost a , “est eet t ist ä ”).¹³ Myös u lkoist a m a a ilm a a ku t en ka u sa a - lisuutta koskevat samat lait kuin sisäis- t ä m a a ilm a a , koska se on sisä isen t u ot - t a m a a ja t u lkit sem a a . Lisä ksi ka ikkiin (t s. m yös k a u sa a lisiin ) ideoih in liit t yy a ffek t ien vä lt t ä m ä t ön m u k a a n k u u lu - vu u s. Tä m ä joh t u u n iiden “vik k elyy- dest ä ” ja liik k u vu u dest a , m u u t t u vu u - dest a joh t u u t a a s n iiden t u lkit sem isen va ik eu s. Tä m ä r a dik a a li n ä k em ys on per in t eisen , a ffekt it kielt ä vä n t iet ot eo- r ia n kr it iikkiä . Ka ikki n ä h dä ä n t a it eel- lisen a pr osessin a , jolloin t a it eellisu u s ilm en ee p yr k im yk s en ä lu od a u u s ia m er k it yk s iä (efek t ejä ) ja t u lk in t oja (a ffek t ien t u lk in t a a eli es t et iik k a a ).

Tä h ä n liit t yen N iet zsch e k yseen a la is- t a a k ok on a a n “p u h t a a n ” ja a ffe k - t it t om a n a ja t t elu n .

H u m e ja N iet zsch e pyr k ivä t oper oi- m a a n sella isella la a jem m a lla r a t ion a li- t eet t it a solla , jossa jä r k eä ja pa ssioit a ei ole m ielek ä s t ä er ot t a a t ois is t a a n . Tä m ä pyr kim ys ir t a u t u a dikot om ioist a lu on n e h t ii t ok i m yös m on ia p os t - m oder n ism iin liit et t yjä n ä k em yk siä . U sein k u it en k in t ä m ä n t eesin esit t ä - m isen ja pu olu st a m isen jä lkeen lu ovu - t a a n it se t u t k im u k sest a ja sen “m et o- dist a ”: ja a ja u du t a a n n ih ilism iin ja silk- k a a n su bjek t ivism iin . H u m e ja N iet z- sch e k u it en k in eh k ä pä on n ist u va t k in t ä s s ä t eh t ä vä s s ä m on ia n yk yt eor ee-

t ik k oja pa r em m in . H u m e ja N iet zsch e ir r ot t a u t u va t tod ella jä r jen ja t u n t een dik ot om ioist a . Kosk a in h im illiset pä ä - t ök set eivä t per u st u eivä t k ä voi per u s- t u a va in jä r keen eli kylm iin pa ssioih in , on omaksuttava sellaisen näkemys, joka t u lk it s ee filos ofis es t i n ä it ä la a ja s s a m ielessä psyk ologisia ih m ism ielen pe- r u st a via t iloja . Tä t ä t u n t eiden ja jä r - jen r ikka a m pa a su h det t a – joh on H u m e ja Niet zsch e viit t a a va t – on t u ot u esille t r a gedia n k a u t t a , sillä ju u r i t r a gedia on u s ein ollu t t u o jä r jen ja t u n t een t ör m ä ä m isen n ä yt t ä m ö m yös filosofi- an historiassa. Samalla tragedia on ollut efek t ien (esim . m er k it yst en ) t u ot t a m i- sen ja n iiden a ik a a n sa a m ien a ffek t ien (esim . pa ssioiden ) va st a a n ot t a m isen t ör m ä yspa ik k a .

Traaginen ajattelu ja nykyfilosofia E dellä on t r a gedia n ä h t y pä ä a sia ssa va h vojen t u n t eiden eli pa ssioiden t a i a ffek t ien m on in a isen a k ä sit t elya ppa - r a a t t in a . Sit ä t a a s voi a ja t ella kolm est a er i n ä köku lm a st a , n im it t ä in pa ssioiden kokem isen (va st a a n ot t a m isen ), pa ssioi- den h er ä t t ä m isen ja pa ssioiden t a r ka s- t elem isen su u n n a lt a . Tr a gedia a n , k u - t en on va r m a st i h u om a t t u , liit t yy se erikoinen vaikutus, että paitsi että siinä ollaan tekemissä passioiden kanssa, niin olla a n t ek em isissä m yös epä m iellyt t ä - vien pa ssioiden k a n ssa . E h k ä pä t ä st ä syyst ä m on et filosofit ova t k iin n ost u - n eet n im en om a a n t r a gedia st a , k u n h e k es k u s t eleva t m on iin “oik ea a n ” elä - m ä ä n liit t yvist ä on gelm ist a . F ilosofit ova t per in t eisest i su h t a u t u n eet t u n t ei- siin ja pa ssioih in n eljä llä er i st r a t egi- a lla .

a ) Todellisu u s va st a lä ä k k een ä P la t on m ä ä r ä ä t r a gedia n syn n yt t ä - m ien pa ssioiden va st a lä ä k k eek si filo- sofia a . P la t on in r ooli on k a k sin a in en monessa mielessä. Ensinnäkin hän yrit- t ä ä elä essä ä n t r a a gikoiden a ika n a t u ot - t a a er oa filosofia n ja poet iik a n vä lille.

Tä ssä on pr a k t isen a elem en t t in ä t ie- t en k in se, et t ä selk eä ä er oa ei silloin ollut. Samalla on kuitenkin muistettava, et t ä P la t on k ir joit t i dia logia eik ä a sia - pr oosa a , jot a Ar ist ot eleelt a on jä ä n yt pä ä osin jä ljelle. Toisa a lt a P la t on olet - t i, et t ä jos t r a gedia lle on a lt ist u t t a va , on tragedian katsojalle tarjottava vasta- m yr k k yä sen a ih eu t t a m iin pa ssioiden va ik u t u k s iin . Tä n ä va s t a m yr k k yn ä P la t on ille t oim i t odellisu u s.

b) E t ä ä n t yn yt t a r k a st elija

Ar ist ot eles t a a s yr it t i a n t a a oppia siit ä , k u in k a t eh dä h yvä ä t r a gedia a ja k u in k a a r vos t ella s it ä . Ar is t ot eleen

st r a t egia lle on olen n a ist a , et t ä h ä n eli a ika n a jolloin t r a gedia ja r u n ou s oli m e- n et t ä n yt va h vim m a n ot t een sa . Tä llöin oli m a h dollist a r edu soida t r a gedia va a - r a t t om a k s i r u n ou d e k s i, jon k a t a r - k oit u s on t u ot t a a k a t a r t t isia t u n t eit a . Tä s t ä s yys t ä Ar is t ot eleen a s em a oli t ot a a lisest i er ila in en ku in opet t a ja n sa . Mu t t a sa m a lla Ar ist ot eleen ka u t t a voi- da a n ku it en kin n ost a a esille h edelm ä l- lin en k ysym ys t r a gedia n ja filosofia n su h t eest a : m illä t a va lla n iissä voida a n pu h u a t ot u u dest a .

c) Sym pa a t t in en elä yt ym in en

Tä ssä esit et yn n ä kem yksen m u ka a n H u m e t oim ii pä ä a sia ssa siit ä n ä köku l- m a st a , et t ä pa ssioissa ja t u n t em u ksissa on pa ljon sella ist a , jok a k u u lu u ja jot a on m a h dot on t a er ot t a a m or a a lifiloso- fian ytimestä. Osittain samaa näkemys- t ä ka n n a t t a a esim er kiksi Ma r t h a Nu ss- baum teoksessaan Fragility of Goodness.

d) P a ssioiden poet iik k a ja r et or iik k a P r oblem a a t t is in p os it io s u h t ees s a pa ssioih in on Niet zsch ellä , joka sa ma lla t u ot t a a , va st a a n ot t a a ja a r vioi a sioit a siit ä lä h t ök oh da st a , et t ä n e eivä t ole er ot et t a vissa ‘pu h t a a st a ’ t iedost a . Sa - m a lla N iet zsch e oper oi k a ik illa m u il- la k in s t r a t egiolla a in a s en m u k a a n , mistä on kysymys. Tässä mielessä häntä on siis va ik ea er ot t a a et en k ä ä n c-k oh - da st a k u t en m u ist a k a a n .

N yk yfilosofia ssa on lu k u isia a ja t t eli- joit a , jot a k a oper oiva t t ä llä va ik ea lla a lu eella : t r a ged ia n ja t r a a gis u u d en k a u t t a void aan k u va t a ja t em a t isoida eräitä keskeisiä teoreettiseen toim intaan liit t yviä on gelm ia . Tä ssä m ielessä t r a - gedia n ja t r a a gisu u den t em a t isoim in en k u va a sit ä t ila a , jossa jok a in en t eor ee- t ik k o on vä lt t ä m ä t t ä etään tym isen ja sitou tu m isen su h t eiden k a u t t a epä sel- vä ä n t u t k im u sk oh t eeseen sa , jok a on a in a “e lä m ä s s ä ”. N ä in t r a ge d ia ja t r a a gisu u s voiva t k in t oim ia elä m ä n ja t eor ia n vä lisen ä a lu een a , jossa t ör m ä ä - vä t t ois iin s a e lä m ä n ja t e or ia n , kon tingen ssin ja t iedon pr oblem a a t t iset su h t eet . T raagin en ajattelu liittyy siis olen n a is ella t a va lla n yk ya ja t t elu u n . Yr it ä n kin vä it t ä ä , et t ä siin ä keh keyt yy er ä s n yk ya ja t t elu n ydin k ysym yk sist ä . Tr a a gin en a ja t t elu on k esk eist ä , k os- ka ju u r i sen ka u t t a on esit et t y r a dika a li n ä k em ys t iedost a efek t ein ä ja a ffek - teina , perspektiivisyydestä ja tulkinnan keskeisestä merkityksestä teoreettiselle t yölle. Tä m ä k esk eisyys filosofia lle ei ole t iet en k ä ä n it sest ä ä n selvä . Tr a ge- dia n ja t r a a gisu u den keskeiseen r ooliin teoriassa Nietzschen tapaan ovat viitan- n eet u sea t a ja t t elija t : Gilles Deleu zen

“n om a din en a ja t t elu ”, Ma r t h a N u ss- ba u m in k ä s it ys t r a ged ia n in h im illi- sem m ä st ä r a t ion a lit eet ist a ja Wolfga n g Welsch in “est eet t in en a ja t t elu ”.

Tä m ä n ei vä lt t ä m ä t t ä t a r vit se im pli- k oid a h er m en eu t iik k a a , k on s t r u k t i- vismia, heikkoa ajattelua, postmodernia t eor ia a t m s. m u t t a k yllä k in h edelm ä l- lisem pä ä t a pa a ym m ä r t ä ä t iet o ja t o- t u u s, joh on edellä osit t a in m yös H u m e ja N iet zsch e ova t viit a n n eet h ylk ä ä - m ä t t ä olet u k sia t odellisu u dest a ja a si- oist a u lk opu olella m m e. H e ova t k r it i- soin eet k a peit a ja liia n k r ypt is-m et a - fyys is iä t a p oja t eor et is oid a a s ioit a , k u t en m yös sit ä , et t ä t ot u u s ja t odelli- su u s olisi t a voit et t a vissa t ä ysin in h i- m illisest ä t oim in n a st a r ippu m a t t a . Viitteet

1. Da vid H u m en essee t r a gedia st a on t ä - män artikkelin jälkeen. Ks. myös Fried- r ich N iet zsch e, “Tr a a gisen a ja t t elu n syn t y”, n iin & n ä in 3/94.

2. Tr a gedia n ja filosofia n olem ism u ot ojen er i ju on t eit a ova t Su om essa t u t k in eet m m . t ea t t er ioh ja a ja -filosofi-E sa Kir k - k opelt o, t ek st u a a lisu u st u t k ija Ilk k a Mäyrä, hermeneutiikan ja romantiikan t u t k ija E r n a Oesch , ven ä lä isen a ja t - telun tuntija Tapani Laine, filosofi Reijo Ku pia in en , filosofi J u ssi Vä h ä m ä ki (lu - k u is t e n it a lia la is e n n yk yfilos ofia n k ä ä n n ök sissä ), m yyt t it u t k ija -r u n oili- ja Kir st i Sim on su u r i, sem ioot ikko E er o Ta r a st i.

3. Da vid H u m en a ik a n a “t a ide” (a r t , a r s, Ku n st ) k ä sit et t iin vielä la a ja ssa m er - k it yk sessä t a it o-t a ide.

4. H u m e ei p u h u s ä ä lis t ä (p it y) va a n m yöt ä t u n n ost a (com pa ssion ).

5. Tä t ä pr oblem a a t t isu u t t a va lot t a a Koi- vist o s. 47-.

6. Bea m s. 299.

7. H in t ik k a s. 40; Bea m s. 300.

8. Vr t . Meh t on en .

9. N ie t zs ch e 1 3 , s . 4 0 9 -4 1 0 . “W a s i s t tragisch.” Su om . KJ .

10. Bea m 301-303.

11. N iet zsch e 13, s. 54. “Z u r Psych ologie u n d E rk en n tn issleh re." Su om . KJ . 12. Nietzsche katsoi itsensä ensimmäiseksi

t r a a gisek si filosofik si. Vr t N iet zsch e 1994.

13. S a m a k a k s in a is u u s jä s e n t ä ä m yös N iet zsch en a ja t t elu a ylipä ä t ä ä n , er i- tyisesti hänen käsityksiään tragediasta (Vr t . Tr a gedia n syn t y (1872) ja It se- kr it iikki siih en (1886). Sa m a lla Niet z- sch e r a dik a lisoi Ka n t in t r a n ssen den - t a a liest et iik a n .

14. Vr t . Ou dem a n s s. 204 - , jossa t a r k a s- t ella a n P la t on in in ja Ar ist ot eleen t r a - ged ia -k on s ep t iot a s u h t ees s a h eid ä n filosofioih in sa .

15. Vr t . Ca r r ol s. 1-22. jossa pa in ot et a a n t r a a gisu u den ja kir ja llisu u den su h det - t a . It se pa in ot a n N iet zsch ellä t r a a gi- su u t t a ilm a n , et t ä se r ed u s oit a is iin k a u n ok ir ja llisu u dek si. Aja t u st a t r a a - gis e s t a a ja t t e lu s t a yr it in p oh t ia gr a d u s s a n i, ja k e h it t e le n e d e lle e n vä it ösk ir ja t u t k im u k sessa n i.

Kirjallisuus

Aristoteles (1967): Runousoppi. Suom. Pentti Sa a r ikoski. Ot a va , H elsin ki. Vr t m yös Ar ist ot eles (1997): Ret or iikka , Ru n ou s- oppi. Su om . P . H oh t i, P . Myllyk osk i.

Selit ykset J . Sih vola . Ga u dea m u s, H el- sin k i.

Bea m , Cr a ig (1996): H u m e a n d N iet zsch e:

Na t u r a list s, E t h icist s, An t i-Ch r ist ia n s.

H u m e St u dies Vol. XXII, N u m ber 2.

C a r r oll, D a vid (1 9 8 7 ): P a r a e s t h e t ics . Rou t ledge, N ew Yor k .

H in t ik k a , J a a k k o (1969): Tiet o on va lt a a . WSOY, P or voo.

J ylh ä m ö, Kim m o (1996): Tr a a gin en a ja t t e- lu . Tr a a gisu u s ja en ga gem en t filoso- fia ssa . J u lka isem a t on pr o gr a du , Ta m - per een yliopist o.

Ka u fm a n n , Wa lt er (1969): T raged y an d Ph ilosop h y. Dou bled a y, Ga r d en Cit y.

Koivist o J u h a (1993): Da vid H u m e a n d t h e S t a r r y S k y of P h ilos op h y.

“ D e u t s c h e r I d ea lism u s”, ed . S v e n - E r i c L i ed m a n. G öt e - bor g.

M e h t on e n , L a u r i (1 9 9 2 ): Win ch / H u m e . K a n s s a - k äym isiä: J u h la- k irja V eik k o Pie- t i l ä l l e. T a r m o Ma lm ber g. La u r i Meh t on en . Ta m - p er een yliop is t o yhteiskuntatietei- den t u t k im u sla i- t os, Ta m per e.

N ie t zs ch e , F r ie d r ich (1980): S äm tlich e Werk e B an d 1-15.

T oim . G ior gio Colli ja Ma zzin o M o n t i n a r i . N ö r d l i n g e n : Deu t sch er Ta sch - en bu ch Ver la g de Gr u yt er . N ie t zs ch e , F r ie d r ich

(1994): Tr a a gisen a ja t t elu n s yn t y.

Su om . K. J ylh ä - m ö. F ilos ofin e n a i a k k a u s l e h t i n i i n & n ä i n 3 / 1994.

N u ssba u m , Ma r t h a C.

(1986): Ca m br id- ge U n ive r s it y P r es s , Ca m br id - ge.

Oesch , E r n a (1994): T u lk in n asta. F ilosofi- sia tutkimuksia Tampereen yliopistosta 53. Ta m per e.

Ou dem a n s, Th . C. W. ja La r din ois A. P . M.

H . (1987): T ragic A m bigu ity. A n th ro- p ol ogy , P h i l os op h y a n d S op h ocl es ’ A n tigon e. E . J . Br ill, Leiden .

Rooch n ik Da vid (1990): T raged y of R eason . T ow ard a Platon ic Con ception of L o- gos. Rou t ledge, N ew Yor k .

Welsch Wolfga n g (1991): E st eet t isen a ja t - t elu n a ja n k oh t a is u u d es t a . T ied e &

ed istys 3/91.