"Ilomielin valmiina palvelemaan, kun kutsuvi syntymämaani" Tutkimus siitä kuinka Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta ohjasi pikkulottatoimintaa

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Yhteiskuntahistorian laitos

Tekijä-Författare-Author

Kähö, Karoliina

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Ilomielin valmiina palvelemaan, kun kutsuvi syntymämaani" Tutkimus siitä kuinka Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta ohjasi pikkulottatoimintaa

Oppiaine-Läroämne-Subject

Poliittinen historia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2001-11-07

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

80 + 6

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Lotta Svärd –järjestö ja sen nuorisokasvatus on todettu aatteeltaan valkoiseksi useassa tutkimuksessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kuinka Lotta Svärd –järjestön keskusjohtokunta päätöksillään ohjasi pikkulottatoimintaa. Tärkeässä osassa tutkimusta on Saara Forsius, joka toimi pikkulottien tyttötyönneuvojana vuosina 1938-1944. Saara Forsius valittiin keskusjohtokunnan päätöksellä tehtäväänsä, joten hän edusti käytännössä keskusjohtokunnan tyttötyölinjaa.

Saara Forsiuksen muistiinpanojen ja pikkulottalehden artikkeleiden pohjalta hahmotetaan mistä asioista keskusjohtokunta oli huolissaan pikkulottatoiminnassa ja mitä asioita painotettiin toiminnan eri vaiheissa. Saara Forsius on aikaisemmassa tutkimuksessa jäänyt usein pelkäksi viittaukseksi, joten hänen ajatusten esilletuominen tuo uutta näkökantaa pikkulottatoimintaan.

Tutkimuksessa on mukana entisten pikkulottien haastatteluja, joiden avulla kerrotaan pikkulottatoiminnasta paikallisellatasolla, kuinka keskusjohtokunnan päätökset koettiin paikallisesti ja miten ne vaikuttivat toimintaan. Haastatelut ovat taustoiltaan erilaisilta paikkakunnilta.

Tutkielmasta käy ilmi, että pikkulottien Kultaiset sanat olivat hyvin lähellä partiolakia. Ihanteet olivat aikakaudelle tyypillisiä, eivät sidottu tiettyyn järjestöön tai maahan. Pikkulotta- ja partiotoimintaa vertaillaan ajatusmaailmaltaan toisiinsa. Tutkielmassa käsitellään myös pikkulotta- ja partiotoiminnan leviämistä esimerkki paikkakunnilla.

Pikkulottatoiminta voidaan jakaa kolmeen selkeään ajanjaksoon; vapaan kehityksen vuosiin 1931-1937, aatteeseen ja kasvatukseen painottuneisiin vuosiin 1938-1939 sekä sotavuosiin.

Lähteinä on käytetty – aikaisemman tutkimuksen ohella – ensisijaisesti Sota-arkistossa sijaitsevia Lotta Svärd –järjestön asiakirjoja, Saara Forsiuksen tyttötyötä koskevia muistiinpanoja Lottamuseosta, järjestön omia julkaisuja, mm. Lotta Svärd – ja Pikkulotta –lehtiä.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords Lotta Svärd

pikkulotta nuorisokasvatus

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information