I T ET E E S
SÄ
TA
PAHT UU
63
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 8 / 2 0 0 5
Armoa lotille? – Naisten vaietut kokemukset ja sota
Terhi Willman
Kirjoja
Pia Olsson: Myytti ja kokemus. Lotta Svärd sodassa. Otava 2005.
Kansakunnan mielikuvat lotista ovat juurtu- neet syvälle. Ilman harmaapukuisia äitihah- moja ei viime sotien huolto olisi pelannut eikä karjalaisen siirtoväen muonittaminen pitkällä evakkomatkalla onnistunut. Lotat, muiden si- viilien työpanoksesta puhumattakaan, pitivät yllä arjen järjestystä sodan epävakaissa oloissa.
Myöhemmin tuli aikoja, jolloin Lotta Svärd -jär- jestö herätti vastareaktioita.
Viime vuosikymmenten aikana on jälleen vahvistunut kunnianpalautuksen tendenssi.
Ikääntyneillä lotilla on yhä sanottavaa. Sota- sukupolveen kuuluvista intressiryhmistä, joi- hin lotta-perinteen vaalijatkin kuuluvat, on tul- lut aktiivisia oman historiansa tuottajia. Erilai- sia sota-ajan tulkintoja voidaan lukea muistel- mista ja kirjoista. Rinnalle on tullut myös lottien sotaa käsittelevä tieteellinen tutkimus. Pia Ols- sonin kansatieteellinen tutkimus Myytti ja koke- mus Lotta Svärd sodassa on tehty osana Suomen Lottaperinneliiton organisoimaa ja opetusmi- nisteriön rahoittamaa tutkimusprojektia Lotti- en Suomi.
Olssonin tutkimuksen taustalla vaikuttanut Lottien Suomi on suuri sodan arkea naisten nä- kökulmasta käsittelevä tilaustutkimushanke.
Siviilien roolia toisessa maailmansodassa on alettu tutkia usein juuri naisten aloitteesta. Sa- malla vuoropuhelu sodan kokeneiden muiste- lijoiden ja akateemisen tutkimuksen välillä on tullut, ainakin teoriassa, mahdolliseksi.
Lottien Suomi -hankkeen tavoitteena on ol- lut uuden tiedon saavuttaminen kohderyhmäs- tään ”nykyaikaisia kansalaisjärjestöjen histori- an ja naistutkimuksen tutkimusmetodeja” hy- väksi käyttäen. Tutkimuksen kohteena on ollut vuonna 1944 lakkautetun Suomen Lotta Svärd -järjestön toiminta sota-aikana. Olssonin tutki-
musaineistona ovat olleet niin lottia sota-aika- na käsittelevät kirjoitukset, kaunokirjallisuus, ohjeet ja kirjeet kuin myöhemmin taltioidut kil- pakeruun vastaukset ja muistitieto. Osa tutki- muksessa käytetystä aineistosta on syntynyt ai- kalaisreaktioina järjestön itsestään vaalimaan kuvaan, osa aineistosta on taas syntynyt järjes- tön jäsenten reaktioina aikalaisreaktioihin. Nyt jäsenten kokemuksia on haluttu käsitellä aiem- paa yksilöllisemmin ja ymmärtävämmin.
Tutkimuksen lähtökohta on ollut tekijälle haastava. Järjestö itseään koskevan tutkimus- hankkeen taustavaikuttajana johtaa helposti ajatukseen, että historian tieteellisistä periaat- teista joudutaan tinkimään. Lotta-aatteen pe- rillisten rooli tutkimuksen alkuunpanijana voi olla ongelmallinen pyrittäessä puolueettomaan näkökulmaan. Lottien Suomi -tutkimusprojek- tin tukiryhmään on kuulunut sotaveteraani- tai maanpuolustusalan järjestöjä. Toisaalta tieteel- listen asiantuntijoiden taustajoukko on koottu mahdollisimman arvovaltaiseksi.
Tutkimuksen lähtökohta on tuotu avoimes- ti esille. Tieteelliseltä kannalta tutkimuksen ta- voitteena on ollut lottien historian päivittämi- nen. Kenties taustalla on vaikuttanut myös jär- jestön tyytymättömyys yksipuolisiin lotta -ste- reotypioihin.
Kuten Raili Malmberg ja Aura Korppi-Tom- mola teoksen alkusanoissa toteavat, lotta-toi- minnan tutkimus ei ole kuulunut historian tut- kimuksen valtavirran kohteisiin. Vaikka lottiin liitetään helposti mielikuva lähinnä vapaus- sodan perinteen jatkajina, on aihepiirin tutki- mus perusteltua myös ilmiön laajuuden ja mo- nimuotoisuuden perusteella – järjestöön liittyi kymmeniä tuhansia uusia jäseniä toisen maail- mansodan aikana.
*
T I ET EE
S S
ÄTA
P H A U T U
64
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 8 / 2 0 0 5
Olssonin tutkimus käsittelee naisten työpanos- ta sodassa yksilön näkökulmasta. Toisaalta käy ilmi, miten Lotta Svärd -järjestön jäsenet käy- vät yhä läpi sota-aikaisia tapahtumia julkisuu- dessa. Tutkimuksen painopisteet ovat perustel- tuja, sillä lottien toimintaan kulminoituu yhä monia jännitteitä. Kun keskusjärjestö lakkau- tettiin, moni nainen joutui palaamaan arvoste- tuista lotta-tehtävistä kodin hellan äärelle. Sit- ten mieskirjailijat onnistuivat sohaisemaan äi- dilliseksi miellettyjen lottien seksuaalisuutta.
Olsson paneutuu tutkimuksessaan myyttien ja asianosaisten omien kokemusten väliseen jän- nitteeseen.
Tutkijan eräs haaste on ollut sovittaa aka- teeminen vapautensa aihepiiriä vartioivan int- ressiryhmän tavoitteisiin. Ratkaisuna on ollut tutkimuskohteen kanssa käyty vuoropuhelu.
Haaste on ollut myös suuressa organisaatios- sa toimineen yksilön äänen tavoittaminen. Tut- kimuksen mielekkyys liittyy tarpeeseen pur- kaa sodan ihannoimia sankarimyyttejä ja tuoda esille niiden takana olevia arkisia tapahtumia ja inhimillisiä tragedioita. Tutkimuksessa käytetyt aineistot kertovat, että niitä oli. Yksittäiselle lo- talle tragediat liittyivät toki sotaan, mutta myös henkilökohtaisempiin tapahtumiin. Esimerkik- si intiimi seurustelu vastakkaisen sukupuolen kanssa, raskaus tai sukupuolitauti nähtiin uh- kana perheelle, äitiydelle ja jopa armeijalle.
Valaisua saa sekin puoli, mikä ei ole ollut nä- kyvissä tai mitä ei ole haluttu nähdä. Järjestös- tä käyttäytymisensä perusteella erotetut naiset ovat olleet ilmiön piilotettu puoli. Se todentuu parhaiten niin kutsutun Mustan kirjan avulla.
Kirja oli osa Lotta Svärd -järjestön kurinpitojär- jestelmää, jonka avulla rikkeisiin hairahtuneet lotat voitiin erottaa.
*
Lotta Svärd -järjestön jäsenet elivät sota-aika- na parhaita nuoruusvuosiaan. Tutkimusta voi lukea suomalaisten naisten nuoruuden taite- kohtana, ei vain sotasukupolven näkökulmasta
vaan laajemminkin. Tuo taitekohta erottaa su- kupolvet kokemuksellisesti toisistaan. Sota loi myös monitasoista todellisuutta: oli virallisia, epävirallisia ja vaiettuja totuuksia. Lottien ko- kemat tragediat ja niihin liittyneet pelot kuului- vat jälkimmäisiin.
Muistitieto on ollut lottien tapauksessa va- likoivaa ja sen kiinnostavuus aineistona piilee kyvyssä ilmaista asioita vaikenemisen kaut- ta. Lottien mytologisoitu historia on vaatinut vastapainokseen historian vaietun puolen esiin nostamista. Historian omistajuuteen kytkeytyy olennaisesti kysymys tutkijan vastuusta ja val- miudesta käsitellä aihetta myös tältä kannalta.
Erityisen onnistuneena Olssonin tutkimukses- sa pidän aiheen käsittelyä kiihkottomasti ja ym- märtäen, kuitenkin avoimesti nykyajan lähtö- kohdista käsin.
Tutkimus herättää kysymyksen, Natalie Ze- mon-Davisin sanoin, historian omistajuudesta:
Keillä kaikilla on oikeus tuottaa ja muokata lot- tien historiaa? Tämän tutkimuksen perusteella mielikuva lotista omaa historiaansa muokkaa- vana subjektina vahvistuu.
Teoksen tyylikäs kuvitus ja ulkoasu vahvis- tavat tuttuja mielikuvia lotista. Nyky-kulttuu- rissamme kuvalliset viestit vaikuttavat joskus sanaakin enemmän. Voi pohtia, tekevätkö kir- jan ulkoasu ja kuvitus oikeutta tutkimuskoh- teelle tänään ja myös itse tutkimukselle.
*
Sodan kokeneet sukupolvet ovat kasvattaneet merkitystään lähihistoriasta käytävässä keskus- telussa. Keskusteluun tarvitaan erilaisia näkö- kulmia. Olisi tärkeää tutkia laajemmin histori- an keskusteluosapuolien keskinäisiä suhteita ja keskustella myös yksilöiden ja yhteisön välisen tasavertaisen dialogin mahdollisuuksista ja ra- joista. Yksilön ääni jää helposti piiloon historian omistajuudesta neuvoteltaessa.
Kirjoittaja on fi losofi an maisteri ja kansatieteen jat- ko-opiskelija Helsingin yliopistossa.
