Ajankohtaista EBLIDAsta näkymä

Ajankohtaista EBLIDAsta

Pekka Heikkinen & Anne Lehto & Leena Toivonen

EBLIDA (European Bureau of Library, Information and Documentation Asso- ciations) on eurooppalaisten kirjasto-, informaatio- ja arkistoalan järjestöjen kattojärjestö, jossa Suomesta jäseninä ovat Suomen Tieteellinen Kirjasto- seura (STKS), Suomen Kirjastoseura sekä Finlands svenska biblioteksförening (FSBF). Tänä vuonna 20 vuotta täyttänyt järjestö järjesti yhdessä eurooppalais- ten yleisten kirjastojen järjestön, NAPLE:n kanssa konferenssin, jossa käsitel- tiin eurooppalaisten kirjastojen roolia ja haasteita sekä erityisesti EU-lobbaami- seen liittyviä ajankohtaisia teemoja, kuten e-aineistoihin liittyviä kustannus- ja sopimusongelmia, tekijänoikeuksia ja ACTA-sopimusta. EBLIDA:n uuteen hal- litukseen valittiin myös suomalaisedustus – jäseneksi valittiin Leena Toivonen STKS:stä ja varajäseneksi Susanne Holmlund FSBF:stä.

Suomalaisedustus EBLIDA:n hallitukseen

EBLIDA:ssa, on yli 120 yhdistys- tai organisaa- tiojäsentä 37 Euroopan maasta. EBLIDAN hal-

litus kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodes- sa. Kokouksia vetää puheenjohtaja ja sihteeri- nä toimii EBLIDAn toimiston johtaja. EBLI- DAn toiminnassa toimiston ja erityisesti sen joh- tajan rooli on keskei- nen. Johtajan vastuul- la on yhteydenpito Eu- roopan instituutioihin ja kansainvälisiin orga- nisaatioihin. Tällä het- kellä johtajana toimii Vincent Bonnet. EB- LIDAn toimisto sijait- see Haagissa Alanko- maiden kuninkaallisen kirjaston yhteydessä.

EBLIDAn vuosiko- kous pidettiin touko- kuussa Kööpenhami- nassa. Kokouksessa va- littiin EBLIDAn uu- si hallitus. Uudeksi pu- heenjohtajaksi valittiin saksalainen Klaus-Peter

21

Böttger, joka toimii Essenin kaupunginkirjas- ton johtajana. Böttger on toiminut EBLIDAs- sa jo pitkään ja ollut edellisessä hallituksessa jäse- nenä. Hallituksen jäsenistä osa oli jo edellisessä hallituksessa mukana, mutta hallitukseen tuli va- lituksi myös neljä uutta jäsentä (Tanskasta, Ruot- sista, Kreikasta ja Suomesta).

Suomen uudeksi edustajaksi seuraavalle kolmi- vuotiskaudelle valittiin STKS:n Leena Toivonen, joka on aikaisemmin toiminut EBLIDAn halli- tuksessa Suomen Kirjastoseuran Saara Ihamäen varajäsenenä. Leenan varajäsenenä hallitukseen nimettiin Susanne Holmlund FSBF:stä.

EU-lobbaaminen on keskeistä

EBLIDAn edunvalvonnan aiheista heijastuvat kulloinkin erityisesti Euroopan unionin toimi- elinten asialistoilla olevat aiheet. EBLIDAn ta- voitteena on kannustaa ja tukea kansallisia lob- baustoimia sekä tarjota taustatietoa silloin, kun tarvitaan toimia tiettyyn poliittiseen kysymyk- seen.

EBLIDAn toiminnassa keskeistä ovat kannan- otot (position papers), joista päätetään hallituk- sessa. Kannanotto toimitetaan tiedoksi myös Eu- roopan parlamenttiin ja komissioon. EBLIDAn jäsenet kääntävät kannanotot omalle kielelleen ja voivat hyödyntää kannanottoa kansallisessa lob- bauksessa. EBLIDAn edunvalvonnalle on hyvin tärkeää, että lausunnot ja kannanotot tiettyyn ai- heeseen on valmisteltu huolella ja tässä yhteydes- sä EBLIDAN työryhmät, kuten EGIL (Expert Group in Information Law), ovat tärkeitä toi- mijoita. Esimerkkejä kannanotoista löytyy EB- LIDAn verkkosivuilta.

EBLIDA-NAPLE konferenssi nosti esiin e-ai- neistojen haasteet yleisille kirjastoille EBLIDAn vuosikokouksen yhteydessä EBLIDA ja NAP- LE (National Authorities on Public Libraries in Europe) järjestivät Kööpenhaminassa yhteis- työssä Tanskan kirjastoseuran kanssa konferens- sin, jonka ajankohtaisena teemana oli demokra- tian kehitys uudessa mediaympäristössä. NAP-

LE on vuonna 2002 perustettu, nykyisin 21 eu- rooppalaisen maan yhteistyöfoorumi, jonka jäse- nistö muodostuu lähinnä kulttuuriministeriöis- tä tai kansalliskirjastoista, Suomesta jäsenenä on opetus- ja kulttuuriministeriö. Kyseessä oli juh- laseminaari, sillä EBLIDA täytti tänä vuonna 20 vuotta ja NAPLE 10 vuotta.

Tieto kansalaisten oikeutena

EBLIDA NAPLE konferenssin ohjelma käsitte- li erityisesti eurooppalaisten kirjastojen roolia ja niiden haasteita e-julkaisemiseen ja e-kirjojen saa- tavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Esityksien ja paneelikeskustelujen lisäksi ohjelmassa oli work- shop-työskentelyä, jossa osallistujat pääsivät itse ideoimaan mm. sitä, miten kirjastojen kannattai- si markkinoida palvelujaan kansalaisille ja miten poliitikkoihin voidaan vedota monimediaisessa toimintaympäristössä.

Konferenssissa korostettiin demokratiaa kansa- laisten oikeutena tietoon. Kaikki kirjastosektorit edistävät omalta osaltaan tätä tavoitetta, vaikka pääpaino onkin yleisissä kirjastoissa.

Konferenssissa käynnistyi EBLIDAn e-kirja- kampanja, jonka tavoitteena on kiinnittää eri- tyisesti poliitikkojen huomiota kirjastojen vai- keaan tilanteeseen e-kirjojen saamisessa kokoel- miinsa kansalaisten käyttöä varten. EBLIDA ko- rostaa, että on tärkeää taata kansalaisille vapaa pääsy informaatioon, koulutukseen, vapaa‐ajan harrastuksiin ja sisältöihin julkisten palveluiden välityksellä.

E-kirjakannanotossaan Eurooppalaiset kirjas- tot ja sähköisen kustannustoiminnan haasteet EBLIDA ehdottaa yhteistyötä Euroopan kustan- tajien yhdistyksen kanssa kohtuullisten lisenssi- mallien sekä ajantasaistetun tekijänoikeusjärjes- telmän aikaansaamiseksi koskien e‐kirjoja, e‐lai- nausta ja e‐sisältöjä.

Kirjastot avoimina kohtauspaikkoina

Kööpenhaminan pormestari Pia Allerslevs kertoi puheenvuorossaan, että kaupungin 20 yleistä kir-

jastoa toimivat avoimina kohtauspaikkoina ja de- mokratian edistäjinä. Kööpenhamina pyrkii jat- kuvasti kehittämään uusia tapoja olla avoin, luo- va ja houkutteleva kaupunki. Yksi esimerkki uu- sista aloitteista on kaupunkilaisten mahdollisuus käydä yleisissä kirjastoissa varsinaisten aukioloai- kojen ulkopuolella avainkoodin avulla.

Hankkeen etenemistä olisi kiinnostavaa seu- rata. Kysymys on luottamuksesta asiakkaisiin ja siitä, miten toiminnan onnistumista arvioidaan.

Miten suhtaudutaan mahdollisiin väärinkäytök- siin, esim. aineiston katoamiseen? Perinteisesti kirjastoissa on ajateltu, että kokoelma on lähtö- kohta, jota vaalitaan ja suojellaan mm. turvapor- tein. Nykyisin asiakkaan tarpeet ovat kuitenkin enemmän keskiössä ja kirjastotila nähdään sosi- aalista pääomaa kerryttävänä kohtaamispaikka- na – tieteelliset kirjastot erityisesti opiskelijoi- den työskentelypaikkana.

Varsinaisesti konferenssin pääteemaan, demo- kratian kehitykseen uudessa mediaympäristössä,

johdatti EBLIDAn puheenjohtaja Gerald Leit- ner, joka ilmaisi huolensa siitä, että poliitikot ei- vät ole tietoisia kirjastojen hankalasta tilanteesta kansainvälisillä e-aineistomarkkinoilla, joilla kus- tantajat pitkälti määräävät kirjastojen hankinta- politiikasta. Leitnerin mukaan tilanne ei koske pelkästään Eurooppaa vaan esimerkiksi Yhdysval- loissa suurimmat kustantajat ovat haluttomia te- kemään yhteistyötä kirjastojen kanssa, jotkut ovat jopa kieltäytyneet myymästä e-kirjoja kirjastoille.

Kirjat omaisuutena ja kirjastot demokratian edistäjinä

Kiinnostavia näkökulmia toivat esiin konferens- sin pääpuhujat Tarja Cronberg ja Cory Doc- torow. EU-parlamentaarikko Cronberg siteera- si esityksensä alussa Francois Hollandea ja Ba- rack Obamaa toteamalla: ”Change is now – Yes you can”.

Cronberg korosti, että demokratia on paras mahdollinen argumentti keskustelussa kirjasto-

23

jen tulevaisuudesta. Kirjastojen kannattaisi hä- nen mukaansa olla aggressiivisempia tuodessaan esiin tarpeitaan poliitikoille, joihin voi vaikuttaa pääasiassa kahta kanavaa pitkin: median ja ää- nestäjien avulla.

Tieteiskirjailija, bloggaaja Cory Doctorov rin- nasti esityksessään kustantajat piratismiin, jotka vahvalla tekijänoikeudellisella asemallaan uhkaa- vat itse kirjaa. Doctorovin näkökulma kirjoihin fyysisinä artefakteina oli bibliofiilisesti painottu- nut: ”We fill our houses with books”. Hän ko- rosti painettuja kirjoja omaisuutena, jonka käy- töstä omistaja voi itse päättää toisin kuin e-kir- jojen, joiden ostaja on ”alennettu” omistajasta li- sensoijaksi, lukijasta käyttäjäksi.

Uusia kumppanuuksia tarvitaan

Cronberg, Doctorov ja Leitner jatkoivat kes- kustelua paneelissa, jossa oli edustajat myös Eu- roopan kirjakauppiaiden ja kustantajien yhdis- tyksistä sekä NAPLEn puheenjohtaja Maria An- tonia Carrato.

Paneelikeskustelun aihe käsitteli kirjastojen, kirjailijoiden, kustantajien ja kirjakauppiaiden tulevaisuutta uudessa mediaympäristössä. Erilai- sia intressitahoja edustavat henkilöt toivat kes- kusteluun jännitettä. Toisaalta keskustelussa lii- kuttiin laajasti aiheen monilla eri ulottuvuuksilla, yleisestä demokratia ja tasa-arvo –diskurssista di- gitaalisten oikeuksien käytön hallintaan (DRM).

Keskustelussa nousi esiin paitsi erilaisia näkö- kulmia, myös yhteisymmärrystä mm. siitä, että teknologian ei pitäisi antaa johtaa kehitystä vaan se pitäisi olla vain väline e-aineistojen tuottami- sessa ja levittämisessä. Toisaalta lukijoiden ääni pitäisi saada paremmin kuuluviin ja huomioon otetuksi. Kaiken kaikkiaan tarvitaan kumppa- nuuksia eri sidosryhmien kesken.

EGIL-ryhmä hioi lobbauksen strategiaa

EBLIDAn juridinen työryhmä kokoontui Köö-

penhaminassa konferenssia edeltävänä päivänä.

Nykyään, kun EU:n komissio on aktivoitunut tekijänoikeuden ja yleensäkin kirjastojuridiikan alueella, ryhmä on kokoontunut kahdesti vuodes- sa. Kokousten väliaikoina yhteyttä pidetään tii- viisti mm. sähköpostin ja Skypen kautta.

EGIL-ryhmä (Expert Group in Information Law) koostuu Euroopan eri maita edustavista asi- antuntijoista. Suomesta mukana on Kansalliskir- jaston lakimies Pekka Heikkinen. Läheskään kai- killa jäsenillä ei ole juristin koulutusta. Keskuste- lu ei tapaamisissa yleensä olekaan tiukan juridis- ta, vaan painottuu ennemminkin kirjastoja kos- kevan lainsäädännön lobbaukseen ja sen suunnit- teluun. Keskeinen lobbauksen kohde on luonnol- lisesti EU:n komissio.

Orpoteosdirektiivissä pieniä voittoja

Kööpenhaminan kokouksen asialistan ensimmäi- senä asiana oli - kuten viimeisten parin vuoden- aikana niin usein - orpoteosdirektiivin tilanne.

Orpoteosdirektiivi koskee teoksia, joiden oikeu- denhaltijoita ei tunneta tai tavoiteta. Kevään ja alkukesän aikana käytiin komission, puheenjoh- tajamaa Tanskan sekä parlamentin kesken neu- votteluja kompromissista, joka olisi kaikkien hy- väksyttävissä. Kompromissiratkaisu löytyi kesäl- lä, ja lopullisesti EU:n parlamentti hyväksyi di- rektiivin 13. syyskuuta 2012.

Jo keväällä, Kööpenhaminan kokouksen ai- koihin, oli käynyt selväksi että taistelu direktii- vistä oli hävitty: direktiivi edellyttää ”huolelli- sia etsintöjä” yksittäisten teosten tasolla, joten se ei tule ratkaisemaan massadigitoinnin ongel- mia. Voitoksi voidaan lukea korkeintaan se, et- tä direktiivin pahimmat haittavaikutukset saa- tiin eliminoitua.

EGIL-ryhmässä vallitsikin yhteisymmärrys sii- tä, että voimavarat olisi nyt järkevintä suunnata syksyllä 2011 allekirjoitetun, ei-kaupallisessa le- vityksessä olevia teoksia koskevan yhteisymmär- rysasiakirjan edistämiseen. Tällä pyritään tuke- maan näitä koskevan kollektiivisen sopimuskäy-

tännön syntymistä niin, että sopimukset kattai- sivat myös orvot teokset.

Julkisen sektorin tietovarannot ja e-aineistojen sopimukset keskustelussa

Tekijänoikeuden ohella EGIL-ryhmän asialistalle kuuluvat myös muut informaatio-oikeuden osa- alueet. Eräs ajankohtainen hanke on EU:n ko- mission esitys julkisen sektorin tietovarantojen uudelleenkäytön edistämiseksi (ns. PSI-direktii- vi). Jo vuonna 2003 voimaan tuleen direktiivin täytäntöönpanoa jäsenmaissa pyritään tehosta- maan. Samalla sen soveltamisalue laajenisi myös kulttuurilaitoksiin, mukaan lukien yliopistot ja niiden yhteydessä toimivat kirjastot.

Direktiivin myötä julkisin varoin tuotetut tie- tovarannot (dokumentit) olisi tarjottava maksut- ta myös kaupallisten toimijoiden hyödynnettä- väksi. Esitys on herättänyt vastustusta erityises- ti museoissa, nämä kun hankkivat tuloja myös myymällä kuvia kokoelmiinsa kuuluvista teok- sista. Myös arkistolaitos on suhtautunut esityk- seen varauksellisesti.

Keskustelun pohjalta EGIL-ryhmä päätti muotoilla komissiolle julkilausuman. Myöhem- min syksyllä hyväksytyn julkilausuman mukaan EBLIDA:n kanta julkisten tietovarantojen avaa- miseen on lähtökohtaisesti myönteinen. Direktii- viluonnokseen esitetään kuitenkin pitkä lista va- raumia: kulttuuri-instituutioiden tulisi jatkossa- kin saada veloittaa aineistonsa käytöstä yli oma- kustannushinnan, asettaa käytölle rajoituksia, myöntää yksityisille tahoille määrätyn pituisia yk- sinoikeuksia digitoitujen kokoelmiensa käyttöön jne. – Toteutuessaan nämä varaumat vesittäisivät uuden direktiivin perustavoitteen.

Kolmas aihe liittyi e-aineistoihin: miten asiaa voisi menestyksellisimmin juridisesti lähestyä?

Ryhmä keskusteli mm. siitä, voitaisiinko kus- tantajien kieltäytymisen e-aineistojensa lisensi- oinnista katsoa loukkaavan kansalaisten sanan- vapautta. Tätä pidettiin sikäli kyseenalaisena, et- tä aineistot ovat tällöinkin halukkaiden saatavil-

la - vaikkakin vain kaupallisten kanavien kaut- ta. Myöskään EU:n kilpailuoikeussäännökset ei- vät ole sovellettavissa kustantajien ja kirjastojen välisiin sopimussuhteisiin. Keskustelun lopputu- loksena ryhmä päätyi siihen, että EBLIDA pyrkii jatkossa tukemaan kirjastojen neuvotteluasemaa lähinnä mallisopimuksia muotoilemalla.

ACTA-sopimuksesta erilaisia näkemyksiä

Ryhmän sisäiset näkemyserot nousivat esiin, kun keskustelu kääntyi piratismin torjumiseksi laadit- tuun Anti-Counterfeiting Trade Agreement eli ACTA- sopimukseen.

Yksimielisyys vallitsi siitä, ettei ACTAa ole lo- pullisesti haudattu, vaikka EU:n Parlamentti ot- tikin siihen keväällä kielteisen kannan. Erilai- sia näkemyksiä oli siitä, olisiko EBLIDA:n syy- tä enää tässä vaiheessa lausua asiassa. Pragmaatti- sempaa kantaa edustavien mielestä ACTA:n kes- keinen sisältö on jo nyt yhdenmukainen useim- pien EU:n jäsenmaiden kansallisen lainsäädän- nön kanssa, joten sillä ei toteutuessaankaan olisi kielteisiä vaikutuksia kirjastoihin. Enempiin kan- nanottoihin ei näin ollen ole syytä.

Toisten jäsenten mielestä kysymys on kuiten- kin periaatteesta: jo ACTA-sopimuksen valmiste- luprosessi oli epädemokraattinen, koska sitä pit- kään valmisteltiin salassa ja kansainvälisten järjes- töjen (WIPO, WTO) ulkopuolella. Myöhemmin kesällä EBLIDA antoikin yhdessä IFLA:n kanssa ACTA:sta yhteisen julkilausuman. &

Lisätietoja

Lisätietoa ajankohtaisista EBLIDAn aiheista verkkosivuilla http://www.eblida.org/ ja syys- kuun uutistiedotteessa (Newsletter Eblida News), joka sisältää myös Kimmo Tuomisen laatiman STKS:n esittelyn.

Konferenssin esitykset, videoita ja valokuvia sekä lopullinen versio EBLIDAn kannanotosta European libraries and the challenges of e-pub- lishing ovat luettavissa verkossa: http://db.dk/co- penhagen2012

Osallistujat Eblidan konferenssissa

Kuva: Jakob Boserup

Kirjoittajat

Pekka Heikkinen, lakimies, Kansalliskirjasto, EBLIDAn EGIL-ryhmän jäsen

Anne Lehto, palvelupäällikkö, Tampereen yliopiston kirjasto, STKS:n varapuheenjohtaja Leena Toivonen, hallintopäällikkö, Tampereen yliopiston kirjasto, EBLIDAn hallituksen jäsen