A
vointa tutkimusta tuetaan tut- kimuslaitosten tietopalveluissa ja erikoiskirjastoissa hyvin sa- moin tavoin kuin yliopistokirjastoissa, vaikka henkilökunnan määrä on vähäi- sempi. Toteutimme joulukuussa 2020 suppean kyselyn erikoiskirjastojen kes- kuudessa avoimen tieteen tuesta. Tu- loksista selvisi, että toimintatavoissa oli paljon yhdenmukaisuutta. Avoimissa vastauksissa esitettiin myös näkemyksiä tuen kehittämisestä ja kehysorganisaa- tion johdon merkityksestä.Saimme vastauksia seuraavista kymmenestä erikoiskirjastosta ja tut- kimuslaitoksen tietopalvelusta: Kan- saneläkelaitos, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Ruokavirasto, Suo- men Pankki, Suomen ympäristökeskus, Säteilyturvakeskus, Tekijänoikeuden erikoiskirjasto, Teknologian tutkimus- keskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Joissakin organisaatioissa tie- toasiantuntijat työskentelevät osana laajempaa tutkimus- ja kehittämis- toiminnan organisaatiota ja joissakin on edelleen varsinainen nimetty kir- jasto-tietopalveluyksikkö. Vastaajien
tehtävänimikkeissä oli suuri variaatio, joten jatkossa käytämme yleistä tie- toasiantuntija-nimikettä viitatessam- me vastaajiin. Vastaukset raportoidaan seuraavassa kokonaisuutena niin, ettei yksittäisiä vastaajia ja organisaatiota pystytä tunnistamaan.
Tutkimuslaitokset sijoittuvat korkealle kypsyystasoarvioinnissa
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2019 tekemässä selvityksessä arvioitiin avoimen tieteen toiminta- kulttuurin kypsyystasoa eri tutkimu- sorganisaatioissa (Forsström, Lilja, Ala-Mantila 2020). Samaa arviointia on tehty jo vuodesta 2015 alkaen. Kyp- syystasoa kuvaa esimerkiksi avoimen saatavuuden ja hyödynnettävyyden edistäminen politiikoilla ja periaatteil- la, avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien hyödyntäminen, tutki- musprosessin laadukas dokumentointi sekä avoimuuteen liittyvän osaamisen kasvattaminen.
Vuoden 2019 tulosten perusteella suu- rin osa tutkimuslaitoksista on nous- Avoimen tieteen tuki rakentuu tutkimusorganisaatioissa monen toimijan yhteistyönä. Tutkimuslaitoksissa keskeisissä rooleis- sa ovat ylin johto, tutkimusjohtaja, yksittäiset tutkijat ja orga- nisaation tietopalvelu tai muu tutkimuksen tuen yksikkö. Tut- kimuslaitosten tietopalvelut ja erikoiskirjastot toimivat osana organisaationsa tutkimuksen tukea – avoin tiede on koko orga- nisaation toimintakulttuurin asia.
AVOINTA TIEDETTÄ TUETAAN VAHVASTI MYÖS TUTKIMUSLAITOKSISSA
— KYSELYN TULOKSIA
34
SIGNUM 2/2021
Katja Hilska-Keinänen ja Mika Holopainen
sut toiseksi ylimmälle kypsyystasolle, mutta yksikään ei vielä yllä kaikkein korkeimmalle tasolle. Tutkimuslai- tokset jäävät selvityksen mukaan yli- opistojen ja ammattikorkeakoulujen keskimääräisen kypsyystason alapuo- lelle. Toisaalta tulokset osoittavat, että tutkimuslaitoksillakin on suhteellisen hyvät valmiudet avoimen tieteen edis- tämisessä.
Tietoasiantuntijat tukevat avointa julkaisemista ja tutkimusaineistojen avoimuutta
Tyypilliset avoimen tieteen tuen toi- minnot kohdistuvat avoimen julkaise- misen tukeen, yleisesti avoimen tieteen tukemiseen ja avoimen datan/tutki- musaineistojen tukeen.
Avointa julkaisemista edistetään tutkimuslaitosten tietopalveluissa mm.
FinElib-sopimusten hallinnoinnilla, avoimeen julkaisemiseen liittyvällä neu- vonnalla, tiedottamalla apc-maksuista (article processing charge) ja eduista ja joissakin organisaatioissa myös hallin-
noimalla apc-maksuja. FinElib-konsor- tio onkin keskeinen toimija avoimen julkaisemisen mahdollisuuksien edis- tämisessä: konsortio neuvottelee sopi- mukset suurten kustantajien kanssa ja yhteisellä ostovoimalla saadaan aikaan enemmän vaikuttavuutta, kuin oli- si yksittäisille laitoksille mahdollista.
Samoin apc-maksuihin liittyvät edut ja alennukset ovat yhteisten neuvotte- lujen tulosta.
Tieteellisten artikkeleiden rinnak- kaistallentamisen tukeminen ja orga- nisaation avoimen julkaisuarkiston hallinnointi ovat myös yleisiä tapo- ja tukea avointa julkaisemista. Tie- topalvelut huolehtivat organisaation julkaisutietojen siirtymisestä virta-tie- donkeruuseen. Niin sanotuista saalis- tajajulkaisuista (predatory journals) varoittaminen ja plagiointi-tarkastuk- sissa opastaminen ovat myös käytössä olevia tapoja tukea avointa julkaise- mista. (Kuvio 1.)
Organisaatioiden omia julkaisuar- kistoja ovat esimerkiksi DSpace-poh- jaiset Jukuri (Luke), Julkari (thl) ja
2 4 6 8 10 12
Plagiointi-tarkastuksissa opastaminenPredator-julkaisuista varoittaminen APC-maksujen hallinnointi Avointa julkaisemista tukevien tieteellisten lehtien suosittelu Huolehdimme julkaisutietojen siirrosta Virtaan*Avoimeen julkaisemiseen liittyvä neuvonta Rinnakkaistallentaminen organisaation julkaisuarkistoon APC-maksuista ja eduista tiedottaminen Hallinnoimme organisaation julkaisuarkistoa FinElib-sopimusten hallinnointi
Kuvio 1. Avointa julkaisemista tuetaan erikoiskirjastoissa monin tavoin (15 vastaajaa).
*Sis. avoimen julkaisemisen raportoinnin.
35
Syken ja Kelan Helda-julkaisuarkis- tossa olevat kokoelmat. virta-tiedon- keruun työkaluja ovat esimerkiksi justus-julkaisutietojen tallennusjär- jestelmä ja laajempi toimintoinen tut- kimustietojen cris-järjestelmä.
Tutkimusaineistojen avoimuut- ta tuetaan tietopalvelujen taholta opastamalla ja kouluttamalla. Tieto- asiantuntijat tuntevat tutkimusaineis- tojen avoimuuden vaatimukset, kuten fair-periaatteet. Puolet vastaajista ker- toi organisaatiossa annettavan tukea tutkimusaineistojen hallintasuunni- telmissa (dmp, data management plan) ja kolmasosassa on tarjolla koulutusta tutkimusaineistojen hallintaan, esi- merkiksi tutkimusaineistojen hallinta- suunnitelmien laatimiseen. (Kuvio 2.) Lisäksi organisaatiokohtaisesti tar- jolla on myös erikoistuneempaa tukea, kuten yksilöivien tunnisteiden hallin- ta, datan tai metadatan tallentaminen tutkijoiden puolesta, metatietotyö- hön osallistuminen ja näihin liittyvien järjestelmien kehittäminen. Joissakin tutkimuslaitoksissa on myös nimetty datamanager-positio tukemaan tutki- musaineistojen hallintaa. Tämä toi- menkuva ei kuitenkaan kaikkialla ole osa tietopalveluyksikköä.
Tietoasiantuntijat avoimen tieteen lähettiläinä
Kyselyn avovastauksissa avoimen tie- teen tuesta mainittiin mm. tiedotta- minen, neuvonta, aihepiirin seuranta sekä avoimen tieteen periaatteista muis- tuttaminen. Etenkin tiedottaminen ja viestintä eri muodoissaan toistuivat useissa vastauksissa. Lisäksi vastauksissa tuotiin esiin keskusteluun osallistumi- nen ja tiedon välittäminen tutkijoille ja tutkimuspäälliköille. Tietoa välitet- tiin sähköisesti eri välineillä sekä kasvo- tusten erilaisissa tapaamisissa. Yhdessä vastauksessa mainittiin konkreettise- na palveluna julkaisuarkiston ylläpito.
Myös vaikuttaminen organisaation si- sällä tuotiin esiin:
”Olemme yhdessä tutkimusjulkaisu- jen tekijöiden kanssa pyrkineet tuo- maan avoimen tieteen teemoja esille ja pyrkineet vaikuttamaan siihen, että tutkimuksessa linjattaisiin vi- rallisestikin suhtautuminen avoimeen tieteeseen ja määriteltäisiin tähän liittyen myös vastuita.”
Avovastauksissa kerrotut tarkem- mat tiedot annetusta tuesta olivat melko hajanaisia. Niissä esiintyi yk- sittäisiä mainintoja osallistumisesta FinELib-neuvotteluihin, oa-julkaisui- hin liittyvien apc-maksujen hallinnoi-
2 4 6 8 10 12
Tarjoamme koulutusta tutkimusaineistojen hallintaan (esim. DMP:n laatiminen, tutkimusaineistojen avaaminen) Opastamme tutkimusaineistojen hallintasuunnitelmissa (Data Management Plan) Tunnemme tutkimusaineistojen avaamisen vaatimukset, esim. FAIR-periaatteet
Kuvio 2. Tutkimusaineistojen avoimuudelle tarjottava tuki.
36
SIGNUM 2/2021
misesta sekä organisaation tuottamien julkaisujen avaamisesta kotisivuilla tai julkaisuarkistossa. Lisäksi mainittiin mm. tutkijoiden pitäminen tietoisina avoimen julkaisemisen kiintiöistä ja alennuksista.
Neuvonta avoimen tiedon asioissa mainittiin useassa vastauksessa. Yhdes- sä vastauksessa todettiin, että
”Tarpeita olisi mm. systemaattisem- paan julkaisutiedon keruuseen, mut- ta emme voi yksin edistää asioita, ellei tutkimuksessa laajemmin tartuta avoimuuden edistämiseen.”
Tutkimusaineistojen avoimuuden edistämistä kuvaavissa avovastauksis- sa tuotiin esiin aineistonhallinnan re- sursointia, joihin saattoi liittyä jopa uuden tehtävän perustaminen: aineis- tonhallinnan tuesta vastaavan datama- nagerin tehtävä oli perustettu yhdessä organisaatiossa. Useasta vastauksesta kävi ilmi, että tukea aineistonhallintaan on jonkin verran, mutta vain muuta- massa organisaatiossa asiaa oli mietitty kokonaisvaltaisemmin.
”Pyritään tukeen koko datan elin- kaaren ajalta alkaen datanhallinnan suunnittelusta pitkäaikaissäilytykseen ja arkistointiin. Koulutusta, ohjeis- tusta, henkilökohtaista tukea ja yh- dessä tekemistä tutkijoiden kanssa.
Keskeistä tiivis yhteistyö muiden da- tatoimijoiden kanssa.”
Useassa vastauksessa mainittiin, että aineistonhallintaa hoitavat henkilöt eivät työskentele tietopalvelussa, vaan
organisaation muissa yksiköissä. Tie- topalvelussa voi kuitenkin olla aihepii- rin seurantaa ja tiedottamista. Lisäksi vastauksissa oli maininta, joka kuvastaa turhautumista siihen, että aineistonhal- lintaa ja siihen liittyviä tarpeita ei ole kaikilta osin otettu riittävän vakavasti organisaation johdossa:
”Toivoisin tutkimusaineistojen hal- lintaa ja siihen liittyviä sopimuksia tutkimuksen tekijöiden kanssa, mut- ta sitä ei ole katsottu organi- saatiossamme tarpeelliseksi.”
Muista tavoista edistää avoin- ta tiedettä tuotiin avovastauk- sissa esiin etenkin Tieteellisten seurain valtuuskunnan (tsv) avoimen tieteen koordinaati- on työryhmiin osallistuminen.
Yhdessä vastauksessa mainittiin laajemmin vaikuttaminen kansallisesti ja kansainvälisesti:
”Kansallinen ja kansainvälinen vai- kuttaminen tutkimuslaitosten näkö- kulmasta: lausunnot ja kommentit mm. Horizon EU -ohjelmaan, Eu- ropean Open Science Platformiin ja EOSC:iin sekä PSI-direktiivin kan- salliseen implementointiin.”
Kyselyn viimeinen kohta tarjosi mah- dollisuuden kertoa näkemyksiä siitä, miten avointa tiedettä voitaisiin en- tisestään edistää. Vastauksissa tiivistyi tarve sekä organisaatioiden sisäiselle että kollegiaalisissa verkostoissa teh- tävälle yhteistyölle:
”Johtotasolle enemmän tietoa ja ymmärrystä avoimesta
julkaisemisesta.
Kirjastotädin huutelut eivät paljoa hetkauta.”
37
Lähteet:
Forsström, Pirjo-Leena, Lilja, Erika, Ala-Mantila, Minna, 2019. Atlas of open science and research in Finland 2019 : Evaluation of openness in the activities of higher education institutions, research institutes, research-funding organisations, Finnish academic and cultural institutes abroad and learned societies and academies. Final report.
Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2019:45.
Ala-Kyyny, Juuso, 2020. Yhteistyöllä ja emo-organisaatiota kuunnellen kohtia avautuvaa tiedettä – Tieteelliset kirjastot 2020-luvulla (osa 1). Signum 2/2020, s. 5–12.
”Johtotasolle enemmän tietoa ja ym- märrystä avoimesta julkaisemisesta.
Kirjastotädin huutelut eivät paljoa hetkauta.”
”Tarvitaan rahoitus, riittävät re- surssit ja riittävä osaaminen. Tut- kimuslaitosten erityistarpeet pitää huomioida; toiminta eroaa yliopis- toista hyvin monella tapaa.”
”Minusta on todella tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä muiden organi- saation datatoimijoiden kanssa, yk- sin ei pärjää.”
”Yhteistyössä muiden tutkimuslai- tosten kanssa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa. Organisaation johtota- son sitouttaminen on tärkeää, jotta saadaan riittävät resurssit avoimen tieteen edistämiseen.”
”Hyvien käytäntöjen jakaminen ver- kostojen kautta, koulutukset. Rahoit- tajien vaatimukset ja kannustus.”
Katja Hilska-Keinänen Suomen ympäristökeskuksen
tietopalvelu
katja.hilska-keinanen@syke.fi
Mika Holopainen Helsingin yliopiston kirjasto mika.holopainen@helsinki.fi Kirjoittajat:
Tietoasiantuntijoilla vahva näkemys avoimen tieteen tuesta
Yhteenvetona kyselyn tuloksista voi- daan todeta, että erikoiskirjastot toimi- vat monin tavoin kehysorganisaation avoimen tutkimuksen tukena. Tie- toasiantuntijoilla on vahva näkemys siitä, miten avointa tiedettä voidaan tukea. Tämä edistää erikoiskirjastojen liittymistä vahvemmin osaksi orga- nisaation muuta toimintaa, esimer- kiksi tutkimusprosesseja (Ala-Kyyny, 2020). Onkin nähtävissä, että säilyt- tääkseen asemansa organisaatiolle arvoa tuottavana tietopalveluna, on erikois- kirjastojen pystyttävä nivoutumaan kehysorganisaationsa strategisiin ta- voitteisiin ja laajemmin kansallisiin linjauksiin avoimen tieteen tukemi- sesta. Vain siten voidaan tietopalvelun resurssit säilyttää ja mahdollisesti myös lisätä niitä laajojen avoimen tutkimuk- sen tuen palvelujen varmistamiseksi.
38
SIGNUM 2/2021
